PPK 2013
Kaukajärven murha
Torstaina 11. marraskuuta 2010 Anu Kauniston äiti teki tyttärestään katoamisilmoituksen Tampereen poliisilaitoksella, koska tyttäreen ei ollut saatu yhteyttä marraskuun 7. päivän jälkeen.
Tuolloin Anu oli jutellut äitinsä kanssa puhelimessa ja Anulla piti kaikki olla kunnossa.
Seuraavana yönä kello 01.36 Anun puhelimesta oli yritetty soittaa äidin matkapuhelimeen.
Anu saattoi toisinaan soittaa äidilleen keskellä yötä. Nyt äidin puhelin ei ollut ehtinyt soida pitkään, koska soittoääntä ei kuultu.
Anun puhelimeen ei enää seuraavana päivänä saatu yhteyttä.
Anu oli hiljattain muuttanut Tampereen Kaukajärvelle vuokrakaksioon miehensä kanssa.
Mies oli joutunut olemaan toisella paikkakunnalla marraskuun alusta lähtien.
Myöskään mies ei ollut saanut vaimoonsa yhteyttä enää 7. marraskuuta 2010 jälkeen ja oli
vaimosta huolissaan. Viimeisessä puhelussa äidilleen Anu oli kertonut ystävänsä Kari Monosen auttavan lopuissa muuttopuuhissa.
Anun äiti ei ollut löytänyt Monoselle voimassa olevaa puhelinnumeroa.
Anu oli täyttänyt kaksi päivää ennen katoamisilmoituksen tekoa 28 vuotta.
Tututkin olivat ihmetelleet, miksi synttärisankaria ei tavoiteta.
Katoamisilmoituspäivänä äiti oli käynyt tyttöjänsä oven takana pariin otteeseen.
Ulkoa näki, että asunnon olohuoneessa paloi valo. Asunnosta ei kuulunut ääniä eikä kukaan avannut ovea.
Pikkuhiljaa äidille vahvistui, että tyttärelle on tapahtunut jotain.
Ennen ilmoituksen tekoa Anun äiti oh tavoittanut Anulle tutun lakimiehen, joka ryhtyi tavoittelemaan Kari Monosta.
Lakimies saikin Monosen kiinni puhelimitse. Mononen kertoi olleensa Anun kanssa sunnuntai-iltana 7. marraskuuta 2010 Tampereen keskustassa ravintolassa, josta Mononen oli poistettu häiriön vuoksi Anu Kauniston vielä jäädessä ravintolaan.
Tämän jälkeen Monosella ei ollut havaintoa Anusta.
Illalla 11. marraskuuta poliisipartio tarkasti Anun asunnon. Anu löytyi asunnosta menehtyneenä. Anussa oli todettavissa raa’at väkivallan merkit.
Rikostutkijat soitetaan töihin
Poliisipartion löytäessä Anu Kauniston julmasti surmattuna asunnostaan henkirikostutkinta
käynnistyi täydellä tehollaan.
Poliisipartio eristi asunnon ja piti sen koskemattomana teknisen rikostutkinnan tutkijoiden saapumiseen asti.
Myös päivystäviä taktisen rikostutkinnan tutkijoita saapui asunnolle. Tutkinnanjohtaja ja vapailla olleita rikostutkijoita soitettiin illalla töihin. Kaksi tutkijaa sai tehtäväkseen artikkelin
kirjoittajan mielestä poliisin vaikeimman yksittäisen tehtävän, kuolinviestin viemisen lähiomaisille. Vaikeammaksi viestin viemisen tekee vielä se, että kyse on jonkun lapsesta.
Henkirikostutkinnan alkuvaiheessa pidetään aina palaveri kaikkien tutkintaan osallistuvien kesken. Palaverissa vedetään yhteen siihen mennessä kertyneet tiedot ja päätetään, kuinka tutkinnassa jatketaan. Tutkinta jatkuu tiiviinä tiimityöskentelynä ja tutkinnanjohtaja antaa ”tulikomentoja”.
Anu Kauniston tapauksessa keskityttiin selvittämään viimeisiä havaintoja Kaunistosta, kun tämä on nähty elossa.
Tämä tarkoitti Kari Monosen kertoman ravintolan henkilökunnan, ravintolan asiakkaiden ja tietenkin itse Kari Monosen tavoittamista ja puhuttamista ja kuulustelemista.
