Tämä seuraava on
hypnotisoijan kirjoitus, mutta kyllä se vaikuttaa varsin asiapitoiselta ainakin pääosin. Teen kuitenkin lainauksen, sillä tässä esitys on sujuvaa ja sisältö ainakin pääosin asiantuntevaa. Eihän se ole paha asia. Huonompaakin on luettu.
Sana hypnoosi tulee Kreikan kielen sanasta Hypnos, joka tarkoittaa unen Jumalaa.
Hypnoosi ei ole unitila eikä valvetila. Hypnoosi on unen ja valvetilan välimaaston kaltainen syvä rentoutumisen tila (transsitila).
Hypnoosista käytetäänkin varsin usein nimitystä "transsi" tai "transsitila". Hypnoosin avulla päästään vaikuttamaan ihmisen piilotajuntaan (alitajuntaan).
Hypnotisoijan antamat suggestiot tallentuvat hypnotisoitavan alitajuntaan, jota kautta ne vaikuttavat ihmisen toimintaan valvetilan aikana ns. posthypnoottisesti (jälkihypnoottisesti).
Hypnoosin avulla tapahtuva henkinen valmennus on erittäin tehokas ja varteenotettava valmennusmenetelmä mm esiintymisvarmuuden kasvattamiseen ja erilaisten tapatottumusten korjaamisessa (uudelleen oppimisessa).
Hypnoosi ja analgesia
Analgesialla tarkoitetaan tunnottomuutta kivulle. Yksinkertaisesti sanottuna, ihminen tuntee jos kivulle tunnotonta kohtaa kosketetaan, muttei tunne varsinaista kipua. Anestesia puolestaan tarkoittaa täydellistä tunnottomuutta.
Hypnoosilla voidaan aikaansaada muutoksia myös tuntoaistien alueilla. Kipuaisti voidaan suggeroida täysin pois. Hypnoosissa tunnottomat alueet eivät noudata minkäänlaisia hermoratoja. Tämä on todettu myös useissa muissakin psyykkistä alkuperää olevissa tunnottomuuksissa.
Syvemmissä hypnoositiloissa saadaan aikaan myös täydellinen anestesia, jolloin esimerkiksi hampaan poisto hammaslääkärin vastaanotolla voidaan tehdä pelkällä hypnoosipuudutuksella (hypnoanestesialla).
Kouluttaessani Lappeenrannassa hammaslääkäreitä ja kirurgian erikoislääkäreitä hypnoosin käyttöön, olen demonstroinut useita sellaisia hypnoanestesia kokeita, joissa hypnotisoituani koehenkilön posthypnoottisilla suggestioilla somnanbulenttiin (syvimpään mahdolliseen hypnoositilaan), on tämän jälkeen koehenkilön kämmenen läpi työnnetty steriili neula. Kaikki kokeet ovat aina onnistuneet eivätkä koehenkilöt ole tunteneet minkäänlaista kipua.
Edellä mainitun lisäksi myös suggeroiminen toisinpäin on täysin mahdollista, eli voidaan aikaansaada hyperestesiaa. Tämä tarkoittaa sitä, että iho tunteekin kaiken tavallisuudesta voimakkaammin. Pienikin kosketus esim höyhenellä tuottaa suurta kipua jne.
Tieteellisissä tutkimuksissa on kiistatta pystytty näyttämään toteen, että hypnoosin avulla pystytään vaikuttamaan siihen, miten vakioitu kipuärsyke tiedostetaan. Todellisuudessa kipuärsyke rekisteröityy ihmisen aivoihin, mutta varsinaisen aistimuksen tunnistavat, ja tiedostavat osiot ovat dissosioituneet (eriytyneet) pois ihmisen kokonaisminästä.
Mikäli koehenkilölle annetaan syvässä hypnoositilassa kipuärsyke, autonominen hermosto reagoi samalla tavalla kuin ilman hypnoanestesiaakin, mutta hänen tietoinen käyttäytymisensä ei kuitenkaan muutu. Kasvojen ilmeiden muuttumista ja kivun ns. väistöliikkeitä ei esiinny. Kipua ei siis ole tiedostettu.
Jokapäiväisestä elämästäkin löydämme runsaasti erilaisia esimerkkejä. Ajatellaanpa esimerkiksi urheilijaa, joka juoksee kilpailussa "henkensä kaupalla" tuntematta minkäänlaista kipua. Mutta kun maaliviiva on ylitetty, kipu palautuu tietoisuuteen ja urheilija kaatuu läkähtyneenä maahan tuntien kehossaan voimakasta kipua.
