KRP aloittaa Ulvilan murhan tutkinnan

[Vahvero]

...
Valitettavasti häken toimintaa ei voi kehua, kun on käsketty pysymään linjoilla ja jätetään vielä pitkäksi aikaa linja hiljaiseksi.
...

Onko koskaan analysoitu, kuinka kauan hätäkeskusvirkailijalta on mennyt aikaa siihen, että hän on saanut välitetyksi hälytyksen eteenpäin poliisille ja ambulanssiyksikölle? En tiedä, kuinka automaattisesti tällaiset hälytykset etenevät. Pitääkö hätäkeskusvirkailijan selvittää poliisille tiedoksi saamiaan yksityiskohtia sanallisesti vai miten asia hoituu? Miten esimerkiksi Annelin puhelinnumero meni tiedoksi poliisille, jotta nämä pystyivät soittamaan Annelille hätäkeskuspuhelun loputtua? Minuutti kuluu nopeasti, kun selostaa jotain asiaa yksityiskohtineen toiselle. Uskon, että hätäkeskusvirkailija on tehnyt tuossa tilanteessa parhaansa, sillä hän sai poliisin ja ambulanssin kohteeseen paikan päälle todella nopeasti.

Voin vain puhua omien kokemusteni pohjalta ja nehän eivät tähän juttuun millään tavalla liity, mutta minua ei ole koskaan jätetty hätäpuhelun aikana linjoille odottamaan, vaan virkailija on hälyyttänyt avun ja jatkanut samalla puhelua kanssani. Tietenkin on mahdollista, että vuonna 2006 järjestelmä on toiminut aivan toisin ja voi olla, että poliiseille on ollut tarpeen avata suullisesti tilannetta, sillä olisihan heihinkin saattanut kohdistua uhkaa. Varmastikaan Ulvilan kaltaiset puhelut eivät ole häkevirkailijoillekaan arkipäivää ja voi olla, että häkessäkin on hetkeksi mennyt pasmat sekaisin, täysin inhimillistä. Mielestäni on kuitenkin todettava, että häkevirkailijan toiminnalla on ollut valitettavasti vaikutusta siihen, että Annelia vastaan on pystytty leipomaan syytteitä ja tätä olisi syytä tarkastella enemmänkin. Ei syyttäen, sillä ei häke ole tarkoituksellisesti aiheuttanut tässä Annelille mitään, mutta kriittisesti tutkien. Olisi myös todella kiinnostavaa kuulla jonkun häkessä työskentelevän näkemyksiä virkailijan toiminnasta.

Pointtini on se, että Annelin toimintaa ei voi katsoa irrallisena häken toiminnasta, vaan sillä on ollut valtavasti vaikutusta Anneliin. Toisenlaiset ohjeet olisivat tuottaneet jossain määrin varmaankin toisenlaisen lopputuloksen. Ei Jukan suhteen, mutta Annelin. Nythän Anneli ei juuri ohjeita edes saa. Hänhän joutuu penäämään niitä, esim. kysymällä "menenks mä kattoo?", kun häke kysyy, onko tekijä vielä paikalla.Tuo kohta kertoo mielestäni siitä, että Anneli ei kykene tuossa kohtaa järkevään ajatteluun, sillä tietenkään ei kannata mennä katsomaan, jos tekijä vielä on siellä. Hädässä aivot menevät sumuun ja siksi niillä auktoriteetin käskyillä on todella paljon merkitystä, jotta ihminen osaa toimia tilanteessa. Puhelun aikana vahvimmat käskyt liittyvät Annelin rauhoittumiseen ja jossain määrinhän hän sitten saakin itseään sen verran kasaan, että jonkinlainen keskustelu on mahdollista.

Niille, jotka edelleen jaksavat Annelia murhasta syyttää, on vain todettava, että eihän Anneli ole voinut ennustaa, miten häkessä vastataan ja toimitaan? Hän ei ole voinut ennustaa, että häke häviää linjoilta, jotta hänellä olisi "mahdollisuus käydä viimeistelemässä Jukka". Puhelu on Annelin vahvin alibi, mitään näyteltyä tai ennalta suunniteltua siinä ei ole.

