Ja Marko senkus jatkaa Venäjän propagandan vyöryttelyä Facebook-tilillään. Kieltä pitkällä Anon ahterissa lutkuttava vaalalaismies myös lupailee, että Venäjä saattaa hyökätä Suomeen millä hetkellä hyvänsä. "
Kun suurvaltaa provosoidaan sen omien ilmoittamien rajojen yli kerta toisensa jälkeen, astutaan uhmakkasti sen punaisen linjan yli, seuraukset eivät yleensä jää tulematta", Marko messuaa.
Marko avaa keskusteluketjussa myös sitä, kuinka Suomessa on "asian ympärille on koottu merkittävistä henkilöistä koostuva työryhmä, ja asian eteen tehdään parasta aikaa hartiavoimin töitä". Marko jatkaa, että hän informoi asiasta lisää siinä vaiheessa, kun informoiminen on mahdollista. Todennäköisiimmn Marko tarvitsee Anolta luvan asiaa eteenpäin viedäkseen. Tämän jälkeen kuulemma "kaikki ovat enemmän kuin tervetulleita suunnittelutyöhön sitten mukaan."
Voin vain kuvitella, ketä ovat nuo merkittävät henkilöt.
Ano ja
Minna Turtiainen, Z-studion ja myöhemmin Popeda TV:n vakiokasvot
Johan Bäckman,
Tommi Lievemaa,
Leena Hietanen (joka myös Naapuriseuran toimittaja), Naapuriseuran perustaja
Mauno Saari, vaalalainen
Marko Hiltunen, Unkarin paennut Anon oikeistolainen apurimies
Mikko Miettinen sekä nimeltämainitsematon Venäjän Helsingin suurlähetystön toimija?
- VKK_Marko_koottu_porukka.jpg (60.04 KiB) Katsottu 1189 kertaa
Pentti Kontinen: - Kaikki, tuo on täyttä asiaa. Suomen poliitikot ovat ajaneet tämän maan puun ja kuoren väliin. Mistä löytyisi se järki ja voima, että päästäisiin irti lännen kahleista.
Marko Hiltunen->Pentti Kontinen: - asian ympärille on koottu merkittävistä henkilöistä koostuva työryhmä, ja asian eteen tehdään parasta aikaa hartiavoimin töitä. Kun vaan voin, annan kyllä asiasta tiedotteen. Ja kaikki ovat enemmän kuin tervetulleita suunnittelutyöhön sitten mukaan.
- VKK_MH_pelottelee_sodalla.jpg (92.12 KiB) Katsottu 1189 kertaa
https://www.facebook.com/profile.php?id=61572669327245
Suomessa ei ole puhuttu riittävän rehellisesti ja avoimesti siitä, kuinka vakavaan ja vaaralliseen tilanteeseen maamme on ajettu Venäjän suhteen. Tavalliselle kansalaiselle annetaan kuva, että kaikki on hallinnassa, ja että olisimme turvassa ja että Venäjä ei muka meistä välittäisi.
Todellisuudessa suunta, johon Suomen valtionjohto on maata vienyt, on sellainen, että olisi suorastaan ihme, jos Venäjä ei jossain vaiheessa kohdistaisi toimiaan Suomeen.
Suomi on ajautunut tilanteeseen, joka muistuttaa monella tapaa sitä, missä Ukraina oli ennen sodan alkamista.
Meille vakuutellaan, että nämä tilanteet eivät ole verrattavissa, mutta kun katsoo asioita Venäjän näkökulmasta, samat punaiset viivat ovat yksi kerrallaan ylitetty. Venäjä on jo pitkään sanonut, ettei se hyväksy vieraiden valtioiden sotilaallista läsnäoloa omien rajojensa tuntumassa. Siitä huolimatta Suomi on solminut DCA-sopimuksen ja avannut ovet ulkomaiden joukoille ja kalustolle aivan Venäjän rajojen viereen.
Lisäksi Venäjä on toistuvasti korostanut, ettei se hyväksy omiin kansalaisiinsa kohdistuvia epäinhimillisiä toimia. Silti Suomi on sulkenut rajan kokonaan, estänyt tavallisten venäläisten liikkumisen ja katkaissut elinkeinoja, jotka ovat vuosikymmeniä perustuneet rajayhteistyöhön. Monille suomalaisille nämä päätökset näyttäytyvät moraalisina ja oikeina, mutta Venäjän silmissä ne voidaan nähdä vihamielisinä tekoina.
On myös syytä sanoa ääneen se ajatus, jota harva uskaltaa esittää: Suomen valtionjohto tuntuu hyväksyvän, jopa toivovan, että Ukrainan sota jatkuisi mahdollisimman pitkään. Miksi? Siksi, että niin kauan kuin Venäjä on sidottu Ukrainaan, seuraava kohde ei ole Suomi. Tämä on kylmää ja kyynistä politiikkaa, jossa toisen maan kärsimys nähdään omana turvatakuuna.
Suomi on lisäksi maantieteellisesti jopa pelottavan heikko kohde puolustuksellisesti. Maa on kapea, vain noin 300–500 kilometriä leveä, ja pitkä raja Venäjän kanssa tekee meistä helposti painostettavan. Tämäkin muistuttaa Ukrainaa ennen sodan alkua: paljon puhetta tuesta ja turvasta, mutta todellisuus olikin sitten jotain aivan toista.
Kaiken tämän jälkeen on vaikea ymmärtää, miksi suomalaisille vakuutellaan, että Venäjän mahdolliset toimet Suomea kohtaan olisivat täysin mahdottomia tai yllättäviä. Päinvastoin! Jos katsoo tapahtumien ketjua rauhallisesti ja ilman tunteita, ei olisi ollenkaan yllättävää, että Venäjä reagoi tavalla tai toisella myös Suomeen.
Kyse ei ole siitä, että Venäjän toimia tarvitsee välttämättä hyväksyä tai puolustella. Kyse on siitä, että politiikkaa pitäisi tehdä todellisuuden, ei toiveajattelun pohjalta. Kun suurvaltaa provosoidaan sen omien ilmoittamien rajojen yli kerta toisensa jälkeen, astutaan uhmakkasti sen punaisen linjan yli, seuraukset eivät yleensä jää tulematta. Se, että tästä ei Suomessa puhuta avoimesti, on ehkä kaikkein vaarallisinta.
Yst. Marko Hiltunen, Vaala– Touhumme eteni yhä pitemmälle, ja kun aloimme suoraan sanoen nussia lauteilla sylikkäin, Kari Tapio räjähti, Frederik muistelee kirjassa.