Kilpailuun keskittyminen on niin suurta, ettei kipuaistimus pääse tietoisuuteen ennen kuin kilpailun loputtua. Tähän vaikuttaa eräs suggestion laki. VOIMAKKAAMPI EMOOTIO KORVAA HEIKOMMAN! Kilpailun voiton tahto on niin suuri, että se peittoaa kivun tuntemisen.
Ajatukset voimakkaine tunneilmeineen ovat siis muualla kuin kivussa. Ajatellaanpa vielä esimerkiksi pientä lasta, joka polttaa sormensa sähkölieden levyyn ja tuntee voimakasta kipua itkien ja "parkuen". Kun äiti puhaltaa sormeen on kipu heti poissa. Tässäkin tapauksessa on äidin turvallisuuden- ja hellyydentunne voimakkaampi emootio kuin kipu.
Huomion kohdistaminen muualle kuin kipuun, vähentää kipua. Hypnoosilla voidaan lievittää tehokkaasti kipuja tai poistaa ne jopa kokonaan. Hypnoanalgesiaa käytetään mm. leikkauksien jälkeisten kiputilojen lievittämisessä.
Hypnoosin vaikutus muistiin
Ulkopuolelta tuleva ärsyke tallentuu ihmisen aivoihin siinä muodossa, missä ihminen sen kulloinkin kokee.
Tieteellisissä tutkimuksissa on myös todettu, että mieleenpalauttaminen on helpompaa, mikäli se tapahtuu samanlaisessa paikassa tai samanlaisessa tunne- ja vireystilassa kuin oppiminenkin aikaisemmin on tapahtunut.
Syvän hypnoositilan aikana ihmisellä on tarve toteuttaa vastaanottamansa suggestiot.
Mikäli houkutellaan esiin muistikuvia joista ei ole sanottavasti muistoja, tulee paine tuottaa tietoa ja tyhjät paikat täytetään mielikuvituksen tuotteilla. Tällöin saattaa syntyä ns. valemuistikuvia, joihin henkilö saattaa lopulta itsekin uskoa. Juuri tämän takia hypnoosin aikana saatuun tietoon ei voida 100% luottaa esim rikosoikeudellisena todisteaineistona.
Hypnoosityöskentelyn kannalta hypnoosin aikana palautetuilla muistikuvilla on kuitenkin erittäin suuri merkitys koska sillä saadaan esille unohtuneita tunnepitoisia asioita.
Psyykkisen tasapainon kannalta on tärkeämpää se, että miten asiat on koettu kuin mitä on tapahtunut. Alitajuisten ainesten tulolla tietoisuuteen on merkitystä psykosomaattisissa vaivoissa.
Varsin useissa sairauksissakin on pohjana jonkin muotoinen stressi joka purkautuu heikoimmassa elimistön osassa. Sairaus on tavallaan tarkoituksenmukainen tietoisesti tai tiedostamatta.
Hypnoottiset ilmiöt (hallusinaatiot)
Hallusinaatioita saadaan aikaan kaikkien aistien alueilla. Olkoonkin, että näköaistin hallusinaatioiden aikaan saamiseksi tarvitaan syvää hypnoositilaa.
Kuuloaistin hallusinaatioita voidaan saada aikaan jo keskisyvässä hypnoositilassa. Haju- ja makuaistin hallusinaatioita kevyemmissäkin hypnoositiloissa. Koehenkilö voidaan saada hallusinnaatioilla esim kuulemaan musiikkia, puhetta, tai näkemään olematonta jne. Näitä hallusinaatioita voidaan suggeroida esiintymään myös posthypnoottisesti esim siten, että alkoholistille suggeroitu vastenmielinen pahoinvoinnin tunne ilmaantuu joka kerta jos hän yrittää juoda alkoholia.
Kouluttaessani hammaslääkäreitä, psykologeja ja lääkäreitä hypnoosin käyttöön, olemme tehneet lukuisia hypnoosikokeita hallusinaatioilla. Eräässä kokeessa koehenkilöä pyydettiin sulkemaan silmäluomensa, jonka jälkeen hänelle ilmoitettiin, että kun hän hetken kuluttua avaa silmänsä, hänen silmiään häikäistään silmien avautuessa kirkkaalla käsivalaisimella. Seurauksena oli arvatenkin pupillien supistuminen.
Koska ihmisen aivokuori säätelee hypothalamuksen kautta adrenaliinin ja noradrenaliinin eritystä, on cortexin kautta pupillien supistumis- ja laajenemisreaktio mahdollinen.