[mikkihirmu]

Ehdottomasti samaa mieltä "vahvero"n kanssa. Asia on juuri noin kuten hän sen näkee.

[Elpram]

Antaisin tuolle häke-henkilölle välittömästi potkut jos olisi minun vallassa!

Tästä tuli mieleen myös sellainen vaihtoehto, että esimerkiksi ikänsä hätäkeskustyötä tehneen henkilön korva harjaantuu ja hän saattoi kuulla puheluissa jotain sellaista mitä joku toinen ei. Se voi olla myös se, että hän ei välttämättä ainakaan heti alkuun uskonut Annelin olleen aidosti tekemissä silmittömästi aviomiestä hakanneen huppupäisen murhaajan kanssa tai ainakaan samassa tilassa tappajan kanssa. Toki jokaiseen puheluun tulee suhtautua vakavasti ja aloittaa protokollan mukainen toiminta. Mutta, voihan se olla, että päivystäjä käski Annelia jäämään puhelimeen esimerkiksi varmistaakseen, että kyse ei ole vaikkapa sekavuustilassa tehdystä soitosta. Toki sekin voi olla syynä, että mikäli päivystäjä oli alussa epäillyt Annelin tarinaa, niin silloinhan on ollut parempi pitää hänet linjoilla sen sijaan, että hän yrittäisi esimerkiksi karkuun ollessaan mahdollinen tekijä. Syitä voi olla lukuisia ja niitä saa jokainen pohdiskella.

Siitä lasten roolista nostan myös esille sen, että millä helvetin järjellä lapsen oli turvallista tarkastaa sekopäisen ja arvaamattoman, täsmäiskun tehneen ja silmittömän raivon vallassa olleen murhaajan tsekkaaminen olohuoneessa, mutta sisarusten herättäminen ja äidin kanssa ulos pakeneminen olisi ollut jotenkin vaarallista? Se nyt on vaan poikkeuksellista, että äiti ei pakene lasten kanssa. Realiteetti on myös se, että tämä seikka syö koko huppumiesteorian uskottavuuden.

Ihmisten kotiin keskellä yötä hyökkäävä sekopäinen väkivaltarikollinen tappaa yleensä kaikki eteen tulevat, tai jos kyse on täsmäiskusta, niin siihen valmistaudutaan aseella (ei esimerkiksi halolla tai pelkillä nyrkillä), tekijöistä saadaan nopeasti myös keskellä yötä jonkinlaisia havaintoja pelkästään pakkokeinojen avulla ja lähes aina todisteita kertyy niin paljon jopa heikommalla poliisityöllä, että asiassa ei jää epäselvyyttä ulkopuolisesta tekijästä.

Parisuhdemurhat ovat kuitenkin huomattavasti yleisimpiä ja syyt voivat tuntua ulkopuolisista hyvinkin mitättömiltä. Nämä faktat on pakko ottaa tutkinnassa huomioon.

[MrEhtivä]

Antaisin tuolle häke-henkilölle välittömästi potkut jos olisi minun vallassa!

Tästä tuli mieleen myös sellainen vaihtoehto, että esimerkiksi ikänsä hätäkeskustyötä tehneen henkilön korva harjaantuu ja hän saattoi kuulla puheluissa jotain sellaista mitä joku toinen ei. Se voi olla myös se, että hän ei välttämättä ainakaan heti alkuun uskonut Annelin olleen aidosti tekemissä silmittömästi aviomiestä hakanneen huppupäisen murhaajan kanssa tai ainakaan samassa tilassa tappajan kanssa. Toki jokaiseen puheluun tulee suhtautua vakavasti ja aloittaa protokollan mukainen toiminta. Mutta, voihan se olla, että päivystäjä käski Annelia jäämään puhelimeen esimerkiksi varmistaakseen, että kyse ei ole vaikkapa sekavuustilassa tehdystä soitosta. Toki sekin voi olla syynä, että mikäli päivystäjä oli alussa epäillyt Annelin tarinaa, niin silloinhan on ollut parempi pitää hänet linjoilla sen sijaan, että hän yrittäisi esimerkiksi karkuun ollessaan mahdollinen tekijä. Syitä voi olla lukuisia ja niitä saa jokainen pohdiskella.

