Päihde­kuntoutus hoitaa asiakkaitaan eteerisillä öljyillä, myös äänimaljahoitoa tarjolla

[Nile Jarvis]

Ainut järkevä päihdehoito on minnesotahoito. Ei vaihdeta riippuvuutta toiseen, vaan kohdataan ihan oikeasti se sairaus. Opitaan ymmärtämään, että ei voi käyttää yhtään ja luodaan päihteetön loppuelämä.
Tulokset puhuvat puolestaan. Kaikki raha pitäisi ohjata näihin hoitolaitoksiin, koska näyttö on niin vahva.

Olisko tästä näytöstä jotain faktaa olemassa esim. vertaisarvioituja tutkimuksia? Tilastoja?

Niitä löytyy helposti googlettamalla

No sitten varmaan laitat niitä tänne, kun väitteen esitit.

[Nile Jarvis]

Minnesota-hoito toimii tilastollisesti hieman huonommin kuin ei mikään-hoito, ja siinä on kulttimaisia piirteitä. Sen takia moni pitää sitä "ainoana toimivana" hoitona, ollaan kultissa mukana.

Niin tässä ongelma on. Miten mitata omin päin raitistuneita ja eri hoitomuotoja?

[mijuheto]

narkit ja juopot näille ei verorahoja,mutta jos vakituinen työpaikka niin silloin kyllä verorahoilla voisi kuntouttaa.

[Carelin]

Olisko tästä näytöstä jotain faktaa olemassa esim. vertaisarvioituja tutkimuksia? Tilastoja?

Niitä löytyy helposti googlettamalla

No sitten varmaan laitat niitä tänne, kun väitteen esitit.

Kirjoita vaikka tekoälyyn minnesota hoito tutkimuksia, niin saat yhteenvedon. Tai kai sekin sun mielestä analysoi väärin.

[Carelin]

Olisko tästä näytöstä jotain faktaa olemassa esim. vertaisarvioituja tutkimuksia? Tilastoja?

Niitä löytyy helposti googlettamalla

No sitten varmaan laitat niitä tänne, kun väitteen esitit.

Siinä on hyvä tutkimus jos viitsit perehtyä vertaistuesta, jota minnesota edustaa.

https://jyx.jyu.fi/bitstreams/9adfe782- ... 5/download

[Rescuer]

Siinä on hyvä tutkimus jos viitsit perehtyä vertaistuesta, jota minnesota edustaa.

https://jyx.jyu.fi/bitstreams/9adfe782- ... 5/download

Eihän tuo kaiken maailman putsareille kelpaa, kun ei ole vertaisarvioitu tutkimus, vaan "ainoastaan" pro gradu.

Olisko tästä näytöstä jotain faktaa olemassa esim. vertaisarvioituja tutkimuksia? Tilastoja?

Siitä vain lukemaan:

• Stinchfield, R., & Owen, P. (1998).
  Hazelden's model of treatment and outcome: Minnesota Model outcome study.
  Addictive Behaviors, 23(5), 669–683.
  doi:10.1016/S0306-4603(98)00016-0
• Winters, K. C., Stinchfield, R. D., Opland, E., Weller, C., & Latimer, W. W. (2000).
  The effectiveness of the Minnesota Model approach in the treatment of adolescent drug abusers.
  Addiction, 95(4), 601–612.
  doi:10.1046/j.1360-0443.2000.95460110.x
• Anderson, D. J. (1999).
  Treatment outcomes of patients treated in Hazelden's extended care program.
  Journal of Addictive Diseases, 18(2), 35–52.
  doi:10.1300/J069v18n02_04
• Gallagher, C., et al. (2018).
  Evaluation of a residential 12-step Minnesota Model treatment programme for alcohol dependence.
  Irish Journal of Psychological Medicine, 35(4), 273–280.
  doi:10.1017/ipm.2017.51
• Kaskutas, L. A. (2009).
  Alcoholics Anonymous effectiveness: Faith meets science.
  Journal of Addictive Diseases, 28(2), 145–157.
  doi:10.1080/10550880902772464
• Kelly, J. F., Humphreys, K., & Ferri, M. (2020).
  Alcoholics Anonymous and other 12-step programs for alcohol use disorder.
  Cochrane Database of Systematic Reviews, Issue 3.
  doi:10.1002/14651858.CD012880.pub2
• Tonigan, J. S., Toscova, R., & Miller, W. R. (1996).
  Meta-analysis of the literature on Alcoholics Anonymous effectiveness.
  Journal of Studies on Alcohol, 57(1), 65–72.
• Springer, S. A., et al. (2020).
  Changes in depression and anxiety following residential 12-step–oriented addiction treatment.
  International Journal of Mental Health and Addiction.
  doi:10.1007/s11469-019-00168-0
• Moos, R. H., & Moos, B. S. (2006).
  Participation in treatment and Alcoholics Anonymous: A 16-year follow-up of individuals with alcohol use disorders.
  Journal of Clinical Psychology, 62(6), 735–750.
  doi:10.1002/jclp.20259
• White, W. L. (1998).
  Slaying the Dragon: The History of Addiction Treatment and Recovery in America.
  Chestnut Health Systems
• Cook, C. C. H. (1988).
  The Minnesota Model in the management of drug and alcohol dependency: Miracle, method or myth?
  British Journal of Addiction, 83(6), 625–634.
  doi:10.1111/j.1360-0443.1988.tb02587.x
• Maldonado, J. R., et al. (2014).
  The Minnesota Detoxification Scale (MINDS) for alcohol withdrawal management.
  Psychosomatics, 55(2), 162–173.
  doi:10.1016/j.psym.2013.05.001
• Wood, E., et al. (2021).
  Outcomes associated with MINDS-based alcohol withdrawal protocols in hospitalized patients.
  Journal of Addiction Medicine, 15(6), 489–496.
  doi:10.1097/ADM.0000000000000816
• Kuusisto, K. (2009).
  Change in the process of recovery from substance use disorder: A study of Finnish treatment systems.
• Kuusisto, K. (2010).
  Self-change and professional treatment in recovery from alcohol dependence.
  Journal of Substance Use, 15(2), 85–97.
  doi:10.3109/14659890903013024
• Laudet, A., & White, W. (2008) Recovery capital and pathways to recovery.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Päihdepalvelujen vaikuttavuus -raportit
• Hakkarainen, P., & Tigerstedt, C. (2007). Päihdehoidon järjestelmät Suomessa.
  Pöysä, T. Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen kenttäraportit Minnesota-mallin käyttöönotosta Suomessa.

