Mitkä seikat tukevat Anneli Auerin syyttömyyttä?

[Njord]

Kiinnostaisi tällain tavallisena maantallaajana kyllä kuulla jokin selitys noista lauseista.

Lyhykäisyydessää, KKO on arvioinut asiaa ainoastaan pintapuolisesti eikä ole perehtynyt asian näyttöön muuten kuin siten, kun mitä siitä on purkuperusteena olevaan tuomioon kirjoitettu. Uusista kertomuksista on ollut arvioitavana aikuisten lasten videoidut kertomukset, joissa perustellusti voidaan olettaa asiaa käsiteltävän vain lyhyesti. Näitä kertonuksia on arvioitu vasten tuomiossa selostettua näyttöarviointia ja ratkaisu koskee hypoteettista tilannetta, että olisiko tuomio ollut toinen silloin kun asiaa ratkaistiin,.jos hovioikeudessa olisi ollut käytössä ne videot. Noin normaalisti niin kertomusten uskottavuuden arvioinnissa painotetaan ensimmäistä kertomusta, yksityiskohtaisuutta, johdonmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta. Tätä vasten KKO:n johtopäätös tästä osiosta on siis ihan looginen, mutta kertomuksia ei siis ole vastakkain vertailtu. KKO ei myöskään ole itsenäisesti arvioinut kertomuksia muun näytön valossa, koska mitään muuta näyttöä ei siis ole arvioitu. KKO on kuitenkin purkanut tuomion perusteella, jota ei montaa kertaa ole käytetty historiassa todeten, että uudet kertomukset muuttavat tilannetta niin merkittävästi, että koko paketti on arvioitava uudelleen. Kopsaan vielä muutaman kohdan päätöksestä, toivottavasti tämä kiireellä annettu selostus vähän auttaa hahmottamaan kokonaisuutta:

Kysymyksenasettelu
7. Korkeimmassa oikeudessa on ensin kysymys siitä, voidaanko tuomiovirhekantelu ja tuomion purkamista koskeva hakemus tutkia. Siinä tapauksessa, että hakemukset otetaan tutkittavaksi, asiassa on arvioitavana, onko oikeudenkäynnissä hovioikeudessa tapahtunut sellainen oikeudenkäyntivirhe, jonka johdosta hovioikeuden tuomio tulisi poistaa, tai onko asiassa vedottu sellaiseen uuteen todisteeseen, jonka johdosta hovioikeuden tuomio tulisi purkaa.

14. Korkein oikeus toteaa, että silloin kun hakemus rikostuomion purkamisesta syytetyn eduksi perustuu uuteen seikkaan tai todisteeseen, arvioitavana on pääsääntöisesti ensin oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdan mukainen edellytys siitä, olisiko seikan tai todisteen esittäminen todennäköisesti johtanut syytetyn vapauttamiseen tai lievempien rangaistussäännösten soveltamiseen. Erittäin painavien syiden nojalla tuomio voidaan purkaa ilman tällaisen edellytyksen täyttymistä. Erittäin painavat syyt on peruste, joka voi jo sanamuotonsa mukaan tulla vain harvoin sovellettavaksi. Korkein oikeus katsoo, että X:n ja Y:n purkuhakemuksessa vedottua uutta todistelua on kysymyksessä olevassa asiassa arvioitava ensin sillä perusteella, olisiko sen esittäminen todennäköisesti johtanut heidän vapauttamiseensa.

15. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdassa tarkoitettua todennäköisyyttä on tarkasteltava siltä kannalta, miten asiaa käsitellyt tuomioistuin olisi ratkaisua tehdessään arvioinut asiaa, mikäli uusi seikka olisi ollut sen tiedossa. Tällainen arviointi on purkuhakemuksen käsittelyn yhteydessä väistämättä hypoteettista, joten harkinnassa on kiinnitettävä huomiota tuomioistuimen ratkaisun perusteluihin ja muihin asiassa esille tulleisiin seikkoihin sekä tehtävä niiden perusteella kokonaisarviointi. (Ks. esim. KKO 2023:6, kohta 13.)
16. Tuomion purkamista koskevassa asiassa aiemmassa oikeudenkäynnissä esitetty todistelu ei ole välittömästi Korkeimman oikeuden arvioitavana. Arvio uuden selvityksen merkityksestä aikaisemman näyttöratkaisun kannalta perustuu yhtäältä uudesta selvityksestä ilmenevään sekä toisaalta purun kohteena olevasta ratkaisusta ilmeneviin seikkoihin. Keskeistä tässä arviossa on, miten vakuuttavana syyksilukemisen perusteita voidaan purun kohteena olevassa ratkaisussa pitää uuden selvityksen valossa. Purkuasian yhteydessä näytön arviointia ei ole tarkoitettu suoritettavaksi yksityiskohtaisesti ja kokonaisuudessaan uudestaan niissä tilanteissa, joissa tuomion mahdollisen purkamisen jälkeen asian käsittely jatkuu täydentyneen todistusaineiston perusteella alemmassa oikeusasteessa. 