Siitä lasten roolista nostan myös esille sen, että millä helvetin järjellä lapsen oli turvallista tarkastaa sekopäisen ja arvaamattoman, täsmäiskun tehneen ja silmittömän raivon vallassa olleen murhaajan tsekkaaminen olohuoneessa, mutta sisarusten herättäminen ja äidin kanssa ulos pakeneminen olisi ollut jotenkin vaarallista? Se nyt on vaan poikkeuksellista, että äiti ei pakene lasten kanssa. Realiteetti on myös se, että tämä seikka syö koko huppumiesteorian uskottavuuden.

Ihmisten kotiin keskellä yötä hyökkäävä sekopäinen väkivaltarikollinen tappaa yleensä kaikki eteen tulevat, tai jos kyse on täsmäiskusta, niin siihen valmistaudutaan aseella (ei esimerkiksi halolla tai pelkillä nyrkillä), tekijöistä saadaan nopeasti myös keskellä yötä jonkinlaisia havaintoja pelkästään pakkokeinojen avulla ja lähes aina todisteita kertyy niin paljon jopa heikommalla poliisityöllä, että asiassa ei jää epäselvyyttä ulkopuolisesta tekijästä.

Parisuhdemurhat ovat kuitenkin huomattavasti yleisimpiä ja syyt voivat tuntua ulkopuolisista hyvinkin mitättömiltä. Nämä faktat on pakko ottaa tutkinnassa huomioon.

Ihan hyvä huomio tuo, jos tosiaan luuli Annelin olevan jossain "turvassa" lasten kanssa kun Anneli soitti 112.

112- henkilökunnan olisi pitänyt paremmin tukea ja neuvoa Annelia puhelun aikana, eikä jättää yksin linjoille.

[perusasiamies]

Jos ihmisen haluaa nähdä syyllisenä, hänet näkee, teki hän sitten mitä vaan, tai oli tekemättä. Ainoa "virhe" oli se, että lähti siitä puhelimesta, olisi pitänyt vaan odottaa siinä loppuun saakka. Sitten olisi selvitty parilla oikeudenkäynnillä, kun olisi heti päästy keskustelemaan taustanauhasta ja olisi livemurha jäänyt kokonaan pois....

Hyvin kiteytetty. Kävi kuitenkin niin, että Porin poliisi tappeli sisäisesti vuodet 2006-2008, että onko livemurha mahdollinen. Suurin osa keskustelustakin on täällä tätä samaa.

Taustanauha-teoriaa olisi pitänyt tutkia vuonna 2006. Porin poliisi ei siihen kyennyt, valitettavasti. Sen sijaan tappelivat keskenään epäolennaisista asioista. Samalla murhaajan jäljet kylmenivät.

[VittoriaVetra]

Olen itsekin tuonut tämän epäkohdan tänne tuosta hätäkeskusvirkailijan toiminnasta.

Se selitettiin täällä eräiden toimesta vain sillä että häke oli konsultoimassa poliisia ja siksi häkellä kesti tulla takaisin linjoille. Että häke toimi oikein...ja end of story.

Mutta kyllä se vain niin on että hätäkeskus ei voi olettaa että soittaja on jo NS. "turvassa" tai piiloutuneena. Häke on se joka antaa neuvoja.

Häke ei missään vaiheessa kysynyt missä Anneli on tarkalleen ja missä lapset ovat tarkalleen. Kysyi kuinka monta lasta on..ja sen kuultuaan olisi kyllä luullut että tarkistaa että lapset ovat turvassa ja äiti siellä heidän kanssaan...

Häke ei myöskään käskenyt ottaa kättä pidempää ja mennä lasten luokse ja piiloutua.

Olen kuunnellut monta ulkomaista häkepuhelua ja niissä kaikissa toistuu sama. Jos taloon murtaudutaan häke käskee ottamaan kättä pidempää ja menemään piiloon. Joka on täysin myös maalaisjärjellä ajateltuna se loogisin vaihtoehto.

Missään ei niin missään häkepuheluissa auttaja eli häke yhtäkkiä vain sano tyyliin että mää meen nyt pois linjoilta..koita selviytyä. Uskomatonta..

