Ulvilan vuoden 2012 seksuaalirikostuomion uusintakäsittely 2025

[TutkivaEiTieltäEksy]

Tänään vuorossa näemmä salaisia todistajia ja suljettuja ovia...

[Kotietsivä2008]

Kannanotto: tämä ei ole järjestäytynyttä rikollisuutta vaan traumatisoituneita lapsia

Kun lukee syyttäjän ja psykologien esittämää kuuden hypoteesin listaa, olo on lähinnä tyrmistynyt. Hypoteesit 2–6 rakentuvat oletukselle, että aikuistuneet lapset toimivat kuin järjestäytyneen rikollisuuden osapuolet: koordinoivat kertomuksiaan, ajattelevat strategisesti hyötyjä, suojelevat tekijöitä ja valehtelevat tietoisesti.

Mutta kyse ei ole sellaisista ihmisistä.

Kyse on lapsista, jotka:
• olivat hyvin nuoria
• olivat vuosia huostaanotettuina
• elivät eristettyinä, kontrolloidussa ympäristössä
• joutuivat toistuvien kuulustelujen ja mediahuomion keskelle
• kasvoivat kertomuksessa, jossa heidän äitinsä ja isosiskonsa oli leimattu hirviöiksi

Ja nyt aikuisina he kertovat, ettei se ollut totta.

Se kysymys, jota syyttäjä ei tunnu haluavan kysyä

Jos edes osa seksuaalirikossyytteistä olisi totta, miksi ihmeessä:
• nämä aikuiset lapset haluaisivat palata yhteyteen äitinsä kanssa?
• he haluaisivat nähdä isosiskoaan, jota vastaan esitettiin kaikkein järjettömimpiä väitteitä?
• he puolustaisivat vierasta miestä, jolla ei ole heihin biologista sidettä?

Mikä olisi se motiivi?

Tässä ei ole tarjolla mitään uskottavaa vastausta. Rahahyöty, stigma, perheeseen kuulumisen tarve tai ulkopuolinen vaikuttaminen eivät kestä inhimillistä tarkastelua. Ne ovat spekulaatiota, eivät selityksiä.

Se hypoteesi, joka puuttuu kokonaan

On silmiinpistävää, että listasta puuttuu kokonaan se hypoteesi, joka on psykologisesti ja käytännössä kaikkein todennäköisin:

Entä jos kertomukset syntyivät tilanteessa, jossa lapset olivat äärimmäisen haavoittuvia, johdateltavissa ja paineen alla – ja ne eskaloituivat ajan myötä?

Lausunnossa myönnetään itsekin, että:
• kertomuksissa oli fantasianomaisia piirteitä
• lapset olivat alttiita johdatteleville kysymyksille
• auktoriteettien miellyttäminen vaikutti puheisiin

Silti tästä ei vedetä loogista johtopäätöstä.

Lisäksi on täysin sivuutettu se, että:
• murhaoikeudenkäyntien pitkä kesto
• toistuvat kuulustelut
• sijaisvanhempien mahdollinen (tahaton) ohjailu
• sekä voimakas julkinen narratiivi

ovat juuri niitä tekijöitä, joiden tiedetään vääristävän lasten muistia.

Todisteiden käsittely ei lisää luottamusta

Kokonaisuutta ei myöskään voi irrottaa siitä, että:
• syytteet eriytettiin toisistaan
• murha-, väkivalta- ja seksuaalirikosasioita ei tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena
• ja että osa “todisteista”, kuten Minna Jokierkkilän käyttämä UV-laite, on myöhemmin kyseenalaistettu **Terveyden ja hyvinvoinnin laitosn toimesta – laite, jota käytetään tuoreisiin vammoihin, ei vuosien takaisiin arpiin

Tämä kaikki tekee vaikeaksi välttyä vaikutelmalta, että kyse ei ole ollut avoimesta totuuden etsinnästä, vaan tarkoitushakuisesta pyrkimyksestä saada tuomio.

Lopuksi

On huomattavasti uskottavampaa, että:
• lapset omaksuivat lapsena kertomuksen, jota heiltä odotettiin
• ja aikuisina he uskaltavat ensimmäistä kertaa irtautua siitä

kuin se, että:
• useat traumatisoituneet aikuiset valehtelevat nyt suojellakseen väkivallan tekijöitä.

Se ei ole vain epätodennäköistä.
Se sotii tervettä järkeä vastaan.

https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000011732995.html


”Onko lasten valehtelu epätodennäköistä?

Korkmanin mukaan on epätodennäköistä, että lapset haluaisivat nyt valehdella äitinsä puolesta, mikäli syytteet pitäisivät edes joiltain osin paikkaansa.

