Alustatalous - Ilmiön tuomat edut ja ongelmat

[McCall]

Mitä on alustatalous? Poimin muutamia lähteitä lähes satunnaisesti, koska näkökulmia on niin monia.

Alustatalous viittaa liiketoimintamalliin, jossa yritys tarjoaa nettisivuston, mobiilisovelluksen tai vastaavan digitaalisen kohtaamispaikan, jossa yksityishenkilöt ja yritykset voivat myydä tuotteita ja palveluita. Nämä nettiä hyödyntävät alustat luovat paljon arvoa yhteiskuntaan mahdollistamalla uudenlaisia kohtaamisia ihmisten ja yritysten välille.
https://www.oph.fi/fi/digiosaaminen/dat ... eelle/mita

Hyötyjä:

Parhaassa tapauksessa alusta poistaa alalle tulon esteet tarjoten kaiken oleellisen, jonka varaan yrittäjä voi perustaa koko liiketoimintansa asiakkaiden hankkimisesta maksuliikenteeseen ja kirjanpitoon. Alusta voi myös hoitaa jonkin osan varsinaisesta palvelutapahtumasta tai avustaa palvelua monin tavoin, kuten Uberin kuljettajan applikaatio avustaa navigoinnissa.
...
https://www.ilmarinen.fi/ajankohtaista/ ... no-isanta/

Haasteet:

1) Työoikeudelliset kysymykset: Alustatyön oikeudellinen asema on monimutkainen ja epäselvä monissa maissa, mukaan lukien Suomessa. Alustatyöntekijöitä ei aina katsota ”työntekijöiksi” perinteisessä mielessä, mikä voi jättää heidät ilman työsuhteen tuomaa suojaa, kuten sairauslomaa tai työttömyysturvaa.
2) Epävarmuus tuloista: Vaikka alustatyö tarjoaa joustavuutta, se myös merkitsee epävarmuutta tuloista. Työn saatavuus voi vaihdella, ja alustat saattavat muuttaa maksurakenteitaan tai -ehtojaan ilman etukäteisvaroitusta.
3) Yksinäisyys ja eristäytyminen: Monissa alustatyötehtävissä työntekijät tekevät työnsä yksin, mikä voi johtaa sosiaalisen tuen puutteeseen ja eristäytymiseen.
https://kumppanuusmainonta.fi/alustatyo ... -suomessa/

Wolt, Foodora, Bolt, Uber jne...

Kuluttajalle edullista, mutta mites työntekijöiden rooli? Kyse ei ole pelkästään ulkomaalaistaustaisten työstä vaan kyllä näitä töitä tekevät myös kantasuomalaiset.

Idea ketjun avaukseen lähti Iltalehden jutusta, jossa Otto Meri (kok.) vertasi leipäjonojen ihmisiä ämpärien jonottajiin. Samassa jutussa mainitaan myös, että:

Laura on tehnyt vapaaehtoistyötä Hurstin ruokajaossa noin seitsemän vuotta. Häntä hirvittää ruokakassien tarvitsijoiden määrän kasvu lyhyessä ajassa.

– Päivät vaihtelevat paljon, mutta kuukauden ensimmäisenä jakopäivänä käy jopa 2 000 ihmistä. Ihan mahdottoman paljon.

Laura sanoo Iltalehdelle, että vuosi sitten opiskelijoiden määrä yllätti.

– Heitä oli niin paljon, että aloimme kysyä, mistä he ovat tulleet.

Laura kertoo, että muita uusia ryhmiä ruokajaossa ovat rakennustyöntekijät ja Wolt-lähetit.

– Näen paljon uusia kasvoja, työmiehiä, joilla on työtakit ja Woltin vaatteet.
...
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/23eb ... 12c9893c47

On kehittynyt työmarkkina, jossa työtä tekevän ihmisen pitää käydä leipäjonossa. Tämän mahdollistavat kaikki, jotka käyttävät näitä alustatalouden palveluita eli jos tilaat Woltilla pizzan niin tuet alustatalouden toimintaa. Vaihtoehtona on tilata pizza suoraan ravintolasta tai mennä sinne itse. Jos kukaan ei käyttäisi niin eikös palvelu silloin poistu? Tässä tapauksessa ongelma taitaa olla jo liian iso.

