Mitkä seikat tukevat Anneli Auerin syyttömyyttä?

[42 päivää ryypännyt]

Hovioikeuden tuomiossa sanottiin myös näin: "syyksilukevaan tuomioon ei riitä vielä se, että syytetyn syyllisyydestä on esitetty vahvempi näyttö kuin hänen syyttömyydestään. "


Eli lue: näyttö ei riittänyt

[Njord]

Hovioikeuden tuomiossa sanottiin myös näin: "syyksilukevaan tuomioon ei riitä vielä se, että syytetyn syyllisyydestä on esitetty vahvempi näyttö kuin hänen syyttömyydestään. "


Eli lue: näyttö ei riittänyt

Näytössä voi olla myös isoja laatueroja. Vapaa todistusharkinta onneksi mahdollistaa tällaisten laatuerojen painottamisen. Sen suuremmin on turha turha lausua siitä että saattaako joku ölähtää (u)-o-l-e jos vastoin syyttäjän teonkuvausta ja rikospaikka-analyysia löytyy lukuisia merkkejä ulkopuolisesta tekijästä eikä vastaaja ole voinut lavastaa tekoa ulkopuolisen tekemäksi. Jos veri on saattanut alkaa lentämään jo 19 eikä 15 minuuttia sitten, niin se ei tarkoita että paikalla ei olisi ollut ulkopuolinen tekijä, varsinkin kun ulkopuolisesta tekijästä jäi lukuisia merkkejä.

Syyttäjä on vyöryttänyt jättimäisen määrän mutu- ja aihetodisteita ajatellen, että kun syyttömyysolettaman vastaisesti vastaaja ei kykene selittämään miks jokin kokonaisuuden kannalta epäoleellinen seikka ei olisi kuten syyttäjä on saanut päähänsä, niin tämä olisi sitten se ratkaiseva näyttö jolla tuomita elinkautiseen murhasta. ”Minä kysyn. näyttääkö että tässä on sureva leski?” Jos tuomarin mielestä ei näytä, niin sitten pitäisi varmaan laittaa yksi viiva tukkiminen kirjanpitoon syyllisyyden puolelle. Aivan samoin laitetaan yksi viiva jos murhakämpästä löytyy ulkopuolisen sinne tuomaa kuitua

Syyllsyysolettaman tuloksena syntyvä kehäpättelynäyttö on myös syyttäjän mukaan ollut ratkaisevaa. Vaikka ei se ole näyttöä ensinnäkään, vaikka hovioikeus sitä on kaikessa korrektiudessaan niin kutsunut. Hovi ei voi kirjoittaa tuomion lainausmerkeissä ”näyttöä” vakka syytä olisi ollut. Kun kämpästä ei ole löytynyt sellaisia Jukka Lahden kenkiä joilla jäljet tehty, niin se tarkoittaa syyttäjälle että kengät on hävitetty. No entä jos olisi löytynyt niin mitä se olisi tarkoittanut? Jos Auerilla on ollut aikaa hävittää todisteet (vaikka ei todellakaan ollut!) niin tarkoittaako se että Auer on ne hävittänyt? Mitä näyttöä on väite ”on ollut aikaa hävittää”? Jnejne. Kannattaa lukea vähän huolellisemmin se tuomio.

[peltirumpu]

Hovioikeuden tuomiossa sanottiin myös näin: "syyksilukevaan tuomioon ei riitä vielä se, että syytetyn syyllisyydestä on esitetty vahvempi näyttö kuin hänen syyttömyydestään. "


Eli lue: näyttö ei riittänyt

No ei kai se riitä, kun sitä ei ollut ollenkaan

[42 päivää ryypännyt]

Hovioikeuden tuomiossa sanottiin myös näin: "syyksilukevaan tuomioon ei riitä vielä se, että syytetyn syyllisyydestä on esitetty vahvempi näyttö kuin hänen syyttömyydestään. "


Eli lue: näyttö ei riittänyt

No ei kai se riitä, kun sitä ei ollut ollenkaan

Niinhän tuo hovioikeus sanoo, että on vahvaa näyttöä syyllisyydestä.