[Susku London]

Kuka oli tuo hätäkeskusvirkailija? Oliko hän kenties ammatiltaan poliisi?

[VittoriaVetra]

Ennen valtiollistamista (ennen vuotta 2001) Satakunnassa, kuten muuallakin Suomessa, hätäkeskus toimi poliisilaitoksen yhteydessä.

Kun Hätäkeskuslaitos perustettiin 1.1.2001, Porin hätäkeskus jatkoi toimintaansa Porin poliisilaitoksen yhteydessä samoissa tiloissa, kunnes myöhemmin saatiin erilliset tilat.

Tuolloin 2006 hätäkeskuslaitos oli vielä alueellinen, eli hätäkeskukset olivat poliisilaitosten yhteydessä tai lähellä niitä, ja toiminta oli tiiviissä yhteydessä paikalliseen poliisiin (Porin ja Ulvilan poliisilaitokset kuuluivat samaan toiminta-alueeseen).


Itsellänikin on käynyt mielessä että ettei vain nyt siellä olisi piuhoissa ollut joku joka ei tiedä eikä osaa tehdä niin kuin ammattitaitoinen Häkeammattilainen osaisi toimia ja tehdä...

[SuomenColumbo]

Kuka oli tuo hätäkeskusvirkailija? Oliko hän kenties ammatiltaan poliisi?

Ei ne kyttiä oo, vaan ne on hätäkeskuspäivystäjiä.

Saavat koulutuksensa samassa paikassa kuin palomiehet, eli pelastusopistossa, mutta samanlaisia palomiesten kuntotestejä ei häke-päivystäjä opiskelijoilta edellytetä.

Sen sijaan valintaprosessi painottuu soveltuvuuteen tehtävään, eli testataan mm.:

psyykkistä kuormituksensietoa

monitehtävä- ja paineensietokykyä

viestintätaitoja (puhe, kieli, selkeys)

tilannetajua ja päätöksentekoa

perus tietoteknisiä valmiuksia

Opintojen aikana

Koulutus sisältää jonkin verran työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvää opetusta, mutta ei virallisia fyysisen kunnon vaatimuksia.

Hätäkeskuspäivystäjät työskentelevät pääasiassa toimisto-olosuhteissa (hätäkeskuksessa), eivät kentällä, joten fyysinen kunto ei ole ammatin edellytys samalla tavalla kuin pelastajilla tai ensihoitajilla.

Työelämässä

Työssä korostuvat henkinen kestävyys, keskittymiskyky ja paineensietokyky — ei fyysinen suorituskyky.

Toki hyvä yleiskunto ja terveys tukevat jaksamista vuorotyössä, mutta ne eivät ole virallisia kelpoisuusehtoja.

[Hermione]

Häkevirkailija olisi voinut puhelun aikana toimia toisin / paremmin, esimerkiksi kysyä enemmän tarkentavia kysymyksiä, ohjeistaa soittajaa saamiensa vastausten pohjalta sekä olla jättämättä soittajaa niin pitkäksi aikaa yksin linjoille. Mutta häkevirkailijan tekemiset ja tekemättä jättämiset eivät olleet Annelin syy, ja ovat todennäköisesti vastanneet koulutusta/ohjeistusta. Häkevirkailija joka tapauksessa sai tehtyä hälytyksen niin, että ensimmäinen partio saapui paikalle kymmenessä minuutissa. Se on hyvin nopea häkepuhelun vasteaika.

Voi olla, että vuoden 2006 tekniikka on vielä edellyttänyt esimerkiksi sitä, että häkevirkailija joutuu soittamaan hälytyksen eteenpäin mikä selittää linjoilta poissaolon, mutta ei kyllä selitä sitä, miksi tämä oli niin pitkään poissa linjoilta.

Lisäksi Suomessa ei KOSKAAN häkevirkailija ohjeista soittajaa puolustautumaan väkivallalla. Tämä kävi selväksi esim. Turremurhan häkepuhelun yhteydessä. Uhri kysyi häkevirkailijalta voisiko puolustautua omistamallaan piekkarilla, häkevirkailija kielsi. Seuraus: uhri kuoli kun hänet ammuttiin haulikolla. Tuskin tapaus on muuttanut ohjeistuksia mihinkään.

