2023: Lapset peruvat puheensa, tuomioiden purkua haetaan

[Kuolemannaakka]

Tämmöinen vuoden 2013 juttu tuli vastaan, muistin virkistykseksi tänne:

Anneli Auerin vanhemmat saapuivat torstaiaamulla 3.10. Satakunnan käräjäoikeuteen Poriin. Heitä kuultiin murhajutun todistajina.


Apu-toimitus

Julkaistu: 3.10.2013
Agneta ja Reijo Auer asettuivat torstaina 3.10.2013 käräjäoikeudessa selväsanaisesti tyttärensä puolelle, poikaansa vastaan. He eivät usko tyttärensä Anneli Auerin murhanneen aviopuolisoaan Jukka S. Lahtea, eivätkä toisaalta pidä poikansa Ari Auerin tuottamaa videomateriaalia luotettavana. Isovanhempien mukaan enonsa luo sijoitetut lapset ovat satuilleet.
- Kaikki kolme ovat taiteellisia. Hyviä kirjoittamaan, piirtämään ja kertomaan tarinoita. Heillä on hyvä mielikuvitus, Reijo Auer kertoo oikeudelle.
- Pitäisi oikeasti selvittää mitä Arin ja Minnan luona tapahtuu. Mistä on kysymys, kun lasten keskinäiset suhteet on näin sotkettu.

Agneta Auer nyökkää tervehdykseksi tyttärelleen ja tämän asianajajalle Juha Mannerille käräjäsaliin saapuessaan. Agneta Auer kertoo tyttärensä lapsista.
- Heillä oli lämpimät ja läheiset suhteet keskenään. Iloisia, reippaita ja mukavia lapsia kaikki, kuvailee Agneta Auer ja kertoo lasten kutsuneen isoäitiään mummiksi.

Agneta Auer puhuu tyttärensä lapsista mennessä aikamuodossa. Hän on nähnyt heidät viimeksi kesällä 2012. Silloinkin vain vilaukselta purjehdusreissun lomassa Maarianhaminan satamassa.
- Poikamme Ari ja hänen vaimonsa Minna eivät halua olla tekemisissä kanssamme. Lapset kuulemma pelkäävät.
Isoisä kertoo pyrkineensä lasten juttusille satamakohtaamisen aikana. Enonsa purjehdusveneen kokassa istuneet lapset olivat kuitenkin kieltäytyneet keskustelusta.
- Tytöt eivät sanoneet sanaakaan. Pojan mukaan he eivät saaneet enää puhua meille, kertoo Reijo Auer viimeisestä tapaamisesta runsas vuosi sitten.
- Ajattelin sitten, että parempi kun annamme heidän olla ja lähdimme pois omalla veneellämme.

Agneta ja Reijo Auer ovat molemmat huolissaan tyttärensä lapsista. Kolmen pienimmän lapsen käytös muuttui isovanhempien mukaan oudoksi samoihin aikoihin, kun esikoistytär ajautui ristiriitoihin enonsa ja tämän puolison kanssa.
- Esikoinen muutti pois ja muut lapset rupesivat vähitellen pelkäämään vanhinta sisartaan. Lopulta sitten totesivat, etteivät tule meillekään, mikäli sisko on täällä, kertoo Agneta Auer.
- Jo sijoituksen alkuvaiheessa nämä pienimmät lapset rupesivat kyhnäämään Arin ja Minnan kyljessä, eivätkä edes leikkineet. Leikki alkoi vasta kun sijaisvanhemmat poistuivat, Reijo Auer muistelee aikaa ennen välien lopullista viilentymistä.

Isovanhempien kuvailun perusteella suku on aikaisemmin pitänyt tiiviisti yhtä. Kerrotaan vierailuista puolin sun toisin. Joulut ja muutkin juhlapyhät totuttiin viettämään yhdessä.
- Tapasimme kerran kuukaudessa isolla porukalla, myös Minna ja Ari olivat mukana. He asuivat lähellä ja auttoivat meitä muutenkin monin tavoin. Anneli ja Jukka tulivat Turkuun, me kävimme harvemmin heillä Ulvilassa, kuvaa Reijo Auer.
- Jukka toi lapset meille viikonlopuiksi hoitoon, jos oli työmatkalla Turussa. Perjantaina tulivat ja sunnuntaina lähtivät, sanoo puolestaan Agneta Auer.

