Susanne Lindholmin, 25 v. kellarisurma Helsingin Kumpulassa 8.8.1976

[Juliet Jones]

Vaatetuksen suhteen olen ajatellut että tuskin Susanne työmatkojaan kulki Finskin työasussa eli ihan normaalia nuoren naisen vaatetusta tuo asu vastaa. Osa työvaatteista on varmaankin ollut Seutulassa. En tiedä pesivätkö työntekijät itse työpaitojaan, mutta se selittäisi paidan mukana kulkemisen. Tai sitten vaan Susanne ei vaihtanut vaatteitaan vielä kentällä, vaan vasta ystävättären luona Haagassa. Saattoihan vaikka kyydin antaneella työkaverilla olla hoppu. Vaihtokengät ovat kylli saattaneet olla laukussa

Luultavimmin Susanne nyt vaan oli valinnut senpäiväiseksi asukseen kietaisuhameen, ei sen kummempaa. Se on yleensä ihan arkinen vaate (käsittääkseni vieläpä aika yleinen -70-luvulla), ei siis erityisesti juhlissa käytettävä vaatekappale. Ennemmin miettisin sitä, miksi hän kuljetti mukanaan työvaatteita töistä lähdettyään, mutta siitä olikin jo tuossa ylempänä (lainasin itseäni kun en jaksa kaikkea uudelleen kirjoittaa). Senkään en kuitenkaan usko liittyneen sen kummemmin tapahtuneeseen tai tekijään.

Tuohon, miksi Susannella oli yleensä työvaatteita mukana, voi olla muutamakin syy.
Ensin tuo mihin Kyllikin viittasi, eli varmaan työn puolesta on toinenkin vaatekerta ollut olemassa, ja Susanne olisi vaikka ottanut jo pidetyn asun pesuun.
Sitten tuo kiireinen lähtö töistä, jolloin aikaa vaihtoon ei olisi ollut.
Kolmas syy tulee mieleen vielä, eli vaatteet hän otti mukaan koska oli tarkoitus laittautua suoraan työasuun seuraavana päivänä ennen vuoroa. Mahdollisesti olivat silityksen tarpeessa ja Susanne olisi voinut sopia yökyläilystäkin jonkun kanssa, ja olisi valmistellut vaatteensa siellä. Olikos tästä selvyyttä, oliko Susanne ilmaissut menevänsä jonnekin muualle yöksi? Hänethän löydettiin käsittääkseni ulkopuolisen toimesta, eli kotiväki saattoi olla siinä luulossa, ettei tyttö tule kotiin ollenkaan, eivätkä etsineet häntä.

[Valdovas]

Tuohon, miksi Susannella oli yleensä työvaatteita mukana, voi olla muutamakin syy.
Ensin tuo mihin Kyllikin viittasi, eli varmaan työn puolesta on toinenkin vaatekerta ollut olemassa, ja Susanne olisi vaikka ottanut jo pidetyn asun pesuun.
Sitten tuo kiireinen lähtö töistä, jolloin aikaa vaihtoon ei olisi ollut.
Kolmas syy tulee mieleen vielä, eli vaatteet hän otti mukaan koska oli tarkoitus laittautua suoraan työasuun seuraavana päivänä ennen vuoroa. Mahdollisesti olivat silityksen tarpeessa ja Susanne olisi voinut sopia yökyläilystäkin jonkun kanssa, ja olisi valmistellut vaatteensa siellä. Olikos tästä selvyyttä, oliko Susanne ilmaissut menevänsä jonnekin muualle yöksi? Hänethän löydettiin käsittääkseni ulkopuolisen toimesta, eli kotiväki saattoi olla siinä luulossa, ettei tyttö tule kotiin ollenkaan, eivätkä etsineet häntä.

Tuo on hyvä pointti, jota ei muistaakseni vielä pahemmin ole käsiteltykään. Miksei kotiväki huolestunut Susannen poissaolosta, vaikka yöllä kotiintullut Camilla pakosti tiesikin hänen olleen yöllä liikenteessä? Oliko Hesarin jälkeen erottaessa Susannen ja norjalaisen kuvio vaikuttanut vielä sen verran lupaavalta, että kaikki olettivat Susannen jääneen yöksi hänen seuraansa vai oliko tiedossa joku myöhempi yöllinen tapaaminen?

