Siihen vielä että suomalaista epäiltiin Flashbackissa niin oli aika arvattavaa, tuollainen Geminin yhteenveto, osa vihaa jos jotain AI tekstiä laittaa mutta laitan sen sen takia että hyvin sanoittaa sitä mitä itekkin olen ajatellut asiasta ja silleen oma mielipiteeni myös
Ruotsalaisten asenteissa suomalaisia kohtaan on havaittu sekä historiallista syrjintää ja stereotypioita että pohjimmiltaan myönteisiä nykyasenteita, vaikkakin tietämys Suomesta on usein vähäistä.
Historiallinen tausta ja syrjintä
Rotuteoriat: Historiallisesti 1800- ja 1900-luvuilla Ruotsissa esiintyi rotubiologisia ajatuksia, joissa suomalaisia saatettiin pitää "rotujen pohjasakkana" tai alempana kansana.
Siirtolaisuus ja pilkkanimet: Suuri suomalainen siirtolaisuus Ruotsiin 1960- ja 1970-luvuilla johti siihen, että monet siirtolaiset kokivat syrjintää ja joutuivat halventavien pilkkanimien, kuten "Purjo-Pirjo" tai "Volvo-Pekka", kohteeksi. He eivät kokeneet olevansa samanarvoisia ruotsalaisen valtaväestön kanssa.
Nykyiset asenteet ja kokemukset
Ennakkoluulot ja tietämättömyys: Tuoreempien (2017-2021) tutkimusten mukaan ruotsalaisten tiedot Suomesta ovat usein vähäisiä, ja Suomi-kuvaan liittyy edelleen ennakkoluuloja. Suomalaisia saatetaan pitää vaiteliaina, jöröinä ja ujoina, vaikkakin myös ahkerina ja luotettavina työntekijöinä.
Positiivinen perusasenne: Ennakkoluuloista huolimatta ruotsalaisten perusasenne Suomea kohtaan on yleensä myönteinen. Monilla on tunneside "pikkuveljeen" tai "serkkuun".
Jatkuva syrjintä: Nuoret ruotsinsuomalaiset ovat kertoneet joutuvansa edelleen halventavien vitsien ja mikroaggressioiden kohteeksi Ruotsin kouluissa ja yhteiskunnassa.
Kielikysymys Suomessa: Suomen sisäpoliittisessa keskustelussa, esimerkiksi ruotsin kielen asemaan liittyen, on myös noussut esiin jännitteitä suomen- ja ruotsinkielisten välillä, mikä heijastelee osaltaan historiallisia suhteita.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka menneisyyden avoin rasismi on vähentynyt, suomalaisiin kohdistuvat stereotypiat ja ajoittainen syrjintä ovat edelleen läsnä Ruotsissa, vaikkakin yleinen asenne on pohjimmiltaan parantunut ja on usein positiivinen.
Ja jotain muutakin kuin tekoälyä
https://www.sverigesradio.se/artikel/6158868
"Stereotypiat suomalaisista pohjautuvat rotutieteeseen"
3:43 min
Jaa
Julkaistu onsdag 6 maj 2015 kl 12.26
Suomenkielisiin Ruotsissa kohdistunutta rotututkimusta ei ole huomioitu lähes ollenkaan. Ei, vaikka tutkimuksen seurauksista ovat saanet kärsiä myös nykypäivän ruotsinsuomalaiset. Tätä mieltä on rasismin tutkija Tobias Hübinette.
– Suomenkielisiin ryhmiin Ruotsissa kohdistunutta rotututkimusta on ehkä huomioitu vähiten koko Ruotsin rotututkimuksen historiassa. Se on minusta ihmeellistä, koska kyseessä on suurin kansallinen vähemmistöryhmämme, ruotsinsuomalaiset, ja tämän lisäksi vielä tornionlaaksolaiset!
Tobias Hübinette on kulttuurien välisen pedagogiikan dosentti ja Fittjan Monikulttuurisen keskuksen tutkija. Hän tutkii muun muassa rotuajattelun historiaa.
"Ruotsinsuomalaiset saivat tuntea rotustereotypiat nahoissaan"
Hübinetin mukaan rotuteorioiden käsitys, etteivät suomalaiset kuuluneet eurooppalaiseen, valkoiseen rotuun, aiheutti kauaskantoisia seurauksia suomalaisille ja etenkin ruotsinsuomalaisille.
– Osa rotukäsityksistä ja rotustereotypioista oli edelleen voimissaan 1900-luvun toisella puoliskolla, ja suuren, 1950-luvulla alkaneen, muuttoaallon suomalaiset saivat kokea ne melko brutaalilla tavalla tietyillä paikkakunnilla Ruotsissa.
"Primitiivisiä ja karkeita, jopa barbaareja"
Suomalaiset kohtasivat Hübinetin mukaan vanhoihin rotuteorioihin pohjautuvia ennakkoluuloja ja rasismia:
– Ne olivat sellaisia käsityksiä ulkonäöstä, kuten että suomalaiset näyttävät enemmän aasialaisilta eli eivät ole yhtä viehättäviä, vaaleita, pitkiä ja komeita tai muuta sellaista, mikä liitettiin ruotsalaiseen enemmistöön. Tähän liittyi myös luenteenpiirteitä kuten se, että suomalaiset olivat primitiivisiä, villejä, karkeita, jopa barbaareja. Suomalainen maahanmuuttajaryhmä leimattiin tällaisilla mielikuvilla.
Tutkijat eivät levittäneet steoreotypioita suomalaisista rumina ja alkeellisina enää suuren muuttoaallon aikaan 1900-luvun toisella puoliskolla, mutta ne olivat juurtuneet kansan keskuuteen.
"Vaikuttaa edelleen"
Tobias Hübinetin mielestä suomenkielisiin kohdistunutta Ruotsin rotututkimusta on huomioitu liian vähän: sitä ei ole tutkittu tarpeeksi, eikä siitä ole puhuttu avoimmesti. Silti se Hübinetin mielestä vaikuttaa pinnan alla edelleen.
– Vaikka ruotsinsuomalaisia ei enää pidetä muina kuin valkoisina eurooppalaisina, sekä ruotsalaisilla että ruotsinsuomalaisilla on syvälle juurtuneita käsityksiä toisistaan. Uskon näiden käsitysten edelleen vaikuttavan siihen, miten koemme toisemme. Molemmille ryhmille tekisi hyvää tietää siitä perinnöstä, mitä rotuteoriat ovat tuoneet mukanaan.
Joten ihan luonnollista on että rasistiset ruotsalaiset tuolaisissa primitiivisissä henkirikoksissä epäilee suomalaisia. Tuossa jutussa oli vielä "Tornionlaaksolaiset" eli aika lähellä tuota Bodenin kylää missä murha tapahtui. No se siitä, tuollainen pieni huomio vaan ja OT:n rajoilla mennään, mutta jos Ruottissa jotain tapahtuu niin aika todennäköistä on että huhut ja spekut saattavat rasistisilla ruotsalaisilla kohdistua suomalaisiin.