Monosen tiedettiin olleen toistaiseksi viimeinen henkilö, joka oli ollut Kauniston seurassa katoamisiltana 7. marraskuuta 2010.
Koska Mononen saattoi tässä vaiheessa olla yhtä hyvin tekijä, Monosen tavoittaminen nopeasti oli tärkeää.
Monosella ei ollut vakituista asuinosoitetta, mutta Monosen käytössä oleva puhelinnumero oli tiedossa. Monosta ei kuitenkaan tavoitettu tästä numerosta.
Tutkintaryhmä päätti yöllä, että tutkijat menevät kotiinsa muutamaksi tunniksi lepäämään ja aamulla Monosen tavoittelua jatketaan.
Oli tiedossa, että seuraava työpäivä tulisi olemaan pitkä. Tekijällä oli neljän päivän etumatka.
Läpimurto toisena tutkintapäivänä
Marraskuun 12. päivänä 2010 aamupäivällä Kari Monoseen saatiin puhelinyhteys ja hän lupasi saapua poliisiasemalle.
Mononen piti sanansa ja saapui sovitusti. Häntä ryhdyttiin kuulustele maan. Mononen kiisti, että hänellä olisi Anu Kauniston kuoleman kanssa jotain tekemistä ja että hän olisi surmannut Kauniston.
Alustavan tiedon mukaan Kaunisto ja Mononen olivat olleet sunnuntai-iltana ravintolassa. Mononen vahvisti tämän tiedon. Mononen kertoi olleensa Kauniston asunnolla muutaman päivän muuttoapuna. Sunnuntaina 7. marraskuuta 2010 he olivat menneet iltapäivällä Tampereen keskustaan ravintolaan. Ravintolassa oli ollut Kaunistolle ja Monoselle "morjenstuttuja", sekä yhteinen tuttu Janne Kallonen.
Kallonen oli jutellut illan aikana molempien kanssa.
Jossain vaiheessa Monosen ja Kauniston pöytään oli istunut 20–25- vuotias mieshenkilö, jolla oli maastohousut ja musta nahkatakki, jonka selässä oli jokin iso kuvio.
Mononen ei tuntenut miestä entuudestaan. Mononen kertoi ajautuneensa nahkatakkimiehen kanssa painiotteluun. Miehet painivat ravintolan lattialla, potkuja ja lyöntejä ei vaihdettu. Portsari tuli miesten väliin ja Mononen poistettiin ravintolasta. Kaunisto ja nahkatakkimies jäivät ravintolaan.
Mononen kertoi nousseensa keskustorilta bussiin ja menneensä kaverilleen yöksi Nekalaan.
Monosen mukaan hänellä ei ole Kaunistosta mitään havaintoja tämän jälkeen.
Mononen oli kertomansa mukaan yrittänyt soittaa Kaunistolle viikolla synttärionnittelut, mutta Kauniston puhelin ei ollut edes hälyttänyt.
Torstaina 11. marraskuuta tuttu lakimies oli soittanut Monoselle ja kysynyt Kaunistosta. Mononen oli kertonut, mitä sunnuntaina oli tapahtunut. Ennen poliisiasemalle tuloaan Mononen oli soittanut ravintolassa tapaamalleen Janne Kalloselle.
Kallonen kertoi Monoselle nousseensa sunnuntai-iltana Kauniston kanssa samaan Kaukajärvelle menevään bussiin. Monosen mukaan puhetta ei ollut siitä, oliko Kauniston seurassa muita henkilöitä.
Kallonen osoittautui henkilöksi, joka myös mahdollisimman nopeasti piti saada poliisin juttusille.
Marraskuun 12. toisena tutkintapäivänä poliisitiedustelu tuotti tulosta ja Monosen kanssa
ravintolassa painineen miehen henkilöllisyys selvisi. Mies oli Timi Tanskanen.
Janne Kallonen kuulusteltiin vielä samana päivänä. Kallosen kertomana tarkentui, että Anu Kaunisto oli noussut samaan bussiin Kallosen kanssa, mutta sen lisäksi Kauniston seurassa oli bussiin noussut kalju, maastohousuihin ja mustaan nahkatakkiin pukeutunut mies.