Korkeimman oikeuden arviointi
30. Purkuhakemuksen tueksi on tässä asiassa esitetty aikaisemmin kohdeasiassa tapahtumista kertoneiden B:n, C:n ja D:n muuttuneet kertomukset. Asiassa tehtävä todennäköisyysarvio kohdistuu siten tilanteeseen, jossa kohdetuomiossa esitetyn todistelun lisäksi olisi ollut käytettävissä nyt esitetty uusi selvitys. Todennäköisyyskynnyksen ylittymistä arvioitaessa on arvioitava yhtäältä kertomusten muuttumiselle esitettyjä syitä ja toisaalta uusista kertomuksista ilmenevien seikkojen merkitystä syyksiluettujen rikosten tunnusmerkistöjen täyttymisen kannalta.

(36) Edellä kohdassa 33 todetuin tavoin uusiin kertomuksiin liittyy epävarmuustekijöitä, mutta kertomusten näyttöarvoa ja merkitystä ei ole mahdollista arvioida yksityiskohtaisesti ja kokonaisuudessaan tämän purkuasian käsittelyn yhteydessä. Tällainen kattava arviointi edellyttäisi B:n, C:n ja D:n uusien kertomusten arviointia suhteessa heidän aiemmin antamiinsa kertomuksiin ja kohdeasiassa esitettyyn muuhun todisteluun.

Kiitos paljon!

Aika moni osasi odottaa, että lapset aikuistuttuaan muuttavat kertomuksiansa, mutta se mitä kaikkea käytännössä tapahtuu sen jälkeen oli minulle ainakin hämärän peitossa.

Katsoin yhtä haastattelua, missä haastateltava ei selvästi halunnut sanoa sitä ääneen, mutta antoi mielestäni ymmärtää, että tuomiota ei olisi pitänyt purkaa koska kaikki meni muodollisesti oikein silloin aikanaan

Ilmeisesti Ylen hattarapää-toimittaja Happosen kuuluttama ”prosessuaalinen totuus” oli saavutettu.

Tuosta päätöksestä olisi muuten myös valtakunnan syyttäjä saanut ohjeet lisätutkintaa varten. Koska korkki katsoi, että uusiin kertomuksiin liittyy epävarmuustekijöitä, niin totta kai silloin liittyy epävarmuustekjöitä myös vanhoihin. Eivät molemmat voi olla samaan aikaan totta. Tällöin olisi ollut luontevaa pyytää luotettavuusarviot psykologeilta jotka eivät ole arvioineet uusia tai vanhoja kertomuksia. Näkevät puhtaan pöydän ja kokonaisuuden. Joten syyttäjä päätti tietenkin pyytää näitä vanhoja kertomuksia arvioinneilta psykoilta hypoteesilausunnon uusista kertomuksista… No, ne hypoteesi olisi yhtä hyvin voinut pyytää vaikka vauva.fi:n parviälyltä; uhkailua, kiristystä ja lahjontaa olisi sieltäkin ehdotettu.

Sattuu sieluun näin sanoa, mutta tavallaan ymmärrän sitäkin osaa korkin päätöksestä, jossa sanotaan etteivät muuttuneet kertomukset olisi todennäköisesti muuttaneet lopputulosta vaikka ne olisivat olleet käytössä purettua tuomiota annettaessa. ”Todennäköisesti” on toki aika helvetin voimakas sana tässä kohdassa, ”välttämättä” ehkä soveliaampi. Ei korkilla ole voinut purkupäätöstä kirjoittaessaan olla tiedossa mitä syyttäjän tähtitodistajien Joki-Erkkilän ja mainion Auerin pariskunnan todisteluissa ilmenee tai miten Heinimaan terapiassa on puhuttu itse terapian aiheesta jnejne. Sillä tiedolla mitä nyt on kertynyt, olisi tuo arvio todennäköisyydestä jäänyt kaiketi antamatta, ainakin tuossa muodossa.

