Kuolemannaakka kirjoitti: Ti Tammi 20, 2026 11:39 am
Ei sijaisvanhempien osa mitenkään helppo ollut tietenkään, mutta en tajua, miten tuo noin paljon lapasesta lähti, tai että mikä tässä nyt on kaiken takana. Tuohan meni ihan hulluksi vajaassa vuodessa.
Kyllähän erityisesti Arin juttuja hiukan ihmeteltiin jo heti aluksi (esim. ne oudohkot saatananpalvontajutut poliisin kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä annettu selvitys siitä, että ennen kuolemaansa Jukka alkoi lukea Tex Willereitä, vaikka ennen luki Korkeajännityksiä...), mutta pidettiin kuitenkin ihan normaali-ihmisinä heitä. Tuskin tämä Jukan siskokaan nyt valehtelee, että heitä oli poliisilla uhkailtu eikä päästetty sisälle.
Tätä vieraannuttaminen on. Yleensä siinä on motivaationa erotilanteessa syntynyt kaunaisuus ja sitä kautta kostaminen. Toki niinkin on joskus että lapsen toinen vanhempi koetaan aidosti pahana ja tällöin koetaan olevan lapselle hyväksi, että suhde sille puolelle sukua katkaistaan kokonaan, jolloin toiminta on ikään kuin vilpitöntä. Vaikkakin sitten tosiasiallisesti lapselle haitallista, puuttuu vain ymmärrys tämän näkemiseen.
Tässä tapauksessa mikään ei ole asetelmaltaan tavanomaista. Kuitenkin vieraannuttamisen mekanismit ovat sitäkin näkyvämmät ja tyypillisemmät. Vieraannuttaminen kohdistuu täysin poikkeuksellisesti käytännössä kaikkiin niihin joihin lapsilla on oikeus luoda pysyviä ja turvallisia ihmissuhteita: vanhempi, sisarukset, sukulaiset kummankin vanhemman puolelta ja kaverit. On hyvin ilmeistä, että tässä tapauksessa motiivi vieraannuttamisen takana on ollut jotain muuta kuin lasten suojeleminen tai lasten kustannuksella kostaminen. Lapsia ei ole suojeltu eikä ole ollut ketään jolle kostaa. Vieraannuttaminen on kuitenkin sitäkin selkeämpää ja siksi sen esiin tuominen on ollut puolustukselta välttämätöntä, vaikka välillä onkin ehkä tuntunut erikoiselta näinkin seikkaperäinen lasten elinolosuhteiden kuvaaminen. Oikeudelle ei voi jäädä mahdollisuutta todeta, että “jäi toteen näyttämättä, että lapsia olisi tarkoituksellisesti vieraannutettu”.
Joku syy vieraannuttamiselle on tässäkin tapauksessa oltava. Ei kukaan tällaista omia voimavaroja syövää toimintaa jaksa ilman syytä pyörittää. Kuinka paljon helpompaa olisi ollut antaa lasten elää tavanomaista elämää tavanomaisine ihmissuhteineen? Ja kuinka paljon juuri sitä lapset olisivat tarvinneet niiden kokemustensa jälkeen? Kuten Annelikin oli järkeillyt väkinäisiä traumaterapiasuhteita päättäessään: lapsille ei tee hyvää leimaantua yksinomaan vanhemman murhan kokeneina lapsina. Motiiviksi jää vain raha, jonka lapset Arin ja Minnan talouteen ovat tuoneet. Ari ja Minna ovat lasten avulla tuottaneet syyttäjälle narratiiveja ja kertomuksia, jotka uhkaisivat kyseenalaistua mikäli lapsilla olisi normaaleja ihmissuhteita, siksi niitä on tullut systemaattisesti estää muodostumasta. Koska eiväthän normaalit ihmiset näihin juttuihin uskoisi! Eiväthän niihin ole Ari ja Minnakaan uskoneet.
On todella pelottavaa, että näin hulluja tarinoita on:
1) poliisi- ja syyttäjä-avusteisesti rakennettu ja suojeltu. Aivan erityisen maininnan ansaitsee sosiaalityöntekijä Kaarina Salmi joka on mekaanisesti kirjoittanut yhteydenpidon rajoituksen toisensa perään perusteella, joka näin jälkikäteen kuulostaa tragikoomiselta - “sijaishuollon tarkoituksen toteutuminen”. Sijaishuollon järki ja tarkoitus kun totta tosiaankin näyttäisi olleen ainoastaan ja vain sijaisvanhempien taloudellisen tilanteen parantaminen ja turvaaminen
2) asiantuntijavetoisesti legitimitoitu: tunkkaisella pseudo-psykologialla ja -oikeuslääketieteellä on tehty täysin hulluista tarinoista näyttöarvoltaan sellaisia, ettei niitä ole uskallettu normaalilla järkeilyllä kyseenalaistaa, jolloin:
3) niiden perusteella on tuhottu kokonainen perhe ja lähettetty kaksi syytöntä pedofiilin maineella vankilaan.
Olen tämän jo aiemmin sanonut, nyt olen asiasta entistä vakuuttuneempi. Mikäli Aria ja Minnaa tulisi jostain syyttää, niin oikea nimike olisi ihmiskauppa:
RL 3 § (9.7.2004/650)
Ihmiskauppa
Joka käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa taikka toista painostamalla,
erehdyttämällä toista tai tämän erehdystä hyväksi käyttämällä, maksamalla korvauksen toista määräysvallassaan pitävälle henkilölle tai
ottamalla vastaan sellaisen korvauksen
ottaa toisen määräysvaltaansa, värvää toisen taikka luovuttaa, kuljettaa, vastaanottaa tai majoittaa toisen hänen saattamisekseen 20 luvun 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tai siihen rinnastettavan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, pakkotyöhön, pakkoavioliittoon tai siihen rinnastettavaan liittoon tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin taikka elimien tai kudoksien poistamiseksi, on tuomittava
ihmiskaupasta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
Tarkemmin törkeä ihmiskauppa:
Jos ihmiskaupassa
1)
käytetään 3 §:ssä tarkoitettujen keinojen sijasta tai lisäksi väkivaltaa, uhkausta tai
kavaluutta,
2)
aiheutetaan tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila taikka näihin rinnastettavaa erityisen tuntuvaa kärsimystä,
3)
rikos kohdistuu kahdeksaatoista vuotta nuorempaan lapseen tai henkilöön, jonka kyky puolustaa itseään on olennaisesti heikentynyt, tai
4)
rikos tehdään osana 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa
(8.5.2015/564)
ja
rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä ihmiskaupasta
vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Törkeästä ihmiskaupasta tuomitaan myös se, joka alistaa toisen orjuuteen tai pitää toista orjuudessa, kuljettaa orjia tai käy kauppaa orjilla, jos teko kokonaisuutena arvostellen on törkeä.
Yritys on rangaistava.