Agneta Auer kertoo Annelin asuneen pari kuukautta lastensa kanssa vanhempiensa luona miehensä murhan jälkeen.
- Anneli suri kovasti Jukkaa. Me olimme enemmän lasten kanssa, kun Anneli oli murheellinen.
Surma oli järkyttänyt lapsia siinä määrin, että he eivät uskaltaneet mennä ulos ilman aikuisia.
- Lapset pelkäsivät koko ajan murhaajaa, että se tulee jostakin. Kerrostalossa kuuluu monenlaisia ääniä, niitäkin he pelkäsivät, Agneta Auer muistelee.

Tuomari kysyy Anneli Auerin ja Jukka Lahden suhteesta. Oliko riitoja ja mustasukkaisuutta?
- En osaa sanoa, minusta he olivat läheisiä toisilleen, Agneta Auer vastaa.
- Jos riitoja olisi ollut kotona, niin niitä olisi ollut myös kodin ulkopuolella, toteaa puolestaan Reijo Auer.

Syyttäjä Jarmo Valkama on selittänyt Jukka S. Lahden murhaa saatananpalvonnalla. Anneli Auerin on kerrottu kiduttaneen ja uhranneen eläimiä: kissoja, papukaijoja ja hiiriä.
Agneta Auer ihmettelee puheita eläinten uhraamisesta. Hän kertoo käyneensä viikoittain Annelin ja lasten luona sen jälkeen, kun nämä muuttivat omaan rivitalohuoneistoon isovanhempien lähettyville.
- Matkaa oli alle kilometri ja saatoin piipahtaa mitään ilmoittamatta.
Yhdelläkään käynneistään Agneta Auer ei nähnyt kissoja tai muitakaan pieneläimiä, vaikka syyttäjän mukaan niitä hankittiin merkittävissä määrin erilaisten saatananpalvontarituaalien toteuttamiseen.

Agneta Auerin kuvailun perusteella Anneli Auerin ja lasten arki ajautui vähitellen murhan jälkeen normaaleihin, arkisiin uomiinsa.
- Lapset eivät olleet nälkiintyneen näköisiä. Anneli teki itse ruoan ja me veimme käydessämme hedelmiä ja lämmintä leipää. Makeisia emme vieneet, koska heillä oli karkkipäivä kerran viikossa.
Istunnon lopuksi Agneta Auerilta kysytään, millainen äiti Anneli Auer oli lapsilleen.
- Tasapuolinen. Ei ollut suosikkeja, kaikki pääsivät vuorollaan äitinsä syliin, oikein kilpailivat siitä.
Käräjäsalista poistuessaan Agneta Auer taputtaa tytärtään olkapäälle.

[Inehmo]

Amerikkalainen asiantuntija tyrmää kaikki Joki-Erkkilän tulkinnat.

"Mikään fyysinen näyttö ei tue sitä, että ketään lapsista olisi hyväksikäytetty."

Et silleen. Syyttäjä on nyt luottanut väärän henkilön vääriin tulkintoihin.

https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000011604970.html

[Kotietsivä2008]

Tällä todistelulla ei sitten tainnut olla mitään väliä ja merkitystä, vaikka selkeä vieraannuttamisen alku on tässä havaittavissa.

Tämmöinen vuoden 2013 juttu tuli vastaan, muistin virkistykseksi tänne:

Anneli Auerin vanhemmat saapuivat torstaiaamulla 3.10. Satakunnan käräjäoikeuteen Poriin. Heitä kuultiin murhajutun todistajina.