[mustapiste]

Mua kiinnostaisi tietää mikä oli se teonkuvaus murhaoikeudenkäynnin toisella kierroksella? Että miten syyttäjä väitti teon tapahtuneen? Missä kohtaa häkepuhelua soitettiin nauhoitusta ja mikä oli tyttären rooli isän surmaamisessa?

Löysin Maikkarilta vanhan jutun, jossa nostettiin esiin syyttäjän tärkeimmät ''todisteet''. Mitään varsinaista teonkuvausta ei siis ollut. Lasten tarinoita nauhoituksista ja Amandan roolista pääsee lukemaan hovioikeuden päätöksestä.

Keskeisimpiä uusia todisteita tämänkertaisessa oikeuskäsittelyssä olivat Auerin nuorimpien lasten kertomukset, syyttäjän esille tuomat motiiviväitteet sekä uusi verijälkitutkimus. Syyttäjän mielestä nyt oikeudessa esille tulleet Auerin kolmen nuorimman lasten kertomukset tukevat näkemystä siitä, että Auer on murhannut puolisonsa ja lavastanut teon näyttämään ulkopuolisen tekemältä. Vanhin lapsi on sen sijaan puhunut alusta alkaen äitinsä tapaan ulkopuolisesta murhaajasta, joka tunkeutui perheen taloon.

Toisekseen syyttäjä raotti oikeudessa myös Auerin mahdollista motiivia miehensä murhaan. Syyttäjä Jarmo Valkaman mukaan Auerin ja tämän puolison arvomaailmat muuttuivat täysin ennen murhaa. Valkama kertoi oikeudessa, että Auer kävi lastensa kanssa muun muassa varastelemassa myymälöissä, mitä Auerin mies ei suvainnut. Syyttäjä kertoi, että nimenomaan Auerin tekemiset sekä hänen arvomaailmansa ajoi pariskunnan vahvasti erokurssille. Tämän lisäksi hän kertoi, että Auer oli miestään ja lapsiaan kohtaan väkivaltainen. (Tämä hypoteesi perustui täysin lasten kertomaan, mitään näyttöä syyttäjä ei väitteidensä tueksi esittänyt)

Kolmantena vahvana asiana oikeudessa nousi esille uusi verijälkitutkimus. Kyse on uudesta todisteesta, joka katsottiin oikeudessa ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Rekonstruktio on tehty talvella 2011 Helsingin hovioikeuden antaman vapauttavan tuomion jälkeen. Asiassa asiantuntijana toiminut rikosylikonstaapeli Mika Tauru katsoi, että veriset kengänjäljet ja näppylähansikkaan jäljet murhapaikalla ovat lavastus. Puolustus kuitenkin kyseenalaisti muun muassa sen, tehtiinkö rekonstruktio oikein.

Syyttäjä ei kuitenkaan missään vaiheessa kuvannut sitä, miten Auer toteutti henkirikoksen, vaan pois sulki muita mahdollisuuksia. Auerin puolustus puolestaan valitti, että sen oli oikeussalissa ikään kuin todistettava syyttömyytensä. Mikään todiste sellaisenaan ei osoitakaan aukottomasti Auerin olevan syyllinen. Satakunnan käräjäoikeus puntaroikin tarkkaan, millainen painoarvo Anneli Auerin lasten uusilla kertomuksilla on Ulvilan murhajutussa.

Lainaus täältä: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ann ... ys/2439546. Kuten tiedämme, rekonstruktiot tehtiin vuonna 2011 väärin:

262. Rekonstruktiot eivät lähtökohdiltaan ole edellä todetulla tavalla täysin vastanneet tapahtumapaikalla muun asiassa esitetyn todistelun perusteella vallinneita olosuhteita. Rekonstruktioita rasittavien virheiden vuoksi niiden perusteella voidaan tehdä enintään suuntaa-antavia johtopäätöksiä.

[Josefiina Punakulta]

Kiinnostaisi tällain tavallisena maantallaajana kyllä kuulla jokin selitys noista lauseista.

