Karl Valdemar Gyllström oli murhaaja

[Huuhkaja]

Lex, taidat unohtaa sellaisen yksityiskohdan, että koko tämä keskustelu on väistämättä spekulaatiota, koska kellään meistä ei ole pääsyä niihin alkuperäisiin KRP:n asiakirjoihin. Puhumme täällä julkisista sirpaleista, uutisartikkeleista, kirjoista ja vuosikymmenten aikana kertyneistä keskusteluista. Sillä ei ole mitään tekemistä mun henkilökohtaisen luotettavuuden kanssa, vaan ihan vaan sen tosiasian kanssa, että epävarmuuden aste on korkeampi.

Lonkaan ja Soiniseen kyllä liittyy paljon huhuja, sillä koko palsta on täynnä juuri niitä. Ne on huhuja ja väitteitä ihan siinä missä Gyllströminkin jutut, vaikka oltaisiinkin esitetty lehdissä. Oletetaan vaikka että Lonka olisi ollut paikalla. Keskellä raakaa kolmoismurhaa, kiireessä, veren ja paniikin keskellä, hän olisi pysähtynyt ejakuloimaan tyynyliinaan? Minkä vitun takia? Longan profiilinsa oli omaisuusrikollinen, ei seksuaalirikollinen. Samalla miksi toinen takki ja pyörät olisi jäänyt koskematta. Lonka tunsi osan telttailijoista, mutta samalla myös Vallu ja ainakin viisi muuta ihmistä. En ymmärrä miten ja miksi Lonka olisi edes mennyt lähelle murhaniemeä tuolloin. Mistä hän olisi saanut tiedon, että nuoret ovat telttailemassa siellä? Eikai hän nyt niin läheinen heidän kanssaan ollut.



Jos joku haluaa silti uskoa Longaan, antaa mennä. Haluan heittää näille Lonka-faneille kysymyksen: miksi DNA vaatii 100% varmuutta, mutta hatarat havainnot ja äidin "tunnistama" liina kelpaa? Jos ette tähän kysymykseen pysty vastaamaan, niin siitä välttämättä seuraa se, että teidän logiikkanne ei ole johdonmukaista. Me voimme täysin järkevästi olettaa, että esimerkiksi väestörekisterissä ja muissa julkisissa asiakirjoissa virheitä tapahtuu paljon vähemmän kuin silminnäkijähavainnoissa ja muissa tiedoissa Lonkaan liittyen. Tyynyliinasta ei muutenkaan välttämättä seuraa väitetty johtopäätös.

[LexVeritas]

🠅

Keskellä raakaa kolmoismurhaa, kiireessä, veren ja paniikin keskellä, hän olisi pysähtynyt ejakuloimaan tyynyliinaan? Minkä vitun takia?

Varmaan juuri sen. Ei ole kuitenkaan oleellista, onanoiko hän liinaan juuri silloin. Oleellista on, että liina oli siellä.

On täysin kiistatonta, että tutkinnan mukaan kenkien löytöpaikan suunnasta on kohta murhien jälkeen nähty tulevan tuntemattoman miehen, jolla oli mukanaan tuntomerkeiltään murhapaikalta kadonneeseen sopiva kassi. Myös edellisenä iltana tehty havainto polkupyöränsä risteykseen jättäneestä ja kohti murhapaikkaa kävelemään lähteneestä miehestä on tutkinnassa ilmennyt seikka. Kun tapausta tutkinut KRP:n ylikomisario Lars Heikkilä kertoo esitutkintapöytäkirjaan liitetyssä kuulustelussaan, että keskeltä murhapaikkaa löydetty, tuntemattoman veripirskeitä ja spermatahroja sisältänyt liinakäärö (jonka kuminauhat oli ehkä katkaistu verisellä teräaseella), pystyttiin tutkinnassa yhdistämään Esko Lonkaan, niin ei näitä seikkoja voi sivuuttaa.

Ei Vallu tiettävästi tuntenut Gustafssonia ja kumppaneita.

Lonkaan ja Soiniseen kyllä liittyy paljon huhuja, sillä koko palsta on täynnä juuri niitä.

Samalla miksi toinen takki ja pyörät olisi jäänyt koskematta.

Olet eittämättä väärässä, ja käsityskyvyltäsi muutenkin ei-tavanomainen.

[Huuhkaja]

Tiettävästi Vallu oli tavannut tuon porukan jäseniä kioskilla aiemmin, joten oletan, että hän tunsi nuoret jollakin tapaa. Alkaa mennä jo semantiikan puolelle, mutta se, että joku tuntee jonkun ihmisen, on asteikko kuinka hyvin hän tuntee sen. Edelleen nostan esiin valikoivan skeptismin Lonkaan liittyen. On erittäin ongelmallista, että pidät Heikkilän kuulustelua, kenkien löytöpaikan suunnasta tullutta miestä ja edellisenä iltana nähtyä polkupyöräilijää sinun mukaasi kiistattomina faktoina, mutta Maken biologinen isyys ei ole, sillä et sovella standardejasi johdonmukaisesti kaikkeen todistusaineistoon. Tässä ei ole oleellista, mikä oma kantani on näihin asioihin, joten ei voida kysyä kiistänkö itse nämä asiat, sillä minä en kiistä niiden olemassaoloa, vaan paljastan tuon logiikan epäjohdonmukaisuuden käyttämällä omaa logiikkaasi esimerkkinä.