Arvatenkin lukijaa kiinnostaa tietää, että mitä ihmettä näköhallusinaation aikana sitten tapahtuu? Koehenkilöllä on silmät auki, ja silmiin tulee valonsäteitä kuten ennen hallusinaatiotakin. Valonsäteet aikaansaavat verkkokalvolla tavanomaisen reaktion, joka välittyy edelleen aivokeskuksiin.
Mikään ei siis muutu silmään kohdistuvassa ulkoisessa fysikaalisessa kentässä. Ainoa muutos on se, että koehenkilö saa kuuloaistinsa kautta suggestion nähdä esim hevosen. Siis kuuloaistin avulla, tiettyä mielikuvaa tarkoittava sanallinen symboli aikaansaa mielikuvan syntymään aivoissa. Tämä edelleen aikaansaa sen, että silmien kautta tulevat valonsäteet estävät luomasta sitä kuvaa, mikä hevosen paikalla oli aikaisemmin, jolloin tilalla näkyykin sanasymbolin aikaansaama kuva.
Samaan aikaan silmän kautta välittyy kuitenkin kaikki muu ympärillä oleva normaaliin tapaan. Syvässä hypnoositilassa ihminen ikäänkuin menettää näköaistinsa kontrollin siten, ettei se enää noudata realiteettejä vaan hypnotisoijan antamia suggestioita. Viimeaikaisten tutkimuksien mukaan hallusinaatiokuva onkin läpinäkyvä. Aivojen kautta tullut mielikuva ei siis pysty 100% voittamaan silmän vastaanottamia todellisia fysikaalisia säteitä.
Mikäli henkilö suggeroidaan näkemään sellaista, mitä ei todellisuudessa ole, on tällöin kyseessä positiivinen hallusinaatio. Mikäli hän ei näe sitä, mitä todellisuudessa on, on tällöin kysymyksessä negatiivinen hallusinaatio. Kaikkia hallusinaatioita on mahdollista aikaansaada myös posthypnoottisesti esim sormia napsauttamalla.
Kaikissa järjestämissäni hypnoosinäytöksissä, koulutustilaisuuksissa ja esitelmissäni olen aina havainnollistanut yleisölle näitä ilmiöitä ja tulen jatkossakin havainnollistamaan, jotta jokainen hypnoosinäytöksiini osallistunut näkee käytännössä mitä hypnoosi on, ja miten hypnotisoiminenkin käytännössä tapahtuu.
Hypnoosi ilmiönä
Hypnoosi on täysin turvallinen, erinomainen ja tehokas hoitokeino moniin psykosomaattisiin vaivoihin ja monien tapatottumuksien korjaamiseen, eikä hypnoosiin liity mitään vaaraa.
Olkoonkin, että jotkin yksittäiset henkilöt ja heidän edustamansa tahot ovat kautta aikojen yrittäneet peloitella ihmisiä mm hypnoosinäytöksien ja TV-hypnoshow ohjelmien aiheuttamilla mahdollisilla "vaaroilla" jne.
Tällainen naurettava ja valheisiin perustuva peloittelu johtuu ainoastaan kateudesta ammattihypnotisoijia kohtaan. Tällaiset pelottelijat kun ovat aina itse olleet jonkin sortin kiihkouskovaisia tai jonkin asteisia "tutkijan roolissa" näperteleviä auktoriteettihakuisia henkilöitä, joilla itsellään ei ole edes vähäisintäkään hypnotisointitaitoa eikä käytännön kokemusta hypnoosin ja suggestioiden dynamiikasta. (tätä kirjoittaessani minulla itselläni on takanani yli 31 tuhatta yksittäistä hypnotisointia).
On tietysti myös niin, että vielä tänäkin päivänä joillekin sana "hypnoosi" on jotenkin maaginen tai pelottava. Jotkut puolestaan katsovat hypnoosin johonkin henkimaailmaan tai uskonnon vastaiseen toimintaan kuuluvaksi. Tällaiset harhakäsitykset johtuvatkin vain tiedon ja kokemuksen puutteesta.
Jotta oikeaa tietoa hypnoosista saataisiin kaiken kansan tietoisuuteen, tarvittaisiin siihen useita ammattitaitoisia ja aktiivisia hypnotisoijia, jotka olisivat valmiita järjestämään (minun itseni tavoin) aktiivisesti yleisötilaisuuksia, luentoja ja hypnoosinäytöksiä.
Jokaisen ihmisen tulisi ymmärtää hieman laajemmin suggestion dynamiikkaa sekä myös hallita hypnoosin taitoja, koska hypnoosi on täysin normaali, luonnollinen ja jokapäiväinen ilmiö.