Apu-toimitus

Julkaistu: 3.10.2013
Agneta ja Reijo Auer asettuivat torstaina 3.10.2013 käräjäoikeudessa selväsanaisesti tyttärensä puolelle, poikaansa vastaan. He eivät usko tyttärensä Anneli Auerin murhanneen aviopuolisoaan Jukka S. Lahtea, eivätkä toisaalta pidä poikansa Ari Auerin tuottamaa videomateriaalia luotettavana. Isovanhempien mukaan enonsa luo sijoitetut lapset ovat satuilleet.
- Kaikki kolme ovat taiteellisia. Hyviä kirjoittamaan, piirtämään ja kertomaan tarinoita. Heillä on hyvä mielikuvitus, Reijo Auer kertoo oikeudelle.
- Pitäisi oikeasti selvittää mitä Arin ja Minnan luona tapahtuu. Mistä on kysymys, kun lasten keskinäiset suhteet on näin sotkettu.

Agneta Auer nyökkää tervehdykseksi tyttärelleen ja tämän asianajajalle Juha Mannerille käräjäsaliin saapuessaan. Agneta Auer kertoo tyttärensä lapsista.
- Heillä oli lämpimät ja läheiset suhteet keskenään. Iloisia, reippaita ja mukavia lapsia kaikki, kuvailee Agneta Auer ja kertoo lasten kutsuneen isoäitiään mummiksi.

Agneta Auer puhuu tyttärensä lapsista mennessä aikamuodossa. Hän on nähnyt heidät viimeksi kesällä 2012. Silloinkin vain vilaukselta purjehdusreissun lomassa Maarianhaminan satamassa.
- Poikamme Ari ja hänen vaimonsa Minna eivät halua olla tekemisissä kanssamme. Lapset kuulemma pelkäävät.
Isoisä kertoo pyrkineensä lasten juttusille satamakohtaamisen aikana. Enonsa purjehdusveneen kokassa istuneet lapset olivat kuitenkin kieltäytyneet keskustelusta.
- Tytöt eivät sanoneet sanaakaan. Pojan mukaan he eivät saaneet enää puhua meille, kertoo Reijo Auer viimeisestä tapaamisesta runsas vuosi sitten.
- Ajattelin sitten, että parempi kun annamme heidän olla ja lähdimme pois omalla veneellämme.

Agneta ja Reijo Auer ovat molemmat huolissaan tyttärensä lapsista. Kolmen pienimmän lapsen käytös muuttui isovanhempien mukaan oudoksi samoihin aikoihin, kun esikoistytär ajautui ristiriitoihin enonsa ja tämän puolison kanssa.
- Esikoinen muutti pois ja muut lapset rupesivat vähitellen pelkäämään vanhinta sisartaan. Lopulta sitten totesivat, etteivät tule meillekään, mikäli sisko on täällä, kertoo Agneta Auer.
- Jo sijoituksen alkuvaiheessa nämä pienimmät lapset rupesivat kyhnäämään Arin ja Minnan kyljessä, eivätkä edes leikkineet. Leikki alkoi vasta kun sijaisvanhemmat poistuivat, Reijo Auer muistelee aikaa ennen välien lopullista viilentymistä.

Isovanhempien kuvailun perusteella suku on aikaisemmin pitänyt tiiviisti yhtä. Kerrotaan vierailuista puolin sun toisin. Joulut ja muutkin juhlapyhät totuttiin viettämään yhdessä.
- Tapasimme kerran kuukaudessa isolla porukalla, myös Minna ja Ari olivat mukana. He asuivat lähellä ja auttoivat meitä muutenkin monin tavoin. Anneli ja Jukka tulivat Turkuun, me kävimme harvemmin heillä Ulvilassa, kuvaa Reijo Auer.
- Jukka toi lapset meille viikonlopuiksi hoitoon, jos oli työmatkalla Turussa. Perjantaina tulivat ja sunnuntaina lähtivät, sanoo puolestaan Agneta Auer.

Agneta Auer kertoo Annelin asuneen pari kuukautta lastensa kanssa vanhempiensa luona miehensä murhan jälkeen.
- Anneli suri kovasti Jukkaa. Me olimme enemmän lasten kanssa, kun Anneli oli murheellinen.
Surma oli järkyttänyt lapsia siinä määrin, että he eivät uskaltaneet mennä ulos ilman aikuisia.
- Lapset pelkäsivät koko ajan murhaajaa, että se tulee jostakin. Kerrostalossa kuuluu monenlaisia ääniä, niitäkin he pelkäsivät, Agneta Auer muistelee.