Lyhykäisyydessää, KKO on arvioinut asiaa ainoastaan pintapuolisesti eikä ole perehtynyt asian näyttöön muuten kuin siten, kun mitä siitä on purkuperusteena olevaan tuomioon kirjoitettu. Uusista kertomuksista on ollut arvioitavana aikuisten lasten videoidut kertomukset, joissa perustellusti voidaan olettaa asiaa käsiteltävän vain lyhyesti. Näitä kertonuksia on arvioitu vasten tuomiossa selostettua näyttöarviointia ja ratkaisu koskee hypoteettista tilannetta, että olisiko tuomio ollut toinen silloin kun asiaa ratkaistiin,.jos hovioikeudessa olisi ollut käytössä ne videot. Noin normaalisti niin kertomusten uskottavuuden arvioinnissa painotetaan ensimmäistä kertomusta, yksityiskohtaisuutta, johdonmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta. Tätä vasten KKO:n johtopäätös tästä osiosta on siis ihan looginen, mutta kertomuksia ei siis ole vastakkain vertailtu. KKO ei myöskään ole itsenäisesti arvioinut kertomuksia muun näytön valossa, koska mitään muuta näyttöä ei siis ole arvioitu. KKO on kuitenkin purkanut tuomion perusteella, jota ei montaa kertaa ole käytetty historiassa todeten, että uudet kertomukset muuttavat tilannetta niin merkittävästi, että koko paketti on arvioitava uudelleen. Kopsaan vielä muutaman kohdan päätöksestä, toivottavasti tämä kiireellä annettu selostus vähän auttaa hahmottamaan kokonaisuutta:

Kysymyksenasettelu
7. Korkeimmassa oikeudessa on ensin kysymys siitä, voidaanko tuomiovirhekantelu ja tuomion purkamista koskeva hakemus tutkia. Siinä tapauksessa, että hakemukset otetaan tutkittavaksi, asiassa on arvioitavana, onko oikeudenkäynnissä hovioikeudessa tapahtunut sellainen oikeudenkäyntivirhe, jonka johdosta hovioikeuden tuomio tulisi poistaa, tai onko asiassa vedottu sellaiseen uuteen todisteeseen, jonka johdosta hovioikeuden tuomio tulisi purkaa.

14. Korkein oikeus toteaa, että silloin kun hakemus rikostuomion purkamisesta syytetyn eduksi perustuu uuteen seikkaan tai todisteeseen, arvioitavana on pääsääntöisesti ensin oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdan mukainen edellytys siitä, olisiko seikan tai todisteen esittäminen todennäköisesti johtanut syytetyn vapauttamiseen tai lievempien rangaistussäännösten soveltamiseen. Erittäin painavien syiden nojalla tuomio voidaan purkaa ilman tällaisen edellytyksen täyttymistä. Erittäin painavat syyt on peruste, joka voi jo sanamuotonsa mukaan tulla vain harvoin sovellettavaksi. Korkein oikeus katsoo, että X:n ja Y:n purkuhakemuksessa vedottua uutta todistelua on kysymyksessä olevassa asiassa arvioitava ensin sillä perusteella, olisiko sen esittäminen todennäköisesti johtanut heidän vapauttamiseensa.

15. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 3 kohdassa tarkoitettua todennäköisyyttä on tarkasteltava siltä kannalta, miten asiaa käsitellyt tuomioistuin olisi ratkaisua tehdessään arvioinut asiaa, mikäli uusi seikka olisi ollut sen tiedossa. Tällainen arviointi on purkuhakemuksen käsittelyn yhteydessä väistämättä hypoteettista, joten harkinnassa on kiinnitettävä huomiota tuomioistuimen ratkaisun perusteluihin ja muihin asiassa esille tulleisiin seikkoihin sekä tehtävä niiden perusteella kokonaisarviointi. (Ks. esim. KKO 2023:6, kohta 13.)
16. Tuomion purkamista koskevassa asiassa aiemmassa oikeudenkäynnissä esitetty todistelu ei ole välittömästi Korkeimman oikeuden arvioitavana. Arvio uuden selvityksen merkityksestä aikaisemman näyttöratkaisun kannalta perustuu yhtäältä uudesta selvityksestä ilmenevään sekä toisaalta purun kohteena olevasta ratkaisusta ilmeneviin seikkoihin. Keskeistä tässä arviossa on, miten vakuuttavana syyksilukemisen perusteita voidaan purun kohteena olevassa ratkaisussa pitää uuden selvityksen valossa. Purkuasian yhteydessä näytön arviointia ei ole tarkoitettu suoritettavaksi yksityiskohtaisesti ja kokonaisuudessaan uudestaan niissä tilanteissa, joissa tuomion mahdollisen purkamisen jälkeen asian käsittely jatkuu täydentyneen todistusaineiston perusteella alemmassa oikeusasteessa. 

