Jänskiä cover-biisejä

[Private dick]

[Ifigeneia]

(Sivumennen sanoen tykkään kaikenlaisesta Addams-matskusta, ja Moracchioli on ihan hemmetin pantavan näköinen, eli tykkään kompaktin kokoisista sälleistä.)

[LexVeritas]

Eläkeläisten humpat on tavallaan hyvin kulunut vitsi. Bändi kuitenkin tavoitti mielestäni hyvin mm. Neil Diamondin biisin Solitary Man (1966) sielukkaan ytimen. Laulu on tunnettu myös mm. Johnny Cashin, Chris Isaakin ja HIM:n versioista.

[Ifigeneia]

Ainakaan yhteen aikaan Facebookiin ei voinut laittaa Leo Moracchiolin covereita lainkaan (niitähän hänellä riittää niin perkeleellisesti), aina tuli ilmoitus poistosta, jos yritti. En ole keksinyt asiaan yhtään mitään muuta selitystä kuin sen, että tyyppi on norjalainen (sukunimi tulee isältä) ja soittaa heviä. Joten Facen dorka koneäly lienee päätellyt että Norja + hevi = saatananpalvonta ja kirkot palaa...

Burzumista jos mainitsee Facessa yhtään mitään, saattaa menettää välittömästi tilinsä. En ole kokeillut.

[Ifigeneia]

Jotkuthan eivät voi sietää Eläkeläisiä. Itselleni bändi on kyllä tuottanut tyydytystä loppumattomiin, olen varmaan sillä tavalla päästäni pipi. Tämä on yksi suurimpia suosikkejani:



Onhan se kulunut vitsi joo, mutta niin tuntuu olevan koko elämäkin.

[Schimanski]

Tämä on jänskä ja hyvä...



CCR klassikko joka lienee myös tunnetuin Hanoi Rocks biisi. Tehty juuri läpimurron kynnyksellä joka sitten sattuneesta syystä meni perseelleen, mutta ei se läpimurto tästä coverista ja videosta jäänyt kiinni. Tuohon videoon liittyy sellainenkin jänskä tarina että tuo Nastyn laskeutuminen vaijerin varassa lavalle meinasi mennä pahasti pieleen ja Nasty on siinä vain siksi että Andy livisti viime hetkellä kun meni niin sanotusti pupu pöksyyn. Nasty ei jänistänyt kun oli tuttuun tyyliin niin sanotusti perseet olalla eli ympäripäissään

[Schimanski]

Ei ehkä kovinkaan jänskä, mutta todella hieno versio todella hienosta Ben E. Kingin biisistä.



Ristiriitaisen vastaanoton aikanaan saanut ja ehkä vähän historian hämäräänkin unohtunut Lennonin cover-albumi (Rock 'n' Roll) vuodelta 1975 on minulle rakas teos. Niin rakas että työhuoneeni seinällä on albumin kansi (levykin on kyllä tallessa). Siinä on biisejä joita Lennon teininä kuunteli. Kansikuva on otettu 1961 Hampurissa kun Beatles oli siellä ottamassa ensiaskeleitaan.

[DJ M€atballz]

Ainakaan yhteen aikaan Facebookiin ei voinut laittaa Leo Moracchiolin covereita lainkaan (niitähän hänellä riittää niin perkeleellisesti), aina tuli ilmoitus poistosta, jos yritti. En ole keksinyt asiaan yhtään mitään muuta selitystä kuin sen, että tyyppi on norjalainen (sukunimi tulee isältä) ja soittaa heviä. Joten Facen dorka koneäly lienee päätellyt että Norja + hevi = saatananpalvonta ja kirkot palaa...

Burzumista jos mainitsee Facessa yhtään mitään, saattaa menettää välittömästi tilinsä. En ole kokeillut.

Ainakin omalla Face-seinälläni julkaisin Burzumia ja jossain ryhmässä tein kanssa vastaavaa, ei kyllä tullut banaania. Veikkaan että tuokin on urbaanilegendaa kuten jokin "Candyman, Candyman, Cand..." - hokema pimeässä WC:ssä peilin ääressä.

[Schimanski]

Tämä ei esittelyjä kaipaa...



Eikä tämä...

[Schimanski]

1991



1995

[Schimanski]

1965



1995

[Schimanski]

1979

[LexVeritas]

Shania Twainin kappaleesta "That Don’t Impress Me Much":



"Jänskyyden" vastapainoksi jänskän hyvät:

David Allan Coen biisistä "Willie, Waylon And Me":



The Renegadesin "Things Will Turn Out Right:



Tom Russellin "Blue Wing":

[Schimanski]

[Schimanski]