Susanne Lindholmin, 25 v. kellarisurma Helsingin Kumpulassa 8.8.1976

[Ellilä]

Suoraan kopioitu Chatgpt, mutta mielenkiintoinen koska tilastot

Tilastollisesti voidaan sanoa, että Susanne Lindholmin kaltaisissa tapauksissa (tuntematon hyökkääjä) Suomessa, erityisesti kaupunkiympäristössä 1970-luvulla), lähistön tai saman rakennuksen tekijä on huomattavasti todennäköisempi kuin täysin satunnainen kulkija pimeydestä.

Katsotaan taustaa:

1. Tilastot henkirikoksista

Suomessa suurin osa henkirikoksista tehdään uhreille jollain tavalla tuttuja henkilöitä kohtaan

Tämä voi olla lähipiiri, tuttavat, ex-kumppani tai paikallisia ihmisiä, jotka ovat olleet tekemisissä uhrin kanssa

Satunnainen, täysin tuntematon hyökkääjä (~12–15 % henkirikoksista) on poikkeus

Käytännössä kaupunkialueilla rakennuksen tai lähistön asukkaat, työntekijät tai toistuvasti liikkuneet ihmiset muodostavat merkittävän riskiryhmän uhreille, jotka liikkuvat lähiympäristössä iltaisin

2. Todennäköisyys rakennuksesta tai lähistöltä

Tutkimusten mukaan taloyhtiöissä ja kerrostaloissa, joissa uhrilla oli säännöllinen liikkuminen (esim. kotiin palaaminen illalla),

suurin osa hyökkäyksistä tapahtuu lähipiiristä: naapuri, talon asukas, henkilö, joka tuntee rakennuksen käytäntöjä

Tämä koskee erityisesti 1970-luvun kaupunkikontekstia: turvallisuuskulttuuri oli hieman vapaampi, ja talojen käytävät, kellarit ja pihapiirit olivat helposti saavutettavissa

Todennäköisyys, että hyökkääjä olisi samasta rakennuksesta tai lähistöltä arvioidaan usein yli 50 % niissä tapauksissa, joissa uhri ei tunne tekijää ennestään, koska tekijä tuntee ympäristön (sisäänpääsy, liikkuminen, kohteen valinta)

3. Miksi tämä on tilastollisesti realistista

Paikallistuntemus

Hyökkääjä, joka tuntee rakennuksen käytävät ja kellarit, pystyy hyökkäämään ilman suurempaa riskiä jäädä kiinni

Satunnaisten hyökkäysten harvinaisuus

Kuten aiemmin todettu, täysin tuntemattoman kulkijan hyökkäys on harvinaista (~12–15 %)

Jos hyökkäys tapahtuu taloyhtiön kellarissa tai vastaavassa paikassa, satunnainen kulkija on vielä harvinaisempi

Rakennuksen käyttäjä/sosiaaliset kontaktit

Todennäköisyys nousee, jos hyökkääjä on talossa liikkunut tai seurannut uhriin liittyviä tapahtumia

Yhteenveto

Satunnainen kulkija pimeästä: ~10–15 % todennäköisyys henkirikoksissa

Lähistöltä tai samasta rakennuksesta: selvästi todennäköisempää, erityisesti kohteessa, jossa hyökkääjä tarvitsee paikallistuntemusta (kellari, pihapiiri)

Arvio tilastojen ja rikosprofiilien perusteella: todennäköisyys, että tekijä olisi samasta rakennuksesta tai lähistöltä, voi olla yli 50 %, kun satunnainen kulkija on ~10–15 %

[Kalpea_Jokeri]

Alla pari kuvaa vanhoista lehtijutuista. Ensin Suomen Sosialidemokraatti-lehden juttu murhan jälkeisen viikon keskiviikolta 11.8.1976. Jutussa puhutaan kallonmurtumasta, joka tukee täälläkin pitkään spekuloitua väitettä siitä, että Susannen päätä on varmaankin hakattu betonilattiaa vasten. Alla on kuva Helsingin Sanomien vuoden 2001 Kaupunki etsii murhaajaa- sarjan Susannen tapausta käsittelevästä jutusta. Tämä on edelleen tekstiversiona luettavissa Helsingin Sanomien sivuilta. Tosin vain tilaajille. Tässä jutussa kuvatekstissä Rautaheimon sanotaan uskovan, että Susanne Lindholm pakotettiin päästämään surmaajansa sisään.