Emme tietysti tiedä perheen sisäistä tiedonkulun määrää ja tapaa, mutta olisi luullut, että jossain vaiheessa aamupäivän aikana joku olisi alkanut pohtia, että missähän Susanne luuhaa ja oliko menossa töihin vai ei. Muistankos oikein, että hänet löydettiin kuta kuinkin niihin aikoihin kuin hänen työvuoronsa olisi alkanut? Toisin sanoen töistä ei vielä juurikaan ehditty kaipailla ja kysellä.

Tuosta yökeikasta tuli vielä mieleen, että mikähän Hesperian yökerhon ikäraja tuolloin oli? Muistelen, että jossain vaiheessa ne ovat olleet varsin korkeita tämän päivän tilanteeseen verrattuna ja mikäli Camilla oli vasta siinä parinkympin hujakoilla, niin olisiko teiden eroon yöllä voinut vaikuttaa myös se, että he tiesivät/epäilivät, ettei Camilla olisi päässyt yökerhoon sisään...

[Juliet Jones]

Tuo on hyvä pointti, jota ei muistaakseni vielä pahemmin ole käsiteltykään. Miksei kotiväki huolestunut Susannen poissaolosta, vaikka yöllä kotiintullut Camilla pakosti tiesikin hänen olleen yöllä liikenteessä? Oliko Hesarin jälkeen erottaessa Susannen ja norjalaisen kuvio vaikuttanut vielä sen verran lupaavalta, että kaikki olettivat Susannen jääneen yöksi hänen seuraansa vai oliko tiedossa joku myöhempi yöllinen tapaaminen?

Joku taisi aiemmin ohimennn mainita ketjussa, muistelen että juuri myöhäistä löytöajankohtaa mietittiin.. sori, ketju on niin julmetun pitkä..

Tuntuu melkein siltä, että Susannen yöpymisestä muualla tiedettiin jo aiemmin. Siinä olisi voinut olla syy myös sille, miksi Susanne seisoskeli ravintolan edeustalla: odotteliko hän yöpaikkansa isäntää tai emäntää, joka oli juhlimassa muualla? Tai vielä töissä? Kuka oli se henkilö, joka tiesi Susannen odottelevan sovittua kohtaamista? Olisiko tämä henkilö voinut sitten jälkeenpäin kertoa menneensä sovitusti paikalle, mutta Susanne olisikin jo lähtenyt jonnekin muualle? Hmm..

Tuosta yökeikasta tuli vielä mieleen, että mikähän Hesperian yökerhon ikäraja tuolloin oli? Muistelen, että jossain vaiheessa ne ovat olleet varsin korkeita tämän päivän tilanteeseen verrattuna ja mikäli Camilla oli vasta siinä parinkympin hujakoilla, niin olisiko teiden eroon yöllä voinut vaikuttaa myös se, että he tiesivät/epäilivät, ettei Camilla olisi päässyt yökerhoon sisään...

Ikäraja lienee ollut nykyistä korkeampi, elettiinhän sentään 70-lukua, vaikkakin sitten suuressa kaupungissa. Voi tosiaan olla, että Camilla lähti aiemmin kun tiedettiin ettei hän pääsisi sisään.. ja silloin Susannella olisi ollut todella painavat syyt mennä juuri siihen baariin, eihän toki siskotyttöä hyljätä tyhjän takia!

[Jansku]

Susannen kotitalossa elokuussa 1976 asuneiden mukaan poliisi ei kuulustellut kaikkia talon asukkaita, vaan koteihin jaettiin poliisin tiedote, jossa kerrottiin talossa tapahtuneesta henkirikoksesta ja tiedusteltiin asukkaiden mahdollisia asiaan liittyneitä havaintoja sekä pyydettiin välittömästi ilmoittautumaan poliisille, mikäli sellaisia oli.