Hypnoosia esiintyy kaikkialla missä olemme. Kun esimerkiksi ajamme autoa voimme samaan aikaan keskittyä omiin ajatuksiimme niin intensiivisesti, että emme aina muista matkasta juuri mitään. Tätä kutsutaankin ns maantiehypnoosiksi. Olemme joka hetki alttiina erilaisille ympäriltä tuleville suggestioille ja hypnoosille.
Elämme niinsanotussa yhteiskunta transsissa, jossa poliitikot, myyntimiehet, mainostajat ja erilaisten kiihkouskonnollisten lahkojen vaikuttajat pyrkivät ohjaamaan meitä kulloinkin haluamaansa suuntaan tahdoimmepa tai emme. Lisäksi on olemassa erilaisia auktoriteettejä, jotka hallitsevat meitä toimimaan ja käyttäytymään määrätyllä tavalla.
Juuri kaiken tämän takia meidän jokaisen olisikin hyvä tietää hieman enemmän hypnoosin ja suggestion dynamiikasta, jotta kykenisimme paremmin vastustamaan näitä omaan ajatusmaailmaamme sopimattomia suggestioita, emmekä olisi niin helposti johdateltavissa, manipuloitavissa ja suggeroitavissa.
Hypnoosihoito
Niinkuin jo edellä mainitsin, hypnoosia voidaan käyttää menestyksekkäästi erilaisiin psykosomaattisiin vaivoihin ja erilaisten vääristyneiden tapatottumuksien korjaamiseen, kuten tupakointi, vääristyneet ruokailutottumukset, alkoholiongelmat, kynsienpureskelu jne.
Erinomaisia ja pysyviä tuloksia saadaan myös ammattitaitoisen ja kokeneen hypnotisoijan ohjauksessa mm esiintymisjännityksestä kärsivien henkisessä valmennuksessa.
Hypnoosikäsittelyjen määrä vaihtelee tilanteesta ja ongelman laadusta riippuen. Yksi hypnoosikäsittely kestää 40 minuutista noin kahteen (2) tai jopa kolmeen (3) tuntiin.
Esiintymisjännityksestä ja kahvikuppineuroosista kärsivien henkinen valmennus vie yleensä viidestä kymmeneen istuntokertaan, mutta tupakoinnin vieroittaminen saattaa viedä vain yksi - kolme istuntokertaa.
Noin 90 prosenttia hypnotisoijan asiakaskunnasta hakee hypnoosivalmennuksesta apua sosiaalisten tilanteiden pelkoon.
Hypnoosin syvyydet
Käytäntö on osoittanut, että syvien hypnoositilojen käyttö on hyvin monissa hypnoosityöskentelyyn liittyvissä tapauksissa erittäin tärkeää. Esimerkiksi syvemmässä hypnoositilassa annetut posthypnoottiset suggestiot toimivat paremmin kuin kevyessä tilassa annetut.
Myös onnistuneen syväregression kannalta on mahdollisimman syvän hypnoositilan muodostaminen ensisijaisen tärkeää. Myös kipu- ja särkytilojen lievittämisessä, sekä hypnoanestesiassa vaaditaan usein hyvinkin syvää hypnoositilaa.
Valitettavasti osa hypnoosin alalla toimivista "terapeuteista" antaa julkisuuteen ymmärtää, että kevyt hypnoositila riittää jokaiseen hypnoterapiaan liittyvään tapaukseen. Tällaisen väärän informaation levittäminen johtunee siitä, että kyseiset "terapeutit" ovat vailla sitä vankkaa ja hypnoosikokemusta jota hypnotisoijan työssä ehdottomasti vaaditaan, eivätkä he tämän takia osaa luoda syempiä hypnoositiloja.
Posthypnoosi
Posthypnoottisella suggestiolla tarkoitetaan jälkihypnoottista suggestiota, jotka toimivat myös valvetilan aikana hypnoosikäsittelyn jälkeen.
Tällaisella posthypnoottisella suggestiolla voidaan ihminen saada esimerkiksi silmänräpäyksessä uudelleen hypnoositilaan.
Esimerkiksi hypnotisoijan napsauttaessa sormia, koskettaessa olkapäätä tms vajoaa henkilö välittömästi uudelleen hypnoositilaan. Suggestion toimeenpanevana merkkinä voi olla mikä tahansa merkki, vaikkapa pelkkä hypnotisoijan ääni, sana, yskäisy, käden heilautus tai silmiin katsominen jne.
Etenkin TV-ohjelmissa esitetyissä hypnoosinäytöksissä käytetään edellämainitun kaltaisia posthypnoottisia merkkejä, jotta vapaaehtoiset henkilöt saadaan silmän räpäyksessä hypnoositilaan. Todellisuudessa koehenkilöt on hypnotisoitu jo ennen TV-ohjelman alkua, jolloin heille on annettu posthypnoottinen suggestio nopeasta hypnoosiin vaipumisesta esimerkiksi olkapäähän koskettamalla tms.