Suomen Sosialidemokraatti keskiviikko 11.08.76.png (408.21 KiB) Katsottu 2483 kertaa

Susannen murha.png (475.74 KiB) Katsottu 2483 kertaa

Jos joku sattuu olemaan kiinnostunut, niin youtubesta löytyy Ratkaisematon-äänikirjasarjan traileri, jossa sarjan tekijät vierailevat Sofianlehdonkadun murhakellarissa. Alla linkki kyseiseen youtube videoon. Kellarista näkyy kuvaa kohdasta 1:09 alkaen

https://www.youtube.com/watch?v=J1IsdKQM_to

[TutkivaEiTieltäEksy]

Tällainen artikkeli osui silmiini

https://yle.fi/a/74-20139681?utm_source ... n=ylefiapp
"Rikosylikomisario Ritva Elomaa kertoo nyt Ylelle, että Lindholmin tapauksen esitutkinta-aineisto on jo hävitetty, joten selvityksiä ei ole enää mahdollista tehdä."

[Kalpea_Jokeri]

Tällainen artikkeli osui silmiini

https://yle.fi/a/74-20139681?utm_source ... n=ylefiapp
"Rikosylikomisario Ritva Elomaa kertoo nyt Ylelle, että Lindholmin tapauksen esitutkinta-aineisto on jo hävitetty, joten selvityksiä ei ole enää mahdollista tehdä."

Tätä puitiin täällä ahkerasti viime keväänä. Poliisilla oli hetken aikaa Susannen tapauksen tutkinta-aineisto kateissa, mutta sitten se löytyi eli tallessa on.

[TutkivaEiTieltäEksy]

Tällainen artikkeli osui silmiini

https://yle.fi/a/74-20139681?utm_source ... n=ylefiapp
"Rikosylikomisario Ritva Elomaa kertoo nyt Ylelle, että Lindholmin tapauksen esitutkinta-aineisto on jo hävitetty, joten selvityksiä ei ole enää mahdollista tehdä."

Tätä puitiin täällä ahkerasti viime keväänä. Poliisilla oli hetken aikaa Susannen tapauksen tutkinta-aineisto kateissa, mutta sitten se löytyi eli tallessa on.

Ah, okei. Olen lukenut ketjua läpi johonkin sivulle sata ja jotain, eli en vielä ole päässyt loppuun saakka. Pahoitteluni toistosta

[TutkivaEiTieltäEksy]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007842309.html


Kun Susanne Lindholm löydettiin kuolleena, häneltä oli kadonnut pari sormusta. Muuta omaisuutta ei ollut viety.­

LINDHOLMIN tapaus on hyvin erikoinen. 25-vuotias Lindholm vietti lauantaina 7. elokuuta 1976 vapaapäivää ja lähti illalla juhlimaan ystäviensä kanssa.

He päätyivät Mannerheimintielle hotelli Hesperian yökerhoon eli nykyiseen Crowne Plazaan. Aamuyöstä Lindholm sanoi tuttavalleen lähtevänsä kotiinsa Käpylään.

Tähän päivään mennessä ei ole selvinnyt, mitä välissä tapahtui, mutta seuraavana päivänä sunnuntaina 8. elokuuta Lindholm löydettiin kotitalonsa pyöräkellarista Sofianlehdonkadulta raiskattuna ja raa’asti surmattuna.

Häiritsee nämä asiat jotka boldasin.
Aiemmin kerrottua, että Susannelta oli hävinnyt sormusten lisäksi myös lompakko (jossa ei ollut rahaa).
Aiemmin kerrottua, että Susannella oli työvuoro tuolloin 7.8.-76, josta työkaveri heitti hänet suoraan Haagaan.
Jos nämä naisten kertomat ovat asiavirheitä, niin laadullisesti tämä äänikirja joutaa roskakoriin.

