Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[LexVeritas]

Yhden kikkapihti-iskun väitetään siis aiheuttaneen Gustafssonille

- murtuman vasemmalle alaleukaan

- murtuman nivelnastan kohdalle

- murtuman vasemman poskiluun sivuseinämään ja kattoon

- murtuman poskikaareen

- otsaluun ja poskiluun liitoksen avautumisen

- murtuman ohimoluun ääriviivaan vasemman korvan taakse

- ompeleita vaatineita ruhjehaavoja ohimon ja päälaen seudulle

- läpihaavan poskeen

- haavan leukaan

- iskunjäljen vasempaan silmäkulmaan

- viiltohaavan oikeaan kyynärvarteen

- Brillen hematooman, joka on luotettava osoitus kallonpohjan murtumasta

- korvavamman, joka vaati kaksi leikkausta

- ilmeisen sisäkorvan tasapainoelimen häiriön

- diagnosoidun aivovamman joka merkittiin "aivoruhje", ja joka ilmeni vielä 11 päivää vammautumisen jälkeen tehdyssä EEG-tutkimuksessa laajana häiriöalueena Gustafssonin vasemmassa aivolohkossa.

[Kyo_Saki2]

Jos ajatellaan tuolla skenaariolla (joka on toki yksi monista, juttuhan on virallisesti edelleen pimeä), että oli tuollainen taistelu elämästä ja kuolemasta Nissen ja Sepon välillä, niin miksei Seppo olisi saattanut onnistua lyömään useamminkin Nisseä niillä pihdeillä päähän ennen kuin sai itse puukosta, jolloin pyristelynsä loppuivat siihen.

[VittoriaVetra]

Tässä oma hypoteesi tapahtuneesta..jos ajatellaan että tekijä Nils:

Nilsillä on puhjennut yhtäkkiä joku mielenterveysongelma...esim. joku näistä: impulssikontrollin katoaminen, äkillinen aggressionpurkaus, alkoholin aiheuttama psykoottinen episodi

Ollaan Puudumjärvellä:

Pojat juovat alkoholia, valvovat, suunnittelevat ehkä kalaan lähtöä. Tytöt heränneet teltassa ehkä poikien (kovaääniseen jutusteluun/sananvaihtoon/ vittuiluun ) ja kirjoittavat ylös tapahtumia.

Seppo alkanut vittuilemaan Nilsille ..tai Nils alkanut vittuilemaan Sepolle...juotu alkoholia(viinaa)..valvottu..Oletetaan, että Nils koki Sepon uhkana romanttiselle suhteelleen, ja että Seppo olisi yrittänyt lähestyä tyttöä (tai ainakin Nils luullut niin.) ..tai maininnut Nilsille jotain Björklundista. Tällöin olisi Björklund hyvinkin voinut olla kohde emotionaalisessa raivossa ( kun ajatellaan sitä että pahimmat vammat oli aiheutettu Björklundille).

Tietenkin jos on ollut täysin sekavassa tilassa (delirium) ei ehkä pystyisi kohdistamaan eniten raivoa yhteen ihmisistä (Björklund) vaan olisi enemmän kaoottista mäiskimistä (tosin niinhän se vähän olikin, mutta silti kukaan muu ei jäänyt henkiin kuin Nils).

Työt ovat havainneet että jaha pojat edelleen kännissä
(kirjoitetaan ylös havainto)..juovatko pojat lisää? .. Merkintä kertoo heidän huolensa ja havaintonsa, ei vielä hyökkäystä tai väkivaltaa. Merkinnät loppuvat koska Seppo on saanut tarpeekseen Nilsin syytöksistä ja vittuilusta ja hän palaa juuri telttaan tuolloin. Tytöt eivät voineet enää kirjata, koska tapahtuma muuttui hetkeksi uhkaavaksi.

Mutta ei Nils välttämättä ollut niin kännissä kuin Seppo..Nils ehkä tottunut juomaan enemmän..ei siksi ollut niin päissään mitä muut luuli...siksi pystyi edes jotenkin kohdistamaan ylitappamisen Björklundiin. Nilsin vamma tullut Sepon huitaisusta jollain esineellä tai ehkä nyrkillä.
On kerrottu että myöhemmin eräs Nilsin tunteva oli nähnyt tämän jossain baarissa/pubissa vuosia tapahtuneen jälkeen ja oli sielläkin uhitellut kännipäissään jotain ihmistä. Eli havainto baarista vuosia myöhemmin viittaa siihen, että Nils oli impulsiivinen, uhkaileva ja aggressiivinen päihtyneenä, mikä tukee ajatusta impulsiivisesta mutta tavoitteellisesta raivosta.
Hypoteesi loppuu.