[canis lupus]

Hovioikeuden tuomiossa sanottiin myös näin: "syyksilukevaan tuomioon ei riitä vielä se, että syytetyn syyllisyydestä on esitetty vahvempi näyttö kuin hänen syyttömyydestään. "


Eli lue: näyttö ei riittänyt

No ei kai se riitä, kun sitä ei ollut ollenkaan

Niinhän tuo hovioikeus sanoo, että on vahvaa näyttöä syyllisyydestä.

Et näemmä lakikieltä ymmärrä. Tuossa puhutaan yleisellä tasolla siitä lain asettamasta syyttömyysolettamasta, "syyksilukevaan tuomioon ei riitä [riittäisi edes] vielä se[kään], että syytetyn syyllisyydestä on [olisi] esitetty vahvempi näyttö kuin hänen syyttömyydestään." Capiche?

[Arkipäiväinen]

Hovioikeuden tuomiossa sanottiin myös näin: "syyksilukevaan tuomioon ei riitä vielä se, että syytetyn syyllisyydestä on esitetty vahvempi näyttö kuin hänen syyttömyydestään. "


Eli lue: näyttö ei riittänyt

Totta, noinhan siellä dokumentissa lukee. Tarkemmin ottaen kohdassa, jossa selvennetään syyksi lukemisen edellyttämää näyttökynnystä rikosasiassa. Tässä kohdassa ei siis ole mitään Ulvilan murhaan liittyvää. Kyseinen kohta kokonaisuudessaan:

9. Syyttäjän tai asianomistajan on näytettävä toteen ne seikat, joihin hänen esittämänsä rangaistusvaatimus perustuu (oikeudenkäymiskaari 17 luku 1 § 2 momentti). Oikeuskäytännössä (ks. esim. KKO 2002:47, 2004:60, 2009:43, 2013:27, 2013:77, 2013:96 ja 2014:48) ja oikeuskirjallisuudessa (ks. esim. Virolainen – Martikainen, Tuomion perusteleminen (Helsinki 2010), s. 290–310, Virolainen – Pölönen, Rikosprosessin perusteet. Rikosprosessioikeus I (Helsinki 2003), s. 426–431, Frände, Finsk straffprocessrätt (Helsinki 2009), s. 363–370 ja Pölönen, Henkilötodistelu rikosprosessissa (Helsinki 2003), s. 99–179, erityisesti s. 158–179) vakiintuneella tavalla syytteen hyväksyminen edellyttää, että sitä tukeva näyttö on niin vakuuttavaa, ettei asiassa jää varteenotettavaa epäilyä (utom rimligt tvivel; beyond reasonabledoubt) syytetyn syyllistymisestä syytteessä kuvattuun tekoon. Tämän mukaisesti syyksilukevaan tuomioon ei riitä vielä se, että syytetyn syyllisyydestä on esitetty vahvempi näyttö kuin hänen syyttömyydestään. Riittävää ei siten ole se, että syytteessä kuvattu tapahtumainkulku ja syytetyn syyllisyys on todennäköisempi kuin jokin muu vaihtoehtoinen syytetyn syyttömyyteen viittaava tapahtumainkulku. Riittävää ei ole myöskään, että tuomari itse vakuuttuu syytetyn syyllisyydestä, jos todistusaineiston perusteella ei voida riittävällä varmuudella poissulkea syytteeseen nähden vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja ja jos nämä vaihtoehtoiset tapahtumainkulut riittävät muodostamaan varteenotettavan epäilyn syytetyn syyllisyydestä. Arvioitaessa näytön laatua ja riittävyyttä on huomiota kiinnitettävä myös näytön kattavuuteen. Syytteen tueksi esitetyn selvityksen tulee olla kattavinta erityisesti vakavissa rikosasioissa ja rikoksen objektiivisten tunnusmerkistötekijöiden, kuten tekijän ja teon suoritusajan ja -tavan, osalta.