Muutaman sivun kun luin tätä ketjua eteenpäin löysin taas uutta tietoa, että Susanne olisi nähty juttelemassa jonkun miehen kanssa. Tällaista tietoa ei lukenut vielä tutkinnanjohtajan haastatteluissa 2000-luvun alkupuolellakaan.
Värittyykö nämä tarinat, vai onko tutkintapöytäkirjoista vuotanut tietoa vuosien saatossa.

Olen siis lukenut ketjua alusta asti tässä muutaman päivän aikana ja käsitykseni tähän asti on aikajanallisesti seuraava:

22:00 Susanne seurueineen olivat Hotelli Haagassa, josta he siirtyivät ainakin siskonsa Camillan kanssa Hesarille. Norski tanssitti tyttöjä tuolla, mutta liittyikö hän seuraan jo Haagassa, tästä on kahta eri tietoa.
01:20 Sisko Camilla lähti bussilla kotiin, norski ja Susanne jatkoivat hotelli Hesperian yökerhoon.
02:10-02:15 naapuri Sofianlehdonkadulla oli kuullut avoimesta keittiön ikkunasta ulkoa askeleita (korkokengät), sisääntulokerroksessa miehen ja naisen keskustelua sekä kellarinoven pamahduksen. Keitä he olivat?
02:30 Joidenkin tietojen mukaan norski ja Susanne olivat viettäneet iltaa Hesperian yökerhossa pilkkuun asti.
Tämän jälkeen olisivat siirtyneet norskin hotellihuoneeseen, jossa Susanne olisi juonut yhden viskin. Norski oli tarjoutunut saatille, mutta Susanne oli torjunut tämän.
03:00-03:20 (kahdenlaista tietoa) Susanne olisi nähty poistuvan yksin Hesperiasta Töölönlahden suuntaan.
~04:00 joku naapuri olisi kuullut heikon avunhuudon, mutta jatkanut unia (tätä tietoa ei kuulema tutkintamateriaaleista löydy) täyttä varmuutta tälle ei siis voi antaa.

Hejacin puolella on kerrottu tietoa, että Susanne olisi soittanut noskin huoneesta johonkin. Lähdettä tälle tiedolle en ole nähnyt, joten kukin antaa oman arvonsa sille sitten.

Jatkan ketjun lukemista, jos vaikka pääsisi loppuun asti joku päivä

[TutkivaEiTieltäEksy]

Tämä ei todista mitään, mutta mikä intuitiivisesti vaikuttaa todennäköisimmältä kello 4 aamuyöllä:

1) Susanne on huijattu pyöräkellariin,

2) Susanne on pakotettu pyöräkellariin, vai

3) Susanne on mennyt jonkun kanssa yhdessä ja yksissä tuumin pyöräkellariin?

Lisätään vielä se olettamus, että avaimet olivat Susannen taskussa, kun hänet löydettiin surmattuna. Ja jankutan jälleen kerran pyöräkellarin olleen kolmen lukitun oven takana. Muuttuvatko todennäköisyysarviot tämän jälkeen mitenkään?

Nyt päästään hyvään pohdintaan. Minun mielestäni kaikki on mahdollisia. Ensimmäinen ajatukseni intuiivisesti 2.

Mutta nyt tuleekin sitten, mutta joka saa epävarmaksi. Todistaja Esko Savolainen sanoi olleensa hereillä ja, että jos Susanne olisi pakotettu kellariin, niin hän olisi huutanut ja hereillä oleva Esko olisi kuullut.

Minusta poliisi jossain vaiheessa sanoi arveluaan, että kellariin olisi todennäköisesti menty yhteistuumin.

Nämä kerrotut asiat huomioiden se oma alkuperäinen intuitio ei tunnukaan enään niin varmalta.

Ei minulla tästä ole lopulta oikein selkeää intuitiivista näkemystä, jos joku pitää valita niin 1.