Korkeimman oikeuden arviointi
30. Purkuhakemuksen tueksi on tässä asiassa esitetty aikaisemmin kohdeasiassa tapahtumista kertoneiden B:n, C:n ja D:n muuttuneet kertomukset. Asiassa tehtävä todennäköisyysarvio kohdistuu siten tilanteeseen, jossa kohdetuomiossa esitetyn todistelun lisäksi olisi ollut käytettävissä nyt esitetty uusi selvitys. Todennäköisyyskynnyksen ylittymistä arvioitaessa on arvioitava yhtäältä kertomusten muuttumiselle esitettyjä syitä ja toisaalta uusista kertomuksista ilmenevien seikkojen merkitystä syyksiluettujen rikosten tunnusmerkistöjen täyttymisen kannalta.

(36) Edellä kohdassa 33 todetuin tavoin uusiin kertomuksiin liittyy epävarmuustekijöitä, mutta kertomusten näyttöarvoa ja merkitystä ei ole mahdollista arvioida yksityiskohtaisesti ja kokonaisuudessaan tämän purkuasian käsittelyn yhteydessä. Tällainen kattava arviointi edellyttäisi B:n, C:n ja D:n uusien kertomusten arviointia suhteessa heidän aiemmin antamiinsa kertomuksiin ja kohdeasiassa esitettyyn muuhun todisteluun.

Kiitos paljon!

Aika moni osasi odottaa, että lapset aikuistuttuaan muuttavat kertomuksiansa, mutta se mitä kaikkea käytännössä tapahtuu sen jälkeen oli minulle ainakin hämärän peitossa.

Katsoin yhtä haastattelua, missä haastateltava ei selvästi halunnut sanoa sitä ääneen, mutta antoi mielestäni ymmärtää, että tuomiota ei olisi pitänyt purkaa koska kaikki meni muodollisesti oikein silloin aikanaan

Eipä mitään, myös syyttäjän lausumat asiasta edesauttoi väärien käsitysten syntymistä. Näytön arvioinnin vuoksi tuomion purkukynnys on äärettömällä, käytännössä mahdottomalla tasolla. Tuomareiden itsenäiselle näyttöharkinnalle ja tuomioiden pysyvyydelle annetaan todella suuri arvo, kuten sinällään ihan fiksua onkin. Jos kyse olisi prosessuaalisesta virheestä, niin noita ei tarvitsisi miettiä. KKO:n antama purkutuomio on ihan poikkeuksellinen eikä vastaavia tosiaan monta ole. Virheellistä tietoa liikkuu myös KKO:n purkupäätöksen merkityksestä, kun siinä lukee että "asia palautetaan käräjäoikeuteen". Tuomio on siis purettu KKO:n päätöksellä. Asia "palautettiin käräjäoikeuteen" siksi, että KKO ei tehnyt asiassa itsenäistä näyttöharkintaa, eikä siis ratkaissut itse asiaa, ainoastaan purkamisen edellytykset. Syyttäjä teki sitten itsenäisen harkinnan, että ylittyykö asiassa vielä syytekynnys ja syytetäänkö uudelleen.

[Päämiäs]

Katsoin yhtä haastattelua, missä haastateltava ei selvästi halunnut sanoa sitä ääneen, mutta antoi mielestäni ymmärtää, että tuomiota ei olisi pitänyt purkaa koska kaikki meni muodollisesti oikein silloin aikanaan

Kenkä, koska, missä, onko linkkiä?

Vasallikunnanrikollinen majuri Ali-Pekka Koivisto ainakin etukäteen kielsi purkamisen ja jälkeenpäin valehtelee, että KKO määräsi heidät syyttämään uudestaan - vaikka itse määräili. Iljettävintä on sama kuin rappari Valekanan valhe, että juuri Oikeusmurhattujen oma etu on uudet syytteet.

Murhassakaan mikään ei tue, vaan KAIKKI näyttö todistaa Auerin syyttömäksi - etenkin syytäjien esittämä - väärennöksillä ja ilmankin.

[Kuolemannaakka]

Minun nähdäkseni syyttäjä tai kukaan Aueria syylliseksi väittävä ei ole koskaan edes osannut sanoa, milloin Lahti surmataan. Vaikka tapahtumat ovat nauhalla.

Juttu olisi pitänyt kaatua jo ensimmäisillä käräjillä pelkästään siihen asiatuntijalausuntoon, että Lahti kuoli aivoihin tunkeutuneeseen astaloniskuun välittömästi eikä ole sen jälkeen voinut äännellä. Jos ja kun hän ääntelee vielä Auerin palattua puhelimeen, niin silloin häntä ei ole vielä aivoihin lyöty.

Lahti on syyttäjän mukaan äänessä vielä 30sek kuolemansa jälkeen!

[TutkivaEiTieltäEksy]

Minun nähdäkseni syyttäjä tai kukaan Aueria syylliseksi väittävä ei ole koskaan edes osannut sanoa, milloin Lahti surmataan. Vaikka tapahtumat ovat nauhalla.

Juttu olisi pitänyt kaatua jo ensimmäisillä käräjillä pelkästään siihen asiatuntijalausuntoon, että Lahti kuoli aivoihin tunkeutuneeseen astaloniskuun välittömästi eikä ole sen jälkeen voinut äännellä. Jos ja kun hän ääntelee vielä Auerin palattua puhelimeen, niin silloin häntä ei ole vielä aivoihin lyöty.

Lahti on syyttäjän mukaan äänessä vielä 30sek kuolemansa jälkeen!

Omat korvani kuulevat uhrin viimeiset äänet ajassa n. 2:27
Eli häke on juuri palannut lijoille, sanoo "joo haloo" jonka jälkeen kuulen vielätämän yhden väsyneen äänen.
Kuulen puhetta kyllä tämänkin jälkeen, mutta se on matala miesääni ja veikkaan, että tulee häken suunnasta.

[Rego]

Katsoin yhtä haastattelua, missä haastateltava ei selvästi halunnut sanoa sitä ääneen, mutta antoi mielestäni ymmärtää, että tuomiota ei olisi pitänyt purkaa koska kaikki meni muodollisesti oikein silloin aikanaan

Kenkä, koska, missä, onko linkkiä?

Vasallikunnanrikollinen majuri Ali-Pekka Koivisto ainakin etukäteen kielsi purkamisen ja jälkeenpäin valehtelee, että KKO määräsi heidät syyttämään uudestaan - vaikka itse määräili. Iljettävintä on sama kuin rappari Valekanan valhe, että juuri Oikeusmurhattujen oma etu on uudet syytteet.

Murhassakaan mikään ei tue, vaan KAIKKI näyttö todistaa Auerin syyttömäksi - etenkin syytäjien esittämä - väärennöksillä ja ilmankin.

https://youtu.be/nTNo1GG3sHU?si=GWgwV5Py5MkSAviP

En nyt ruvennut katsomaan uudestaan, mutta videon kommenttien perusteella muutkaan eivät pitäneet hänen antiansa kauhean vakuuttavana.

[MikaK]

Anneli tunnusti murhan lapselleen mutta sekään ei riittänyt tuomioon

[Pieni liekki]

Anneli tunnusti murhan lapselleen mutta sekään ei riittänyt tuomioon

Millä tavoin tuo edellä oleva mielestäsi tulee Annelin syyttömyyttä?

Onko muuten tilastotietoa, kuinka moni henkilö on käynyt tunnustamassa Ulvilan murhan poliisille?

[42 päivää ryypännyt]

Anneli tunnusti murhan lapselleen mutta sekään ei riittänyt tuomioon

Kuten hovioikeus on sanonut:

"syyksilukevaan tuomioon ei riitä vielä se, että syytetyn syyllisyydestä on esitetty vahvempi näyttö kuin hänen syyttömyydestään."

Mikä siis riittää syyksilukevaan tuomioon, ellei syyllisyydestä esitetty syyttömyyttä vahvempi näyttö?

[StephenHawking]

Postaan nyt tässä omat tärkeimmät havainnot, joiden takia pidän Annelia syyttömänä. Kaikkiin asioihin on mielestäni hyvät lähteetkin olemassa, mutta en ole niin järjestelmällinen että pystyisin niihin tässä suoraan viittamaan. Mutta esim. tuo sos. työntekijän sisälle tulo ja posliisin etsinnät yms. selviävät kuulusteluista ja todisteluista.

