Suomi parisuhdesurmien kärkimaa Pohjoismaissa

[Keplotteleva konna]

Yksikin on tietysti liikaa, mutta onko tuo paljon - mielestäni ei?

On. Kaikki on suhteellista. Vertaa siihen kuin monta miestä kuolee naisen toimesta Suomessa parisuhteissa.

Sitä voi kukin verrata mihin agendansa tueksi parhaaksi näkee, mutta silti se on 0,000005 % naisista.

[Keplotteleva konna]

Aika iso osa voi siis elää huoleti tuon osalta.

Vai elää huoleti, kun saa turpaansa ja pelkää milloin puoliso tappaa? Edelleen 57% naisista on kokenut Suomessa lähisuhdeväkivaltaa. 16% naisista on raiskattu. Onko sinulla samanlainen asenne myös nuslimien ja Afrikan neekereiden tekosiin?

Parisuhdesurman osalta iso osa voi elää huoleti, sillä osumatarkkuus on vain 0,000005 %. Älä vääristele kirjoittamaani.

Yleisellä tasolla, niin jokainen on vastuussa omasta parisuhdevalinnastaan. Jos elää väkivaltaisessa parisuhteessa, oli sitten mies tai nainen, niin se on oman valinnan lopputulos. Jos valitsee neekerin tai musulmaanin, niin valinta on tämänkin asian suhteen ollut erittäin huono.

[Nile Jarvis]

Parisuhdesurman osalta iso osa voi elää huoleti, sillä osumatarkkuus on vain 0,000005 %. Älä vääristele kirjoittamaani.

Laitatko tänne miten päädyit tuohon tulokseen.

[Nile Jarvis]

jälkeen tekemästä fyysisestä, henkisestä tai seksuaaliväkivallasta. Tutkimuksessa kokemusten yleisyyttä kartoitettiin teonkuvauksilla, joihin kuuluivat muun muassa lyöminen, potkiminen, esineillä heittäminen, polttaminen ja kuristaminen sekä uhkailu pahoinpitelyllä, tappamisella tai itsemurhalla tai lasten, lemmikkien tai omaisuuden vahingoittamisella.

Kuvauksiin kuuluivat myös taloudellinen kontrollointi, ystävien tai perheen tapaamisen estäminen, liikkumisen rajoittaminen ja vähättely tai nöyryyttäminen sekä seksuaaliset teot, joihin kumppani on pakottanut tai painostanut tai joita ei ole voinut itse estää päihtymyksen tai pelon vuoksi.

Tutkimuksessa 18–29-vuotiaista Suomessa asuvista naisista 58 prosenttia kertoi kokeneensa vähintään yhtä parisuhdeväkivallan muotoa elämänsä aikana, kun EU-maiden keskiarvo oli 36 prosenttia – erittäin korkea osuus sekin. Parisuhdeväkivaltaa kokeneilla oli usein kokemuksia useista eri väkivallan muodoista.

https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit ... n-kaerkeen

[Keplotteleva konna]

Parisuhdesurman osalta iso osa voi elää huoleti, sillä osumatarkkuus on vain 0,000005 %. Älä vääristele kirjoittamaani.

Laitatko tänne miten päädyit tuohon tulokseen.

Oikaistusti niin, että jaoin tuon kertomasi 15 henkilöä naispuolisten määrällä Suomessa. Kaikki eivät tietystikään elä parisuhteessa tai ovat lapsia tms. eli todellisuudessa tuo prosentti korkeampi. Suuruusluokka on kuitenkin riittävällä tarkkuudella osoittamaan osumatarkkuutta ja uhkaa parisuhteessa eläville naisille. Sen suhteen on aivan yhdentekevää, vaihtuuko viimeinen tai kaksi viimeistä desimaalia tarkemman laskennan lopputuloksena.

