Suuri pankki­ryöstö Saksassa – saalis kymmeniä miljoonia, 29.12.25

[Mokomat]

Loistava uutinen, toivottavasti eivät jää kiinni. Tältä koronkiskonnalla elävältä porukalta pitää varastaa aina kun on mahdollisuus, vaikka taisi mennä vähän muidenkin tallelokeroita siinä sivussa.

[Wildchild79]

taisi mennä vähän muidenkin tallelokeroita siinä sivussa.

Mitenköhän vakuutusyhtiö suhtautuu näihin tapauksiin? Jos ollut 5kiloa kultaa ostokuitteineen tallelokerossa niin milläs todistat?

[töölöläinen]

Minä näkisin että jollakin pääideologilla ollut ammattinsa puolesta pääsy rakennuslupakuviin kohteesta. Jonkun pitää tietää että tallelokerot ovat "tuon seinän takana".

Aikoinaan mulla oli toimistomme nurinmentyä 90-luvulla yli 200 pankin pohjapiirrokset ym kotonani. Vähän se kutinoi käyttää niitä hyödykseni... Omat rahat ihan finaalissa, ja tiesin yhteyden joka olisi ollut valmis maksamaan koko nipusta (2 hyllyjuoksumetriä) 20t mummonmarkkaa, heti.

Pikkaisen pienemmällä moraalilla olisin hankkinut sen 20t jostain ite alkupääomaa ja suunnitellut keikat ite. Laskin että kuus jätkää ja neljä keikkaa olisi tuottanut ehkä miljardi mummoa. Lähinnä laiskuus iski, päivä siinä meni silppurin ääressä että pystyin sanomaan että mulla ei oo niitä enää. Noh, mä oon hengissä enkä oo istunut kiven sisällä, hyvinhän tää meni. Mrd mummoa on vajaa 170 miljoonaa euroa, jaettuna kuuteen on enää 28m€ ja siitä kulut ja riskit pois. Ei oo helppoa tämä elämän valintojen tekeminen.

Niissä papruissa oli asmakaavapaperit, naapuritonttien paprut olisin ite voinut käydä mikrofilmeiltä kopioimassa. HKR olisi tallentanut vierailutiedot kopioinneista noin korttelin tarkkuudella. Keskellä päivää? Voi veljet.

Huvittavinta on, että 90% tän lukijoista aattelee että puhun p*skaa. En. Totta joka sana.

Suomessa ei edes Helsingin suurimmissa pankeissa ole 90-luvullakaan säilytetty mitään kovin suuria summia käteistä joten tuo miljardi markkaa neljästä keikasta on täysin absurdi ajatus. Edes kaikkien 200 pankin ryöstäminen ei olisi tuottanut tuota miljardia.

Minä olin 50 v. sitten pankissa kassatoimihenkilönä. Minunlaisiani työntekijöitä oli konttorissamme yhtaikaa tiskin takana noin viisi. Jokaisella oli kassalipas, jossa oli ohjeen mukaan rahaa 5.000 - 10.000 markkaa. Pääkassalla, joka istui vähän samanlaisessa pleksipömpelissä kuin Alepan myyjät nykyisin, oli käteistä rahaa ehkä saman verran kuin muilla kassoilla yhteensä. Jos toimihenkilön kassasta oli setelit lopussa, hän haki pääkassalta täydennystä; vastaavasti jos kassassa oli liikaa rahaa, se vietiin pääkassalle. Pääkassan tehtävänä oli huolehtia, että koko konttorissa oli sopiva määrä seteleitä, ja hänen apunaan olivat rahakuriirit, jotka huomiota herättämättä kuljettivat seteleitä konttorista toiseen tarpeen mukaan. Tämä siis oli Helsingissä, missä tuohon aikaan oli saman pankin (SYP) konttoreita kymmenittäin eri puolilla kaupunkia.

Yleensä minun kassassani oli sekä aamulla että illalla juuri sopiva määrä rahaa, koska joka toinen asiakas maksoi laskuja ja antoi minulle seteleitä, joka toinen taas nosti tililtään rahaa saaden edellisen asiakkaan setelit. Pankin tiliehtoihin kuului, että suuret käteisnostot piti ilmoittaa pankille etukäteen. Harva kuitenkaan halusi suuria summia käteisenä (eikä valtaosalta konttorimme asiakkaista olisi sellaisia tilillään ollutkaan). Setelien ohella maksuvälineinä käytettiin shekkejä. Pankkikortit ja pankkiautomaatit olivat vasta tulollansa.

Työpäivän päätteeksi jokainen työntekijä laski omassa kassassaan olevat rahat ja ilmoitti summan kirjanpitäjälle. Kirjanpitäjä tarkisti, että konttorin tase täsmää, ja sitten kaikki kassalippaat vietiin holviin. Ovi suljettiin kahdella lukolla, ja kaksi työntekijää (joista toinen oli yleensä konttorin johtaja) vei kumpikin yhden avaimen kotiinsa.

Holvissa oli myös asiakkaille vuokrattuja tallelokeroita. Sikäli kuin oikein arvaan, niissä säilytettiin tärkeitä papereita kuten asuntojen ym. kauppa- ja osakekirjoja, (koulu)todistuksia jne. Jotkut säilyttivät tallelokeroissa kultakoruja, ja saattoi joku säilyttää rahaakin. Yleensä lailliset rahat kannatti säilyttää mieluummin pankkitilillä korkoa kasvamassa. Myös pankille jokainen holvissa lojuva seteli tuotti tappiota, joten sen kannatti minimoida hallussaan olevien seteleiden määrä. Ja olihan tämä tietysti varotoimi myös pankkimurtojen ja pankkiryöstöjen varalta.

Karkeasti laskien 50 vuoden takainen markka vastaa nykyistä euroa.

[0310523103]

Mukavaa ajankuvaa "töölöläinen", kiitos siitä.

[Wildchild79]

Olisiko tähän kommenttia?

Mitenköhän vakuutusyhtiö suhtautuu näihin tapauksiin? Jos ollut 5kiloa kultaa ostokuitteineen tallelokerossa niin milläs todistat?

[töölöläinen]

Mukavaa ajankuvaa "töölöläinen", kiitos siitä.

Setelien kierrosta vielä sen verran, että jokaisen pankinkonttorin ulkoseinässä oli metallinen luukku, jonka pystyi avaamaan pankin antamalla avaimella. Ylhäältä aukeavassa luukussa oli "tasku", johon pankin yritysasiakas toi päivän kassan luukun taskuun sopivassa lippaassa. Kun luukku suljettiin, taskussa oleva lipas solahti jonkinlaista kuilua pitkin pankin yösäilöön. Pääkassan ensimmäinen työ aamulla oli laskea lippaiden rahat ja kirjata vastaavat rahasummat kunkin yritysasiakkaan tilille. Rahat tietysti pantiin kassaan, ja se vähensi konttorin ulkopuolelta tilattavan käteisrahan tarvetta. Koska pääkassa tiesi saavansa lisää seteleitä yön aikana, hänen kassassaan ei tarvinnut olla suurta setelimäärää päivän päätteeksi. Joissain tapauksissa rikollinen olisi saattanut saada suuremman saaliin murtautumalla yösäilöön kuin murtautumalla holviin.

Joku kyseli, korvaako vakuutusyhtiö asiakkaan omaisuutta, jos murtovaras vie sitä holvissa olevasta tallelokerosta. Yleisesti voi sanoa, että korvauksen yläraja on aina tavalla tai toisella kytköksissä vakuutetun omaisuuden arvoon ja sitä kautta vakuutusmaksuun. Jos vakuutusmaksu on pieni, omaisuutta korvataan vakuutusehdoissa sanottuun enimmäismäärään asti. Jos haluaa vakuuttaa "viisi kiloa kultaa", voi olla, ettei mikään vakuutusyhtiö myy siihen tarkoitukseen vakuutusta millään järkevällä hinnalla, varsinkaan siinä tapauksessa, että kultaa säilytetään pankin tallelokerossa. Myös pankilla voi olla vastuuvakuutus vuokraamissaan tallelokeroissa säilytettävän omaisuuden varalta, mutta tällöinkin vuokrasopimuksessa on (ainakin pienellä painettuna) maininta korvauksen ylärajasta. Korvausta vaativan täytyy pystyä osoittamaan korvauksen maksajalle (ja riitatapauksessa oikeusistuimelle), että vaatimus perustuu hänen todelliseen ja lailliseen omaisuuteensa, jonka hän on menettänyt vakuutusehtojen mukaisella tavalla.

[Scum]

Olisiko tähän kommenttia?

Mitenköhän vakuutusyhtiö suhtautuu näihin tapauksiin? Jos ollut 5kiloa kultaa ostokuitteineen tallelokerossa niin milläs todistat?

Tuossa töölöläinen jo vastailikin.

Et millään. Tämän vuoksi niitä säilytetään dokumentoituna erillisissä sijainneissa, tai sähköisenä.

Siksi on olemassa pankit ja näillä omat vakuudensa. Jos foliohattua kiristelee, veikkaisin ennemmin pankin henkilökuntaa tai muuta sidosryhmää tekijäksi kuin minkäänlaista vuosien takaista rakennusinsinööriä.

Toki tappiot ja muut kirjataan, muttei tällaisia korvata mistään kassoista. Luultavasti joku syntipukki isketään tuomiolle ennemmin tai myöhemmin. Siitä huolimatta yhtälössä on vain häviäjiä.

Tässähän uhrina on yksityisasiakas eikä esimerkiksi pankki johon murto on tehty. Verrattuna vaikkapa Louvren taannoiseen murtovarkauteen.

[Jaguaari2]

Näitä ei voi kun ihailla, vanhoja kunnon roistoja, toisin kun mamujengit hesassa.