Lopeta trollaaminen.

[peltirumpu]

Niinhän tuo hovioikeus sanoo, että on vahvaa näyttöä syyllisyydestä.

Nyt sitten vaan listaat tähän ne näytöt. Helppo homma...

[Rego]

Jokaiseen vapauttavaan tuomioon kirjoitetaan "jää varteenotettava epäily". Tämä tuomio on mahtava piste kaikelle spekuloinnille siksi, että tämän lainauksen lisäksi, missä tuohon standardiin on lisätty tuo "vähintään", niin perusteluissa myös pitkälti todetaan syyllisuuden olevan mahdotonta.
Se on sääli, miten tätä tuomiota lainataan usein "väärin" ja siitä osiosta, missä hovioikeus ottaa kantaa yksittäisiin todistusseikkoihin, jotka sinällään voisivat puhua syyllisyyden puolesta. Kokonaisuus on kuitenkin näin oikeusoppineen silmin sellainen mic drop syyttömyyden puolesta, että harvoin tulee eteen. Tämä on valitettavasti myös medialta jäänyt kirjoittamatta joten uskojat saavat ruokaa ja voivat edelleen uskoa mitä haluavat.. minäkään en vielä ole törmännyt uskottavaan teonkuvaukseen, joka tosiseikat huomioiden mahdollistaisi Auerin syyllisyyden.

Katos vaan, olit jo ehtinyt antaa perehdytyksesi rikosoikeuden alkeisiin kun mä vasta aloin ottamaan lämpöä!

Odotan vain törmääväni seripuolella sitkeästi viljeltyyn väitteeseen, että KKO katsoi muun näytön olevan "niin vahvaa, että lasten kertomusten muuttuminen ei olisi muuttanut lopputulosta." Tai "KKO ei pitänyt muuttuneita kertomuksia uskottavana".
Kun muutenkin jatkuvasti haastatellaan oikeusoppineita kommenttien vuoksi niin ihmettelen miksi tuon KKO tuomion purkamiseksi ja selittämiseksi ei ole vaivauduttu. Toimittajat levittävät ja palstoilla elää nyt täysin virheellinen ymmärrys siitä mitä KKO tarkoittaa ja miltä pohjalta toteamuksia on tehty. Tosin "lainmukaisuus" ei ole Auer saagassa muutenkaan ollut mikään keskeinen seikka..

Kiinnostaisi tällain tavallisena maantallaajana kyllä kuulla jokin selitys noista lauseista.

[42 päivää ryypännyt]

Niinhän tuo hovioikeus sanoo, että on vahvaa näyttöä syyllisyydestä.

Nyt sitten vaan listaat tähän ne näytöt. Helppo homma...

hätäkeskustallenteelta ei kuulunut ääniä kamppailusta.hätäkeskustallenne kokonaisuudessaan osoittaa ettei paikalla ole muita aikuisia kuin annuli ja uhri. Tontilta ei löytynyt jälkiä ulkopuolisesta. Auerin t-paidassa oli uhrin verta. Todistajan kertomus: Lahden kanssa vuonna 2004 samalla kurssilla ollut nainen kertoi, että Lahti pelkäsi puolisoaan ja harkitsi hänestä jopa avioeroa. Lasten kertomukset. Annulin oma tunnustus, joka kuulosti loogiselta ja uskottavalta tunnustukselta. Näyttöä syyllisyydestä on niin paljon, etten jaksa edes kirjoittaa kaikkea sitä. Ja kuten hovioileus totesi: syyllisyydestä löytyy vahvempaa näyttöä kuin syyttömyydestä.

[mustapiste]

Niinhän tuo hovioikeus sanoo, että on vahvaa näyttöä syyllisyydestä.