Korkman on nostanut lausuntoon yksityiskohtia eri lasten haastatteluista.

Syyttäjä kommentoi kirjallista todistetta:

"Tässä sanotaan, että lapset olivat olleet itsenäisesti yhteydessä Fredmaniin. Mutta sitä tapaa, jolla he ovat olleet yhteydessä, ei voi pitää kovin itsenäisenä."

"Ilmiö on olemassa, mutta kokonaan toinen juttu on se, onko tässä kyse vieraannuttamisesta. Tässä Korkman arvioi lasten kertomuksia uusien kertomusten perusteella, mutta hän ei arvioi sitä, ovatko nämä uudet kertomukset luotettavia."

Syyttäjä sanoo, että vaihtoehtoisia syitä valehtelulle nyt on useita.”

[peltirumpu]

Kuka oli se mysteeritodistaja, jota kuultiin suljettujen ovien takana ja jonka henkilöllisyys on salattu?

Miksi tässä vieläkin jatketaan salailua? Yleisöllä on oikeus tietää kuka todistaa, mistä aiheesta ja millä tavalla. Eikö tämä neukkutouhu lopu koskaan? Jos kyse on peiteseposta, niin olisihan sen voinut julkisuuteen kertoa ilman nimeäkin. Nyt jää taas peittelyn ja salailun maku tästä touhusta. Jos ei ollut peiteseppo, niin mikä ihmeen syy saa oikeuden salaamaan todistajan henkilöllisyyden?

[TutkivaEiTieltäEksy]

Kuka oli se mysteeritodistaja, jota kuultiin suljettujen ovien takana ja jonka henkilöllisyys on salattu?

Miksi tässä vieläkin jatketaan salailua? Yleisöllä on oikeus tietää kuka todistaa, mistä aiheesta ja millä tavalla. Eikö tämä neukkutouhu lopu koskaan? Jos kyse on peiteseposta, niin olisihan sen voinut julkisuuteen kertoa ilman nimeäkin. Nyt jää taas peittelyn ja salailun maku tästä touhusta. Jos ei ollut peiteseppo, niin mikä ihmeen syy saa oikeuden salaamaan todistajan henkilöllisyyden?

Tämä, vahvasti.
Ehkä toive on tullut todistajalta? Joku, jota on aiemmissakin oikeudenkäynneissä kuultu. Vaan kuka ja kumman puolen todistajana?

[Arkipäiväinen]

Kuka oli se mysteeritodistaja, jota kuultiin suljettujen ovien takana ja jonka henkilöllisyys on salattu?

Miksi tässä vieläkin jatketaan salailua? Yleisöllä on oikeus tietää kuka todistaa, mistä aiheesta ja millä tavalla. Eikö tämä neukkutouhu lopu koskaan? Jos kyse on peiteseposta, niin olisihan sen voinut julkisuuteen kertoa ilman nimeäkin. Nyt jää taas peittelyn ja salailun maku tästä touhusta. Jos ei ollut peiteseppo, niin mikä ihmeen syy saa oikeuden salaamaan todistajan henkilöllisyyden?

Voisiko olla mahdollista, että se olisi ollut tänään todistaneen naapurintytön äiti? Pätkiä Ilta-Sanomien seurannasta:

- Syyttäjä Leena Koivuniemi kysyy vielä vanhimman tyttären kaimasta.
- Käy ilmi, että todistaja ei itse muista kaiman kertomia rivoja juttuja, vaan hänen äitinsä kertoi niistä viime vuonna.
- "Käytiin läpi papereita, joissa oli tosi absurdeja juttuja, ja aasinsiltana ehkä päästiin silloin siihen."

....

- Gummerus tarkentaa vielä, oliko todistajan äiti varma, että rivouksien puhuja oli nimenomaan kaima eikä Auerin vanhin tytär.
- Todistajan mukaan äiti tunnisti kaikki naapuruston lapset.

- Syyttäjä kysyy, miten todistaja päätyi tilaamaan sosiaalihuollon asiakirjoja. Todistaja on myös kertonut, että hän on lukenut tapausta koskevan kirjan.
- "Äiti ei halunnut jutella niistä, ennen kuin olin täysi-ikäinen."

[peltirumpu]

Voisiko olla mahdollista, että se olisi ollut tänään todistaneen naapurintytön äiti? Pätkiä Ilta-Sanomien seurannasta:

- Syyttäjä Leena Koivuniemi kysyy vielä vanhimman tyttären kaimasta.
- Käy ilmi, että todistaja ei itse muista kaiman kertomia rivoja juttuja, vaan hänen äitinsä kertoi niistä viime vuonna.
- "Käytiin läpi papereita, joissa oli tosi absurdeja juttuja, ja aasinsiltana ehkä päästiin silloin siihen."