Kaksi omaa perusolettamaa:
1) Hätäpuhelussa ei ole etukäteen nauhoitettua sisältöä. Tästä ei ole teknistä näyttöä, eikä ole uskottavaa että nauhoitettu osa istuisi satumaisella tuurilla hätäkeskusvirkailijan toimintaan ja poissaoloon jne. Myös oikeus todennut tämän epäuskottavaksi.
2) Tytär ei ole mukana surmassa eikä salaliitossa. Tytär on ollut vuosien ajan kerronnassaan erittäin johdonmukainen painostuksesta huolimatta. Ottaen huomioon erittäin nuoren iän, ei ole uskottavaa että lapsi ei olisi paineen alla joko murtunut tai sitten alkanut keksiä asioita peitelläkseen totuutta ja tullut puhuneensa ristiin itsensä tai muiden todisteiden kanssa.

Puuttuvat jäljet
- Annelissa ei ollut pistohaavan lisäksi mitään jälkiä, jotka ovat tyypillisiä kamppailulle, jota on kiistattomasti käyty takkahuoneessa. En erittäin harvinaista, että hyökkääjä jäisi ilman uhrin puolustautumisesta johtuvia vammoja/jälkiä mm. käsiin.
- Annelissa ei ollut roiskuverijälkiä, jotka eivät sopisi pistohaavaan ja jotka olisivat peräisin uhrin surmaamisesta tai hänen kanssa kamppailustaan.
- Asunnosta ei löytynyt surmaajan jättämiä jälkiä takkahuoneen ulkopuolella. Mikäli Anneli olisi surmannut uhrin hätäpuhelun aikana, en pidä mahdollisena että tämä olisi onnistunut jättämättä selkeitä jälkiä sisälle, erityisesti ottaen huomioon kuinka verinen uhri ja takkhuone olivat.
- Annelista puuttuvat kuitujäljet. Olisi uskomatonta, että Anneli olis pitänyt vihreiden yms. kuitujen lähteitä päällään ja onnistunut ne riisumaan ilman että kuituja olisi löytynyt hänestä tai hänen yöpaidastaan.

Hätäpuhelu
- Uhrin ääntely sillä aikaa kun Anneli on puhelimessa. Kuuluu useita tuskaisia äännähdyksiä, joita on vaikea sijoittaa muuhun kuin kamppailuun ja iskujen vastaanottamiseen. Yksin lattialla selällään maatessa tuskin tällaisia äännähdyksiä kuuluisi.
- Uhri pyytää Annelia auttamaan useita kertoja.
- Uhri ei liiku pois takkahuoneesta. Käsitykseni mukaan vammmat ennen lopullisia iskuja eivät olleet sellaisia, etteikö uhri olisi pystynyt liikkumaan. Todistettavasti uhri on tajuisssaan ja pystyy puhumaan/huutamaan. Mielestäni ainoa selitys on se, että uhria estetään liikkumasta tavalla tai toisella surmaajan toimesta.
- Surman ajoitus mahdoton annetussa aikaikkunassa. Muutamassa sekunnissa lopetuslyönneistä puhelimeen sotkematta paikkoja vereen ja Amandan asiaa huomaamatta. Heille, jotka ovat sitä mieltä että teko on näin tehty, kysymys miksi Anneli olisi surmatessaan pitänyt näin kovaa kiirettä? Eihän hänellä oikeasti olisi näin kiire ollut. Se ainoa "kiire" on tullut jälkikäteen nimenomaan hätäpuhelun aikaikkunan takia. Miksi tehdä asia kiireellä ja ottaa riski, että jää jälkiä, kaatuu, kuuluu ääniä yms. mitä kaikkea voisi välttää tekemällä saman vaikka minuutin aikaikkunassa?

Yleinen aikaikkuna ja kadonneet tavarat
- Hätäpuhelun jälkeinen aikaikkuna on aika lyhyt ottaen huomioon, että iso osa ajasta meni soittaneen poliisin kanssa puhelimessa ja uhrin tarkastamiseen poliisin pyynnöstä. Käytännössä luokkaa minuutti aikaa jemmata kaikki kateissa oleva tavara sekä samalla pitää huoli, ettei verijälkiä jää vääriin paikkoihin ja ettei tytär tee havaintoja tästä vaiheesta.
- Kadonneet tavarat ovat edelleen kateissa. Ei ole mitenkään uskottavaa, että Anneli olisi onnistunut erittäin lyhyessä ajassa piilottamaan kaikki tavarat siten, ettei niitä löydä poliisi useissa etsinnöissä eikä talon seuraavat omistajat myöhemmin. Teoriaan, että Anneli on hakenut tavarat pakastimesta, totean että tämä on mielestäni mahdotonta. Perustelut: A) pakastimessa pitäisi olla vähintään runsas vaatekerta, kengät, astalo ja hanskat. Ei mikään pikkunyssäkkä, jonka voi vaan laittaa huomaamattomasti muovikassiiin. B) Poliisi oli tehnyt jo ennen käyntiä useita etsintöjä asuntoon, sekä katsonut pakastimeenkin. C) Anneli nimenomaan sosiaalityöntekijän kysyessä tuleeko mukaan sisälle, valitsi vaihtoehdon, että hän tulee mukaan. Mikäli tarkoitus olisi ollut hakea pois surmavälineistöä, varmaankin hän olisi valinnut vaihtoehdon, jossa sos. työntekijä jää ulos.