Nyt sitten vaan listaat tähän ne näytöt. Helppo homma...

hätäkeskustallenteelta ei kuulunut ääniä kamppailusta.hätäkeskustallenne kokonaisuudessaan osoittaa ettei paikalla ole muita aikuisia kuin annuli ja uhri. Tontilta ei löytynyt jälkiä ulkopuolisesta. Auerin t-paidassa oli uhrin verta. Todistajan kertomus: Lahden kanssa vuonna 2004 samalla kurssilla ollut nainen kertoi, että Lahti pelkäsi puolisoaan ja harkitsi hänestä jopa avioeroa. Lasten kertomukset. Annulin oma tunnustus, joka kuulosti loogiselta ja uskottavalta tunnustukselta. Näyttöä syyllisyydestä on niin paljon, etten jaksa edes kirjoittaa kaikkea sitä. Ja kuten hovioileus totesi: syyllisyydestä löytyy vahvempaa näyttöä kuin syyttömyydestä.

Ah, olet käynyt Kuusirannan höpövarastolla. Oikeastiko uskot lasten vuoden 2011 täysin mahdottomiin kertomuksiin, joille ei löytynyt lainkaan tukea? Tämä kyllä selittää paljon. Muuhun sen enempää kantaa ottamatta sanottakoon, ettei hovioikeus todennut noin kun annat viestissäsi ymmärtää. Tätä asiaa on täällä jo aiemmin yritetty avata rautalangasta, mutta toisaalta koko tapaus vaikuttaisi olevan sinulle uskon asia, ei niinkään faktojen. Vetoat hovioikeuden ratkaisuun (hyvin harhaanjohtavalla tavalla), mutta samalla kieltäydyt huomioimasta sen, mitä hovioikeus on todennut lukuisista ulkopuoliseen tekijään viittaavista seikoista.

[Njord]

Niinhän tuo hovioikeus sanoo, että on vahvaa näyttöä syyllisyydestä.

Nyt sitten vaan listaat tähän ne näytöt. Helppo homma...

hätäkeskustallenteelta ei kuulunut ääniä kamppailusta.hätäkeskustallenne kokonaisuudessaan osoittaa ettei paikalla ole muita aikuisia kuin annuli ja uhri. Tontilta ei löytynyt jälkiä ulkopuolisesta. Auerin t-paidassa oli uhrin verta. Todistajan kertomus: Lahden kanssa vuonna 2004 samalla kurssilla ollut nainen kertoi, että Lahti pelkäsi puolisoaan ja harkitsi hänestä jopa avioeroa. Lasten kertomukset. Annulin oma tunnustus, joka kuulosti loogiselta ja uskottavalta tunnustukselta. Näyttöä syyllisyydestä on niin paljon, etten jaksa edes kirjoittaa kaikkea sitä. Ja kuten hovioileus totesi: syyllisyydestä löytyy vahvempaa näyttöä kuin syyttömyydestä.

Katsopa sieltä itse tuomiosta miten näitä on hovi arvioinut. Voit ne kohdat copypasteta tähän niin tarkastellaan sitten niitä yhdessä. Eritiyisesti lasten kertomuksista oli hovilla hyvin kategorinen linja. Sen kirjoittaman päätöksen mukaan ”on jo lähtökohtaisesti…”. Kaivapa sieltä tuo kohta ja mietitään yhdessä että mitä se tarkoittaa - Mikä on jo lähtökohtaisesti mitä.

[Josefiina Punakulta]

Katos vaan, olit jo ehtinyt antaa perehdytyksesi rikosoikeuden alkeisiin kun mä vasta aloin ottamaan lämpöä!

Odotan vain törmääväni seripuolella sitkeästi viljeltyyn väitteeseen, että KKO katsoi muun näytön olevan "niin vahvaa, että lasten kertomusten muuttuminen ei olisi muuttanut lopputulosta." Tai "KKO ei pitänyt muuttuneita kertomuksia uskottavana".
Kun muutenkin jatkuvasti haastatellaan oikeusoppineita kommenttien vuoksi niin ihmettelen miksi tuon KKO tuomion purkamiseksi ja selittämiseksi ei ole vaivauduttu. Toimittajat levittävät ja palstoilla elää nyt täysin virheellinen ymmärrys siitä mitä KKO tarkoittaa ja miltä pohjalta toteamuksia on tehty. Tosin "lainmukaisuus" ei ole Auer saagassa muutenkaan ollut mikään keskeinen seikka..