[Kurpa]

Aina löytyy Minnesotahoitojen tukijoita niiden joukosta jotka ovat avun sieltä saaneet. Tutkimusten valossa se ei kuitenkaan ole tehokasta, vaikka ehkä tehokkaampaa kuin jokin vielä tyhmempi hoito, mutta raittiina on joka tapauksessa kymmenen vuoden jakson jälkeen enää jokunen prosentti asiakkaista. Hoitojakson oltava kuukausia, kallista. Suunnilleen sama onnistumisprosentti itse asiassa kaikilla hoitomuodoilla, mikä kertoo siitä että lopputulos on enemmän kiinni yksilön tilanteesta ja omasta tahdosta kuin hoitomuodosta. TS, ne raitistuvat jotka haluavat raitistua. Kuntoutuslaitokset ovat täynnä sekakäyttäjiä jotka ajattelevat että kuntouduttuaan pystyvät ottamaan vähän viikonloppuisin tai pienempiä määriä eivätkä enää ajaudu ongelmiin ja myös kokeilevat tätä, usein monta kertaa. Tää kuulostaa tyhmältä ajattelulta mutta addiktio on sairaus.

[Carelin]

Aina löytyy Minnesotahoitojen tukijoita niiden joukosta jotka ovat avun sieltä saaneet. Tutkimusten valossa se ei kuitenkaan ole tehokasta, vaikka ehkä tehokkaampaa kuin jokin vielä tyhmempi hoito, mutta raittiina on joka tapauksessa kymmenen vuoden jakson jälkeen enää jokunen prosentti asiakkaista. Hoitojakson oltava kuukausia, kallista. Suunnilleen sama onnistumisprosentti itse asiassa kaikilla hoitomuodoilla, mikä kertoo siitä että lopputulos on enemmän kiinni yksilön tilanteesta ja omasta tahdosta kuin hoitomuodosta. TS, ne raitistuvat jotka haluavat raitistua. Kuntoutuslaitokset ovat täynnä sekakäyttäjiä jotka ajattelevat että kuntouduttuaan pystyvät ottamaan vähän viikonloppuisin tai pienempiä määriä eivätkä enää ajaudu ongelmiin ja myös kokeilevat tätä, usein monta kertaa. Tää kuulostaa tyhmältä ajattelulta mutta addiktio on sairaus.

Lue noita tutkimustuloksia jos ymmärrät lukemisiasi.

[Puheenjohtaja]

Siinä on hyvä tutkimus jos viitsit perehtyä vertaistuesta, jota minnesota edustaa.

https://jyx.jyu.fi/bitstreams/9adfe782- ... 5/download

Eihän tuo kaiken maailman putsareille kelpaa, kun ei ole vertaisarvioitu tutkimus, vaan "ainoastaan" pro gradu.

Olisko tästä näytöstä jotain faktaa olemassa esim. vertaisarvioituja tutkimuksia? Tilastoja?

Siitä vain lukemaan:

• Stinchfield, R., & Owen, P. (1998).
  Hazelden's model of treatment and outcome: Minnesota Model outcome study.
  Addictive Behaviors, 23(5), 669–683.
  doi:10.1016/S0306-4603(98)00016-0
• Winters, K. C., Stinchfield, R. D., Opland, E., Weller, C., & Latimer, W. W. (2000).
  The effectiveness of the Minnesota Model approach in the treatment of adolescent drug abusers.
  Addiction, 95(4), 601–612.
  doi:10.1046/j.1360-0443.2000.95460110.x
• Anderson, D. J. (1999).
  Treatment outcomes of patients treated in Hazelden's extended care program.
  Journal of Addictive Diseases, 18(2), 35–52.
  doi:10.1300/J069v18n02_04
• Gallagher, C., et al. (2018).
  Evaluation of a residential 12-step Minnesota Model treatment programme for alcohol dependence.
  Irish Journal of Psychological Medicine, 35(4), 273–280.
  doi:10.1017/ipm.2017.51
• Kaskutas, L. A. (2009).
  Alcoholics Anonymous effectiveness: Faith meets science.
  Journal of Addictive Diseases, 28(2), 145–157.
  doi:10.1080/10550880902772464
• Kelly, J. F., Humphreys, K., & Ferri, M. (2020).
  Alcoholics Anonymous and other 12-step programs for alcohol use disorder.
  Cochrane Database of Systematic Reviews, Issue 3.
  doi:10.1002/14651858.CD012880.pub2
• Tonigan, J. S., Toscova, R., & Miller, W. R. (1996).
  Meta-analysis of the literature on Alcoholics Anonymous effectiveness.
  Journal of Studies on Alcohol, 57(1), 65–72.
• Springer, S. A., et al. (2020).
  Changes in depression and anxiety following residential 12-step–oriented addiction treatment.
  International Journal of Mental Health and Addiction.
  doi:10.1007/s11469-019-00168-0
• Moos, R. H., & Moos, B. S. (2006).
  Participation in treatment and Alcoholics Anonymous: A 16-year follow-up of individuals with alcohol use disorders.
  Journal of Clinical Psychology, 62(6), 735–750.
  doi:10.1002/jclp.20259
• White, W. L. (1998).
  Slaying the Dragon: The History of Addiction Treatment and Recovery in America.
  Chestnut Health Systems
• Cook, C. C. H. (1988).
  The Minnesota Model in the management of drug and alcohol dependency: Miracle, method or myth?
  British Journal of Addiction, 83(6), 625–634.
  doi:10.1111/j.1360-0443.1988.tb02587.x
• Maldonado, J. R., et al. (2014).
  The Minnesota Detoxification Scale (MINDS) for alcohol withdrawal management.
  Psychosomatics, 55(2), 162–173.
  doi:10.1016/j.psym.2013.05.001
• Wood, E., et al. (2021).
  Outcomes associated with MINDS-based alcohol withdrawal protocols in hospitalized patients.
  Journal of Addiction Medicine, 15(6), 489–496.
  doi:10.1097/ADM.0000000000000816
• Kuusisto, K. (2009).
  Change in the process of recovery from substance use disorder: A study of Finnish treatment systems.
• Kuusisto, K. (2010).
  Self-change and professional treatment in recovery from alcohol dependence.
  Journal of Substance Use, 15(2), 85–97.
  doi:10.3109/14659890903013024
• Laudet, A., & White, W. (2008) Recovery capital and pathways to recovery.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Päihdepalvelujen vaikuttavuus -raportit
• Hakkarainen, P., & Tigerstedt, C. (2007). Päihdehoidon järjestelmät Suomessa.
  Pöysä, T. Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen kenttäraportit Minnesota-mallin käyttöönotosta Suomessa.

Oletko itse lukenut nuo kaikki tutkimukset kun tiedät,että niissä todistetaan Minnesota-hoidon olevan tutkitusti paras hoitomuoto? Ilmeisesti olet, kun näin väität. Ethän sinä voi valehdella.

Kuolisin nauruun jos joku tarjoaisi minun aikoinani tekemää gradua uskottavana vertaisarvioituna tutkimuksena,

[Carelin]

Eli ensin pyydetään tutkimuksia ja sitten sekin on huono kun niitä tulee. Samoin gradukin on paska, kun itse on tehnyt paskan gradun. Mikähän se sitten olisikaan, että tyydyttäisi.

Vittu mitä pellejä.

[KumiJalkine]

1. Hermoston säätely kahdesta suunnasta

Äänimaljat tuottavat matalataajuisia värähtelyjä ja harmonisia ääniä, jotka voivat ohjata aivoja rauhallisempaan rytmiin. Tämä tukee parasympaattista hermostoa, eli kehon lepo- ja palautumistilaa.

Eteeriset öljyt vaikuttavat hajuaistin kautta suoraan limbiseen järjestelmään, joka säätelee tunteita, stressireaktiota ja muistia.

Kun kuulo ja hajuaisti aktivoidaan samanaikaisesti, vaikutus ei ole vain additiivinen vaan usein syventävä. Keho saa useamman “turvasignaalin” yhtä aikaa.

2. Kehollinen ja emotionaalinen taso

Äänimaljan värähtely tuntuu fyysisesti kudoksissa. Se voi auttaa lihasjännityksen purkautumisessa ja lisätä kehotietoisuutta.
Öljyt, kuten laventeli tai frankinsensi, voivat tukea rentoutumista, maadoittumista tai keskittymistä.

Yhdessä ne luovat ympäristön, jossa keho rentoutuu ja mieli seuraa perässä.

3. Moniaistinen kokemus lisää vaikuttavuutta

Ihmisen hermosto reagoi voimakkaammin, kun useampi aisti viestii samaa asiaa. Jos ääni, tuoksu ja ympäristö kaikki viestivät rauhaa, stressireaktio vaimenee nopeammin. Tämä perustuu aivojen integraatioon, ei mystiikkaan.

4. Turvallinen kokonaisuus, kun tehdään oikein

On kuitenkin tärkeää huomioida:

Öljyjen laatu ja oikea annostelu

Mahdolliset allergiat tai herkkyydet

Rauhallinen, ei-ylikuormittava äänitaso

Tutkimuksiin ja tietoon äänimaljahoidoista / sound healingistä

Elsevierin katsaus äänimaljoista ja sound healingistä – yleiskuva nykyisestä tutkimuksesta ja vaikutuksista rentoutumiseen ja hyvinvointiin. Exploring the healing power of singing bowls (ScienceDirect)

Psychology Today – artikkeli ääni- ja taajuusterapian stressivaikutuksista – referoi useita tutkimuksia, joissa sound bath-metodit vähentävät stressiä ja jännitystä.

MedicalResearch.com – artikkeli tieteellisestä näkökulmasta sound healingiin – tiivis katsaus laajempiin löydöksiin ja linkki varsinaiseen tutkimukseen.

International Journal of Unani and Integrative Medicine – tutkimus sound healista stressin, unen ja mielialan suhteen – vertaisarvioitu tutkimus.

Sound Healing Research Foundation – yhdistelmä sound healingia ja aromaterapiaa – teoreettinen tausta sille, miksi ääni ja tuoksu voivat täydentää toisiaan.

Tietoa aromaterapiasta / eteerisistä öljyistä
6. VA Aromatherapy evidence map (PDF-kartoitus) – selvitys aromaterapian tutkimuksesta eri vaikutuksista, kuten mielialaan ja uneen.
7. Wikipedia – Aromatherapy artikkeli – yleiskatsaus aromaterapiaan ja eteerisiin öljyihin, mukaan lukien rajoitukset ja käyttömuodot.
8. Wikipedia – Lavender oil – esimerkki yksittäisestä eteerisestä öljystä ja sen käytöstä, myös tutkimustiedon näkökulma.
9. Rohtomieli.fi – tutkimustietoa ja viittauksia eteerisistä öljyistä – lista kliinisempiä tutkimuksia aromaterapian vaikutuksista.

Lisäluettavaksi / soveltavat näkökulmat
10. Aromatherapy Naturals – artikkeli sound bath + aromaterapia – soveltava näkökulma siihen, miten kaksi menetelmää voidaan yhdistää käytännössä.

[Puheenjohtaja]

Eli ensin pyydetään tutkimuksia ja sitten sekin on huono kun niitä tulee. Samoin gradukin on paska, kun itse on tehnyt paskan gradun. Mikähän se sitten olisikaan, että tyydyttäisi.

Vittu mitä pellejä.

Itse asiassa minun graduni arvosteltiin parhaalla arvosanalla. Ei silti tee siitä vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta.

[Carelin]

Tuossa niitä tieteellisiä tutkimuksia sulle oli. Sen kuin luet jos osaat. Niitä pyydettiin ja nyt niitä on. Sekään ei ole hyvä näköjään.
*pltmtxtvp*tm

[KumiJalkine]

Tuossa niitä tieteellisiä tutkimuksia sulle oli. Sen kuin luet jos osaat. Niitä pyydettiin ja nyt niitä on. Sekään ei ole hyvä näköjään.
*pltmtxtvp*tm

Tieto on vasemmalla, oletukset oikealla.

[Rescuer]

Tieto on vasemmalla, oletukset oikealla.

Sittenhän noissa äänimalja- ja aromiterapioissa sekä vaihtoehtohoidoissa ei pitäisi olla mitään ongelmaa, kun ne ovat enemmän vasemmiston kuin oikeiston kannattajien suosiossa.