....

- Gummerus tarkentaa vielä, oliko todistajan äiti varma, että rivouksien puhuja oli nimenomaan kaima eikä Auerin vanhin tytär.
- Todistajan mukaan äiti tunnisti kaikki naapuruston lapset.

- Syyttäjä kysyy, miten todistaja päätyi tilaamaan sosiaalihuollon asiakirjoja. Todistaja on myös kertonut, että hän on lukenut tapausta koskevan kirjan.
- "Äiti ei halunnut jutella niistä, ennen kuin olin täysi-ikäinen."

Pidän epätodennäköisenä. Sama todistaja on todistanut nimettömänä myös edellisessä Vaasan hovioikeudenkäynnissä. Nimettömänä voi todistaa seuraavilla perusteilla:

- Vakava uhka: Todistajaa ja hänen läheisiään uhkaa henkeen tai terveyteen kohdistuva vakava vaara.
- Tuomioistuimen päätös: Anonymiteetista on tehtävä erillinen, lainvoimainen päätös oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (OKL) perusteella.
- Todistajan vaatimus: Todistaja itse vaatii, että häntä kuulustellaan henkilöllisyyden paljastamatta jättämisen ehdolla.
- Asian selvittäminen: Anonymiteetin myöntäminen on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi.

Iltasanomat:

Puheenjohtaja selventää vielä, että edellinen todistaja antoi todistuksensa suljetuin ovin, sillä hänen henkilöllisyytensä määrättiin salassa pidettäväksi samoin kuin aiemmassa oikeudenkäynnissä.

Todistaja voi jostain syystä vaatia todistamista nimettömänä, mutta toisaalta todistajalla on VELVOLLISUUS todistaa ja puhua TOTTA. Joten oikeuden ei tarvitse suostua todistajan nimettömyyteen.

Kyseessä lienee tuo kohta "Tuomioistuimen päätös". Mutta miksi ihmeessä ja mihin perustuen? Outoa, kun ei kerrota edes todistelun aihetta.

[Arkipäiväinen]

Voisiko olla mahdollista, että se olisi ollut tänään todistaneen naapurintytön äiti? Pätkiä Ilta-Sanomien seurannasta:

- Syyttäjä Leena Koivuniemi kysyy vielä vanhimman tyttären kaimasta.
- Käy ilmi, että todistaja ei itse muista kaiman kertomia rivoja juttuja, vaan hänen äitinsä kertoi niistä viime vuonna.
- "Käytiin läpi papereita, joissa oli tosi absurdeja juttuja, ja aasinsiltana ehkä päästiin silloin siihen."

....

- Gummerus tarkentaa vielä, oliko todistajan äiti varma, että rivouksien puhuja oli nimenomaan kaima eikä Auerin vanhin tytär.
- Todistajan mukaan äiti tunnisti kaikki naapuruston lapset.

- Syyttäjä kysyy, miten todistaja päätyi tilaamaan sosiaalihuollon asiakirjoja. Todistaja on myös kertonut, että hän on lukenut tapausta koskevan kirjan.
- "Äiti ei halunnut jutella niistä, ennen kuin olin täysi-ikäinen."

Pidän epätodennäköisenä. Sama todistaja on todistanut nimettömänä myös edellisessä Vaasan hovioikeudenkäynnissä. Nimettömänä voi todistaa seuraavilla perusteilla:

- Vakava uhka: Todistajaa ja hänen läheisiään uhkaa henkeen tai terveyteen kohdistuva vakava vaara.
- Tuomioistuimen päätös: Anonymiteetista on tehtävä erillinen, lainvoimainen päätös oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (OKL) perusteella.
- Todistajan vaatimus: Todistaja itse vaatii, että häntä kuulustellaan henkilöllisyyden paljastamatta jättämisen ehdolla.
- Asian selvittäminen: Anonymiteetin myöntäminen on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi.

Iltasanomat:

Puheenjohtaja selventää vielä, että edellinen todistaja antoi todistuksensa suljetuin ovin, sillä hänen henkilöllisyytensä määrättiin salassa pidettäväksi samoin kuin aiemmassa oikeudenkäynnissä.

Todistaja voi jostain syystä vaatia todistamista nimettömänä, mutta toisaalta todistajalla on VELVOLLISUUS todistaa ja puhua TOTTA. Joten oikeuden ei tarvitse suostua todistajan nimettömyyteen.

Kyseessä lienee tuo kohta "Tuomioistuimen päätös". Mutta miksi ihmeessä ja mihin perustuen? Outoa, kun ei kerrota edes todistelun aihetta.

