Eräs 1980-luvun maailmanlaajuisesti ei-unohdetuimpia lallatuksia lie:
Hey, hey, hey, hey
Ooh, woah
---
I say
La, la-la-la-la, la-la-la-la
La-la-la-la-la-la-la-la-la-la
La-la-la-la, la-la-la-la
La-la-la-la-la-la-la-la-la-la
La-la-la-la, la-la-la-la
La-la-la-la-la-la-la-la-la-la
When you walk on by
And you call my name
When you walk on by
Elokuvaan The Breakfast Club tehtyä kappaletta tarjosivat Keith Forsey ja Steve Schiff mm. Bryan Ferrylle ja Billy Idolille esitettäväksi, mutta nämä kieltäytyivät, kuten ensin myös skottibändi Simple Minds, jonka jäseniä "5 amerikkalaisteinin opiskelijaelämästä tehty elokuva ei olisi voinut vähempää kiinnostaa". Yhtyeen laulaja Jim Kerrin silloinen vaimo Chrissie Hynde (The Pretenders) päätti asian kuitenkin miehensä puolesta toisin, mikä oli ainakin taloudelliselta kantilta ajatellen järkevää, sillä kappale nousi listaykköseksi mm. Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Intro-osa Hey, hey, hey, hey, Ooh, woah ja lopun lallatus ovat alkuperäiseen sanoitukseen Jim Kerrin lisäämiä.
Erityisen eeppiset lallatukset
- LexVeritas
- Frank Columbo
- Viestit: 9147
- Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm
Re: Erityisen eeppiset lallatukset
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
- LexVeritas
- Frank Columbo
- Viestit: 9147
- Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm
Re: Erityisen eeppiset lallatukset
Huomioitakoon, että erityisen lallattelevassa A horse with no name:ssa lämpö oli esim. kuumaa tai muodissa.
The heat was hot
ja aavikolla oli mm. kasvien, lintujen ja kallioiden lisäksi asioita.
There were plants and birds and rocks and things
The heat was hot
ja aavikolla oli mm. kasvien, lintujen ja kallioiden lisäksi asioita.
There were plants and birds and rocks and things
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto