Ei Eurooppa ole mikään USA:n vasalli muualla kun Venäjän propagandassa
- Schimanski -
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011772625.html
Asiantuntija: näin pahasti Eurooppa on riippuvainen Yhdysvalloista
GRÖNLANTI-KYSYMYS oli Euroopalle ennakkovaroitus, ja viimeistään nyt on aika herätä. Näin näkee tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto.
Vaikka tilanne saatiin ainakin hetkeksi rauhoitettua, osoittivat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaatimukset, ettei Euroopan suhde Yhdysvaltoihin ole enää entisensä. Tätä toistelivat viime viikolla EU-johtajat, ja samaa sanoo Liuhto.
– Euroopan unionin on pakko alkaa toimimaan sen eteen, ettei mikään ulkopuolinen taho pystyisi painostamaan meitä taloudellisilla tekijöillä. Ennen katsottiin Venäjälle ja Kiinaan, mutta nyt on pakko katsoa myös Yhdysvaltojen suuntaan, Liuhto sanoo.
Yhdysvallat on Euroopan tärkein kauppakumppani. Liuhdon mukaan on kolme asiaa, joista Eurooppa on kriittisesti riippuvainen USA:sta: aseet, energia ja digitaaliset palvelut. Näillä se olisi voinut kiristää jo Grönlanti-kysymyksessä, Liuhto huomauttaa.
Olisiko näistä eroon pyristely edes mahdollista?
– Kyllä se ainakin hyvin hankalaa on.
Puolustusteollisuus
Viiden viime vuoden aikana noin kaksi kolmasosaa Naton eurooppalaisten jäsenmaiden maahantuomista aseista on Yhdysvaltojen tuottamia, selviää Financial Timesin mukaan Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutin (Sipri) tuoreesta raportista.
Montenegron, Hollannin, Italian, Ruotsin ja Norjan aseostoista jopa yli 90 prosenttia oli Yhdysvalloista. Suomen ostoista luku oli hieman yli 30 prosenttia.
Euroopan irrottautuminen Yhdysvaltojen aseteollisuudesta ja aukkojen paikkaaminen omalla koneistolla veisi CNN:n analyysin mukaan vuosia tai jopa vuosikymmeniä.
Liuhdon mukaan oman puolustuksen rakentamisessa suurin kysymys liittyy ydinasesuojaan. Yhdysvaltojen ydinaseet ovat tärkeä osa Naton ydinasepelotetta, ja niiden korvaaminen olisi hidasta ja kallista.
Kansainvälisen strategisten tutkimusten instituutti (IISS) on arvioinut, että Natolle osoitettujen amerikkalaisten ydinaseiden korvaaminen maksaisi 226–344 miljardia dollaria.
Toinen iso haaste liittyy Liuhdon mukaan tiedusteluun.
– Tiedustelulla on äärimmäisen iso merkitys, ja Yhdysvalloilla on todennäköisesti maailman paras tiedustelukoneisto, tai ainakin yksi parhaimmista. Ilman sitä Ukrainaa ei enää olisi.
Julkisuudessa on liitetty huolia myös F-35-hävittäjiin, jotka ovat tärkeä osa Euroopan ilmavoimia. Hävittäjät ovat riippuvaisia amerikkalaisista varaosista ja ohjelmistosta. Asiantuntijoiden mukaan niiden pitäminen toimintakunnossa ilman yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa vaikeutuisi kahdessa tai kolmessa vuodessa, kirjoittaa CNN.
Energiantuotanto
EU:n öljyntuonnista noin 15 prosenttia, kivihiilestä noin 30 prosenttia ja LNG:stä noin 60 prosenttia tulee Yhdysvalloista, Liuhto kertoo.
Suomessa riippuvuus Yhdysvaltain öljystä on hieman EU:n keskiarvoa pienempi – noin 10 prosenttia. Nesteytetyn maakaasun eli LNG:n osalta Suomi on kuitenkin muuta Eurooppaa riippuvaisempi ailahtelevasta suurvallasta. Noin 75 prosenttia Suomeen tuotavasta LNG:stä tulee Yhdysvalloista.