Kuka oikeasti kuvittelee, että viiden euron taksimatka on kuljettajalle hyvä diili?

Keskustelua alustataloudesta tässä ketjussa.

[acp]

Wolt, Foodora, Bolt, Uber jne...

Kuka oikeasti kuvittelee, että viiden euron taksimatka on kuljettajalle hyvä diili?

Ruoka ja taksikyytit eivät ole se tarkoitus, miksi nämä yritykset ovat olemassa ja levinneet ympäri maailmaa.

Pitäisi Berneriltä kysyä, että mitä bisneksiä sitä tulikaan tehtyä.

[aivoriihi]

Tässä esimerkki yhdestä ongelmasta:

Lukion porraskäytävästä tuli ruoka­lähettien epävirallinen tauko­tila – Koulu näreissään

Punavuori|HS:n haastattelemat ruokalähetit kertovat, ettei heillä ole Etelä-Helsingissä yhtään lämmittelypaikkaa kireällä pakkasella.

Ruokalähettien lämmittely Eiran aikuislukion porraskäytävässä on jo viime keväästä lähtien aiheuttanut närää oppilaitoksessa.

Lämmittelijöiden määrä on kasvanut pakkasten kiristyessä, kertoo aikuislukion palvelupäällikkö Sami Kuivalainen. Portailla istuskelevat miehet tukkivat kulkua kerroksiin, eivätkä he aina suostu väistymään edes pyydettäessä.

Kuivalaisen mukaan porraskäytävään on jäänyt roskia, ja jotkut miehistä ovat vislailleet ja huudelleet asiattomuuksia aikuislukion opiskelijoille.

Koulun Ison Roobertinkadun toimitilat ovat kerrostalossa, jonka alaovia joudutaan pitämään auki kello 7–21, jotta henkilöstö ja opiskelijat pääsevät tunneille.

----

Kuivalainen kertoo yrittäneensä saada ruokalähettiyhtiö Woltia ohjeistamaan kuljettajia, mutta hänen mukaansa Woltin asiakaspalvelun vastaukset ovat olleet yhtä tyhjän kanssa.

HS on nähnyt viime marraskuussa alkaneen sähköpostikeskustelun viestejä. Niissä vain etunimillään esittäytyvät asiakaspalvelun työntekijät kehottavat koulua kääntymään viranomaisten puoleen.

Kuivalaisen saamien vastausten mukaan Woltilla ei ole mahdollisuuksia jalkautua ongelmakohteeseen, eikä heillä tietosuojaan vedoten ole mahdollisuutta jäljittää yksittäisten ”yhteistyökumppaniensa” liikkeitä, jotta palaute voitaisiin yksilöidä juuri niihin kuljettajiin, jotka käyttävät porraskäytävää taukopaikkanaan.

----

”Aamulla oli kuusi ruokalähettiä pitämässä taukoa meidän portaissamme. Vahtimestari paimensi miehet ulos. Kello viideltä he olivat tulleet takaisin”, Kuivalainen kuvaa ongelmaa.

Hän pitää erityisen ongelmallisena, että nuoret naisopiskelijat kokevat turvattomuutta koulutiellään. Epävirallisen taukopaikan ilmettä on myös viihdytetty soittamalla etnomusiikkia.

HS ei myöhään torstai-iltana tavoittanut Woltin tai Foodoran viestintää kommentoimaan tapausta.

Eteläisen Helsingin ruokalähettien ongelmia lisää se, että heidän mukaansa ainoa mahdollinen vessa lähimmällä huoltoasemalla on rikki.
----

Koko artikkeli: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011737106.html

[Pharos]

Voisiko lukio antaa porttikiellon ruokaläheteille?

Kun katsoo lähettien valtavaa määrää tulee väkisinkin mietittyä onko heille kysyntää oikeasti näin paljon. Alustatalous on osalle työntekijöistä ihan hyväkin juttu ja tarjoaa joko päätoimeentulon tai hyvän lisätienestin, mutta kääntöpuoliakin löytyy. Maailmanlaajuinen ilmiö ja luultavasti koskettaa jokaista kehittynyttä maata. Jopa joissain hyvin köyhissä maissa maahanmuuttajia työskentelee alustatalousyrityksissä ruokalähetteinä!

Ulkomaalaisista leipäjonossa sen verran, että sitä porukkaa on moneen junaan. Osa heistä on leipäjonoissa ihan oikeasta tarpeesta, mutta osalla kyse taitaa olla enemmänkin ruokamenojen minimoinnista kuin varsinaisesta hädästä ja nälästä. Tällainen ruoka-apu perustuu luottamukseen ja sen toimivuus edellyttää ettei sitä käytetä väärin. Yhteiskunnallisesta luottamuksesta on syytä pitää huolta.

[McCall]

Näin se homma etenee:

Iltalehti 12.1.2026 / https://www.iltalehti.fi/talous/a/e10a0 ... 81e8080851

Foodoralta jättiuutinen – Saattaa vetäytyä Suomesta

Foodora harkitsee vetäytymistä Suomen markkinoilta.

Foodora on käynnistänyt muutosneuvottelut osana Suomen toimintojensa strategista uudelleenarviointia, kertoo yhtiön tuore tiedote. Yksi tarkasteltavana oleva vaihtoehto on mahdollinen vetäytyminen markkinoilta.

Foodora on Woltin ohella isoimpia ruoan kuljetuspalveluja Suomessa.

Vielä toimii normaalisti

Foodora on aloittanut muutosneuvottelut. Yhtiö kertoo tiedotteessa arvioivansa huolellisesti, tukeeko toiminnan jatkaminen Suomessa parhaiten Foodoran pitkän aikavälin tavoitteita Euroopassa.

Yhtiön mukaan toiminnan jatkuminen on ensisijainen prioriteetti.

Foodora jatkaa toimintaansa Suomessa toistaiseksi normaalisti. Asiakkaat, lähetit ja ravintolakumppanit voivat käyttää alustaa tavanomaiseen tapaan koko muutosneuvotteluprosessin ajan.

– Sitoudumme hoitamaan neuvotteluprosessin vastuullisesti sekä tukemaan työntekijöitämme ja kumppaneitamme sen kaikissa vaiheissa, tiedotteessa kerrotaan.

Foodora tiedottaa neuvotteluprosessin lopputuloksesta sen päätyttyä. Prosessi etenee paikallisten yhteistoiminta- ja kuulemisvelvoitteiden mukaisesti.

Foodora on osa saksalaista Delivery Hero -konsernia. Se toimii kuudessa maassa Euroopassa: Suomessa, Itävallassa, Tšekissä, Unkarissa, Norjassa ja Ruotsissa.

[aivoriihi]

Ruokalähetti työn touhussa:

Sähkömopoilija sekoili Helsingin keskustassa

Osa sähkömopoilijoista noudattaa heikosti liikennesääntöjä, poliisi sanoo.

Sähkömopoilija ajoi torstai-iltana Helsingin keskustassa päin vastaantulevaa liikennettä, minkä jälkeen hän siirtyi ajamaan jalkakäytävällä.

Poliisi epäilee kuskia liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, ylikomisario, Helsingin liikennevalvonnan johtaja Dennis Pasterstein kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

----

Saa ajaa kortitta

Kevyissä sähköajoneuvoissa on lähtökohtaisesti kesärenkaat, mutta niillä ajetaan läpi vuoden.

– Osa noudattaa heikosti liikennesääntöjä. Eihän tuollaisilla pysty mitään isoja liikennerikkomuksia tekemäänkään, mutta ajelevat jalkakäytävillä ja aiheuttavat turvattomuutta jalankulkijoille, Pasterstein sanoo.

Myös kuskien turvallisuus on uhattuna, hän muistuttaa.

Onko kyse siitä, että ei tunneta liikennesääntöjä vai siitä, että niitä ei noudateta?

– Sekä että, Pasterstein vastaa.

Niin kutsuttua sähkömopoa saa ajaa ilman ajokorttia aivan kuten sähköpotkulautaa. Kaikki usein ulkomaalaiset kuskit eivät välttämättä tunne Suomen liikennesääntöjä, Pasterstein arvioi.

”Yksittäistapauksia”

Sähkömopoja näkee Helsingissä erityisesti Woltin ja Foodoran ruokalähettien alla.

Iltalehti kysyi viime maaliskuussa Foodoran toimitusjohtajalta Einar Toivoselta, onko ruokalähettien liikennesääntöjen rikkominen ongelma.

– En henkilökohtaisesti näe. Totta kai voi yksittäistapauksia nähdä, mutta ei meille ole näkynyt tilastoina, että se olisi merkittävä ongelma.

Toivonen sanoi, että Foodoran on otettava vastuu siitä, että kuskeilla on tietoisuus liikennesäännöistä.
----

Koko artikkeli videoineen: https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b7f5 ... d2625feeac

[McCall]

Iltalehti 13.3.2026 / https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/ ... 0e3baf4e0d

Bolt-kuski ajoi Ylen toimittajan jalan yli – Näin yritys kommentoi

Ylen toimittaja ja UMK-selostaja Jaakko Oleander kertoo Iltalehdelle, että Bolt-kuski ajoi hänen jalkansa yli. Iltalehti tavoitti Boltin maajohtajan kommentoimaan asiaa.

Ylen toimittaja ja Uuden musiikin kilpailun englanninkielinen selostaja Jaakko Oleander oli menossa Bolt-taksilla töihin lauantai-iltana 7. maaliskuuta. Hänellä oli kiire suoraan lähetykseen.

Taksin saavuttua kohteeseen Oleander nousi autosta, mutta tajusi puhelimensa jääneen takapenkille. Taksin ovi oli auki, kun hän kurottautui ottamaan puhelintaan. Yhtäkkiä Bolt-kuski lähti ajamaan.

– Hän ajoi oikean jalkani yli, Oleander kertoo Iltalehdelle.

Tilanne sai hänet hätkähtämään. Bolt-kuski sanoi Oleanderille jotain, mutta hän ei kuullut mitä.

– Koska minulla oli kiire tv-lähetykseen, en jäänyt juttelemaan hänen kanssaan. Olin hämmentynyt, toimittaja sanoo.

Oleander meni näyttämään jalkaansa työterveyslääkärille, jonka mukaan jalassa on pehmytkudosvaurio. Toimittajan mukaan lääkärin oletus on, että jalka paranee itsestään noin parissa viikossa.

– Kaksi viikkoa seurataan, mihin se kehittyy. Mutta ei pitäisi olla mitään vakavampaa.

– Pystyn kävelemään. Se on vähän arempi kuin vasen jalkani ja siinä on välillä kihelmöintiä.

Myöhemmin Oleander otti yhteyttä Boltin asiakaspalveluun ja kertoi tapahtuneesta. Iltalehti on nähnyt Oleanderin ja asiakaspalvelun välisen keskustelun.

Asiakaspalvelusta ilmoitettiin Oleanderille, että he aloittavat asiasta tutkinnan. Tutkinta loppui Oleanderin mukaan minuuteissa, ja asiakaspalvelija vaihtui. Bolt ilmoitti Oleanderille tehneensä tarpeelliset toimenpiteet kuskia kohtaan, eikä sama kuljettaja tulisi enää Oleanderin kuskiksi.

– He kiittivät, että toin asian heidän tietoisuuteensa ja toivottivat minulle turvallisia matkoja tulevaisuudessa. Sanoin, että haluaisin tästä kyydistä korvauksen ja rahat takaisin eli 8,90 euroa. Pidin sitä kohtuullisena, koska minun ylitseni ajettiin, toimittaja kertoo.

– Tähän he vastasivat, että he voivat antaa hyvänä eleenä minulle kaksi euroa.

Bolt kieltäytyi maksamasta Oleanderille kahta euroa enempää. Perusteluna oli, ettei Bolt korvaa henkilövahinkoja.