Tuomari kysyy Anneli Auerin ja Jukka Lahden suhteesta. Oliko riitoja ja mustasukkaisuutta?
- En osaa sanoa, minusta he olivat läheisiä toisilleen, Agneta Auer vastaa.
- Jos riitoja olisi ollut kotona, niin niitä olisi ollut myös kodin ulkopuolella, toteaa puolestaan Reijo Auer.

Syyttäjä Jarmo Valkama on selittänyt Jukka S. Lahden murhaa saatananpalvonnalla. Anneli Auerin on kerrottu kiduttaneen ja uhranneen eläimiä: kissoja, papukaijoja ja hiiriä.
Agneta Auer ihmettelee puheita eläinten uhraamisesta. Hän kertoo käyneensä viikoittain Annelin ja lasten luona sen jälkeen, kun nämä muuttivat omaan rivitalohuoneistoon isovanhempien lähettyville.
- Matkaa oli alle kilometri ja saatoin piipahtaa mitään ilmoittamatta.
Yhdelläkään käynneistään Agneta Auer ei nähnyt kissoja tai muitakaan pieneläimiä, vaikka syyttäjän mukaan niitä hankittiin merkittävissä määrin erilaisten saatananpalvontarituaalien toteuttamiseen.

Agneta Auerin kuvailun perusteella Anneli Auerin ja lasten arki ajautui vähitellen murhan jälkeen normaaleihin, arkisiin uomiinsa.
- Lapset eivät olleet nälkiintyneen näköisiä. Anneli teki itse ruoan ja me veimme käydessämme hedelmiä ja lämmintä leipää. Makeisia emme vieneet, koska heillä oli karkkipäivä kerran viikossa.
Istunnon lopuksi Agneta Auerilta kysytään, millainen äiti Anneli Auer oli lapsilleen.
- Tasapuolinen. Ei ollut suosikkeja, kaikki pääsivät vuorollaan äitinsä syliin, oikein kilpailivat siitä.
Käräjäsalista poistuessaan Agneta Auer taputtaa tytärtään olkapäälle.

[Kotietsivä2008]

Tällä todistelulla ei sitten tainnut olla mitään väliä ja merkitystä, vaikka selkeä vieraannuttamisen alku on tässä havaittavissa.

Tämmöinen vuoden 2013 juttu tuli vastaan, muistin virkistykseksi tänne:

Anneli Auerin vanhemmat saapuivat torstaiaamulla 3.10. Satakunnan käräjäoikeuteen Poriin. Heitä kuultiin murhajutun todistajina.


Apu-toimitus

Julkaistu: 3.10.2013
Agneta ja Reijo Auer asettuivat torstaina 3.10.2013 käräjäoikeudessa selväsanaisesti tyttärensä puolelle, poikaansa vastaan. He eivät usko tyttärensä Anneli Auerin murhanneen aviopuolisoaan Jukka S. Lahtea, eivätkä toisaalta pidä poikansa Ari Auerin tuottamaa videomateriaalia luotettavana. Isovanhempien mukaan enonsa luo sijoitetut lapset ovat satuilleet.
- Kaikki kolme ovat taiteellisia. Hyviä kirjoittamaan, piirtämään ja kertomaan tarinoita. Heillä on hyvä mielikuvitus, Reijo Auer kertoo oikeudelle.
- Pitäisi oikeasti selvittää mitä Arin ja Minnan luona tapahtuu. Mistä on kysymys, kun lasten keskinäiset suhteet on näin sotkettu.

Agneta Auer nyökkää tervehdykseksi tyttärelleen ja tämän asianajajalle Juha Mannerille käräjäsaliin saapuessaan. Agneta Auer kertoo tyttärensä lapsista.
- Heillä oli lämpimät ja läheiset suhteet keskenään. Iloisia, reippaita ja mukavia lapsia kaikki, kuvailee Agneta Auer ja kertoo lasten kutsuneen isoäitiään mummiksi.