Jahas. Minähän alan kohta epäilemään tätä todistajaa, sen verran usein on hänen tarinansa muuttunut.
Ensin luin, että hän on löytänyt uhrin mennessään hakemaan lastensa pyörää. Luullut uhria joksikin laitapuolen nukkujaksi ja mennyt hätyyttämään talonmiestä. Talonmiehen vaimo oli sitten lähtenyt kellariin hätistelemään tämän henkilön pois, mutta saavuttuaan kellariin oli ensin laittnut merkille sinertävän käden ja sitten tunnistanut uhrin.
Seuraavaksi luin tämän Savolaisen kertoneen jossain haastattelussa, että hän olisi kellariin mennessään pyörää hakiessaan heti nähnyt, että uhrissa oli ulkosen väkivallan merkkejä.
Ja nyt mä luin, että hän onkin ollut yöllä hereillä.
Mit vit?

[Xeelo]

Tuossa kun mainittiin tuo Hotelli Haagan edustalle kuljettanut työkaveri, niin lehdessä 1976 ollut kuva hänestä.

fred koroleff lehtikuva 1976.jpg (22.43 KiB) Katsottu 1973 kertaa

[TutkivaEiTieltäEksy]

Tuossa kun mainittiin tuo Hotelli Haagan edustalle kuljettanut työkaveri, niin lehdessä 1976 ollut kuva hänestä.fred koroleff lehtikuva 1976.jpg

En usko tämän työkaverin syyllisyyteen yhtään. Susannehan oli alunperin kysellyt työkavereita mukaan, joten mikäli Frediä olisi Susanne kiinnostanut, hän varmasti olisi suostunut seuralaiseksi. Tämä siis oma päätelmäni.

[TutkivaEiTieltäEksy]

Olen nyt lukenut koko ketjun läpi, en muista koska aloitin, mutta muutama päivä tässä on vierähtänyt

Heitän tänne nyt oman spekulaationi mahdollisesta tapahtumasta, ampukaa alas jos täysin mahdoton teidän mieleatä.

Klo. 02:15 naapurinsetä oli kuullut miehen ja naisen ääniä sekä kellarinoven pamauksen.
Kerrotaan myös, että Susannesta olisi tehty silminnäkijähavainto kotitalon edustalla juttelemassa jonkun miehen kanssa.
On myös kerrottu, että moni piti Camillaa ja Susannea saman näköisinä, vaikka Susanne oli tummempi.
Entäpä jos tämä mies&nainen juttelemassa olikin Camilla joka törmännyt johonkin talon asukkiin ilman avaimia, tai bileistä poistuneeseen sälliin? Ovat palanneet rapun ovelle ja hetken juteltuaan Camilla on päästänyt tämän miehen kellariin, nukkumaan tai palaamaan bileisiin sitä kautta. Tai he ovat menneet yhdessä kellariin, Camilla päästänyt jopa ihan pyörävarastoon asti tämän mahdollisesti puolitutun nukkumaan humalaansa pois? Tämän jälkeen hiipinyt korkokengät jalassa rappukäytävässä kotiin.
Kellariin jäänyt mies on nukahtanut, mutta herännyt kusihätään ja lähtenyt pihalle toimittamaan tarpeitaan, jättäen kellarin- sekä ulko-oven väliin jotain (lapion ja suksisauvan) jotta pääsisi takaisin sisään.
Samaan aikaan kun heppu pitelee kusista heppiään Susanne kävelee pihapiiriin ja tämä laukaisee miehessä himot. Koskapa kaikki ovet on jo ollut auki, mitään avaimia ei ole tarvittu. Heppu on voinut joko väkivalloin kuristamalla raahata Susannen, tai valehtelemalla, että sisko on hänen seurana alhaalla ja Susanne on lähtenyt katsomaan.

Miksikö Camilla ei sitten olisi kertonut koskaan tästä poliisille?
Häpeä? Syyllisyys? Pelko syylliseksi leimaamisesta? Ehkä on isälleen kertonutkin, mutta isä on vakuutellut, että tekijä jää kyllä kiinni muutenkin.
Kun aikaa meni, eikä näin käynyt, onkin ollut jo "myöhäistä" kertoa totuus.