[Juliet Jones]

Susannen kotitalossa elokuussa 1976 asuneiden mukaan poliisi ei kuulustellut kaikkia talon asukkaita, vaan koteihin jaettiin poliisin tiedote, jossa kerrottiin talossa tapahtuneesta henkirikoksesta ja tiedusteltiin asukkaiden mahdollisia asiaan liittyneitä havaintoja sekä pyydettiin välittömästi ilmoittautumaan poliisille, mikäli sellaisia oli.

Mielenkiintoista, Jansku! Kuinkahan moni jätti kertomatta tietonsa tehtyään omavalintaisen päätöksen siitä, mikä olisi riittävän tärkeää tietoa rikoksen selviämisen kannalta?

Olisi kai mahdotonta, että tutkinnassa tänä päivänä lähdettäisiin metsästämään useitakin kymmeniä ihmisiä, jotta saataisiin kaikki tieto varmasti talteen. Nimet muuttuvat, ihmiset muuttavat.. Siksi olisikin erittäin suotavaa, että kaikki vähänkään tapauksesta/ illan kulusta/ muistavat kävisivät kertomassa poliisiin tietonsa, joita tutkinnassa vielä ei ole.

[Kylli]

Susanne oli 25-vuotias, asunut ulkomailla ja itsenäinen joten en usko hänen poissaolonsa välttämättä herättäneen hurjaa ihmetystä kotijoukoissa aamupäivän aikana. Camillakin on saattanut kertoa siskon menneen jatkoille tutun norjalaisen kanssa (kun kerran perheessä puhuttiin ihan avoimesti tällaisista jutuista). Jos hänen luultiin tulleen kotiin jatkoilta, oli oletettavaa, että hän nukkuisi myöhään, joten ihan aamutuimaan kaikki olisivat varmaankin vaan hiippailleet varpaisillaan ettei sisko herää kun sillä on se työpäiväkin...

Edelliseen liittyen: mikäli kuulemani huhu siitä, että Susannen käytössä oli perheen viereinen asunto (yksiö), pitää paikkaansa on jutussa vielä vähemmän mitään kummallista.

Jos joku (usemapikin?) taho olisi tiennyt Susannen yöpymisssuunnitelmista, miksei kukaan kertonut mitään? Ei mielestäni uskottavaa.

Mikäli Susannella oli työvaatteet mukanaan seuraavan päivän työpäivää varten, ei se sulje pois kotona yöpymisen mahdollisuutta. Miksi sulkisi? Päinvastoin: todennäköisin syy niitten mukana kulkemiselle oli pesun tarvis. Jos taas Susanne oli menossa jonnekin yökylään, hän olisi voinut jättää vaatteet työpaikalle.

Kallistun sille kannalle, että kyytimiehellä on ollut kiire, josta syystä Susanne on ajatellut vaihtaa vaatteet vasta ystävättären luona Haagassa.

Mahtoikohan siannahkaisessa kassissa olla muita yöpymistarvikkeita? Mikäli ei, on mahdollinen yöpymisajatus (toive?) saattanut syntyä (ja todennäköisesti syntyikin) viimeisen työpäivän aikana. Mikäli kyllä, on hän ollut menossa jonkun luo muttei jostain kumman syystä puhunut aikeestaan kellekään muulle.

Mietin tuossa sitäkin, että mistä tiedetään Susannen "jälkien päättyvän Töölönlahdelle"? Onko hänestä näköhavaintoja matkalta Hesperia-Töölönlahti? Ei toki pitkä matka mutta varmistaisi suunnan ja ensimmäisen liikkumistavan. Autollahan Soffariin kyllä sitten pääsi muutakin kautta kuin Kättärin ohitse.

Jospa mahdollinen kyytimies olikin tulossa ihan eri suunnasta? Jos Susanne hetken odoteltuaan lähti kävelemään -ei Hesarin suuntaan vaan esim. Mannerheimintietä Meilahteen päin?

Ja taas tuli mieleeni, kaikkeen aiemmin ketjussa kerrottuun viitaten: Minkälainen mielikuva teille on Susannesta henkilönä syntynyt? Kopea, ylpeä, kaukainen? Miellyttävä, lämmin, ystävällinen? Jotain muuta?

Minkälainen nainen sai surmansa Sofianlehdonkatu 9B:n ulkoiluvälinevarastossa 8.8.1976?