Juu, se oli vain yksi heitto ilmaan. Peite-Seppoahan joskus spekuloitiin, mutta hän ei tainnut olla edellisellä kierroksella todistamassa, eikä muutenkaan todistajana toimiminen oikein sovi näiden seppojen rooliin.

Mutta mitä tarkoittaa tuo peruste: "- Todistajan vaatimus: Todistaja itse vaatii, että häntä kuulustellaan henkilöllisyyden paljastamatta jättämisen ehdolla"? Tuo antaa ymmärtää, että todistajalla on aina oikeus pitää henkilöllisyys salassa, jos niin haluaa.

[peltirumpu]

Juu, se oli vain yksi heitto ilmaan. Peite-Seppoahan joskus spekuloitiin, mutta hän ei tainnut olla edellisellä kierroksella todistamassa, eikä muutenkaan todistajana toimiminen oikein sovi näiden seppojen rooliin.

Mutta mitä tarkoittaa tuo peruste: "- Todistajan vaatimus: Todistaja itse vaatii, että häntä kuulustellaan henkilöllisyyden paljastamatta jättämisen ehdolla"? Tuo antaa ymmärtää, että todistajalla on aina oikeus pitää henkilöllisyys salassa, jos niin haluaa.

On oikeus vaatia ja voi vaatia, mutta oikeuden ei tarvitse siihen suostua. Todistajan on silti pakko todistaa, koska se on velvollisuus. En kyllä keksi yhtäkään syytä, miksi tässä jutussa jonkun pitäisi saada todistaa nimettömänä, kun kyseessä ei ole peiteseppo.

[Riiva]

Voisiko olla joku toinen naapurin lapsi, jota lasten tarinoissa väitettiin hyväksikäytetyn? Joka ei halua paljastaa henkilöllisyyttään.

[peltirumpu]

Voisiko olla joku toinen naapurin lapsi, jota lasten tarinoissa väitettiin hyväksikäytetyn? Joka ei halua paljastaa henkilöllisyyttään.

Ehkä. Muistelen, että jollekin noista naapureista Anneli tuomittiin maksamaan korvauksia, vaikka kaikki syytteet naapureiden lapsia kohtaan kaatuivat tai vedettiin pois.

[K42]

Voisiko olla joku toinen naapurin lapsi, jota lasten tarinoissa väitettiin hyväksikäytetyn? Joka ei halua paljastaa henkilöllisyyttään.

Ehkä. Muistelen, että jollekin noista naapureista Anneli tuomittiin maksamaan korvauksia, vaikka kaikki syytteet naapureiden lapsia kohtaan kaatuivat tai vedettiin pois.

Tämä on ainakin oma veikkaus. Juuri tuo korvauksia saanut (btw miten, jos syytteet hylättiin?). Listaa voi muodostaa niin, että listaa kaikki edellisessä olleet ja laskee pois ne, jotka ovat jo todistaneet. Ei sinne montaa nimeä jää. Ehkäpä tämäkin materiaali vuotaa julkisuuteen oikeudenkäynnin jälkeen.

[Arkipäiväinen]

Nämä oikeudenkäynnit ovat olleet alusta asti päivittäin "teemoiteltuja", joten eiköhän tämä jotenkin noihin naapurinlapsiin liity.

[canis lupus]

Puolustus halunnut kuulla jotakuta naapurien lapsista, joka ilmoittanut että suostuu vaan salaiseen?

Sounds logical.

[peltirumpu]

Puolustus halunnut kuulla jotakuta naapurien lapsista, joka ilmoittanut että suostuu vaan salaiseen?

Sounds logical.

Todistajaksi kutsutun henkilön on pakko todistaa (tietyin ehdoin). Hän ei voi käydä nimettömyydellä kauppaa. Hän voi pyytää oikeudelta nimen salaamista, mutta oikeus ratkaisee suostuuko se salaukseen. Ja jos ei suostu, joutuu todistajaksi kutsuttu henkilö silti todistamaan.

Ensimmäinen oikeudenkänti oli salattu kokonaan yleisöltä. Mitä tarvetta silloin on todistaa nimettömänä? Ja kuitenkin tämä todistaja on silloinkin nimettömänä todistanut. Ja eikös puolustus joka tapauksessa saa selville todistajan? Tai ainakin todistuksen sisällön, mistä jo pystyy päättelemään paljon, joten henkilöllisyyden salaus tuntuu täysin turhalta.

[Hasselko]

Voisiko olla tuo Auerin vanhimman tyttären "kaima" mistä tuo nyt todistajana ollut puhui, ketä kertonut rivoja juttuja. Onkohan aikoinaan saanut korvauksia ja nyt peruu puheitaan?