Agneta Auer puhuu tyttärensä lapsista mennessä aikamuodossa. Hän on nähnyt heidät viimeksi kesällä 2012. Silloinkin vain vilaukselta purjehdusreissun lomassa Maarianhaminan satamassa.
- Poikamme Ari ja hänen vaimonsa Minna eivät halua olla tekemisissä kanssamme. Lapset kuulemma pelkäävät.
Isoisä kertoo pyrkineensä lasten juttusille satamakohtaamisen aikana. Enonsa purjehdusveneen kokassa istuneet lapset olivat kuitenkin kieltäytyneet keskustelusta.
- Tytöt eivät sanoneet sanaakaan. Pojan mukaan he eivät saaneet enää puhua meille, kertoo Reijo Auer viimeisestä tapaamisesta runsas vuosi sitten.
- Ajattelin sitten, että parempi kun annamme heidän olla ja lähdimme pois omalla veneellämme.

Agneta ja Reijo Auer ovat molemmat huolissaan tyttärensä lapsista. Kolmen pienimmän lapsen käytös muuttui isovanhempien mukaan oudoksi samoihin aikoihin, kun esikoistytär ajautui ristiriitoihin enonsa ja tämän puolison kanssa.
- Esikoinen muutti pois ja muut lapset rupesivat vähitellen pelkäämään vanhinta sisartaan. Lopulta sitten totesivat, etteivät tule meillekään, mikäli sisko on täällä, kertoo Agneta Auer.
- Jo sijoituksen alkuvaiheessa nämä pienimmät lapset rupesivat kyhnäämään Arin ja Minnan kyljessä, eivätkä edes leikkineet. Leikki alkoi vasta kun sijaisvanhemmat poistuivat, Reijo Auer muistelee aikaa ennen välien lopullista viilentymistä.

Isovanhempien kuvailun perusteella suku on aikaisemmin pitänyt tiiviisti yhtä. Kerrotaan vierailuista puolin sun toisin. Joulut ja muutkin juhlapyhät totuttiin viettämään yhdessä.
- Tapasimme kerran kuukaudessa isolla porukalla, myös Minna ja Ari olivat mukana. He asuivat lähellä ja auttoivat meitä muutenkin monin tavoin. Anneli ja Jukka tulivat Turkuun, me kävimme harvemmin heillä Ulvilassa, kuvaa Reijo Auer.
- Jukka toi lapset meille viikonlopuiksi hoitoon, jos oli työmatkalla Turussa. Perjantaina tulivat ja sunnuntaina lähtivät, sanoo puolestaan Agneta Auer.

Agneta Auer kertoo Annelin asuneen pari kuukautta lastensa kanssa vanhempiensa luona miehensä murhan jälkeen.
- Anneli suri kovasti Jukkaa. Me olimme enemmän lasten kanssa, kun Anneli oli murheellinen.
Surma oli järkyttänyt lapsia siinä määrin, että he eivät uskaltaneet mennä ulos ilman aikuisia.
- Lapset pelkäsivät koko ajan murhaajaa, että se tulee jostakin. Kerrostalossa kuuluu monenlaisia ääniä, niitäkin he pelkäsivät, Agneta Auer muistelee.

Tuomari kysyy Anneli Auerin ja Jukka Lahden suhteesta. Oliko riitoja ja mustasukkaisuutta?
- En osaa sanoa, minusta he olivat läheisiä toisilleen, Agneta Auer vastaa.
- Jos riitoja olisi ollut kotona, niin niitä olisi ollut myös kodin ulkopuolella, toteaa puolestaan Reijo Auer.

Syyttäjä Jarmo Valkama on selittänyt Jukka S. Lahden murhaa saatananpalvonnalla. Anneli Auerin on kerrottu kiduttaneen ja uhranneen eläimiä: kissoja, papukaijoja ja hiiriä.
Agneta Auer ihmettelee puheita eläinten uhraamisesta. Hän kertoo käyneensä viikoittain Annelin ja lasten luona sen jälkeen, kun nämä muuttivat omaan rivitalohuoneistoon isovanhempien lähettyville.
- Matkaa oli alle kilometri ja saatoin piipahtaa mitään ilmoittamatta.
Yhdelläkään käynneistään Agneta Auer ei nähnyt kissoja tai muitakaan pieneläimiä, vaikka syyttäjän mukaan niitä hankittiin merkittävissä määrin erilaisten saatananpalvontarituaalien toteuttamiseen.