Pohdintaa:
Nils ja Björklund olivat seurustelleet vain kolme viikkoa. Voiko näin lyhkäisessä suhteessa olla jo sellaisia tunteita että joku olisi valmis tappamaan?
Nilsin luonnetta en tietenkään sen paremmin tiedä mutta mikäli hän on ollut herkästi omistushaluinen. Hän kokee uhkaa itsetunnolleen tai omistusoikeudelleen ja sitten päihteet tai stressi alentavat impulssikontrollia. Ehkä hän on ollut heti suhteen alkaessa omistushaluinen. Onhan tälläisiä ihmisiä paljonkin. .. Mitä jos Björklund oli uskoitunut tästä asiasta joka ahdisti häntä Sepolle..ja Seppo otti asian esille joka eskaloitui..Tämä siis täysin spekua.

[LexVeritas]

^Tuo ei tosiaan ole pohdintaa, vaan spekuloivaa satuilua.

Esimerkiksi. Pauli Pirinen ei poliisin johdatteluyrityksistä huolimatta koskaan väittänyt tunnistaneensa "Klaukkalan baarirähjääjää" varmuudella Gustafssoniksi. Lisäksi hän kertoi, että moinen käytös oli tavanomaista ko. baarissa. Jos rähjääjä oli Gustafsson, niin eikö hänellä olisi voinut olla syy antipatiaan Piristä kohtaan, joka oli kesällä 1960 epäiltynä Bodomin murhista? Pirisellä on sitä paitsi tunnetuista epäillyistä vahvin motiivi. Itse en pidä Piristä murhaajana, ja tuskin pitää Gustafssonkaan, ainakaan enää. Gustafsson oli Bodomin murhien aikaan epävirallisesti kihloissa. Hänen ei tiedetä olleen koskaan mustasukkainen/omistushaluinen kenestäkään. Gustafsson ei ole tiettävästi koskaan syyllistynyt väkivaltarikokseen.

[Cohle]

Jos ajatellaan tuolla skenaariolla (joka on toki yksi monista, juttuhan on virallisesti edelleen pimeä), että oli tuollainen taistelu elämästä ja kuolemasta Nissen ja Sepon välillä, niin miksei Seppo olisi saattanut onnistua lyömään useamminkin Nisseä niillä pihdeillä päähän ennen kuin sai itse puukosta, jolloin pyristelynsä loppuivat siihen.

Ystäväänsä päähän lyöminen raskaalla astalolla yhdenkin kerran on sellainen teko, että lyöjä tavallisesti säikähtää tekoaan. Se on terve reaktio. Puhumattakaan, että jatkaisi lyömistä. Seppo ei tuossa tilanteessa tiennyt, miten raivona Nils oli.

Nils ja Björklund olivat seurustelleet vain kolme viikkoa. Voiko näin lyhkäisessä suhteessa olla jo sellaisia tunteita että joku olisi valmis tappamaan?

Sellaisia tunteita voi tulla jo yhden illan tuttavuuden myötä. Mustasukkaisuus ja kateus ovat tehokasta polttoainetta mihin tahansa.

Tällöin olisi Björklund hyvinkin voinut olla kohde emotionaalisessa raivossa

Mitä muuta raivo on paitsi emotionaalista? Tuota sanaa ängetään nykyään minne sattuu. Se ei tee käyttäjästään fiksumpaa.

[Ross Sullivan]

Jos ajatellaan tuolla skenaariolla (joka on toki yksi monista, juttuhan on virallisesti edelleen pimeä), että oli tuollainen taistelu elämästä ja kuolemasta Nissen ja Sepon välillä, niin miksei Seppo olisi saattanut onnistua lyömään useamminkin Nisseä niillä pihdeillä päähän ennen kuin sai itse puukosta, jolloin pyristelynsä loppuivat siihen.

Ystäväänsä päähän lyöminen raskaalla astalolla yhdenkin kerran on sellainen teko, että lyöjä tavallisesti säikähtää tekoaan. Se on terve reaktio. Puhumattakaan, että jatkaisi lyömistä. Seppo ei tuossa tilanteessa tiennyt, miten raivona Nils oli.