Posthypnoottisia suggestioita voidaan antaa lähes minkälaisia tahansa. Piintyneelle tupakoitsijalle voidaan antaa suggestio, että joka kerta jos/ tai kun hän asettaa savukkeen huulilleen, hän tuntee suussaan vastenmielistä makua. Tosin tällaisen suggestion antaminen ei ole tarpeellista, koska se ei välttämättä poista halua tupakoida, vaikkakin tekevät siitä vaikeaa.
Posthypnoottisilla suggestioilla voidaan ihminen saada toimimaan tietyllä tavalla vaikka vuosien tai kymmenien vuosien kuluttua.
Posthypnoottiset suggestiot voivat säilyttää tehonsa hyvinkin pitkään. On esimerkkitapauksia, joissa posthypnoottinen suggestio on säilyttänyt tehonsa jopa 20 vuotta. Mitään varsinaista aikamääritettä ei voida antaa, mutta toisilla ihmisillä teho säilyy pidempään, ja toisilla vieläkin pidempään.
Posthypnoottisten suggestioiden toimivuuteen vaikuttaa hypnoositilan syvyys ja hypnotisoijan ammattitaito.
Jotta posthypnoottiset suggestiot toimisivat kunnolla, on ne osattava muotoilla oikein ja tämä vaatiikin hypnotisoijalta vankkaa ja laajaa kokemusta hypnoosin ja suggestion dynamiikasta.
Hypnotisoitavuus
Ihminen on varsin vähän tietoinen omasta hypnotisoitavuudestaan ja suggeroitavuudestaan.
Ihmisistä n. 95% voidaan hypnotisoida. Kuitenkin siten, että vain vajaat 15% voidaan saattaa syvimpään hypnoositilaan, keskisyvään noin 50%, ja kevyimpään hypnoositilaan noin 30%.
Ainoastaan noin 5% ihmisistä jää hypnotisoitavuuden ulkopuolelle. Tähän ryhmään kuuluvat kehityksessä jälkeenjääneet, mielisairaat, huumeiden käyttäjät, ja joitakin erittäin voimakkaita psyykenlääkkeitä käyttävät henkilöt.
Suggestioalttius (suggestibiliteetti) on synnynnäinen asia, mutta on tietysti myös niin, että hypnotisoijan ammattitaidolla ja hypnoositekniikoiden valinnalla on erittäin huomattava ja suuri merkitys hypnoositilan onnistumisen kannalta.
Hypnoosimenetelmiä on useita. Kaikkein vanhin lienee ns. fiksaatiomenetelmä, jossa hypnotisoinnin alkuvaiheessa hypnotisoitavan henkilön katse kohdistetaan johonkin kiinteään tai liikkuvaan objektiin jne.
On olemassa myös useita ns. ideomotorisiin testeihin liittyviä hypnoosimenetelmiä, jotka samalla osoittavat ihmisen suggestioalttiutta ja hypnoositilan syvyyttä.
Hypnotisoijan on valittava jokaiselle asiakkaalleen juuri sellainen hypnoosimenetelmä joka parhaiten sopii juuri kyseiselle henkilölle.
Syvien hypnoositilojen muodostamiseksi ei riitä rentoutuskasettien kaltainen "päästä varpaisiin" rentouttaminen.
Kirjoittaja on hypnotisoija ja henkinen valmentaja Pekka Pakarainen
Yhteystiedot ja palautelomake kotisivulla
www.mestarihypnotisoija.com
Kirjoitettu: 24.09.06 14:06
__________________________________
Kirjoittaja siis on "villi" hypnotisoija, mutta nuo tiedot opetustilaisuuksista pitänevät paikkansa. Kirjoittaja varmasti tuntee hypnoosia, vaikka ei ole "Tieteellinen Hypnoosi ry:n jäsen". Tämä kirjoitus sisältää hyödyllisiä tietoja, vaikka kirjoittaja itse vastaa niiden paikkansapitävyydestä. Mielestäni tämä on hyödyllistä lukea kokonaan läpi, vaikka tämä ei edusta virallista lääketiedettä. Hypnoosi ei suinkaan asu vain virallisissa piireissä. En takaa tämän kirjoituksen pätevyyttä.
Vaikuttaa asiantuntevammalta kuin usean muun kirjoittajan kirjoitukset.
Geriatrian keskustelufoorumi
http://www.gernet.fi/
