Kun kuohunta karkaa käsistä ‒ tämän takia sosiaalinen media uhkaa yhteiskuntarauhaa

[claw]

Somen kiihdyttävä vaikutus ylläpitää kroonista tulehdustilaa yhteiskunnassa, kirjoittaa toimittaja Jukka Koivula.

Sosiaalisen median alustoilla mielipiteet kärjistyvät nopeasti ja jyrkästi.

Olipa aiheena maahanmuutto, suurpedot, sote-palvelut tai talouspolitiikka, ulkopolitiikasta puhumattakaan, harmaan sävyt kaikkoavat, kun somemylly pyörähtää käyntiin. Ihmisten ikävimmät luonteenpiirteet ottavat vallan.

Jokaisella on vastuu siitä, miten suutaan soittaa, tapahtuipa vuorovaikutus sitten näppäimistön takaa tai kasvotusten. Nykymuotoisen somen anatomiassa on kuitenkin epäterveitä piirteitä, jotka ruokkivat kiihkoilua ja eripuraa.

Nykymuotoisen somen anatomiassa on epäterveitä piirteitä, jotka ruokkivat kiihkoilua ja eripuraa.

Eurooppa on jäänyt suojattomaksi nykymuotoisen somen jyllätessä. Esimerkiksi yhdysvaltalaisen mediakonglomeraatti Metan toimitusjohtaja ja Facebookin perustaja Mark Zuckerberg on ollut haluton puuttumaan ongelmiin.

Reuters uutisoi Metan järjestelmällisesti haudanneen todistusaineistoa somen käyttäjien mielenterveyden heikkenemisestä. Ongelmia peitellään, vaikka kyse on usein lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta vahingollisesta sisällöstä.

Ääriesimerkki sosiaalisen median vaarallisuudesta on Myanmarissa 2017 tapahtunut rohingya-väestön kansanmurha. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kertoo 2022 julkistetussa raportissaan, että Metan some-alustojen syöttämät algoritmit yllyttivät väkivaltaan, vihaan ja syrjintään rohingya-väestöä kohtaan. Tarkoitus ei ollut lietsoa kansanmurhaa, mutta algoritmien klikkiperustaisuus sekä kykenemättömyys tunnistaa aggressiivinen sisältö kiihdyttivät vihaa ja tappamista.

Vihapropagandan katastrofaalisia seurauksia tunnetaan runsaasti. 800 000 uhria vaatinut Ruandan kansanmurha sai lisää vauhtia radiosta. Historiallisia esimerkkejä propagandan vaarallisuudesta ovat esimerkiksi 1930-luvun Saksa ja entinen Neuvostoliitto.

Ei ole sattumaa, että vallankumouksissa otetaan ensimmäiseksi tiedotusvälineet haltuun.

Vihamielisten valtiollisten toimijoiden kuten Venäjän länsimaihin kohdistamat horjuttamisoperaatiot toteutetaan monesti sosiaalisessa mediassa.

Maga- ja woke-vouhotukset leviävät Yhdysvalloista Eurooppaan ja sekoittavat hämmästyttävän helposti suomalaistenkin päät. Vihamielisten valtiollisten toimijoiden, kuten Venäjän, länsimaihin kohdistamat horjuttamisoperaatiot toteutetaan monesti sosiaalisessa mediassa.

Somen kiihdyttävä vaikutus ylläpitää kroonista tulehdustilaa yhteiskunnassa. Maltillisten koossapitävien voimien elintila kapenee.

Euroopassa on määriteltävä tiukemmin reunaehdot sille, miten digitaalisessa villissä lännessä toimitaan. Minimivaatimuksena on oltava, että väärän tiedon levittäminen, vihapropaganda sekä vieraan valtiollisen toimijan vaikuttaminen pyritään saamaan kuriin. Jos tämä ei onnistu yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten alustojen kanssa, on niiden toimintaa rajoitettava. Eurooppalaisten some-alustojen olisi aika nousta esiin.

-----------------

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uut ... 8928939d06

[evitaonsöpöin]

itsenäisyyspäivänä xanoreita ja viinaa ja ydinkeskustaan vastustaan fasismia. parasta mitä housut puolivälissä voi tehdä

[jotunheimen]

Valehteleva valtamedia sen uhkan tekee aivan itse. Liian monet näkevät omin silmin, mitä todellisuus on. Ei siitä tosiaan enää muualle pääse, kuin myöntämällä valehtelunsa, tai muuttamalla Euroopan Kiinaksi, Pohjois-Koreaksi tai entiseksi Neuvostoliitoksi.