Nahkatakin selässä oli pääkallokuvio. Kallonen oli noussut bussista Kaukajärven grillin kohdalla. Kaunisto ja
Tanskanen olivat jääneet tässä vaiheessa vielä bussiin, koska Kauniston pysäkki oli vasta seuraava.
Ravintolan henkilökunnalta varmistui, että Timi Tanskanen ja Anu Kaunisto olivat poistuneet ravintolasta kaksin, sen jälkeen, kun Mononen ja Tanskanen olivat painineet ravintolassa ja Mononen oli poistettu.
Anu Kauniston matkapuhelinta ei löytynyt Kauniston asunnosta. Oli siis mahdollista, että surmaaja oli ottanut puhelimen mukaansa surmatyön jälkeen. Kauniston matkapuhelimeen kohdistettiin televalvontaa.
Tutkijoille oli melkoinen yllätys, että Timi Tanskasen teleliittymä oli ollut käytössä 8. marraskuuta 2010 iltapäivästä lähtien Anu Kauniston matkapuhelimessa. Mitä tämä kertoi epäillystä?
Timi Tanskasen etsintäkuulutettiin ja häntä etsittiin useiden poliisipartioiden voimin Tampereelta. Viimeiset televalvontatiedot viittasivat Tampereen keskustan alueelle.
Tanskanen otettiin kiinni samasta ravintolasta, jossa hän oli tavannut Kauniston ja paininut Monosen kanssa. Tanskanen otettiin kiinni vajaa vuorokausi siitä, kun Tanja Kaunisto löytyi asunnostaan surmattuna. Kiinniotettaessa Kauniston matkapuhelin löytyi Tanskasen hallusta.
- Tanskasen rotsi.jpg (185.6 KiB) Katsottu 4803 kertaa
Tapahtuma-asunto
Anu Kauniston kaksio sijaitsi kolmikerroksisen kerrostalon ensimmäisessä asuinkerroksessa, ei kuitenkaan katutasossa.
- Asunnon pohjapiirros.jpg (112.88 KiB) Katsottu 4803 kertaa
Huoneissa oli runsaasti punaisia muuttolaatikoita ja mustia jätesäkkejä, joita ei ollut purettu.
Anu Kaunisto löytyi olohuoneen lattialta.
Vainajan ympärillä lattialla, matolla, sohvalla, seinässä ja katossa oli verta.
Vainajan vieressä lattialla oli valkoinen rautaputkinen jakkara jalat vääntyneenä. Jakkaran puinen istuinosa oli haljennut kahtia ja irronnut jaloista.
Toinen puolikas oli vainajan pään vieressä ja toinen seinänurkassa.
Jakkaran vieressä oli vasara, jonka kuminen kahvaosa oli irronnut ja löytyi vainajan alta.
Jakkaran jalat ja vasara olivat veriset.
Vainajan pään vieressä lattialla oli kolme levytankopainoa. Yksi pienempi levytankopaino oli lattialla noin kahden metrin päässä vainajasta. Painot olivat veriset.
Seinän ja tv-tason vieressä olleen jalkalampun pohja oli kauttaaltaan veressä ja pohjan rakenne oli vaurioitunut. Lattialla lampun ympärillä ei ollut verta, joten lamppua oli pitänyt käyttää teossa.
Vainajassa oli myös teräaseella aiheutettuja vammoja. Tällaista sopivaa teräasetta ei asunnosta löytynyt, joten oli todennäköistä, että tekijä oli ottanut sen asunnosta mukaansa.
Keittiössä tiskipöydällä oli avattuna Fiskarsin kahden veitsen muovinen ja pahvinen veitsisarjapakkaus. Pienempi vihannesveitsi oli paketissa, isompi kokinveitsi puuttui.
Kari Mononen oli kuulusteluissaan kertonut, että veitsipaketti oli vielä avaamaton sunnuntaiaamuna 7. marraskuuta.
- Veitsipakkauksesta puuttuu iso veitsi.jpg (178.75 KiB) Katsottu 4803 kertaa
Tapaus Timi Tanskanen
Tanskanen oli tekoaikaan 21-vuotias. Hän asui tapahtuma-asunnosta noin 400 metrin päässä sosiaalihuollon avohoidon asuntolassa.