[Neonataali]

Häkevirkailija olisi voinut puhelun aikana toimia toisin / paremmin, esimerkiksi kysyä enemmän tarkentavia kysymyksiä, ohjeistaa soittajaa saamiensa vastausten pohjalta sekä olla jättämättä soittajaa niin pitkäksi aikaa yksin linjoille. Mutta häkevirkailijan tekemiset ja tekemättä jättämiset eivät olleet Annelin syy, ja ovat todennäköisesti vastanneet koulutusta/ohjeistusta. Häkevirkailija joka tapauksessa sai tehtyä hälytyksen niin, että ensimmäinen partio saapui paikalle kymmenessä minuutissa. Se on hyvin nopea häkepuhelun vasteaika.

Voi olla, että vuoden 2006 tekniikka on vielä edellyttänyt esimerkiksi sitä, että häkevirkailija joutuu soittamaan hälytyksen eteenpäin mikä selittää linjoilta poissaolon, mutta ei kyllä selitä sitä, miksi tämä oli niin pitkään poissa linjoilta.

Lisäksi Suomessa ei KOSKAAN häkevirkailija ohjeista soittajaa puolustautumaan väkivallalla. Tämä kävi selväksi esim. Turremurhan häkepuhelun yhteydessä. Uhri kysyi häkevirkailijalta voisiko puolustautua omistamallaan piekkarilla, häkevirkailija kielsi. Seuraus: uhri kuoli kun hänet ammuttiin haulikolla. Tuskin tapaus on muuttanut ohjeistuksia mihinkään.

Mä ajattelen että häken ihminen ei oikein muuten voinut toimia. Hankala jututtaa ja kysellä tarkentavia kysymyksiä, jos toisessa päässä sanotaan että talossa on tappaja, kuuletko miten mieheni tuolla huutaa sen kynsissä. Pitkittämällä puhelua ja vaatimalla vastauksia altistaa pahimmassa tapauksessa koko perheen, kun oletuksena on että tämä hyökkääjä kuulee puhelun hetkenä minä hyvänsä.

Tää on btw yksi keskeinen ristiriita keississä. Anneli on vakuuttanut kuumusteluissa, että talossa oli niin kova meteli että ”huppis” ei kuullut puhelua joka on soitettu muutaman metrin päästä. Toisaalta Anneli on myös sanonut, että huppis kuuli hänen tulonsa kun hän meni kurkkaamaan huoneeseen. Siis kuuli Annelin hiippailun paljailla jaloilla. Päätellen äänistä myös Jukka kuulee koko ajan, mihin Anneli soittaa ja mitä puhuu.

[MrEhtivä]

Häkevirkailija olisi voinut puhelun aikana toimia toisin / paremmin, esimerkiksi kysyä enemmän tarkentavia kysymyksiä, ohjeistaa soittajaa saamiensa vastausten pohjalta sekä olla jättämättä soittajaa niin pitkäksi aikaa yksin linjoille. Mutta häkevirkailijan tekemiset ja tekemättä jättämiset eivät olleet Annelin syy, ja ovat todennäköisesti vastanneet koulutusta/ohjeistusta. Häkevirkailija joka tapauksessa sai tehtyä hälytyksen niin, että ensimmäinen partio saapui paikalle kymmenessä minuutissa. Se on hyvin nopea häkepuhelun vasteaika.

Voi olla, että vuoden 2006 tekniikka on vielä edellyttänyt esimerkiksi sitä, että häkevirkailija joutuu soittamaan hälytyksen eteenpäin mikä selittää linjoilta poissaolon, mutta ei kyllä selitä sitä, miksi tämä oli niin pitkään poissa linjoilta.

Lisäksi Suomessa ei KOSKAAN häkevirkailija ohjeista soittajaa puolustautumaan väkivallalla. Tämä kävi selväksi esim. Turremurhan häkepuhelun yhteydessä. Uhri kysyi häkevirkailijalta voisiko puolustautua omistamallaan piekkarilla, häkevirkailija kielsi. Seuraus: uhri kuoli kun hänet ammuttiin haulikolla. Tuskin tapaus on muuttanut ohjeistuksia mihinkään.