Nils ja Björklund olivat seurustelleet vain kolme viikkoa. Voiko näin lyhkäisessä suhteessa olla jo sellaisia tunteita että joku olisi valmis tappamaan?

Sellaisia tunteita voi tulla jo yhden illan tuttavuuden myötä. Mustasukkaisuus ja kateus ovat tehokasta polttoainetta mihin tahansa.

Tällöin olisi Björklund hyvinkin voinut olla kohde emotionaalisessa raivossa

Mitä muuta raivo on paitsi emotionaalista? Tuota sanaa ängetään nykyään minne sattuu. Se ei tee käyttäjästään fiksumpaa.

Eiköhän se kaikkein selittävin tekijä ole nimenomaan Nissen luonne ja ominaisuudet: väkivaltaan taipuvainen ja riidanahaluinen. Sepi harrasti painia ja on voinut olla yllättävän pystyvä fyysisesti. Ehkä se on vielä erikseen ärsyttänyt, että "se nörttikaveri selätti".

[LexVeritas]

Boisman lopetti painiharrastuksensa 12-vuotiaana. Hän painoi kuolinhetkellään 54 kg. Se ei kylläkään ole oleellista, vaan se, ettei poikien välisestä riidasta/tappelusta ole todistetta. Pikemminkin on todisteita, etteivät pojat tapelleet keskenään. Gustafsson tuskin oli erityisen "riidanhaluinen ja väkivaltaan taipuvainen". Jos hän olisi ollut, niin siitä kai olisi jotain asiallisia viitteitä eikä vain pari epämääräistä väitettä (tappeli 18-vuotiaana Peltoloiden kanssa ja tuuppasi Rombergin ojaan).

[Cohle]

Eiköhän se kaikkein selittävin tekijä ole nimenomaan Nissen luonne ja ominaisuudet: väkivaltaan taipuvainen ja riidanahaluinen.

No tämäkin toki.

Se ei kylläkään ole oleellista, vaan se, ettei poikien välisestä riidasta/tappelusta ole todistetta.

Absence of evidence is not evidence of absence.

[LexVeritas]

Absence of evidence is not evidence of absence.

Kuten sanottu, niin poikien tappelemattomuuteen keskenään viittaa moni todiste. Sitä vastoin mikään todiste ei viittaa siihen, että he olisivat tapelleet keskenään.
Gustaffsonin luonne ja elämänkaari eivät tosiaan sovi lainkaan kolmoismurhaajan eikä minkään muunkaan rikollistyypin profiiliin, kuten todistettu on.

[LogiikanAuktorieetti]

Boisman lopetti painiharrastuksensa 12-vuotiaana. Hän painoi kuolinhetkellään 54 kg. Se ei kylläkään ole oleellista, vaan se, ettei poikien välisestä riidasta/tappelusta ole todistetta. Pikemminkin on todisteita, etteivät pojat tapelleet keskenään.

Veritas on samaa mieltä hejac kirjoituksen kanssa. Siinähän ei väitetä että riitaa olisi ollut, tappelu vaan. Eikä nyt väitetä että siitäkään mitää selviä, todisteita olisi jääny. Gustafsson tappoi tappelun aiheuttajan, vastustajan ja todistajan. Tappo, tappo ja siinä ja siinä että onko murha. Ei istuis Nils päivääkään jos tunnustaisi huomenna. Helpottaisi varmaan jos on vielä elossa.

[LexVeritas]

Boisman lopetti painiharrastuksensa 12-vuotiaana. Hän painoi kuolinhetkellään 54 kg. Se ei kylläkään ole oleellista, vaan se, ettei poikien välisestä riidasta/tappelusta ole todistetta. Pikemminkin on todisteita, etteivät pojat tapelleet keskenään.

Veritas on samaa mieltä hejac kirjoituksen kanssa. Siinähän ei väitetä että riitaa olisi ollut, tappelu vaan. Eikä nyt väitetä että siitäkään mitää selviä, todisteita olisi jääny. Gustafsson tappoi tappelun aiheuttajan, vastustajan ja todistajan. Tappo, tappo ja siinä ja siinä että onko murha. Ei istuis Nils päivääkään jos tunnustaisi huomenna. Helpottaisi varmaan jos on vielä elossa.

Turhaa trollausta, tai sitten luetun ymmärtämisesi ja sisälukutaitosi on muuten vain idiootin tasolla. Nimimerkkisi ei kuvasta korkeaa kompetenssia tässäkään kontekstissa mutta toimii vitsinä.
Nisse-uskovaisuus on varmaan ihan kiva asia todellisuutta pakenevalle, mutta ilman todisteita siinä ei ole juurikaan järkeä.

