WW2 sotaelokuvien mieleen jääneet sakemannit

Sana on vapaa jos netiketti on hallussa.
Schimanski
Adrian Monk
Viestit: 2890
Liittynyt: To Helmi 15, 2024 1:02 am

Re: WW2 sotaelokuvien mieleen jääneet sakemannit

Viesti Kirjoittaja Schimanski »

Hyvinkin tuoreena tulokkaana on mainittava The Zone of Interest (Iso-Britannia, Puola, USA, 2023)

Kukkien täyttämässä puutarhassa lapset pulikoivat uima-altaassa ja aikuiset loikoilevat aurinkotuoleilla siemaillen drinkkejä. Hössin perhe on kutsunut vieraita huvilansa puutarhajuhliin. Pihaa ympäröivän korkean muurin yläosa on suojattu piikkilanka-aidalla. Muurin takaa kuuluu kauhunhuutoja ja aseilla ammuskelua. Krematorioiden piiput tupruttavat paksua savua.

Natsit tappoivat Auschwitzin keskitysleirillä yli miljoona ihmistä, ja Rudolf Höss oli tästä suoraan vastuussa. Rudolf on sekä tunteeton natsipäällikkö että satuja lukeva rakastava isä.


Kuva

Tuo elokuva on kuvattu aidossa ympäristössä ja siinä keskitysleirin kauhut ovat vain äänimaisemaa kuten olivat sitä myös oikeassa elämässä Rudolf Hössin perheelle.

Kuva

Siinä missä muurin takana juutalaisten perheet on väkivaltaisesti erotettu toisistaan, Hössin perhe ajautuu kriisiin, kun ylennystä odottava Rudolf komennetaan töihin Berliiniin. Toukokuussa 1944 Rudolf palaa leirille valvomaan "operaatio Hössiä", joka tuo 440 000 Unkarin juutalaista Auschwitziin kaasutettaviksi.

Vaikuttava elokuva missä ei tapahdu oikeastaan yhtään mitään.

Itsekin olen kyseisessä leirissä (leireillä) vieraillut ja pakko tunnustaa että oli rankka kokemus vaikka minä en ihan pienistä masennu. Tuo elokuvan loppukohtaus on hieno oivallus. Kenkämeri ja muut tavararöykkiöt ovat polttouunien lisäksi tuon museon shokeeraavin osa siksi että siinä konkretisoituu kaikki se mistä oli kysymys.

https://www.rapport.fi/elisa-helenius/h ... sta-5e502a
Schimanski
Adrian Monk
Viestit: 2890
Liittynyt: To Helmi 15, 2024 1:02 am

Re: WW2 sotaelokuvien mieleen jääneet sakemannit

Viesti Kirjoittaja Schimanski »

Kun nyt ollaan jo keskitysleireillä niin erikseen on mainittava Wannseen konferenssi mistä on tehty erittäin mielenkiintoinen tv-elokuva Conspiracy.

Kuva

Käsikirjoittaja Loring Mandel sai inspiraation elokuvaan 1984 ilmestyneestä itävaltalais-saksalaisesta draamadokumentista The Wannsee Conference. Molemmat elokuvat perustuvat ainoaan kokouksesta säilyneeseen yhteenvetoon, josta tuli aikanaan Nurnbergin oikeudenkäynnissä yksi keskeisimmistä todisteista. Mistään dokumentista ei siis voida puhua, vaan elokuva on puhdasta fiktiota. Sen kulku noudattaa kuitenkin yhteenvedossa mainittuja asioita ja päätöksiä. Puolidokumentaaristen elokuvien tapaan lopputekstien aikana selviää vielä kunkin hahmon oikea kohtalo. Reinhard Heydrich itse oli joukon ensimmäinen kuolonuhri ja hänen kohtalokseen tuli olla korkein natsisaksan virkamies, jonka liittoutuneet onnistuivat salamurhaamaan.

Conspiracy on kylmän neutraali. Sen käsikirjoitus on puolueeton eikä siinä harrasteta moralisointia, alleviivauksia tai itsestään selviä vastakkainasetteluita. Vaikka lopusta löytyy hieman elokuvan tyyliin sopimatonta sentimentaalisuutta, niin pääpiirteissään se onnistuu haastamaan katsojan miettimään pahuuden ulkomuotoa. Yhteiskunnassa, josta inhimillisyys on järjestelmällisesti kitketty pois ja ihmiset muuttuneet numeroiksi tilastoissa, äärimmäistä pahuutta voi edustaa uuttera organisaattori, joka näkee kaiken vain logistisena haasteena.


https://www.elitisti.fi/arvostelu/2005/ ... n-ratkaisu
Avatar
LexVeritas
Frank Columbo
Viestit: 9131
Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm

Re: WW2 sotaelokuvien mieleen jääneet sakemannit

Viesti Kirjoittaja LexVeritas »

Kuva
Bundesarchiv, Bild 146-1973-012-43 / Tuntematon / CC-BY-SA 3.0

Erämaan kettu jäi mieleeni ei ehkä kovin yllättävästi myös elokuvasta The Desert Fox (1951).