[Tiinas]

Kyselyn metodologia ja sen ongelmat
A. Erot kyselytavoissa:

Kysely tehtiin eri maissa eri tavoilla: kasvokkain, puhelimitse tai täysin anonyymisti verkossa.

Verkkokyselymuoto johtaa tutkimusten mukaan siihen, että ihmiset kertovat helpommin stigmatisoivista kokemuksista, kuten väkivallan uhriudesta.

Neljä viidestä korkeimman väkivaltaesiintyvyyden maasta oli maita, joissa kysely tehtiin kokonaan verkossa (Suomi mukaan lukien).

B. Alhainen vastausprosentti:

Suomessa vastausprosentti oli vain noin 30 %.

Vastaajakunta on näin ollen vinoutunut: todennäköisemmin vastaavat ne, joita aihe suoraan koskettaa.

Korrelaatio havaittiin: mitä alempi vastausprosentti, sitä korkeampi väitetty väkivaltakokemus – mikä viittaa valikoitumisharhaan.

C. Kulttuuriset erot ja tulkinnanvaraisuus:

Vaikka kysymyksiä pyrittiin konkretisoimaan (esim. ”onko sinua lyöty”), kulttuurieroja siinä, mitä pidetään väkivaltana, ei voitu täysin poistaa.

Suomalaisten vastaajien tulkinnat voivat poiketa esimerkiksi itäeurooppalaisista naisista, joilla on erilaiset normit.

2. Tilastolliset ristiriidat ja Nordic Paradox
A. Henkirikokset vs. kyselytulokset:

Ruotsi, joka ei korostu henkirikostilastoissa, sijoittui silti kyselyssä korkealle.

Suomessa henkirikosten määrä on korkea muihin länsieurooppalaisiin maihin verrattuna, mutta naisten osuus henkirikosten uhreista ei ole erityinen.

Tämä herättää kysymyksen kyselyn validiteetista: jos ”väkivaltaisuus” ei näy henkirikostilastoissa, näkyykö se todella arjessa?

B. Pohjoismainen paradoksi:

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tasa-arvo on maailman huipputasoa.

On intuitiivisesti ristiriitaista, että juuri tasa-arvoisimmissa maissa olisi eniten väkivaltaa naisia kohtaan – ellei kyse ole nimenomaan mittausvirheestä

[Nile Jarvis]

niin jokainen on vastuussa omasta parisuhdevalinnastaan. Jos elää väkivaltaisessa parisuhteessa, oli sitten mies tai nainen, niin se on oman valinnan lopputulos.

Et ymmärrä laisinkaan asiaa. Yleensä tapettu nainen on jo niin alistettu ja manipuloitu, ettei hänellä ole voimia lähteä väkivaltaisesta parisuhteesta. Odotteleen edelleen, en toki loputtomasti, että laitat tänne miten päädyit tuohon mainitsemaasi lukuun.

[Keplotteleva konna]

niin jokainen on vastuussa omasta parisuhdevalinnastaan. Jos elää väkivaltaisessa parisuhteessa, oli sitten mies tai nainen, niin se on oman valinnan lopputulos.

Et ymmärrä laisinkaan asiaa. Yleensä tapettu nainen on jo niin alistettu ja manipuloitu, ettei hänellä ole voimia lähteä väkivaltaisesta parisuhteesta. Odotteleen edelleen, en toki loputtomasti, että laitat tänne miten päädyit tuohon mainitsemaasi lukuun.

Oma valinta se parisuhde on silti ollut. Ainakin länsimaisessa kulttuurissa pääosin. Musulmaanien ja neekereiden kanssa touhutessa homma voi olla toisin, mutta niiden kanssa päätyykin yhteen vain pahin roskasakki naisista.

[Nile Jarvis]

Kyselyn metodologia ja sen ongelmat

Hohhoijaa, miten kauan aiot spämmätä tuota Uuden Suomen blogista lainaamasi tekstiä? Eikö sinulla ole omia ajatuksia laisinkaa, vaan paskot ketjua spämmäämällä tuota samaa lainausta joka sivulle. Edelleenkin sinulta puuttuu linkki lähteeseen.