Tanskasen rikollisesta menneisyydestä kerrottakoon, että kesäkuussa 2010 Tanskasen oli Savonlinnassa pahoinpidellyt nuoren tuntemansa naisen metsässä.
Tanskasen epäiltiin lyöneen maassa makaavaa naishenkilöä nyrkillä ja useita kertoja kääntöveitsellä, hiuksista pitäen hakanneen asianomistajan päätä kiveen, kuristaneen kaulasta, painaneen uhrin kasvoja maata vasten ja edelleen kuristaneen kaulalta, kunnes uhri oli menettänyt tajuntansa.
Tämä nuori nainen jäi eloon hengenvaarallisesta tilasta huolimatta. Tämä tapaus ei ollut vielä ehtinyt tuomioistuinkäsittelyyn.
Timi Tanskasen kuulustelut
Erittäin raaka henkirikos, siihen hyvä näyttöpuoli jo tutkinnan alkuvaiheessa luovat ensimmäiselle kuulustelulle kihelmöivän alkutilanteen.
Marraskuun 13. päivänä 2010 Tanskanen kertoi ensimmäisessä kuulustelussaan, ettei ole tehnyt kyseistä tekoa tai ainakaan hän ei muista sellaista tehneensä. Kun Tanskaselta kysyttiin kyseisestä sunnuntaista, Tanskanen kertoi, että hänellä on muistikuva, jonka mukaan hän kävelee asuntolan katua kohti asuntolaa eikä tällöin ollut valoisaa.
Syy muistinmenetykseen oli se, että lääkkeet olivat loppuneet jo lauantaina.
Marraskuun 14. päivänä kuulusteluja jatkettiin kysymys/vastausmenetelmällä. Tanskaisella ei ollut muistikuvia sunnuntain ravintolaillasta, Anu Kauniston tai tämän asunnosta Kaukajärvellä.
Tanskaselle esitettiin tässä kuulustelussa kaupunkikamerakuvaa Hämeenkadulta, jossa hän ja Kaunisto kävelevät. Tanskasen mukaan miehen päällä oleva takki näyttää hänen takiltaan, mutta naista hän ei tunne.
Tanskasen hallussa olleesta matkapuhelimesta (Kauniston), Tanskanen kertoi ostaneensa sen jo keväällä 2010 huutonetistä.
Marraskuun 15. päivänä Tanskaselle kerrottiin, että tämän hallussa ollut matkapuhelin on surmatun Anu Kauniston. Tanskasen mukaan tämä ei ole mahdollista.
Tanskaselta kysyttiin hänen nahkatakissaan olleista veritahroista. Tanskasen mukaan tahrat ovat kesältä 2010, kun hän asui vielä Savonlinnassa (tässä vaiheessa ei tiedetty vielä tahrojen alkuperää).
Tähän mennessä tutkinnassa oli tullut ilmi, että Tanskanen oli surman jälkeen kertonut eri henkilöille surmasta.
Asiaa kysyttiin Tanskaiselta. Tanskasen mukaan hän ei ole kertonut, eikä ole voinut kuvata surmatekoa tarkkaan, koska ei ole ketään surmannut.
Marraskuun 16. päivänä Tanskanen kertoi, että hänen mieleensä on palautunut asioita tapahtumayöstä. Tanskanen muisti olleensa tämän Anun asunnolla. He olivat alasti sängyllä.
Anu istui Tanskasen päällä hajareisin ja kuristi Tanskasta molemmin käsin kaulalta.
Tanskanen kertoi ottaneensa altapäin Anua kaksin käsin kurkusta kiinni ja heittäneensä Anun lattialle. Tanskanen löi sängyn lähellä olleella rautajalkaisella jakkaralla Anua kaksi, kolme kertaa takaraivoon.
Anu vuoti verta pään seudusta ja lattialle syntyi lammikko. Tanskanen koitti Anun kaulalta pulssia, mutta ei tuntenut sitä.
Hän kertoi alkaneensa täristä hysteerisenä, minkä jälkeen häneltä katkesi filmi.
Seuraava muistikuva on se, että hän kävelee asuntolan katua, kuten on kertonut.
Viikon päästä edellisestä kuulustelustaan Tanskanen halusi kertoa, että noin kuukauden ajan hänen päässään on puhunut nuorehko miehen ääni. Tanskasen mukaan äänet loppuvat, jos hän noudattaa äänen ohjeita. Tanskasen mukaan ääni käski toimimaan myös surmatilanteessa.