[Cotton]

Oli jo korkea aika nostaa tuo huhu Susannen omasta yksiöstä tapetille!

Soffarin "isot" perheasunnot eivät oikein mahdollista ajatusta, että Susannella olisi ollut oma huone. Olisiko koko muu perhe sitten köllötellyt olohuoneessa?

Harminpaikka, kun ei tästä ole nyt täyttä varmuutta, mutta talonkirjojen ja/tai äänestysrekisterin metsästystä ei olla haudattu.. hieman se on tosin viivästynyt vaikkakin tärkeimmät asiat pitäisi hoitaa aina ennen perhettä ja työtä

Edit: Kirotusvirheet...

[Valdovas]

Oli jo korkea aika nostaa tuo huhu Susannen omasta yksiöstä tapetille!

Soffarin "isot" perheasunnot eivät oikein mahdollista ajatusta, että Susannella olisi ollut oma huone. Olisiko koko muu perhe sitten köllötellyt olohuoneessa?

Harminpaikka, kun ei tästä ole nyt ole täyttä varmuutta, mutta talonkirjojen ja/tai äänestysrekisterin metsästystä ei olla haudattu.. hieman se on tosin viivästynyt vaikkakin tärkeimmät asiat pitäisi hoitaa aina ennen perhettä ja työtä

Niin, asuttiinhan sitä toki viime vuosikymmeninä usein ahtaammin kuin nykyään, mutta 6-henkinen perhe, joista ainakin kahdella tuntuisi olleen myös jonkinasteinen vakikumppani, yhdessä kaiketikin korkeintaan keskikokoisessa kerrostaloasunnossa tuntuu kyllä aika tiiviiltä. Tuollainen naapuriyksiö ainakin vanhimman tyttären tapauksessa tuntuisi kyllä puolustavan paikkaansa, mutta jostainhan se olisi hyvä selvittää, jottei pohdinnat jäisi tyhjän päälle...

Oma yksiö toki selittäisi sen, ettei Susannen puuttumiseen kovin pian kiinnitetty huomiota. Muuten kyllä varmasti viimeistään työvuoron lähestyessä joku olisi tullut ovelle koputtelemaan...

[19736]

Aika paljon sodanjälkeen tehdyissä taloissa on pieniä yksiöitä. Miten on Susannen kotitalon laita. Onko kellään tietoa minkätyyppisiä asuntoja Susannen kotitalossa oli tämän tapauksen hetkellä. Onko talossa tehty huonejärjestelyjä. Esim jostain isommasta asunnosta on tehty vaikka kaksi yksiötä?

[Juliet Jones]

Edelliseen liittyen: mikäli kuulemani huhu siitä, että Susannen käytössä oli perheen viereinen asunto (yksiö), pitää paikkaansa on jutussa vielä vähemmän mitään kummallista.

Jos joku (usemapikin?) taho olisi tiennyt Susannen yöpymisssuunnitelmista, miksei kukaan kertonut mitään? Ei mielestäni uskottavaa.

Jos yöpymissuunnitelmasta ei tiedetty ja tarkoitus oli yöpyä "kotosalla", niin silti tuo löytöajankohta ja se, ettei perhe jo työvuorolaista kaipaillut vaikuttaa omituiselta. Paitsi: jos perheellä oli sunnuntaina varhainen meno jonnekin, ja Susannen puuttuminen muonavahvuudesta jäi toisten poissaolon vuoksi huomaamatta. Äkkiä ei kyllä tule mieleen syytä, miksi joku asiasta/ muualla yöpymisestä tietävä olisi salannut asian..

Mikäli Susannella oli työvaatteet mukanaan seuraavan päivän työpäivää varten, ei se sulje pois kotona yöpymisen mahdollisuutta. Miksi sulkisi? Päinvastoin: todennäköisin syy niitten mukana kulkemiselle oli pesun tarvis. Jos taas Susanne oli menossa jonnekin yökylään, hän olisi voinut jättää vaatteet työpaikalle.

Kallistun sille kannalle, että kyytimiehellä on ollut kiire, josta syystä Susanne on ajatellut vaihtaa vaatteet vasta ystävättären luona Haagassa.