In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
Schimanski
Adrian Monk
Viestit: 2890
Liittynyt: To Helmi 15, 2024 1:02 am

Re: WW2 sotaelokuvien mieleen jääneet sakemannit

Viesti Kirjoittaja Schimanski »

Tie Kairoon (Five Graves to Cairo/USA 1943, 93')

Kuva

Billy Wilder oli paennut natsivaltaa Saksasta ja saapui Amerikkaan rahattomana ja kielitaidottomana vuonna 1934. Muutamassa vuodessa hän kuitenkin nousi arvostetuksi käsikirjoittajaksi Charles Brackettin kumppanina. Kaksikko laati käsikirjoitukset mm. elokuviin Ninotchka, Keskiyö ja Jään tänne yöksi.

Wilder ei kuitenkaan enää tyytynyt vain kirjoittamaan elokuvia vaan halusi myös ohjata ja tuottaa ne taatakseen oman päätäntävallan. Aluksi Wilderin oli kuitenkin vakuutettava Hollywood ohjaajataidoistaan ja hän sai ensimmäisen tilaisuutensa tähän vuonna 1942 pienellä mutta pirteällä komedialla Kadettiheila. Siitä tuli vuoden yllätyshittejä, ja Wilderille annettiin toinen ohjaustyö, sotafilmi Tie Kairoon.

Tie Kairoon perustui Lajos Biron vanhaan näytelmään Hotel Imperial, joka oli filmattu Hollywoodissa jo kahdesti Wilderin kaltaisten emigranttien toimesta. Ruotsalainen Mauritz Stiller ohjasi puolalaista Pola Negriä vuoden 1927 mykkäversiossa ja ranskalainen Robert Florey italialaista Isa Mirandaa vuoden 1939 versiossa.

Sodan syttyminen sai tuottajat tarttumaan tarinaan uudelleen. Wilder ja Brackett nykyaikaistivat sen toiseen maailmansotaan ja siirsivät tapahtumat Pohjois-Afrikkaan missä Afrika Korps mellasti sotamarsalkka Rommelin johdolla.

Rommelin rooliin hankittiin Erich von Stroheim, mikä osoittautui neronleimaukseksi. Von Stroheim, joka Wilderin tavoin oli Wienin lahjoja Hollywoodille, oli kokenut myrskyisän ohjaajauran 1920-luvulla (von Stroheimin ohjaamia klassikkoja, kuten Ahneus ja Häämarssi. Niitä ennen hän oli noussut filmitähdeksi "miehenä jota rakastat vihata", esittäen julman sadistisia preussilaisupseereja. Äänielokuvan aikana hänen uransa oli kuitenkin romahtanut, ja Orson Wellesin tavoin Von Stroheim päätyi tekemään filmirooleja Euroopassa ja Amerikassa, yleensä pikkuelokuvissa ja vain satunnaisesti huippuohjaajan mestariteoksessa, kuten Jean Renoirin Suuressa illuusiossa (1937).

Uransa viimeiset huippuroolit Von Stroheim teki Wilderin ohjauksessa, ensin Rommelina ja sitten Auringonlaskun kadussa (1950). Von Stroheimin suoritus Rommelina on enemmän velkaa hänen preussilaisupseerien rooleilleen kuin oikealle Rommelille, mutta on yhtä kaikki nautittavaa ja detaljeja myöten hienoa työtä, elokuvan ehdoton vetonaula.


Kuva

https://vintti.yle.fi/www.yle.fi/teema/ ... 15394.html
Luciano Viskos

Re: WW2 sotaelokuvien mieleen jääneet sakemannit

Viesti Kirjoittaja Luciano Viskos »

Schimanski kirjoitti: Ti Joulu 23, 2025 10:20 am Hyvinkin tuoreena tulokkaana on mainittava The Zone of Interest (Iso-Britannia, Puola, USA, 2023)
YLE-Teemalta oli taas kulttuuriteko lähettää tämä elokuva. Osoitus siitä että YLEssäkin on aidosti elokuvakulttuurista kiinnostuneita ihmisiä tekemässä valintoja, tietyissä piireissä tämänkaltaisen vaikean teeman käsittely aiheuttaa luultavimmin primitiivisen torjuntareaktion ja tämäkin elokuva leimattaisiin natsipropagandaksi... natseja siellä... natseja täällä... natseja joka puolella! Varsinkin Helsingissä ja julkeasti kansanedustajan ikkunalaudan alla Manskulla. 🙂
Schimanski
Adrian Monk
Viestit: 2890
Liittynyt: To Helmi 15, 2024 1:02 am

Re: WW2 sotaelokuvien mieleen jääneet sakemannit

Viesti Kirjoittaja Schimanski »

Jos siirrytään ihan viihteen puolelle niin Indiana Jones elokuvia ei voi sivuuttaa vaikka eivät ne sotaelokuvia ole. Natsit ovat isossa roolissa ja kaikkein mieleenpainuvin hahmo on tässä...