[Nile Jarvis]

niin jokainen on vastuussa omasta parisuhdevalinnastaan. Jos elää väkivaltaisessa parisuhteessa, oli sitten mies tai nainen, niin se on oman valinnan lopputulos.

Et ymmärrä laisinkaan asiaa. Yleensä tapettu nainen on jo niin alistettu ja manipuloitu, ettei hänellä ole voimia lähteä väkivaltaisesta parisuhteesta. Odotteleen edelleen, en toki loputtomasti, että laitat tänne miten päädyit tuohon mainitsemaasi lukuun.

Oma valinta se parisuhde on silti ollut. Ainakin länsimaisessa kulttuurissa pääosin. Musulmaanien ja neekereiden kanssa touhutessa homma voi olla toisin, mutta niiden kanssa päätyykin yhteen vain pahin roskasakki naisista.

Eli jos nainen joutuu kantasuomalaisen miehen surmaamaksi tai pahoinpitelmäksi niin se on naisen vika ja jos musulmaanin tai neekerin niin se on miehen vika. Niinpä niin. Mikä siinä on niin vaikea laittaa sitä miten olet saanut tuon mainitsemasi luvun? Pahin roskasakki, niin kuin tuon koulun ensimmäinen muslimirehtori? Jos hän on roskasakkia,niin mitä sitten on hänen alapuolellaan yhteiskunnassa olevat.

[Keplotteleva konna]

Tämä vanha viisaus kannattaisi jokaisen sisäistää. Riittää, että edes joku kohdista menee pieleen, niin alkaa helposti tuottamaan tähänkin ketjuun sellaista sontaa, johon kukaan muu ei usko. Silloin se ei myöskään kovin hyvin tue kenenkään omaa agendaa.

Tiesitkö? Joskus kuulee edelleen vanhan sanonnan ”Vale, emävale, tilasto”. Hokema on tuttu sekä tilastojen käyttäjille että tilastojen tuottajille. Se pitää paikkansa silloin, kun tilasto tehdään huonosti tai se esitetään väärin, väärässä yhteydessä tai sitä luetaan joko tahattomasti tai tahallisesti väärin.

[Keplotteleva konna]

Mikä siinä on niin vaikea laittaa sitä miten olet saanut tuon mainitsemasi luvun

Ainoa vaikeus on, ettet ole lukenut sitä laittamaani vastausta.

[Keplotteleva konna]

Et ymmärrä laisinkaan asiaa. Yleensä tapettu nainen on jo niin alistettu ja manipuloitu, ettei hänellä ole voimia lähteä väkivaltaisesta parisuhteesta. Odotteleen edelleen, en toki loputtomasti, että laitat tänne miten päädyit tuohon mainitsemaasi lukuun.

Oma valinta se parisuhde on silti ollut. Ainakin länsimaisessa kulttuurissa pääosin. Musulmaanien ja neekereiden kanssa touhutessa homma voi olla toisin, mutta niiden kanssa päätyykin yhteen vain pahin roskasakki naisista.

Eli jos nainen joutuu kantasuomalaisen miehen surmaamaksi tai pahoinpitelmäksi niin se on naisen vika ja jos musulmaanin tai neekerin niin se on miehen vika. Niinpä niin. Mikä siinä on niin vaikea laittaa sitä miten olet saanut tuon mainitsemasi luvun? Pahin roskasakki, niin kuin tuon koulun ensimmäinen muslimirehtori? Jos hän on roskasakkia,niin mitä sitten on hänen alapuolellaan yhteiskunnassa olevat.

Kenen vika milloinkin, mutta valinta parisuhteesta on silti ollut oma. Riskit vain kertautuvat, kun touhuaa neekereiden ja musulmaanien kanssa.