Kiinnostaisi tällain tavallisena maantallaajana kyllä kuulla jokin selitys noista lauseista.

Lyhykäisyydessää, KKO on arvioinut asiaa ainoastaan pintapuolisesti eikä ole perehtynyt asian näyttöön muuten kuin siten, kun mitä siitä on purkuperusteena olevaan tuomioon kirjoitettu. Uusista kertomuksista on ollut arvioitavana aikuisten lasten videoidut kertomukset, joissa perustellusti voidaan olettaa asiaa käsiteltävän vain lyhyesti. Näitä kertonuksia on arvioitu vasten tuomiossa selostettua näyttöarviointia ja ratkaisu koskee hypoteettista tilannetta, että olisiko tuomio ollut toinen silloin kun asiaa ratkaistiin,.jos hovioikeudessa olisi ollut käytössä ne videot. Noin normaalisti niin kertomusten uskottavuuden arvioinnissa painotetaan ensimmäistä kertomusta, yksityiskohtaisuutta, johdonmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta. Tätä vasten KKO:n johtopäätös tästä osiosta on siis ihan looginen, mutta kertomuksia ei siis ole vastakkain vertailtu. KKO ei myöskään ole itsenäisesti arvioinut kertomuksia muun näytön valossa, koska mitään muuta näyttöä ei siis ole arvioitu. KKO on kuitenkin purkanut tuomion perusteella, jota ei montaa kertaa ole käytetty historiassa todeten, että uudet kertomukset muuttavat tilannetta niin merkittävästi, että koko paketti on arvioitava uudelleen. Kopsaan vielä muutaman kohdan päätöksestä, toivottavasti tämä kiireellä annettu selostus vähän auttaa hahmottamaan kokonaisuutta:

Kysymyksenasettelu
7. Korkeimmassa oikeudessa on ensin kysymys siitä, voidaanko tuomiovirhekantelu ja tuomion purkamista koskeva hakemus tutkia. Siinä tapauksessa, että hakemukset otetaan tutkittavaksi, asiassa on arvioitavana, onko oikeudenkäynnissä hovioikeudessa tapahtunut sellainen oikeudenkäyntivirhe, jonka johdosta hovioikeuden tuomio tulisi poistaa, tai onko asiassa vedottu sellaiseen uuteen todisteeseen, jonka johdosta hovioikeuden tuomio tulisi purkaa.

14. Korkein oikeus toteaa, että silloin kun hakemus rikostuomion purkamisesta syytetyn eduksi perustuu uuteen seikkaan tai todisteeseen, arvioitavana on pääsääntöisesti ensin oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdan mukainen edellytys siitä, olisiko seikan tai todisteen esittäminen todennäköisesti johtanut syytetyn vapauttamiseen tai lievempien rangaistussäännösten soveltamiseen. Erittäin painavien syiden nojalla tuomio voidaan purkaa ilman tällaisen edellytyksen täyttymistä. Erittäin painavat syyt on peruste, joka voi jo sanamuotonsa mukaan tulla vain harvoin sovellettavaksi. Korkein oikeus katsoo, että X:n ja Y:n purkuhakemuksessa vedottua uutta todistelua on kysymyksessä olevassa asiassa arvioitava ensin sillä perusteella, olisiko sen esittäminen todennäköisesti johtanut heidän vapauttamiseensa.

15. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdassa tarkoitettua todennäköisyyttä on tarkasteltava siltä kannalta, miten asiaa käsitellyt tuomioistuin olisi ratkaisua tehdessään arvioinut asiaa, mikäli uusi seikka olisi ollut sen tiedossa. Tällainen arviointi on purkuhakemuksen käsittelyn yhteydessä väistämättä hypoteettista, joten harkinnassa on kiinnitettävä huomiota tuomioistuimen ratkaisun perusteluihin ja muihin asiassa esille tulleisiin seikkoihin sekä tehtävä niiden perusteella kokonaisarviointi. (Ks. esim. KKO 2023:6, kohta 13.)
16. Tuomion purkamista koskevassa asiassa aiemmassa oikeudenkäynnissä esitetty todistelu ei ole välittömästi Korkeimman oikeuden arvioitavana. Arvio uuden selvityksen merkityksestä aikaisemman näyttöratkaisun kannalta perustuu yhtäältä uudesta selvityksestä ilmenevään sekä toisaalta purun kohteena olevasta ratkaisusta ilmeneviin seikkoihin. Keskeistä tässä arviossa on, miten vakuuttavana syyksilukemisen perusteita voidaan purun kohteena olevassa ratkaisussa pitää uuden selvityksen valossa. Purkuasian yhteydessä näytön arviointia ei ole tarkoitettu suoritettavaksi yksityiskohtaisesti ja kokonaisuudessaan uudestaan niissä tilanteissa, joissa tuomion mahdollisen purkamisen jälkeen asian käsittely jatkuu täydentyneen todistusaineiston perusteella alemmassa oikeusasteessa. 

Korkeimman oikeuden arviointi
30. Purkuhakemuksen tueksi on tässä asiassa esitetty aikaisemmin kohdeasiassa tapahtumista kertoneiden B:n, C:n ja D:n muuttuneet kertomukset. Asiassa tehtävä todennäköisyysarvio kohdistuu siten tilanteeseen, jossa kohdetuomiossa esitetyn todistelun lisäksi olisi ollut käytettävissä nyt esitetty uusi selvitys. Todennäköisyyskynnyksen ylittymistä arvioitaessa on arvioitava yhtäältä kertomusten muuttumiselle esitettyjä syitä ja toisaalta uusista kertomuksista ilmenevien seikkojen merkitystä syyksiluettujen rikosten tunnusmerkistöjen täyttymisen kannalta.

(36) Edellä kohdassa 33 todetuin tavoin uusiin kertomuksiin liittyy epävarmuustekijöitä, mutta kertomusten näyttöarvoa ja merkitystä ei ole mahdollista arvioida yksityiskohtaisesti ja kokonaisuudessaan tämän purkuasian käsittelyn yhteydessä. Tällainen kattava arviointi edellyttäisi B:n, C:n ja D:n uusien kertomusten arviointia suhteessa heidän aiemmin antamiinsa kertomuksiin ja kohdeasiassa esitettyyn muuhun todisteluun.

[peltirumpu]

Niinhän tuo hovioikeus sanoo, että on vahvaa näyttöä syyllisyydestä.

Nyt sitten vaan listaat tähän ne näytöt. Helppo homma...

hätäkeskustallenteelta ei kuulunut ääniä kamppailusta.hätäkeskustallenne kokonaisuudessaan osoittaa ettei paikalla ole muita aikuisia kuin annuli ja uhri. Tontilta ei löytynyt jälkiä ulkopuolisesta. Auerin t-paidassa oli uhrin verta. Todistajan kertomus: Lahden kanssa vuonna 2004 samalla kurssilla ollut nainen kertoi, että Lahti pelkäsi puolisoaan ja harkitsi hänestä jopa avioeroa. Lasten kertomukset. Annulin oma tunnustus, joka kuulosti loogiselta ja uskottavalta tunnustukselta. Näyttöä syyllisyydestä on niin paljon, etten jaksa edes kirjoittaa kaikkea sitä. Ja kuten hovioileus totesi: syyllisyydestä löytyy vahvempaa näyttöä kuin syyttömyydestä.