Tuo viimeisen päälle paha natsi on kaikkien kliseiden yhteenlaskettu summa, mutta se ei menoa haittaa ollenkaan :mrgreen:
Huutaja Jaana
Horatio Caine
Viestit: 6084
Liittynyt: Pe Joulu 09, 2022 7:54 am

Re: WW2 sotaelokuvien mieleen jääneet sakemannit

Viesti Kirjoittaja Huutaja Jaana »

Inglorious Basterds edelleen mainitsematta?!?
punch kirjoitti: Su Heinä 20, 2025 2:44 am Tällaisella foorumilla te ihmiset kirjoittelette.
Avatar
LexVeritas
Frank Columbo
Viestit: 9131
Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm

Re: WW2 sotaelokuvien mieleen jääneet sakemannit

Viesti Kirjoittaja LexVeritas »

🠅
Nyt sekin on siis mainittu. Kuka siitä jäi sakemannina mieleesi?

Kuva
Bundesarchiv, Bild 146-1984-019-20 / Bauriedl / CC-BY-SA 3.0

Rovaniemellä aikoinaan esikuntaansa pitänyt Saksan 3. vuoristodivisioonan, myöhemmin vuoristoarmeijakunta Norjan, sittemmin 20. vuoristoarmeijan komentaja kenraalieversti, sakemanni Eduard Dietl jäi mieleeni myös elokuvasta Narvik (ohj. Erik Skjoldbjærg,2022) ja erityisesti Suomen ja alun perin AOK Lapplandin kontekstissa.

Kuva
Nordiskt Film
Viimeksi muokannut LexVeritas, Ti Joulu 23, 2025 4:10 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
Olinko eka
Olivia Benson
Viestit: 735
Liittynyt: Su Loka 04, 2015 4:24 am

Re: WW2 sotaelokuvien mieleen jääneet sakemannit

Viesti Kirjoittaja Olinko eka »

Tuo mainittu The Zone of Interest (Iso-Britannia, Puola, USA, 2023).
Löytyy vielä hetken yle areenasta:
https://areena.yle.fi/1-68431538

Poistuu 25.12 2025
Avatar
LexVeritas
Frank Columbo
Viestit: 9131
Liittynyt: Ke Loka 13, 2021 8:07 pm

Re: WW2 sotaelokuvien mieleen jääneet sakemannit

Viesti Kirjoittaja LexVeritas »

Volker Spenglerin näyttelemä valtakunnanmarsalkka ja Reichsjäger eli valtakunnanjahtimestari Hermann Göring

Kuva

Volker Schlöndorffin ohjaamassa saksalais-ranskalais-brittiläisessä draamassa Der Unhold (1996) eng. The Ogre, suom. Sodan lapset, jossa jahdataan lapsia sodan ja tuhatvuotisen valtakunnan tarpeisiin.

Kuva

Elokuva perustuu Michel Tournieren romaaniin Keijujen kuningas. Se kertoo ranskalaisen sotavangin Abel Tiffaugesin päätymisestä erinäisten vaiheiden kautta töihin ns. napolaan (Nationalpolitische Lehranstalt) Kaltenbornin linnaan, kansallissosialistien koulutuslaitokseen, mihin oppilaiksi, jungmanneiksi, hyväksytään rodullisesti vain täysin puhtaita lapsia.
Tiffaugesin elämän tarkoitus nivoutuu lapsen kantamiseen.

Romaanin nimi juontuu Johann Wolfgang von Goethen runosta Erlkönig, jonka on suomentanut Otto Manninen.

Kuka ratsain yössä ulkona lie?
Läpi viiman ja yön isä lastaan vie;
isä piltin on kietonut kainalohon,
syli suojan suo, syli lämmin on.

Pääs peität – mi, laps, sua peljättää?
Isä, keijujen kuningas – etkö nää?
Sa kruunun ja laahuksen nääthän tuon?
Se on, lapsi kulta, vain sumua suon.

Tule, armas laps, sinut kanssani vien!
Me leikimme kauniisti kaiken tien;
kukat kirjavat viittovat virran luo,
puvut kultaiset äitini sulle tuo.

Tule pois, soma poikanen! Tuttuaan
tytärparveni valmis on vaalimaan;
kisat yölliset kiitää ja keinuttaa,
unin tanhu ja laulu sun uinuttaa.

Isä, katso, tuolla sun tyttäres nään!
Mua viitaan viittovat synkeään.
Sen, poikani, tarkoin ma nähdä voin:
pajut harmaat, vanhat ne huojuu noin.

Mua, laps, sulo muotosi houkuttaa;
sinut ryöstän, jos suosioll’ en sua saa.
Isä, auta, jo keijujen kuningas vie!
Isä, voi, mitä mulle hän tehnyt lie?

Isä kauhuin kannusti ratsuaan,
laps oihkiva, houriva rinnoillaan,
hädin tuskin saavutti kartanon,
käsivarrella lapsi jo vainaa on.
In Omnibus Veritas Suprema Lex Esto
Vastaa Viestiin