[LexVeritas]

ESPOON KÄRÄJÄOIKEUSTIEDOTE 7.10.2005

3.8. osasto
Vitikka 1, 02760 Espoo


ASIA:TUOMIO RIKOSASIASSA R 05/1001

Syyttäjä / Nils Wilhelm Gustafsson


Käräjäoikeus on 7.10.2005 antanut tuomion rikosasiassa, jossa Espoosta
olevalle Nils Wilhelm Gustafssonille on vaadittu rangaistusta 5.6.1960
tehdyistä kolmesta murhasta.

Tuomiossa käräjäoikeus on hylännyt syytteen kaikilta osin.

Tuomion keskeiset perustelut ilmenevät seuraavasta syyllisyyskysymyksen
yhteenvetoa koskevasta tuomion kohdasta:



10. Yhteenveto syyllisyyskysymyksestä

Noudatettavana olevan oikeusjärjestyksen mukaan syyllistyminen
rikosoikeudellisesti rangaistavaksi määritettyyn tekoon edellyttää, että
tekijäksi ilmoitetun on katsottava epäilyksittä menetelleen tavalla, joka laissa
on säädetty rangaistavaksi.

Lähtökohtana mahdollisesti rangaistavaksi määriteltyä käyttäytymistä
arvioitaessa on aina syyttömyysolettamus, jonka kumoutuminen edellyttää,
että pienintäkään epäilystä sen olemasaolosta ei enää ole.
Rikosoikeudellisessa arvioinnissa tarkasteltavaksi asetetun syytettynä olevan
henkilön tekemisen lopputuloksen määrittämisen kohdalla on vain kaksi
kategoriaa: syytön tai syyllinen. Syylliseksi toteamien edellyttää siten aina,
että rikosoikeudellisen käsittelyn päätyttyä syyttömyysolettama on murrettu
tavalla, jossa epäilystäkään syyttömyydestä ei ole jäänyt voimaan.

Surmista kulunut pitkä aika on selkeästi vaikeuttanut luotettavan kuvan
saamista surmiin johtaneista tapahtumista. Tapahtumien kulkua ja
mahdollista syyllisyyttä harkitaessa ajan kulumisesta johtuvat
epävarmuustekijät eivät kuitenkaan voi koitua Gustafssonin vahingoksi.

Silminnäkijöiden havainnot 5.6.1960 varhain aamulla väkivallan käytön jo
ilmeisesti tapahduttua maahan lysähtäneen teltan vierestä piiloon siirtyneestä
ja alueelta kiireesti kenkien löytöpaikan suuntaan poistuneesta miehestä,
jonka tuntomerkit eivät sovellu Gustafssoniin, tukevat johtopäätöstä, että
paikalla on ollut surmaamisten aikaan ollut ulkopuolinen henkilö. Tätä
johtopäätöstä vahvistaa se, että varhain aamulla silminnäkijöiden
havaitseman maahan lysähtäneen teltan päällä makaamassa ollut henkilö on
suurella todennäköisyydellä ollut Gustafsson.

Toisten silminnäkijöiden havainnot 5.6.1960 myöhemmin aamupäivällä
Gustafssonin ulkoisesta olemuksesta tapahtumapaikalla sekä
lääketieteellisen selvityksen perusteella täysin mahdollisena pidettävä
Gustafssonille väkivallan käytöstä aiheutunut aivovamma sekä siihen liittyvä
voimakkaasti alentunut tajunnantaso ja toimintakyvyttömyys tukevat
johtopäätöstä, ettei Gustafsson ole hänellä todetut vammat saatuaan kyennyt
hävittämään tai viemään pois telttapaikalta surmaamisvälineitä, kateisiin
jäänyttä omaisuutta ja kenkiä, eikä Gustafsson ole myöskään pystynyt ketään
uhreista liikuttamaan.

Verijälkitutkimuksissa Gustafssonin verta on löytynyt teltan sisäpuolelta siitä
kohdasta, missä Gustafssonin pää hänen nukkuessa teltassa on ollut, ja
telttaa koskevissa tutkimuksissa on todettu teltan suuaukon olleen suljettuna,
mitkä seikat tukevat johtopäätöstä, että Gustafsson on ollut teltan sisällä ja
että myös hän on joutunut teltan ulkopuolelta käsin tapahtuneen
väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi.