Varmasti nämäkin jollain tavalla pystyy joku mitätöimään, mutta aikamoista luovuutta se mielestäni vaatii.

[Cohle]

Anneli tunnusti murhan lapselleen mutta sekään ei riittänyt tuomioon

Kuten hovioikeus on sanonut:

"syyksilukevaan tuomioon ei riitä vielä se, että syytetyn syyllisyydestä on esitetty vahvempi näyttö kuin hänen syyttömyydestään."

Mikä siis riittää syyksilukevaan tuomioon, ellei syyllisyydestä esitetty syyttömyyttä vahvempi näyttö?

Tämä on hyvä kysymys, eikä asiaan varmaan ole yhtä ainoaa vastausta. Syytetty voi olla esim. 85 % todennäköisyydellä syyllinen, mutta silti juridisesti syytön. 100 % varmuus syyllisyydestä on kai melko harvinaista, se voisi edellyttää videotallennetta, jossa rikos ja tekijät olisi kiistattomasti tunnistettavissa. En tiedä. Aihetodisteilla on joka tapauksessa tärkeä merkitys kokonaisnäytössä. CSI ja muut televisiosarjat ovat olleet luomassa kuvaa siitä, että rikospaikalta löytyisi aina laadukas DNA- tai kuitunäyte, sormenjälki tai muu rikostekninen todiste. Näin ei aina ole.

Tätähän monet täällä Ulvila-osiossakin ovat jankuttaneet, että missä ovat suorat todisteet. Noh, kyllä niitä murhatuomioita jaettiin jo ennen DNA-tekniikkaakin.

Mutta tuo "varteenotettava epäily", niin se on täysin sen tuomariston harkinnan ja neuvottelun tulos. Henkirikoksissa tuomitsemiskynnys on korkea, ja syyllisyyden puolesta pitää olla hyvää näyttöä ja paljon.

Juridiikalle ominaista on se, että ratkaisut henkilöityvät väkisinkin. Samasta aineistosta voidaan tehdä kaksi eri johtopäätöstä.

[Ross Sullivan]

Anneli tunnusti murhan lapselleen mutta sekään ei riittänyt tuomioon

Kuten hovioikeus on sanonut:

"syyksilukevaan tuomioon ei riitä vielä se, että syytetyn syyllisyydestä on esitetty vahvempi näyttö kuin hänen syyttömyydestään."

Mikä siis riittää syyksilukevaan tuomioon, ellei syyllisyydestä esitetty syyttömyyttä vahvempi näyttö?

Tähän ei ole täysin yksiselittäistä vastausta, mutta henkirikosasiassa Suomessa (oikeuskirjallisuuden perusteella) pidetään noin 90 prosentin syyllisyystodennäköisyyttä rajana sille, että tuomitsemiskynnys ylittyy ja mahdollinen jäljelle jäävä epäily syyllisyydestä ei ole varteenotettava.

[peltirumpu]

^te onnettomat vääristelijät ette osaa kertoa edes yhtä ainoaa mahdollista tapaa, jolla Anneli olisi voinut surmata miehensä. Ette yhtäkään

[42 päivää ryypännyt]

^te onnettomat vääristelijät ette osaa kertoa edes yhtä ainoaa mahdollista tapaa, jolla Anneli olisi voinut surmata miehensä. Ette yhtäkään

Hakkasi puukolla (joka puuttui keittiöstä) ja viimeisteli vasaralla. Annuli itsekkin on kertonut johdoinmukaisesti ja uskottavasti että näin tuli tehtyä. Oli kuulemma valvonut putkassa ja mennyt niin sekaisin että alkoi vahingossa puhua totta.