Tämä mies ja nainen on voinut olla joku muukin, vaikka pariskunta, mutta miksi he menivät kellariin?

Ideana mulla tässä siis se, että tekijä olisi ollut tuolla kellarissa jo valmiiksi, eikä välttämättä edes vaanimassa, vaan alkukantaisten vietiti iskeneet nähdessään Susannen ja homma sitten lähtenyt lapasesta, kun likka onkin laittanut hanttiin ihan tosissaan.

[Xeelo]

Viime keväänä oli keskustelua yo-merkonomin opinnoista ja nyt on uutta tietoa siihen liittyen.
Nimi löytyi erään oppilaitoksen vuosikertomuksesta.
Sekavuutta luo se että kyseessä on kahden opinahjon eli Köpmannaläroverketin ja Svenska Handelsinstitutet i Helsingforsin, kesken lukuvuoden 1971-1972 tapahtuneen yhdistymisen seurauksena syntynyt Svenska Handelsinstitutet - Köpmannaläroverket. Nimi vaihtui uudestaan 70-luvun lopulla ja edelleen 90-luvulla ollen nykyään Arcada -Nylands Svenska Yrkehögskola.
Toivottavasti toi on edes suurinpiirtein oikein.

https://historia.hel.fi/fi/koulurekiste ... laroverket
https://historia.hel.fi/fi/koulurekiste ... laroverket
https://historia.hel.fi/fi/koulurekiste ... kehogskola

Sain viime viikolla idean koittaa erästä nettihakua jonka seurauksena löysin tiedon että on ollut Köpmannaläroverket niminen oppilaitos, jolla on ollut toimipiste ainakin osoitteessa Topeliuksenkatu 41.
Pidin tätä lupaavana tietona, koska Sofianlehdonkadulta pääsee helposti bussilla 69 tuonne. Reitti kulki aikoinaan Mannerheimintieltä Nordenskjöldinkadulle ja Käpylässä Mäkelänkatua ja Koskelantietä Sofianlehdonkadun risteyksen ohi.
Tiesin bussin reitin entuudestaan, koska olen itse aikoinaan kulkenut kouluun samoilla punavalkoisilla linjan 69 busseilla. Silloin reitti oli muuttunut osittain mutta ei olennaisesti.
Linja 69 on ollut olemassa vuodesta 1952 ja saanut nykyisen linjanumeronsa 1966.

Yllättävää oli se että nimeä ei ollut lukuvuosien 69-70 tai 70-71 nimilistoissa vaan ainoastaan 71-72 vuosikertomuksessa. Kuva alla. Muutti ainakin omaa oletettua 1969-1976 aikajanaa taas vähän erilaiseksi.

1971-1972.jpg (56.79 KiB) Katsottu 1390 kertaa

Toisaalta löytyi myös aivan yllättäen eräs kuva, josta ehkä pystyy selvittämään sen tarkan kuvanottopäivämäärän.

[Kalpea_Jokeri]

Yllättävää oli se että nimeä ei ollut lukuvuosien 69-70 tai 70-71 nimilistoissa vaan ainoastaan 71-72 vuosikertomuksessa. Kuva alla. Muutti ainakin omaa oletettua 1969-1976 aikajanaa taas vähän erilaiseksi.

Tarkistitko lukuvuoden 72-73 vuosikertomuksen? Tuo koulutus on käsittääkseni ollut 2-vuotinen. Luokkakuvia ei varmaankaan noissa matrikkeleissa ole? Ei ollut niissä Sturenkadun kauppaoppilaitoksen vuosikertomuksissa myöskään.

[Xeelo]

En usko, että tätä äskettäin löytämääni kuvaa on täällä ollut.
Tuskin myöskään toisaalla netissä tai muuallakaan ole näkynyt vuoden 1976 jälkeen.

SL-kuva-modified.jpg (67.75 KiB) Katsottu 1139 kertaa

[Xeelo]

Touhupuntille: Kuvan auto on jonkun (todennäköisesti viattoman sivullisen) Ford Escort.