Todennäköisempi tuo sinun kuvauksesi vaatteiden mukaanottamisesta on kuin omani aiemmin. Yöpyminen on voinut olla suunnitelmissa kotona tai vieraissa, kuitenkin Susanne ei varmaankaan tehnyt ex tempore- ratkaisua yöpymisestä illan aikana, tuntuisi ettei hän ollut niin spontaani persoona, etenkin kun meno töihin oli jo seuraavan illan vuoroon.

Toisaalta kyytimiehen kiireestä johtuva vaatteiden mukaantulo ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että yöpyminen olisi voinut olla suunnitteilla jossakin muualla kuin kotona.

Ja taas tuli mieleeni, kaikkeen aiemmin ketjussa kerrottuun viitaten: Minkälainen mielikuva teille on Susannesta henkilönä syntynyt? Kopea, ylpeä, kaukainen? Miellyttävä, lämmin, ystävällinen? Jotain muuta?

Minkälainen nainen sai surmansa Sofianlehdonkatu 9B:n ulkoiluvälinevarastossa 8.8.1976?

Täytyy paneutua Susanneen oikein kunnolla..

[Delenn]

Iltaa kaikille, kirjoitan ensimmäistä kertaa, lueskellut olen palstaa jo aika kauan. Olen ihmeekseni huomannut, että tämä harrastus saattaa herättää kummastustakin

Susannen tapauksen muistan hyvin, koska lehdessä oli hänen kuvansa ja hän oli minusta todellakin erittäin kaunis.

Koska olen niin iäkäs, että olin nuori 70-luvulla, ajattelin ottaa kantaa tuohon kietaisuhame-asiaan. Itsellänikin oli sellainen, ohuesta farkkukankaasta tehty. Vuosi taisi olla 1973 tai 1974 kun sen hankin. Siihen aikaan seurasinkin toki muotia. Ihan arkinen hame se ainakin oli, itse laitoin aina mokkaisen minihameen mennessäni kotikaupunkimme yökerhoon. Silloin oli ehkä enemmän erikseen arki- ja juhlavaatteet.

Pohditte myöskin ikärajoja ravintoloihin. Paikassa, missä kävin oli ikäraja jopa 24 vuotta. Se oli yökerho, joka soitti diskomusaa ja se oli auki klo 4 asti. Muistelen, että sittemmin aukioloaikoja lyhennettiin. Olin itse vain 18-vuotias, mutta kaksi vanhempaa tyttökaveriani olivat kanta-asiakkaita, joten pääsin heidän siivellään sisään. Kerran paperit kysyttiin, mutta kauniit ystäväni puhuivat portsarin ympäri.

[Valdovas]

Iltaa kaikille, kirjoitan ensimmäistä kertaa, lueskellut olen palstaa jo aika kauan. Olen ihmeekseni huomannut, että tämä harrastus saattaa herättää kummastustakin

Tere tulemast ja onnittelut, että olet aloittanut todennäköisesti koko Minfon sivistyneimmästä ketjusta! Olen aika monia käynyt läpi ja ikävä kyllä täytyy todeta, että monissa keskusteluntaso on aika heikko. Lautamies-osiota kannattaa erityisesti välttää, ellei sitten saa pervoja kicksejä kirjoittajien infantiilin toistensa sättimisen päivittelystä...

Susannen tapauksen muistan hyvin, koska lehdessä oli hänen kuvansa ja hän oli minusta todellakin erittäin kaunis.

Tästä olemme kaiketi kaikki suorastaan liikuttavan yksimielisiä! Ei sinulla sattumalta olisi tuolta ajalta lehtileikkeitä tai muita sellaisia muistikuvia ja/tai yksityiskohtia, joita ei vielä ole tullut ketjussa käsiteltyä?

Koska olen niin iäkäs, että olin nuori 70-luvulla, ajattelin ottaa kantaa tuohon kietaisuhame-asiaan. Itsellänikin oli sellainen, ohuesta farkkukankaasta tehty. Vuosi taisi olla 1973 tai 1974 kun sen hankin. Siihen aikaan seurasinkin toki muotia. Ihan arkinen hame se ainakin oli, itse laitoin aina mokkaisen minihameen mennessäni kotikaupunkimme yökerhoon. Silloin oli ehkä enemmän erikseen arki- ja juhlavaatteet.