Verijälkitutkimuksilla telttakankaasta ja Gustafssonin kengistä ei ole pystytty
sulkemaan pois sitä vaihtoehtoa, että ulkopuolien henkilö olisi ollut
telttapaikalla surmien tapahtuessa, eikä tutkimuksilla ole voitu saattaa edes
todennäköiseksi, että Gustafssonin kengät olisivat olleet surmaamishetkellä
jollakulla jalassa.

Telttapaikalla olleessa tyynyliinassa olevat veri- ja spermajäljet
vähäisessä määrin tukevat johtopäätöstä, että paikalla on saattanut olla
ulkopuolinen henkilö.

Lääketieteellinen selvitys huomion ottaen Gustafssonin ilmoittama
muistamattomuus väkivallan käytön tilanteesta ja muistiaukko myös sen
jälkeiseltä ajalta on täysin mahdollinen.

Se, että jotkut Gustafssonin kertomuksissaan esittämät käsitykset ovat
osoittautuneet virheellisiksi on ymmärrettävää huomioon ottaen se
todennäköisyys, miten läheisten henkilöiden ja tiedotusvälineiden esittämät
käsitykset ovat aikanaan vaikuttaneet vailla omia muistikuvia väkivallan
käytöstä olleen Gustafssonin käsityksiin. Lisäksi kulunut aika yli 40 vuotta on
vaikuttanut hänellä olleisiin muistikuviin. Gustafssonin esittämät virheelliset
käsitykset ja muistamattomuus eivät siten osoita hänen pyrkineen salaamaan
todellista tapahtumien kulkua. Gustafssonin yhteistyöhalukkuus
viranomaisten kanssa on päinvastoin osoittanut hänessä pyrkimystä selvittää
asiaa.

Mitään riittaa Gustafssonin ja muun seurueen välillä ei ole näytetty olleen,
eikä mitään motiivia väitetylle Gustafssonin väkivaltaisuudelle ole tullut esille.

Edellä todetut lukuisat seikat tukevat vahvasti johtopäätöstä Gustafssonin
syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen
osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syyteessä kerrotussa tilanteessa
väkivaltaa Björklundiin, Boismaniin tai Mäkeen.



[ allekirjoitus ]
Heikki Mikkola
Laamanni

[Karo79]

Kiitos! Tässä oli taas hyvä muistutus mikä on totta. Nils on todettu syyttömäksi.

[Karo79]

https://hejac.com/forum/viewtopic.php?t ... &start=700

Oikeasti... että Irmeli ja Seppo olisi olleet niin sikoja ja menneet panemaan telttaan jättäen Tuulikin itkemään teltan ulkopuolelle ja kenties herättämään Nissen. Irmelillä oli menkat. Vajaa 16 vuotias ei lähtisi mihinkään telttaan panemaan menkkojen aikana. En millään voisi ainakaan sellaiseen uskoa!
Sepolla ja Nissellä oli yöllä kahdet housut päällekkäin yön kylmyyden takia. Se että Sepillä oli sepalus jäänyt auki niin ei varmasti johdu siitä että oli Irmelin kanssa panemassa. Enemminkin on voinut yöllä puristaa vyötäröllä koska alla toiset housut niin on ehkä siksi avannut yöksi napin ja vetoketjun? Tai onko edes mennyt kiinni toisten housujen ollessa alla?

[Ross Sullivan]

Eiköhän se kaikkein selittävin tekijä ole nimenomaan Nissen luonne ja ominaisuudet: väkivaltaan taipuvainen ja riidanahaluinen.

No tämäkin toki.

Se ei kylläkään ole oleellista, vaan se, ettei poikien välisestä riidasta/tappelusta ole todistetta.

Absence of evidence is not evidence of absence.

Jos oikeus ja KRP ovat eri mieltä syyllisyydestä, niin pidän KRP:n kantaa uskottavampana. Ei siellä KRP:ssa tarvitse miettiä painotetusti ihmis- ja perusoikeuksista koostuvaa teoriahäkkyrää, jolla taataan se, että ketään ei syyttömänä tuomittaisi. Tosin sekin on lopulta poliittinen valinta. Ihan hyvin voitaisiin valita jenkkityylinen järjestelmä, jossa ei ole ihan niin kamalaa, että joku syytön välillä joutuu linnaan, kunhan rikolliset joutuvat tehokkaasti telkien taakse.