Kuolemannaakka kirjoitti: Ti Marras 25, 2025 9:43 am
Vahvero kirjoitti: Ma Marras 24, 2025 4:00 pm
Tämän jälkeen Anneli kertoo saaneensa tavata lapset seuraavan kerran vähän ennen joulua. Anneli kuvailee, että "oli ihana nähdä heitä, mutta tunnelma ei ollut enää ihan niin hilpeä ja toiveikas kuin joskus aikaisemmin. Itse podin koko talven henkistä uupumusta, mutta nyt myös Ari ja Minna vaikuttivat tavallista väsyneemmiltä ja totisemmilta."
Seuraava perhetapaaminen on ollut 16.1.2011, jolloin Ari on halunnut lyhentää tapaamiset viidestä kolmeen tuntiin. Helmikuussa on ollut yksi kolmen tunnin tapaaminen. Seuraavassa perhetapaamisessa (maaliskuu 2011?) poika sai paniikkikohtauksen. Tällöin tapaaminen venyi eikä vartijaa näkynyt. Ari ja Minna eivät puhuneet enää mitään ja olivat vihaisia, kun vartija oli myöhässä. Viimeinen tapaaminen ollut huhtikuussa ja tällöin totisuus oli tarttunut myös lapsiin ja Annelista tuntui, että joutui pitämään yksinpuhelua.
Alkuvuodesta 2011 oli myös psykiatri Markus Heinimaan sessioita lapsille, ja näissä heitä pyrittiiin valmistamaan siihen, ettei heidän äitinsä enää palaisi vankilasta pitkiin aikoihin, koska oli murhannut heidän isänsä. Täällähän Amandaa alettiin suorastaan kiusata muiden lasten ja terapeutin toimesta, lapset eivät suostuneet olemaan samassa huoneessakaan Amandan kanssa vaikka tämä itki. Heinimaa antoi ihan kauheita lausuntoja Amandasta.
Nämä käynnit selvisivät vasta 2020 jälkeen, siksi niitä ei ole esim kirjassani mainittu. Mutta tuolloin sijaisvanhemmat saivat ihan virallisen syyn pitää Amandaa pahana ja todennäköisesti kannustivat ainakin epäsuorasti muita lapsia hylkimään häntä. Amanda heitettiin lopulta näistä sessioista kokonaan pois, koska hän ei suostunut uskomaan, että Anneli oli murhaaja. Palstalla on jossain näistä tarkempaa tietoa, ja varmaan Mäkisen kirjassa on myös.
Heinimaa oli myös todistajana lsh-oikeudenkäynnissä. Näistä todistajista oli joskus lista täällä ja yritettiin arvailla, mitä ihmisiä he olivat ja mistä asiasta todistivat.
Tässä Heinimaasta joka käyttää jotain EMDR-terapiaa, mitä lie se sitten onkaan. Ilmeisesti tehokasta:
https://areena.yle.fi/1-65317145
EMDR:ssä vaikuttavaksi ydinasiaksi väitetty "silmien heiluttelu" taustateorioineen näyttäisi (riippumattomien) tutkimusten mukaan olevan yhdentekevää humpuukia (käyntien mahdollinen hyöty tulee siis ihan muusta).
Pari sanaa "asiantuntijoista"
Olisi kyllä vähintäänkin kiinnostavaa Heinimaan todistukset lukea. Paljastunevat samanlaiseksi älyn riemuvoitoksi kuin J.Pihankin jutut. Luin tuossa juuri murha-hovin 2015 yhteenvedon Jorma Pihan todistuksista. Kun puolustuksen asiantuntijat kertoivat, että käytetty haastattelutapa ei pysty erottelemaan höpöjuttuja tosista, Pihan mukaan pojan tarina murhayöltä kuulostaa spontaanilta ja aidolta. Jessus.
Tuskin menee vikaan jos sanoo, että itse itsensä juttuun tunkeneen oikeuspsykologi Haapasalon motiivi ei ollut totuus vaan tarve päästä nokittelemaan Santtilalle ja Finnilälle.
Tämä huuhaa humpuuki psykologien käyttö pitää jonkun kyllä jälkeenpäin perata
--
91. Lastenpsykiatrian professori JP on kertonut, että tavanomaisesti kehittyvän lapsen ajattelu alkaa noin 10-vuotiaana muuttua abstraktiotasoltaan siten, että tämä kykenee ymmärtämään aikaisemmin lapsuudessaan kokemiaan asioita uudesta näkökulmasta. B:n, samoin kuin jäljempänä tarkemmin käsiteltävien hänen nuorempien sisarustensa C:n ja D:nkin, kertomusten esille tulemiseen juuri kesällä 2011 on JP:n arvion mukaan voinut vaikuttaa se, että lapset olivat viihtyneet ilmeisen hyvin sijaisvanhempiensa AA:n ja MA:n luona, ja takaisin muuttaminen tutkintavankeudesta vapautuneen Anneli Auerin luokse oli noussut tuolloin esille.
JP:n mukaan B:n kertomus vuonna 2011 vaikuttaa spontaanilta, aidolta ja se sisältää yksityiskohtia. JP ei ollut havainnut erityistä johdattelua kuulemistilanteessa. JP oli nähnyt B:n kertomuksen videolta kerran. Lapsilla ei JP:n mukaan ollut ollut tarvetta puhua tapahtumista tätä ennen, koska heidän olosuhteensa olivat olleet hyvät sijaisperheessä.
"Santaojan mukaan pahinta johdattelua on se, kun uskotellaan kuulusteltavalle asioita, jotka ovat vailla todenperäisyyttä"