Mä ajattelen että häken ihminen ei oikein muuten voinut toimia. Hankala jututtaa ja kysellä tarkentavia kysymyksiä, jos toisessa päässä sanotaan että talossa on tappaja, kuuletko miten mieheni tuolla huutaa sen kynsissä. Pitkittämällä puhelua ja vaatimalla vastauksia altistaa pahimmassa tapauksessa koko perheen, kun oletuksena on että tämä hyökkääjä kuulee puhelun hetkenä minä hyvänsä.

Tää on btw yksi keskeinen ristiriita keississä. Anneli on vakuuttanut kuumusteluissa, että talossa oli niin kova meteli että ”huppis” ei kuullut puhelua joka on soitettu muutaman metrin päästä. Toisaalta Anneli on myös sanonut, että huppis kuuli hänen tulonsa kun hän meni kurkkaamaan huoneeseen. Siis kuuli Annelin hiippailun paljailla jaloilla. Päätellen äänistä myös Jukka kuulee koko ajan, mihin Anneli soittaa ja mitä puhuu.

Erinäisiä ristiriitaisuuksia näissä tapahtumissa tai kertomuksissa on kieltämättä.
- Anneli kuuli ja häke-nauhalla kuuluu Jukan huutoa, miksi ei murhaaja kuullut Annelin puhelua.
Todennäköisesti osittain Jukan huudot peitti Annelin puheen 112 soittaessa. Puhelimelta oli matkaa ainakin 8m murhaajan luo ja välissä oli 2 eri seinää.
- Ei murhaaja voinut kuulla Annelin liikkumista avojaloin, Anneli taisi joka kerta huutaa murhaajalle jotain kun meni "pällistelemään"
- Hyvin erikoista ettei selvemmin kuulu häke-nauhalla murhaajan ja Jukan kamppailua

[Neonataali]

Häkevirkailija olisi voinut puhelun aikana toimia toisin / paremmin, esimerkiksi kysyä enemmän tarkentavia kysymyksiä, ohjeistaa soittajaa saamiensa vastausten pohjalta sekä olla jättämättä soittajaa niin pitkäksi aikaa yksin linjoille. Mutta häkevirkailijan tekemiset ja tekemättä jättämiset eivät olleet Annelin syy, ja ovat todennäköisesti vastanneet koulutusta/ohjeistusta. Häkevirkailija joka tapauksessa sai tehtyä hälytyksen niin, että ensimmäinen partio saapui paikalle kymmenessä minuutissa. Se on hyvin nopea häkepuhelun vasteaika.

Voi olla, että vuoden 2006 tekniikka on vielä edellyttänyt esimerkiksi sitä, että häkevirkailija joutuu soittamaan hälytyksen eteenpäin mikä selittää linjoilta poissaolon, mutta ei kyllä selitä sitä, miksi tämä oli niin pitkään poissa linjoilta.

Lisäksi Suomessa ei KOSKAAN häkevirkailija ohjeista soittajaa puolustautumaan väkivallalla. Tämä kävi selväksi esim. Turremurhan häkepuhelun yhteydessä. Uhri kysyi häkevirkailijalta voisiko puolustautua omistamallaan piekkarilla, häkevirkailija kielsi. Seuraus: uhri kuoli kun hänet ammuttiin haulikolla. Tuskin tapaus on muuttanut ohjeistuksia mihinkään.

Mä ajattelen että häken ihminen ei oikein muuten voinut toimia. Hankala jututtaa ja kysellä tarkentavia kysymyksiä, jos toisessa päässä sanotaan että talossa on tappaja, kuuletko miten mieheni tuolla huutaa sen kynsissä. Pitkittämällä puhelua ja vaatimalla vastauksia altistaa pahimmassa tapauksessa koko perheen, kun oletuksena on että tämä hyökkääjä kuulee puhelun hetkenä minä hyvänsä.