Agneta Auerin kuvailun perusteella Anneli Auerin ja lasten arki ajautui vähitellen murhan jälkeen normaaleihin, arkisiin uomiinsa.
- Lapset eivät olleet nälkiintyneen näköisiä. Anneli teki itse ruoan ja me veimme käydessämme hedelmiä ja lämmintä leipää. Makeisia emme vieneet, koska heillä oli karkkipäivä kerran viikossa.
Istunnon lopuksi Agneta Auerilta kysytään, millainen äiti Anneli Auer oli lapsilleen.
- Tasapuolinen. Ei ollut suosikkeja, kaikki pääsivät vuorollaan äitinsä syliin, oikein kilpailivat siitä.
Käräjäsalista poistuessaan Agneta Auer taputtaa tytärtään olkapäälle.

[Pieni liekki]

...

Onko tuo alkuperäinen puolustusasianajaja kommentoinut tätä keissiä/syytteiden naurettavuutta aikanaan tahollaan....?

Suosittelen perehtymään asiaan lukemalla Juha Mannerin ja Milla Ollikaisen viime vuonna kirjoittaman kirjan "Ulvilan surma - juttu 2472".

[Neonataali]

"Yle seuraa tapahtumia tiiviisti, koska asiassa on kyse myös laajemmin koko oikeusjärjestelmän luotettavuudesta."

https://yle.fi/a/74-20191973

Sepä se. Oikeusjärjestelmän luotettavuus. Ja miksi ihmeessä kaikki piti repiä taas auki ja käydä kaikki läpi vaikka Auer ja Ihle ovat tuomionkin jo asiasta kärsineet? Ajatteleeko arvon syyttäjärouva ihan oikeasti, että lasten viimeisin todistus on valetta? Eihän tästä mitään muuta seuraa kuin Auerin ja Ihlen nimen puhdistaminen sekä tuntuvat koppikorvaukset. Ja häpeä syyttäjälle.

Voisivat viranomaiset ottaa Auerin veljen toimet näiden lasten hoidossa syyniin. Löytyisikö sieltä se rikos, jos rikoksen pitää jostain löytyä?

Ja jos taaksepäin vielä mennään, niin ensin poliisi epäonnistuu Auerin miehen murhaajan löytämisessä. Sitten vielä lähettää peitepoliisin urkkimaan Auerilta asioita intiimiä suhdetta hyväksikäyttäen. Hyi olkoon.

No hehän itse tuomioiden purkua hakivat. Ei kko asiaa itse keksinyt avata uudelleen.

[Helluby]

Tätä olen pitkään ihmetellyt miten aikuiset, kuten syyttäjä sekä oikeuspsykologi uskovat (tai niin sanovat) täysin pienten lasten puheita. Sellaisia puheita, jotka eivät ole lasten iän mukaisen kehityksen tasoista. Eikö näillä naisilla ole itsellään lainkaan lapsia tai kokemusta lapsista? Jokainen äiti haistaa palaneen käryä kun pieni lapsi selittelee sellaisilla sanoilla sellaisia juttuja, jotka eivät vaan kuulu esim 7 vuotiaan sanavarastoon eivätkä tue 7 vuotiaan tavanomaisia lauserakenteita.

Ja hei halloo: lapsi muistaa 7 vuotiaana tapahtumia kun hän on ollut 2 vuotias? Kertonut vielä miten murhaa suunniteltu ainakin vuosi. Mistä tämä tieto on lapsen mieleen tullut, koska yksikään lapsi ei muista tapahtumia, vieläpä tarkasti ajalta kun oli 2v.

Koko jutussa on lapsen kasvun ja kehityksen taso pahassa ristiriidassa lapsen ikään.