[Wildchild79]

itsenäisyyspäivänä xanoreita ja viinaa ja ydinkeskustaan vastustaan fasismia. parasta mitä housut puolivälissä voi tehdä

Pidä vaan ne housut jalassas, ota varmuuden vuoksi kolminkertaiset annokset eväitäsi niin jaksat huutaa "Raiskaajat tervetuloa - Ei natseja minnekkään" koko illan.

[aivoriihi]

Uhkaa se sosiaalinen media muutakin kuin vain yhteiskuntarauhaa:

Opettaja huolissaan: Osalla nuorista englannin kielen taito on ”hokematasolla”

Kieli|Sosiaalinen media on levittänyt englannin kielen nuorten käyttökieleksi, mutta samalla osaamiserot suurenevat.

Lasten ja nuorten englannin kielen taidot jakautuvat jyrkästi kahtia.

Ääripäät ovat yhä kauempana toisistaan: ne jotka puhuvat ja kirjoittavat englantia hyvin ovat suorastaan huippu­osaajia, kun taas osalla on vaikeuksia saavuttaa vähimmäis­vaatimukset.

Kuopion Puijonsarven yhtenäiskoulun kieltenopettaja Reetta Pänkäläinen on huomannut eriytymisen työssään. Taitojen eriytyminen aiheuttaa haasteita englannin opetukseen, kun erilaiset taitotasot pitää huomioida.

Pänkäläinen valmistui kielten opettajaksi vuonna 2012. Reilussa kymmenessä vuodessa sosiaalisesta mediasta on tullut aivan eri tavalla osa kaikkea elämää kuin koskaan aiemmin.

Somen pääkieli on englanti. Sen ansiosta lapset puhuvat englantia rohkeammin, ymmärtävät sitä paremmin ja lausuvat kauniimmin. Some-englanti on kuitenkin puhekielistä, nopeaa ja oikovaa. Lyhyessä meemissä pitää saada sanottua paljon.

Osalla lapsista ja nuorista englannin kieli on Pänkäläisen mukaan ”hokematasolla”. Esimerkiksi Tiktokin vaikutus näkyy monien englannin kielen taidossa niin, että kaikki kirjoitetaan pienellä, lauseet ovat lyhyitä, välimerkit puuttuvat ja asioita ilmaistaan lyhenteillä.

”Jotkut nappaavat englannin somesta ja sitten koulusta vielä vähän lisää ja hiovat paketista todella hyvän. Mutta osalla taidot ovat sitten ihan jotain muuta”, Pänkäläinen sanoo.

Jyväskylän yliopiston englannin kielen lehtori Katja Mäntylä vahvistaa Pänkäläisen havainnon. Koululaisten englannin kielen osaamisen eriytymisestä ei ole juurikaan tutkimusta, mutta Kansallinen koulutuksen arviointi­keskus (Karvi) arvioi yhdeksäs­luokkalaisten englannin kielen taitoja vuonna 2021.

Oppilaista 29 prosentin osaamistaso oli tyydyttävä tai sitä huonompi kaikissa osaamis­alueissa eli luetun ymmärtämisessä, kirjoittamisessa, puhumisessa ja kuullun ymmärtämisessä.

Mäntylä kuuluu Ylioppilas­tutkinto­lauta­kuntaan ja on arvioinut englannin ylioppilaskokeita. Polarisaatio näkyy niissäkin.

----

Taitojen eriytymisen taustalla on monia syitä. Reetta Pänkäläisen havaintojen mukaan oppimisen haasteet ovat lisääntyneet, ja osalla oppilaista on aiempaa enemmän poissaoloja.

”Kaikki on nykyisin vauhdikkaampaa ja vapaa-ajalla on enemmän asioita tarjolla. On ruutu, josta on koko ajan saatavissa helppoa viihdettä. Keskittymiskyky, sinnikkyys ja valmius työskentelyyn ovat heikentyneet”, Pänkäläinen sanoo.

----
Koko artikkeli: https://www.hs.fi/suomi/art-20000116271 ... =www.is.fi