Tää on btw yksi keskeinen ristiriita keississä. Anneli on vakuuttanut kuumusteluissa, että talossa oli niin kova meteli että ”huppis” ei kuullut puhelua joka on soitettu muutaman metrin päästä. Toisaalta Anneli on myös sanonut, että huppis kuuli hänen tulonsa kun hän meni kurkkaamaan huoneeseen. Siis kuuli Annelin hiippailun paljailla jaloilla. Päätellen äänistä myös Jukka kuulee koko ajan, mihin Anneli soittaa ja mitä puhuu.

Erinäisiä ristiriitaisuuksia näissä tapahtumissa tai kertomuksissa on kieltämättä.
- Anneli kuuli ja häke-nauhalla kuuluu Jukan huutoa, miksi ei murhaaja kuullut Annelin puhelua.
Todennäköisesti osittain Jukan huudot peitti Annelin puheen 112 soittaessa. Puhelimelta oli matkaa ainakin 8m murhaajan luo ja välissä oli 2 eri seinää.
- Ei murhaaja voinut kuulla Annelin liikkumista avojaloin, Anneli taisi joka kerta huutaa murhaajalle jotain kun meni "pällistelemään"
- Hyvin erikoista ettei selvemmin kuulu häke-nauhalla murhaajan ja Jukan kamppailua

Suurin ristiriita lienee siinä, että Annelin mukaan talossa on valtava meteli, mutta tästä metelistä ei kuulu hiiskahdustakaan häkepuhelussa.

[Kyo_Saki2]

Tappelun mäiskeen ja lasinsirpaleiden päällä tapahtuvan pystypainin sekä Jukan "neulatyynynä olon" luulisi kuuluvan tosiaan helpostikin ko. häkenauhalla. Vaan eivätpä ne kuulu. Miksi vanhin tytär ei kahdella ekalla takkahuoneeseen/sen liepeille suuntautuneilla käyntikerrallaan näe huppista vaan vasta kolmannella ja viimeisellä kerralla näkee tämän poistuvan takaoven rikotusta ikkunasta? Mitään sellaista piilopaikkaa takkahuoneessa ei kerta kaikkiaan ole, jonne huppis voisi tappotyönsä välillä häippäistä. Omituista, ristiriitaista...

[nihilistinahalisti]

Tappelun mäiskeen ja lasinsirpaleiden päällä tapahtuvan pystypainin sekä Jukan "neulatyynynä olon" luulisi kuuluvan tosiaan helpostikin ko. häkenauhalla. Vaan eivätpä ne kuulu. Miksi vanhin tytär ei kahdella ekalla takkahuoneeseen/sen liepeille suuntautuneilla käyntikerrallaan näe huppista vaan vasta kolmannella ja viimeisellä kerralla näkee tämän poistuvan takaoven rikotusta ikkunasta? Mitään sellaista piilopaikkaa takkahuoneessa ei kerta kaikkiaan ole, jonne huppis voisi tappotyönsä välillä häippäistä. Omituista, ristiriitaista...

kun kerran noinkin hyvin olet selvillä, niin kerro nyt meille muillekkin, MITEN MENTIIN ja MITEN pitkälle.

Jokainen menemine on pääteltävissä häketallenteelta, että ekoista kuulemiskerroista.

Amanda, ihan ensimmäinen kerta on kun hän menee kysymään isältään, että mikä räiskyy/paukkuu.

Tuolloin Lahti on ollut jota kuinkin takan edessä ja on kehottanut Amandaa menemään takaisin huoneeseensa, Auer tuolloin on ollut vielä sängyllä ja vetänyt peittoa suojakseen, eli on juuri herännyt.

Auer menee puhelimeen, noin 3min myöhemmin, Amanda meni omaan huoneeseen uskaltamatta sytyttää valoja.

Amanda tulee huoneestaan kun kuulee äitinsä äänen.

No niin, jatkappa sinä.

By the way, yhtäkään kirjaa tästä en ole lukenut, kuin naakan kirjasta alkua vähän, tuntui raskas soutuiselta.

Kaikki on häketallenteella, vaikkakin rajjsti muokattua ja migä ole minfosta lukenut, mutta kuitenkin on kaikki hyvin havaittavissa tallenteelta.

Huvittavin puoli tässä on kuinka paljon syyllistävät juoruä lisäilee ihan omiaan ja juttunsa ei sisällä pätkääkään faktaa