antigorilla kirjoitti: To Marras 27, 2025 10:40 am
Tästä on ollut puhetta julkisuudessa ennen. Lastensuojelulla on velvollisuus tavoitella lapsia. Laki on aika yksiselitteinen. Ei ne voi seisoa tumput suorina kun lapsia kaapataan heidän huostasta.
---ja tästä suora analogia tuohon hatkalaiskeskusteluun. Jos nuori hatkaa laitoksesta, ei häntä käytännössä kukaan hae. Voidaan yrittää soitella perään (ei saada yhteyttä), voidaan ehkä kierrellä satunnaisesti jossain ostarilla (ei löydetä ja vaikka löydettäisiin, ei saada ottaa kiinni) ja lopulta ilmoitetaan poliisille (jolloin partio ottaa tiedon vastaan ja lupaa hiukan vilkuilla sillä silmällä muun työn ohessa). Tottakai laki on tässäkin asiassa yksiselitteinen; lapsi on lastensuojelun vastuulla ja häntä pitäisi tavoitella. Vanhemmat peräänkuuluttavat facebookissa. Siinä se.
Herääkin kysymys, kuinka intensiivistä tavoittelun pitää olla, jotta lain kirjain toteutuu. Voi kai sitäkin tavoitteluksi kutsua, jos on lähettänyt yhden Watsapin: "Missä oot?" saamatta vastausta.
Toinen analogia, joka tuli mieleeni liittyy vanhusten katoamiseen. Heistä ilmoitetaan usein nopeastikin, koska huolena on heidän turvallisuutensa (mm. muistisairaus). Varusmiehillä on virka-apuvelvoite, ja he lähtevät haravoimaan niitä marjametsiä poliisin avuksi. Oma poikani on käynnissä olevan palveluksnsa aikana nakitettu useampaan kertaan virka-apupäivystäjäksi. Ja kas, joka ikisellä kerralla se haettava henkilö on vanhus. Aina. He puhuvatkin tuttavallisesti mummojahdista.
Samaa liikekannallepanoa (tai eri toimijoiden koordinoitua yhteistyötä tässä mittakaavassa) eivät kuitenkaan hatkalapset saa aikaan. Noin oikeustoimikelpoisuuden ja eettisyyden näkökulmasta pidän tätä erikoisena, koska myös he ovat yhtä lailla, elleivät enemmänkin, vaarassa. Ovathan he lapsia. Ymmärrän tietysti, että puolustusvoimien ei kannata hatkanuoria metsistä haravoida, mutta on muitakin tapoja etsiä, jos kerran käytössä on kuitenkin vapaaehtoisten jalkautumiskykyinen joukko, jolla on virka-apuvelvoite.