Oleanderista kahden euron korvaus on erikoinen. Hänen mielestään olisi ollut suoraselkäisempää maksaa takaisin edes taksimatkan hinta.

– Mielestäni tuo kaksi euroa on satunnainen summa. Olisi ollut parempi, että joko he eivät anna mitään tai saisin takaisin 8,90 euroa. Koska tuo tuntuu siltä, että he eivät ota tätä tosissaan, hän toteaa.

Oleanderista on myös turhauttavaa, että hän joutuu taistelemaan vähän alle yhdeksästä eurosta. Varsinkin kun hänelle ei kertynyt onnettomuudesta muita kuluja työterveyshuollon takia.

– Tuon kokoiselle yritykselle se ei ole mitään. Voisin vaatia varmaan vaikka mitä korvauksia, toimittaja pohtii.

– Jos nyt lasken, niin tarvitsen heiltä vielä 6,90 senttiä, jotta tuo kyyti on korvattu. Haluan vain sen summan, jonka käytin kyytiin ja sitten asia on puolestani käsitelty, hän sanoo.

Oleander ei vielä tiedä, aikooko hän tehdä tilanteesta rikosilmoituksen. Toimittaja korostaa, ettei halua demonisoida alipalkattuja ja kiireisiä Bolt-kuskeja, vaan kyseenalaistaa itse yrityksen toimintaa.

Siitä Oleander on varma, ettei hän enää koskaan käytä Boltia.

– Toivotan Boltille oikein hyvää päivää – aivan, kuten he toivottivat minulle sen jälkeen, kun heidän autonsa oli ajanut jalkani yli, hän lähettää terveisensä Boltille.

Bolt kommentoi

Boltin maajohtaja Mikael Uusivuori kommentoi Iltalehdelle, että tapahtuma on valitettava, eikä vastaavaa saisi koskaan tapahtua.

– Olen ollut henkilökohtaisesti yhteydessä asiakkaaseen pahoitellakseni tapahtunutta vaaratilannetta sekä kuljettajan että koko Boltin puolesta ja selvittääkseni asian hänen kanssaan, Uusivuori kertoo.

– On selvää, että asiakaspalvelumme alkuperäinen vastaus oli riittämätön. Meiltä on puuttunut selkeä ohjeistus näin harvinaisissa vaaratilanteissa toimimiseen, eikä asiakaspalvelumme siksi osannut suhtautua tapahtuneeseen sen vaatimalla vakavuudella. Otamme tästä opiksemme ja olemme päivittämässä ohjeistuksen, jotta vastaavaan reagoidaan jatkossa oikein, hän vakuuttaa.

Uusivuori kertoo heidän olleen yhteydessä kuljettajaan ja käyneet tapahtunutta läpi. Kuljettajan yksityisyyden suojelemiseksi Uusivuori ei voi kommentoida asiaa tarkemmin.

[McCall]

KHO:n päätös 19.3.2026 / https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/m ... 56670.html

Helsingin Sanomat 19.3.2026 / https://www.hs.fi/visio/art-2000011890040.html

KHO hylkäsi Woltin hakemuksen: Lähetit ovat työsuhteessa

Wolt kertoo uskovansa, että lähettityötä voi tehdä Suomessa sekä työ- että yrittäjäsuhteessa ja toivoo hallitukselta lakiesitystä vuoden loppuun mennessä.

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt 19.3. tekemällään päätöksellä lähettiyhtiö Woltin hakemuksen KHO:n tuomion purkamisesta. Riidan ydin koskee siitä, olivatko Woltin lähetit työsuhteessa vai yrittäjiä.

KHO päätti ennakkoratkaisussaan toukokuussa 2025, että Woltin ruokalähetit ovat työsuhteessa yritykseen. Oikeuden mukaan lähettien työ täytti 2021 kaikki työsopimuslain mukaiset työsuhteen tunnusmerkit.