Poikkeuksia tietysti löytyy tässäkin asiassa, mutta pääosin ovat pahinta roskasakkia naisista "vakka kantensa löytää".

[Nile Jarvis]

Riskit vain kertautuvat, kun touhuaa neekereiden ja musulmaanien kanssa.

Poikkeuksia tietysti löytyy tässäkin asiassa, mutta pääosin ovat pahinta roskasakkia naisista "vakka kantensa löytää".

*pltmtxtvp*tm

Miksi kutsuisit naisiin väkivaltaa kohdistavia miehiä? Onko yli puolet suomalaisista miehistä roskasakkia?

[Salmari]

”Tutkijat sanovat raportissa itsekin, että kyseessä on pohjoismainen paradoksi”, summaa tutkija Karoliina Suonpää Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Hän listaa ainakin kolme syytä, mitkä voivat selittää Suomen kyseenalaista mitalisijaa.

Raportin tulokset ovat Suonpäälle tuttuja, sillä yli satasivuisen nivaskan luvut on julkaistu jo vuonna 2024. Tulokset olivat samansuuntaisia myös edellisessä, vuonna 2014 julkaistussa raportissa.

Tutkijan ensimmäinen huomio liittyy vastaajajoukkoon.

”Yksi ongelma on maiden välillä vaihteleva vastausprosentti.”

Suomesta vain noin 30 prosenttia kyselyn saaneista vastasi. Vastaavasti esimerkiksi Luxemburgissa jopa 45 prosenttia naisista raportoi kokemastaan väkivallasta, mutta vain joka viides kyselyn saaneista vastasi kyselyyn. Bulgariassa väkivaltaa ilmoitti kokeneensa vain 12 prosenttia, mutta vastausprosentti oli 68 prosenttia.

”Aina kun vastausprosentit laskevat, syntyy huoli. Miksi juuri nämä ihmiset ovat vastanneet?”, Suonpää kysyy.

On hyvin mahdollista, että väkivallan uhrit pitävät aihetta tärkeänä ja vastaavat todennäköisemmin myös kyselyyn. Varmaa selitystä asiasta ei kuitenkaan Suonpään mukaan ole.

Vastaajat ja heidän tulkintansa väkivallasta voivat olla muutenkin keskenään erilaisia.

”Raportin tekijät huomauttavat myös itse, että vastaajien taustatekijöissä voi olla eroja”, Suonpää sanoo viitaten muun muassa ikään ja tuloihin. Esimerkiksi eri ikäiset voivat antaa eri määritelmiä seksuaaliselle väkivallalle.

Toinen ongelma vertailun kannalta on se, että osa kyselyistä on tehty pääosin verkossa, osa ei.

”Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Luxemburgissa ja Alankomaissa kyselyt on tehty pääosin verkossa. Suurin osa näistä maista on myös kärkisijoilla tilastossa”, Suonpää sanoo.

Verkossa täytettävä kysely voi tutkijan arvion mukaan antaa jonkinlaisen matalamman kynnyksen raportoinnille, kun esimerkiksi puoliso ei ole kuulemassa puhelua.

Kolmas havainto on se, että muut tutkimukset eivät anna vastaavia tuloksia.

”Maailmanlaajuisessa koululaiskyselyssä Suomi ei ole tytöille väkivaltaisin maa”, sanoo Suonpää. Koululaiskyselyssä ei kysytä nimenomaan seksuaalisesta väkivallasta, vaan väkivallasta yleensä.

Henkirikostilastot ovat toinen vertailukohta.

”Suomi on naisiin kohdistuvissa henkirikoksissa pahempi kuin Pohjoismaat keskimäärin, mutta ei Euroopan huippua.”

Ruotsi puolestaan on matalan henkirikollisuuden maa, joten sen tulos kyselyssä on ”äärimmäisen kummallinen”.


https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011853420.html