Älä höpötä. Tuo kaikki on sontiksen kehittämää sonta-paskaa ja niiden näyttöarvo on tasan nolla. Ja sen on myös hovioikeus KAHDESTI todennut

[Rego]

Odotan vain törmääväni seripuolella sitkeästi viljeltyyn väitteeseen, että KKO katsoi muun näytön olevan "niin vahvaa, että lasten kertomusten muuttuminen ei olisi muuttanut lopputulosta." Tai "KKO ei pitänyt muuttuneita kertomuksia uskottavana".
Kun muutenkin jatkuvasti haastatellaan oikeusoppineita kommenttien vuoksi niin ihmettelen miksi tuon KKO tuomion purkamiseksi ja selittämiseksi ei ole vaivauduttu. Toimittajat levittävät ja palstoilla elää nyt täysin virheellinen ymmärrys siitä mitä KKO tarkoittaa ja miltä pohjalta toteamuksia on tehty. Tosin "lainmukaisuus" ei ole Auer saagassa muutenkaan ollut mikään keskeinen seikka..

Kiinnostaisi tällain tavallisena maantallaajana kyllä kuulla jokin selitys noista lauseista.

Lyhykäisyydessää, KKO on arvioinut asiaa ainoastaan pintapuolisesti eikä ole perehtynyt asian näyttöön muuten kuin siten, kun mitä siitä on purkuperusteena olevaan tuomioon kirjoitettu. Uusista kertomuksista on ollut arvioitavana aikuisten lasten videoidut kertomukset, joissa perustellusti voidaan olettaa asiaa käsiteltävän vain lyhyesti. Näitä kertonuksia on arvioitu vasten tuomiossa selostettua näyttöarviointia ja ratkaisu koskee hypoteettista tilannetta, että olisiko tuomio ollut toinen silloin kun asiaa ratkaistiin,.jos hovioikeudessa olisi ollut käytössä ne videot. Noin normaalisti niin kertomusten uskottavuuden arvioinnissa painotetaan ensimmäistä kertomusta, yksityiskohtaisuutta, johdonmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta. Tätä vasten KKO:n johtopäätös tästä osiosta on siis ihan looginen, mutta kertomuksia ei siis ole vastakkain vertailtu. KKO ei myöskään ole itsenäisesti arvioinut kertomuksia muun näytön valossa, koska mitään muuta näyttöä ei siis ole arvioitu. KKO on kuitenkin purkanut tuomion perusteella, jota ei montaa kertaa ole käytetty historiassa todeten, että uudet kertomukset muuttavat tilannetta niin merkittävästi, että koko paketti on arvioitava uudelleen. Kopsaan vielä muutaman kohdan päätöksestä, toivottavasti tämä kiireellä annettu selostus vähän auttaa hahmottamaan kokonaisuutta:

Kysymyksenasettelu
7. Korkeimmassa oikeudessa on ensin kysymys siitä, voidaanko tuomiovirhekantelu ja tuomion purkamista koskeva hakemus tutkia. Siinä tapauksessa, että hakemukset otetaan tutkittavaksi, asiassa on arvioitavana, onko oikeudenkäynnissä hovioikeudessa tapahtunut sellainen oikeudenkäyntivirhe, jonka johdosta hovioikeuden tuomio tulisi poistaa, tai onko asiassa vedottu sellaiseen uuteen todisteeseen, jonka johdosta hovioikeuden tuomio tulisi purkaa.

14. Korkein oikeus toteaa, että silloin kun hakemus rikostuomion purkamisesta syytetyn eduksi perustuu uuteen seikkaan tai todisteeseen, arvioitavana on pääsääntöisesti ensin oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdan mukainen edellytys siitä, olisiko seikan tai todisteen esittäminen todennäköisesti johtanut syytetyn vapauttamiseen tai lievempien rangaistussäännösten soveltamiseen. Erittäin painavien syiden nojalla tuomio voidaan purkaa ilman tällaisen edellytyksen täyttymistä. Erittäin painavat syyt on peruste, joka voi jo sanamuotonsa mukaan tulla vain harvoin sovellettavaksi. Korkein oikeus katsoo, että X:n ja Y:n purkuhakemuksessa vedottua uutta todistelua on kysymyksessä olevassa asiassa arvioitava ensin sillä perusteella, olisiko sen esittäminen todennäköisesti johtanut heidän vapauttamiseensa.

15. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdassa tarkoitettua todennäköisyyttä on tarkasteltava siltä kannalta, miten asiaa käsitellyt tuomioistuin olisi ratkaisua tehdessään arvioinut asiaa, mikäli uusi seikka olisi ollut sen tiedossa. Tällainen arviointi on purkuhakemuksen käsittelyn yhteydessä väistämättä hypoteettista, joten harkinnassa on kiinnitettävä huomiota tuomioistuimen ratkaisun perusteluihin ja muihin asiassa esille tulleisiin seikkoihin sekä tehtävä niiden perusteella kokonaisarviointi. (Ks. esim. KKO 2023:6, kohta 13.)
16. Tuomion purkamista koskevassa asiassa aiemmassa oikeudenkäynnissä esitetty todistelu ei ole välittömästi Korkeimman oikeuden arvioitavana. Arvio uuden selvityksen merkityksestä aikaisemman näyttöratkaisun kannalta perustuu yhtäältä uudesta selvityksestä ilmenevään sekä toisaalta purun kohteena olevasta ratkaisusta ilmeneviin seikkoihin. Keskeistä tässä arviossa on, miten vakuuttavana syyksilukemisen perusteita voidaan purun kohteena olevassa ratkaisussa pitää uuden selvityksen valossa. Purkuasian yhteydessä näytön arviointia ei ole tarkoitettu suoritettavaksi yksityiskohtaisesti ja kokonaisuudessaan uudestaan niissä tilanteissa, joissa tuomion mahdollisen purkamisen jälkeen asian käsittely jatkuu täydentyneen todistusaineiston perusteella alemmassa oikeusasteessa. 

Korkeimman oikeuden arviointi
30. Purkuhakemuksen tueksi on tässä asiassa esitetty aikaisemmin kohdeasiassa tapahtumista kertoneiden B:n, C:n ja D:n muuttuneet kertomukset. Asiassa tehtävä todennäköisyysarvio kohdistuu siten tilanteeseen, jossa kohdetuomiossa esitetyn todistelun lisäksi olisi ollut käytettävissä nyt esitetty uusi selvitys. Todennäköisyyskynnyksen ylittymistä arvioitaessa on arvioitava yhtäältä kertomusten muuttumiselle esitettyjä syitä ja toisaalta uusista kertomuksista ilmenevien seikkojen merkitystä syyksiluettujen rikosten tunnusmerkistöjen täyttymisen kannalta.

(36) Edellä kohdassa 33 todetuin tavoin uusiin kertomuksiin liittyy epävarmuustekijöitä, mutta kertomusten näyttöarvoa ja merkitystä ei ole mahdollista arvioida yksityiskohtaisesti ja kokonaisuudessaan tämän purkuasian käsittelyn yhteydessä. Tällainen kattava arviointi edellyttäisi B:n, C:n ja D:n uusien kertomusten arviointia suhteessa heidän aiemmin antamiinsa kertomuksiin ja kohdeasiassa esitettyyn muuhun todisteluun.

Kiitos paljon!

Aika moni osasi odottaa, että lapset aikuistuttuaan muuttavat kertomuksiansa, mutta se mitä kaikkea käytännössä tapahtuu sen jälkeen oli minulle ainakin hämärän peitossa.

Katsoin yhtä haastattelua, missä haastateltava ei selvästi halunnut sanoa sitä ääneen, mutta antoi mielestäni ymmärtää, että tuomiota ei olisi pitänyt purkaa koska kaikki meni muodollisesti oikein silloin aikanaan

[Kotietsivä2008]

Mua kiinnostaisi tietää mikä oli se teonkuvaus murhaoikeudenkäynnin toisella kierroksella? Että miten syyttäjä väitti teon tapahtuneen? Missä kohtaa häkepuhelua soitettiin nauhoitusta ja mikä oli tyttären rooli isän surmaamisessa?