Tanskanen myönsi kuristaneensa ja lyöneensä Anua jakkaralla päähän, mihin Anu sitten oli menehtynyt.
Tanskasta kuulusteltiin tämän jälkeen vielä kerran esittämällä tarkentavia kysymyksiä. Hän vetosi muistamattomuuteen tai että hän ei osaa kommentoida.
Tanskanen kertoi surmasta kavereilleen
Tutkinnassa selvisi, että Tanskanen oli heti teon jälkeen surmayönä soittanut ystävälleen Pekka Maliselle ja kertonut surmateostaan.
Noin kolmelta yöllä Tanskanen oli soittanut ensimmäisen kerran. Malisen mukaan Tanskanen oli ollut humalassa. Tanskanen kertoi viillelleensä naista Annalassa. Tanskanen oli puhelun aikana sisätiloissa.
Tanskaisen mukaan hänellä oli kilahtanut. Hän kertoi ottaneena mukaansa jonkin puhelimen.
Malinen käsitti, että Tanskanen oli ottanut nimenomaan tämän naisen puhelimen mukaansa.
Malinen ei uskonut Tanskasen kertomuksia todeksi.
Tanskanen ja Malinen puhuivat puhelimessa vielä kaksi puhelua tuona yönä. Viimeisen puhelun aikana Tanskanen kertoi olevansa kävelemässä kohti asuntolaa.
Asuntolakaverilleen Heikki Rissaselle Tanskanen kertoi teostaan kasvotusten alkuviikosta.
Tanskanen oli kertonut olleensa jonkun muijan luona ja tappaneensa tämän. Tanskanen kertoi ensin kuristaneensa ja tämän jälkeen hakanneensa metallisella tuolilla päähän. Tanskanen kertoi viillelleensä naista ja lopuksi hakanneensa puukolla päähän. Rissanen ei kertomansa mukaan osannut ottaa Tanskasen kertomuksia todesta.
Rissanen oli pessyt Tanskasen kanssa asuntolassa pyykkiä heti teon jälkeen alkuviikosta. Tanskanen oli kertonut Rissaselle tällöin, että paidassa oli verta. Tanskanen oli pessyt pyykissä maastokuvioiset housunsa, t-paidan ja mustan hupparin.
Tekninen tutkinta
Hyvien henkilötodistajien lisäksi asiassa saatiin erinomaista näyttöä myös teknisessä tutkinnassa.
Mia Kauniston asuntoon suoritettiin erityisen tarkkaa tutkintaa.
Muun muassa wc:n vesihanan päältä otetusta tutkimusnäytteestä voitiin osoittaa DNA-tunniste, joka sopi Kauniston DNA-tunnisteeseen, lisäksi tutkimusnäytteessä oli pieni määrä DNA:ta, joka 11 DNA-alueen osalta saattoi olla Timi Tanskasesta peräisin.
Tanskasen yllä kiinniottohetkellä olleen mustan nahkatakin kauluksesta edestä oikealta taltioidusta tutkimusnäytteestä voitiin osoittaa verta ja DNA-tunniste, joka sopi Anu Kauniston DNA-tunnisteeseen.
Tanskasen ja Monosen paini ravintolassa oli poliisille kerrotun mukaan saanut alkunsa bussikorttia koskeneesta riidasta.
Kauniston asunnosta löytyneessä käsilaukussa oli hänen oma bussikorttinsa, mutta myös hänen miehensä bussikortti.
Miehen korttia oli käytetty viimeksi 8. marraskuuta 2010 kello 00.07.30. Oli siis todennäköistä, että Tanskanen oli maksanut bussimatkansa uhrinsa miehen bussikortilla.
Käräjäoikeuden ratkaisu
Alkukeväästä 2011 Pirkanmaan käräjäoikeus ryhtyi käsittelemään tapausta.
Syyttäjä katsoi rangaistusvaatimuksessaan, että tappo oli tehty erityisen raa’alla ja julmalla tavalla.
Yhtenä osoituksena oli se, että tekovälineenä oh käytetty useaa eri esinettä. Tanskasen suhteen puolustuskyvytön uhri oli tapettu hakkaamalla useilla eri aseilla pään seudulle.