Vähän tuollainen kuva minullakin on ollut. Kun olemme pohtineet miten harkittua vs. spontaania Susannen ravintolakierros oli, niin hameen statuksellakin saattaa olla merkitystä. Lähtisikö kansainvälisellä lentokentällä töissä oleva nuori, kaunis ja mitä ilmeisimmin muotitietoinen nainen pääkaupungin tunnetuimpaan ja trendikkäimpään yökerhoon tietoisesti kovin arkisissa vaatteissa...?? Se on toki aina mahdollista ja pitää muistaa, että kyseessä oli kesä ja siten ehkä hiukan väljemmät asuvaatimukset, mutta kyllä tuotakin näkökulmaa kannattanee ehkä hiukan pohtia.

Pohditte myöskin ikärajoja ravintoloihin. Paikassa, missä kävin oli ikäraja jopa 24 vuotta. Se oli yökerho, joka soitti diskomusaa ja se oli auki klo 4 asti. Muistelen, että sittemmin aukioloaikoja lyhennettiin. Olin itse vain 18-vuotias, mutta kaksi vanhempaa tyttökaveriani olivat kanta-asiakkaita, joten pääsin heidän siivellään sisään. Kerran paperit kysyttiin, mutta kauniit ystäväni puhuivat portsarin ympäri.

Niinhän ne kauniit naiset pääsevät aina vaikka minne, eikä tässä ole mitään vinoilua Susannea kohtaan. Pelkkä toteamus vain. Tietyissä asioissa 70-luku oli ehkä vielä vähän moralistisempaa, mutta hotelliasukkaan ja vanhemman sisaren siivellä alaikäinenkin olisi ehkä yökerhoon päässyt sisään, mutta voi olla, että sisarukset pelasivat varman päälle. Tai sitten jostain muusta syystä katsottiin, että nyt pikkusiskon (ja mahdollisesti tämän kumppanin) on syytä väistyä takavasemmalle. Ehkä yhteispohjoismainen romanssi alkoi tuossa vaiheessa nostaa päätään, mutta sitten syystä tai toisesta kariutui myöhemmin yöllä. Täytyy kyllä miehenä todeta, että jos minulla olisi Susannen näköinen nainen yöllä hotellihuoneessani, niin olisin todennäköisesti varsin motivoitunut myös pitämään hänet siellä! Voi toki ollakin, että juuri mahdollisista näkemyseroista motiivien osalta visiitti sitten niin lyhyeksi muodostukin, kohtalokkain seurauksin...

[Peräkylän Maigret]

Mietin tuossa sitäkin, että mistä tiedetään Susannen "jälkien päättyvän Töölönlahdelle"? Onko hänestä näköhavaintoja matkalta Hesperia-Töölönlahti? Ei toki pitkä matka mutta varmistaisi suunnan ja ensimmäisen liikkumistavan. Autollahan Soffariin kyllä sitten pääsi muutakin kautta kuin Kättärin ohitse.
Jospa mahdollinen kyytimies olikin tulossa ihan eri suunnasta? Jos Susanne hetken odoteltuaan lähti kävelemään -ei Hesarin suuntaan vaan esim. Mannerheimintietä Meilahteen päin?

Onhan joissakin lähteissä mainittu, että "kaksi opiskelijapoikaa näkivät Susannen poistuvan Hesperiasta hieman klo 03 jälkeen". Lisäksi on sanottu "..että Susanne seisahti hetken aikaa tuossa hotellin edustalla ja lähti sitten kohti Töölönlahtea. Tämän jälkeen hänestä ei ole havaintoa.."

Lähteet edelleen antavat ymmärtää, että hotellin edustalta poistunut öinen kävelijä suunti matkansa Helsinginkadulle. On siis ilmeisesti heti ylittänyt Mannerheimintien. Meilahteen päin kävelijä tuskin olisi ylittänyt Mannerheimintietä lainkaan.