Lähetit eivät kuitenkaan kuulu työaikalain piiriin, koska he voivat itse päättää työajoistaan, KHO linjasi päätöksessään. Päätöksen arvioitiin tuoreeltaan vaikuttavan merkittävästi alustatalouden toimintaan ja lähettien työehtojen järjestämiseen Suomessa.

Wolt ilmoitti pian KHO:n ennakkopäätöksen julkitulon kesän 2025 alussa ryhtyvänsä toimiin lähettien aseman selvittämiseksi. Myöhemmin yhtiö päätti kuitenkin pitkittää asiaa hakemalla KHO:n tuomion purkua.

Purkua haettiin sekä asia- että prosessiperusteilla. Asiaperusteena esitettiin sitä, että ratkaisu perustui ”ilmeisesi väärän lain soveltamiseen ja erehdykseen”, kun erästä unionin tuomioistuimen päätöstä ei oltu otettu KHO:n ennakkopäätöksen ohjenuoraksi.

Muotovirheenä pidettiin muun muassa sitä, että unionin tuomioistuimelta ei pyydetty ennakkoratkaisua työaikadirektiivin tulkinnasta. Kumpikaan näistä vaateista ei menestynyt.

Käytännössä on hyvin harvinaista, että korkeimpien oikeuksien päätöksiä puretaan asiaperusteilla. Muotoseikkoihin eli prosessissa esiintyneihin virheisiin vetoamalla KHO:n päätöksiä on kuitenkin silloin tällöin onnistuttu purkamaan.

Markkinoilla ja eri edunvalvontajärjestöissä Woltin purkuhakemus nähtiin varsin yleisesti ajanpeluuna, joka saattoi sopia erityisesti Woltin omistajayhtiön, yhdysvaltalaisen Doordashin kansainväliseen strategiaan.

KHO perustelee purkuhakemuksen hylkäystä 19.3. antamassaan päätöksessä varsin yksityiskohtaisesti 28 eri kohdalla.

Lopuksi se toteaa, että ”asiassa ei ole katsottava tapahtuneen sellaista menettelyvirhettä, väärää lain soveltamista tai erehdystä, joka olisi voinut vaikuttaa päätökseen sillä tavoin, että se olisi tämän vuoksi purettava Wolt Oy:n vaatimalla tavalla”.

KHO:ssa asian ratkaisivat presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Hannele Ranta-Lassila, Mika Seppälä, Anne Nenonen ja Tero Leskinen. Asian esittelijä oli Heidi Jääskeläinen.

Wolt kertoo tuomion julkitulon jälkeen omassa lausunnossaan, että vuoden 2021 jälkeen sen lähettimalli on kehittynyt merkittävästi.

”Esimerkiksi teemme nykyisin yhteistyötä vain yrittäjien kanssa, joilla on y-tunnus ja jotka voivat järjestää työnsä itsenäisesti.”

”Uskomme, että alustataloudessa on jatkossakin tilaa sekä yrittäjä- että työntekijämuotoiselle työlle”, yhtiö linjaa.

Se toteaa myös, että selvitysten mukaan valtaosa lähettikumppaneista haluaa tälläkin hetkellä toimia yrittäjinä.

”Lähestymistapamme alustatyön kehittämiseen Suomessa on kahden mallin ratkaisu, jossa lähetit voivat toimia joko yrittäjinä tai työntekijöinä sen mukaan, mikä parhaiten sopii heidän tarpeisiinsa. Olemme jo ottaneet työsuhdemallin käyttöön Suomessa ja laajennamme sitä hallitusti. Samalla neuvottelemme työehtosopimuksesta työsuhteisille läheteille”, Wolt kertoo.

Woltin mukaan hallitus on työstämässä alustatyötä koskevaa kansallista lainsäädäntöä EU:n alustatyödirektiivin pohjalta tämän vuoden joulukuuhun mennessä.

”Tämä tarjoaa päättäjille mahdollisuuden luoda selkeät pelisäännöt alustatyölle ja varmistaa, että eri työnteon muodot voivat toimia kestävällä tavalla rinnakkain”, Wolt toivoo lausunnossaan.

[McCall]

En tiennytkään, että ruokaläheteillä on omat kokkiveitset.