Teko on ollut omiaan aiheuttamaan uhrille suuria tuskia, eivätkä lyönnit ole aiheuttaneet kuolemaa välittömästi. Iskujen voima ja lukumäärä sekä veitsen pisto kallo-onteloon osoittavat määrätietoista ja sitkeää surmaamispyrkimystä.
Myös ruumiin laaja-alainen viiltely ilmentää teon julmuutta ja raakuutta.
Teko on kohdistunut satunnaiseen tuttavaan, joka ei omalla käytöksellään ole antanut ymmärrettävää aihetta väkivaltaiseen hyökkäykseen.
Nähtävissä ei ole mitään muutakaan ulkoista motiivia.
Tappamisen jälkeen Tanskanen on toiminnallaan osoittanut piittaamatonta suhtautumista tekoonsa.
Tanskanen oli itse sitä mieltä, että tekovälineitä oli vain yksi ja että teko olisi tappo, eikä murha.
Käräjäoikeus päätyi ratkaisussaan siihen, että käsitys useasta tekovälineestä on oikea.
Rikos on myös erityisen raaja ja julma ja kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Tanskanen on viillellyt Kaunistoa teon aikana, mikä on ollut silmitöntä ja uhria halventavaa. Asiassa ei ole merkitystä sillä, onko Kaunisto ollut kuollut jo silloin kun viiltely on tapahtunut.
Tanskanen on syyllistynyt murhaan.
Aiemmin kesällä 2010 Savonlinnassa tapahtunut väkivallanteko käsiteltiin nyt samalla kertaa. Tanskanen tunnusti menetelleensä syytteessä kerrotun tavoin, kuten tässä artikkelissa aiemmin mainittiin, mutta Tanskasen mukaan hänellä ei ollut tarkoitus tappaa.
Tanskanen tunnusti syyllistyneensä törkeään pahoinpitelyyn.
Tuomion mukaan käräjäoikeus päättelee, että tilanne on ollut vakava, mutta ei kuitenkaan niin vakava, että siitä voitaisiin päätellä, että Tanskanen olisi yrittänyt tappaa asianomistajan tai tulla siihen johtopäätökseen, että asianomistajan kuolema olisi todennäköinen.
Teko on tehty heikosti puolustautumaan kykenevää uhria vastaan syrjäisellä paikalla.
Tekoon ei ole ollut mitään muuta motiivia kuin halu tehdä ruumiillista väkivaltaa.
Kaukajärven ja Savonlinnan tapauksia vertailtaessa ei voi olla huomaamatta tapausten samankaltaisuutta; nuori ja lähes tuntematon nainen uhrina, ei minkäänlaista ymmärrettävää ja uskottavaa ulkoista motiivia teolle, tekotapana kuristaminen, pään hakkaaminen ja veitsen käyttö. Toiminta teon jälkeenkin on ollut samantyylistä.
Maaliskuun 7. päivänä 2011 antamallaan välituomiolla käräjäoikeus määräsi Tanskasen mielentilan tutkittavaksi.
Tuomion mukaan Tanskasen on katsottu olleen kysymyksissä olevien tekojen aikana syyntakeinen. Tanskasta on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle.
Hän ei ole tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa.
Elokuun 5. päivänä 2011 käräjäoikeuden yhteinen rangaistus Kaukajärven murhasta ja Savonlinnan törkeästä pahoinpitelystä oli elinkausi vankeutta
Hovioikeuden ratkaisu
Timi Tanskanen valitti murha-asiassa käräjäoikeuden tuomiosta.
Tanskanen vaati, että hänen katsotaan syyllistyneen murhan asemesta tappoon ja että omaisille määrättyjä korvauksia alennetaan.
Perusteinaan Tanskanen lausui, että tekoa ei ole tehty erityisen raa’alla ja julmalla tavalla.
Asiassa ei ole Tanskasen mukaan selvitetty, että hän olisi käyttänyt useaa tekovälinettä.
Myös hänen henkinen tilansa tekoaikana on otettava huomioon rangaistusta mitattaessa.
Kesäkuun 15. päivänä 2012 Turun hovioikeus ilmoitti, että se päätyy samoihin päätelmiin kuin käräjäoikeus.
Käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ole ilmennyt aihetta.