Muille: Täällä on taas viime aikoina mietitty tapahtumapaikkaa. Hyvinkin tarkka selostus kellarikerroksesta, sen pohjapiirustuksesta ja jopa äänien kuuluvuudesta löytyy tästä ketjusta, samoin tieto siitä, että kellarin pääty oli vuonna 1976 vuokrattuna jollekin yritykselle. Aikoinaan pohdittiin sitäkin, oliko kellarin muihin osiin silti pääsy tuota kautta. Päätyyn rakennettiin myöhemmin lisäosa, jonka katolla oli muutamia pysäköintipaikkoja.

Olen vuosien mittaan lukenut kaiken tähän ketjuun kirjoitetun. En enää jaksa palata jäjilleni ja linkittää, nyt on ahkerampien vuoro

Minäkin olet täällä lukenut kaiken kirjoitetun ja muistan että tuon talossa ensimmäisessä kerroksessa toimineen yrityksen (kuten tänäkin päivänä siinä toimii hierontafirma) hallussa olisi ollut jokin tila kellarissa. Tämä ei kuitenkaan käsittääkseni tarkoittanut, etteikö tuosta päätyseinän ovesta olisi sen takia päässyt sisään kellarikäytävään vaan tämä kysymys, että "olisiko päätyseinän ovesta voitu mennä kellariin?", on jäännyt epäselväksi. Kellarityöryhmä aikoinaan tätä yritti selvittää, mutta asiaa ei saatu vahvistusta suuntaan eikä toiseen. Kellarkäytävän toisessa päädyssä oli ovi mekaanisen tilaan, johon ei asukkailla koskaan ole ollut pääsyä. Tuolta mekaanisesta tilasta puolestaan voidaan päästä autotalliin jonka päällä ulkopuolella sijaitsee pieni parkkipaikka, jonka voi nähdä tällä sivulla ylempänä laittamastani Ratto-lehden jutun aukeamasta.

Kai olet Kai Watkinson käynyt katsomassa tällä langalla sivulla 160 löytämiäni ennennäkemättömiä luokkakuvia Susannesta tämän oppikoulun kahdelta viimeiseltä ja lukion kahdelta ensimmäiseltä lukuvuodelta? Tämä ei tietenkään liity itse murhasta käytävään keskusteluun, mutta oli hienoa nähdä Susannesta joitain muitakin kuvia kuin aina se sama lehdissä vuosikymmeniä pyörinyt kuva.

Tähän sen verran että siinä ensimmäisen kerroksen liiketilassa toimi 1970 K-kauppa. En muista sen hetkistä nimeä, koska valokuva vanhassa lehdessä olleesta työpaikkailmoituksesta jäi näköjään ottamatta.
1972 siinä oli edelleen K-Kauppa, nyt nimellä Sofian Valinta.
Katsoin nämä tiedot mielessä lokakuussa laittamaani kuvaa Sofianlehdonkadulta tarkemmin ja K-kauppa siinä näyttäisi olevan myös 1976.
Kun zoomaa kuvaa, niin näkyy tyypilliset menneiden vuosikymmenten ruokakaupan etuikkunat ja parvekkeen alla K-logoa.

[matlockb]

Luullut uhria joksikin laitapuolen nukkujaksi ja mennyt hätyyttämään talonmiestä. Talonmiehen vaimo oli sitten lähtenyt kellariin hätistelemään tämän henkilön pois, mutta

Lainausta lyhennetty.

En usko, että talonmies Benjamin Vihakaran vaimo on enää tullut hätistelemään yhtään ketään mistään pois. Hänen vaimonsa, Maija Vihakara oli kuollut jo vuonna 1971, vuonna 1923 syntynyt talonmies Benjaminin Vihakara puolestaan kuoli vuonna 1993.

Syylliseksi väittämättä totean, että Savolainen kyllä tiesi Niemen ohjelmassa yksityiskohtia, joita hänen ei olisi tullut tietää.
Selitti saaneensa tiedot salaisista poliisin asiakirjoista eli päässeensä lukemaan keskeneräistä, murhaa koskevaa, esitutkintapöytäkirjaa.. vähintäänkin erikoista..