Liuhto näkee kolme mahdollista ratkaisua siihen, miten EU voisi irtaantua Yhdysvaltain energiasta. Ensimmäinen keino olisi panostaa energian säästämiseen ja toinen satsata entistä enemmän uusiutuviin energianlähteisiin.
– Tosin siinä törmätään siihen ongelmaan, että monet uusiutuvan energian teknologiat ovat Kiinasta riippuvaisia.
Kolmas ja huonoin vaihtoehto olisi hyödyntää ympäristöä voimakkaasti saastuttavaa kivihiiltä, jota Euroopasta löytyy runsaasti. Esimerkiksi Saksa, Puola ja Turkki ovat isoja hiilimaita ja muun muassa Ukrainalla on suuret kivihiilivarastot.
Suomi luopui viime vuonna kivihiilen käytöstä täysin.
Digitaaliset palvelut
Eurooppa nojaa yhdysvaltalaiseen teknologiaan. Jos ne vietäisiin meiltä yllättäen, olisivat seuraukset valtaisat: kansalaisten ja yritysten puhelin- ja tietokoneohjelmat lakkaisivat toimimasta, pankkipalvelut takkuaisivat ja vaaleja ei voitaisi järjestää, Liuhto luettelee.
– Nämä ovat esimerkkejä, jotka tulee ottaa tosissaan.
Suurin osa Euroopan kriittisestä it-infrastruktuurista on rakennettu ei-eurooppalaisella teknologialla.
Vielä viime vuonna kolme Suomen virastoa päätti siirtää tietojaan amerikkalaisiin pilvipalveluihin, Yle uutisoi. Oikeusministeriö päätti nojata vaalitekniikassa jatkossa Amazonin pilvipalveluun, suomalaisten verotiedot viedään Microsoftin Azureen ja Kela siirtää kansalaisten terveystiedot pilvipalveluihin.
Liuhto toivoo, että esimerkiksi Kelan päätöstä harkittaisiin uudelleen.
– Onko se järkevää tai turvallista? Olen miettinyt sitäkin, missä määrin eläkerahastomme lepäävät Yhdysvalloissa.
Viime aikoina Euroopassa onkin kuultu vahvaa huolta turvallisuudesta ja vaatimuksia kehittää eurooppalaisia ohjelmistoja ja tekoälyä.
VAIKKA Trump voisi periaatteessa kiristää Eurooppaa asioilla, joista se on kriittisesti riippuvainen, olisi sillä suurvallalle itselleen isoja seurauksia.
Taloudellisten haittojen takia monet yhdysvaltalaiset yritykset tuskin lähtisivätkään helposti kiristykseen mukaan, Liuhto huomauttaa.
– Hyvä puoli on se, että Yhdysvallat on yritysvetoinen yhteiskunta. Yksityisillä yrityksillä on omat intressinsä eivätkä ne halua menettää asiakkaita markkinoilla.
– Trump ei pystyisi antamaan samanlaista käskyä kuin esimerkiksi Kiinan presidentti, ja se rauhoittaa jonkin verran tilannetta.
Liuhto näkee, että jokaisen eurooppalaisen yrityksen, kunnan ja valtion pitäisi nyt tarkastella riippuvuuttaan Yhdysvaltoihin ja ryhtyä toimiin sen vähentämiseksi. Samalla pitäisi kartoittaa myös toista puolta: mitä Yhdysvallat tarvitsee Euroopalta?
Yksi tällainen asia on jäänmurtajakauppa.
Muun muassa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ja geopolitiikan riskianalyytikko Bernardo Navazo väläyttelivät viime viikolla julkisuudessa, että Suomen voi olla syytä perua jäänmurtajakaupat.
Liuhdolla on tästä eri näkymys.
– Ei missään nimessä kannata, koska sillähän vain tekisimme itsestämme hyödyttömämpiä Yhdysvaltojen silmissä.
Nyt alkaa pikkuhiljaa järjenvalo palaamaan otsalohkoon. Tämä syöksylasku alkoi Bidenin kaudella.