En tiedä ovatko silminnäkijät havainneet, että Susanne olisi kävellyt saman tien aivan oikeasti Töölönlahden rantaan asti, josta siis kevyen liikenteen väyliä etenemällä olisi pääsyt Helsinginkadulle vai onko jäänyt kävelemään Mannerheimintietä jalkakäytävää pitkin ? Taas kaksi eri vaihtoehtoa !

Suoraan rantaan reunustavalle tielle meno olisi loogista, koska se lyhentäisi matkaa. Toisaalta pimeähkö, autio rantatie ei ole kovin houkutteleva vaihto-ehto monellekaan yössä yksin kulkevalle. Toisaalta tytöllähän oli tapana kävelle siimeksessä esim. raitiotiekiskoja pitkin Mäkelänkadulla.

Jos Susanne olisi odottanut jotakuta hakijaa, mutta joka olisi ollut myöhässä, niin oletettavasti hän olisi pysytellyt autoilijoiden näkökentässä
eikä näin ollen olisi hakeutunut aivan rantatielle.

Ilmeisesti tuota opiskelijapoikien tekemää havaintoa pidetään luotettavana, koska se mainitaan. Voi olla, että poliisilla on muutakin aineistoa asiasta, joka tukee tehtyä havaintoa. Useitahan sellaisia henkilöitä, joiden tiedettiin kärkkyvän yökerhosta poistuvia naisia, otettiin kiinni ja murhaa yritettiin tuloksetta sovittaa heidän tekemäksi. Saattaa olla että näiden kuulustelujen sivutuotteena on saatu havaintoja uhrin liikkeistä.

[Cotton]

Tervetuloa Delenn!

Taas on sellainen tunne tai vaisto, että joku itsestäänselvyytenä pidetty asia ei sitä olekaan. Lähtökahtaisesti tämä voi Susannen tapauksessa olla lähes mikä tahansa yksityiskohta tai laajempi kokonaisuus koskapa melkein kaikilla teorioilla on kaksi selitysmallia.

Hesperian pihalla seisoskelu ei välttämättä ollut odottelua vaan varmistelua siitä ettei jotakuta näy. Muistaakseni jauhoin tästä jotain aiemminkin, mutta tuo piilottelu puiden katveessa yms. tukee pelokkuutta tai syyllisyyden tunnetta, häpeää tms. T. Lindholmhan selitti tätä yleisenä pelkona kaikkia suomalaisia miehiä kohtaan, mikä on aivan outoa sekin...

Olisiko edm. pelko tai syyllisyys saanut Susannen lähtemään norskin luota pikapikaa viskikrogin jälkeen?

Olisiko sittenkin ollut turvallisempaa odottaa aamuun hotellilla kuin lähteä yönselkään kohti Soffaria? Oliko kyseessä paniikkiratkaisu?

[Jansku]

Aika paljon sodanjälkeen tehdyissä taloissa on pieniä yksiöitä. Miten on Susannen kotitalon laita. Onko kellään tietoa minkätyyppisiä asuntoja Susannen kotitalossa oli tämän tapauksen hetkellä. Onko talossa tehty huonejärjestelyjä. Esim jostain isommasta asunnosta on tehty vaikka kaksi yksiötä?

Susannen kotitalo on rakennettu vuonna 1952 ja Helsingin olympialaisten aikana sinne oli majoitettu ulkomaalaisia urheilijoita. Kisojen jälkeen taloon muutti tavallisia asukkaita. Talon jokaisessa asuinkerroksessa on kaksi isompaa asuntoa ja yksiö. Talossa ei tiettävästi ole tehty mitään huonejärjestelyjä, esim. että jostain isommasta asunnosta olisi tehty kaksi yksiötä.

Tuo tieto Susannen omasta yksiöstä muun perheen viereisenä asuntona on mielestäni aika looginen, sillä olen jo pitkään miettinyt että asuiko 25-vuotias, varsin itsenäistä elämää viettänyt nuori nainen yhä vanhempiensa luona. Myös yövieraiden tuominen asuntoon olisi tässä tapauksessa ollut selvästi helpompaa, eikä siitä olisi ollut vaivaa muille perheenjäsenille.