[SuomenColumbo]

Lapset peruvat tuomiot uusilla todistajalausunnoilla ja syyttäjä ei suostu näihin uskomaan ja media komppaa syyttäjän suulla.

Aika säälittävää touhua.

Mutta poliisia ja viranomaisia ei vieläkään kiinnosta selvittää, että kuka oli Ulvilan surmaaja ja miksi se murha tehtiin, kun kaikki energia
menee edelleen Ulvilan murhatutkinnan systemaattiseen sabotointiin keinolla millä hyvänsä.

[Kyo_Saki2]

Pikkuisen ohari, mutta laitanpa tänne ko. ajatuksen - opetuksen - silti. Se on napattu Aisopoksen legendaarisesta Poika, joka huusi sutta -sadusta:
"Muista aina, ettei kukaan usko valehtelijaa, vaikka hän kertoisi totuudenkin."

[peltirumpu]

Pikkuisen ohari, mutta laitanpa tänne ko. ajatuksen - opetuksen - silti. Se on napattu Aisopoksen legendaarisesta Poika, joka huusi sutta -sadusta:
"Muista aina, ettei kukaan usko valehtelijaa, vaikka hän kertoisi totuudenkin."

Eli et itsekään usko lasten kertomuksien olleen totta. Olen samaa mieltä

[a574323]

Anneli on luvannu lapsille muhkeat todistuspalkkiot tulevista korvauksista: Niillä saatte ostettua vaikka uudet autot tai asunnon Ulvilasta, jos sanotte näin ja puhdistatte samalla Äidin ja oman maineen. Sitten Äiti taas rakastaa teitä!

Veli vaimoineen olisivat saaneet pysyä hiljaa.

[Vainu]

Lapset puhuvat saatananpalvonnasta, numerosta 666, veren keräämisestä purkkiin, eläinten uhraamisesta, kynttilöistä, veren juomisesta.
Lapsilla ei ollut pääsyä sijaisperheessä nettiin.
Mistä ihmeestä ovat saaneet tietoa saatana palvonnasta?
- ovat lapsia vasta.Ei näistä tuon ikäiset koulukaverit puhu.

[Kuolemannaakka]

Lapset puhuvat saatananpalvonnasta, numerosta 666, veren keräämisestä purkkiin, eläinten uhraamisesta, kynttilöistä, veren juomisesta.
Lapsilla ei ollut pääsyä sijaisperheessä nettiin.
Mistä ihmeestä ovat saaneet tietoa saatana palvonnasta?
- ovat lapsia vasta.Ei näistä tuon ikäiset koulukaverit puhu.

Sijaisvanhemmat puhuivat senkin edestä.

[Mikisu]

Nimenomaan alakouluikäisiä kiinnostaa tuollaiset pelottavat jutut suunnattomasti. Itse olin 12, kun halusimme kuunnella koulussa kiertäneen hevimusiikkia saatananpalvontana käsitelleen helluntailaiskasetin, josta oli toisaalla puhetta.

Lapset ovat nähneet juttuja koulukavereiden puhelimista ja mahdollisesti saaneet selata kaverin kännykkää. Kouluissa ja kirjastoissa on myös tietokoneet, joilla pääsee nettiin. Kaverin kotona pääsee nettiin.

Hieman elämälle vieraita juttuja täällä on, samoin toisessa ketjussa jossa arvostellaan Auerin käytöstä hyökkääjän ollessa Jukan kimpussa. Toivokaamme, että arvostelijat pääsevät itse omassa elämässään testaaamaan lempeyden ja välittämisen osoittamisen taitojaan vastaavassa nopeatempoisessa tilanteessa. Muistattehan, että äiti on pyhä, eikä voi koskaan olla shokissa.

[Vainu]

Kyllä mun mielipide nyt oikeussaagan edetessä on se että, Anneli Auer ei ole syyllistynyt Kukan kanssa lasten seksuaalisen hyväksikäyttöön eikä saatananpalvontaan. Jukan murhasta en sitten tiedä...sen tekijä voi olla Anneli tai joku ulkopuolinen.