Olen aina myöntänyt, että Longan äiti on tunnistanut tyynyliinan tuotoksekseen. Tunnistus on tehty vuosia tapahtumien jälkeen, ja se perustuu täysin äidin muistiin. Varmasti nuo Heikkilän kuulustelut ja muut asiat on dokumentoitu, enkä sitä kiistä. Kiistän sen, että ne olisivat kiistattomia siinä mielessä, että ne olisivat laadullisesti eri luokkaa kuin muut todisteet, ja että ne oikeuttaisivat soveltamaan eri ologiikkaa Lonkaan ja Maken asemaan. Mutta kun puhutaan silminnäkijähavaintojen luotettavuudesta, helposti googlaamalla löytyy jo suuri kasa tutkimuksia, jotka kertovat kuinka epäluotettavia nuo havainnot ovat. Fitzgerald, Hyman & Wade (2025) - "Error rates for high confidence eyewitness identifications" tarkasteltiin silminnäkijöiden tunnistuksia todellisissa rikostapauksissa. Meta-analyysi, jossa siis on yhdistelty lukuisia tutkimuksia, osoitti että kun silminnäkijät testattiin kaksoissokkomenetelmällä, 1/8 korkean varmuuden tunnistuksista oli virheellisiä, eli kansankielellä kerrottuna he tunnistivat varmoina olleita syyttömiä henkilöitä. Tutkijat havaitsivat lisäksi, että laboratorio-olosuhteissa virheprosentti korkean varmuuden tunnistuksissa vaihteli 0-40 % välillä riippuen epäiltyyn kohdistuvasta harhasta. Vahvistusharha - josta puhuin jo aiemmin - on siis erittäin vahva riippumaton muuttuja, joka vaikuttaa aika paljon silminnäkijähavaintoihin.


Ylen dokumentissa esitetään, että Make on Esko Longan poika. Yleinen oletus on, että se perustuu väestörekisteritietoihin, haastatteluihin ja muuhun dokumentaatioon, jota on pidetty riittävän luotettavana journalististen standardien mukaisesti. Luotettavuusluokka on itse asiassa vahvempi, kuin kyläläisten kuulopuheet ja vuosien jälkeen tehdyt muistikuvat. Näillä aineksilla oletan, että jos keskustelet rehellisesti, loogisesti ja johdonmukaisesti, niin voimme tehdä seuraavan johtopäätöksen: epävarmuusasteella, jolla Lex toimii seuraa, että hän pitää Makea Esko Aatos Longan biologisena poikana. Jos näin ei ole, niin logiikkasi ei yksinkertaisesti ole johdonmukaista eikä ad infinitum tyyppinen toistelu muuta asiaa.

[LexVeritas]

Tiettävästi Vallu oli tavannut tuon porukan jäseniä kioskilla aiemmin, joten oletan, että hän tunsi nuoret jollakin tapaa.

Missä niin on mielestäsi tiedetty?

On erittäin ongelmallista, että pidät Heikkilän kuulustelua, kenkien löytöpaikan suunnasta tullutta miestä ja edellisenä iltana nähtyä polkupyöräilijää sinun mukaasi kiistattomina faktoina, mutta Maken biologinen isyys ei ole, sillä et sovella standardejasi johdonmukaisesti kaikkeen todistusaineistoon.

En ole väittänyt niitä kiistattomiksi faktoiksi, vaan tutkinnassa kiistattomasti ilmenneiksi seikoiksi. Biologista isyyttä ei todisteta pelkän väestötietorekisterin merkinnän perusteella.

...vaan paljastan tuon logiikan epäjohdonmukaisuuden käyttämällä omaa logiikkaasi esimerkkinä.

Et paljasta mitään, sillä sinulla ei ole kompetenssia kontekstissa. Kirjoituksesi vilisevät alkeellisia asiavirheitä, epäjohdonmukaisia tulkintoja ja virheellisiä olettamuksia.

Olen aina myöntänyt, että Longan äiti on tunnistanut tyynyliinan tuotoksekseen. Tunnistus on tehty vuosia tapahtumien jälkeen, ja se perustuu täysin äidin muistiin.

Tiettävästi Longan äiti tunnisti ompelemansa liinan pojalleen vankilaan toimittamakseen kuulustelussa joulukuussa vuonna 1960, eli noin puoli vuotta kolmoismurhan jälkeen.

epävarmuusasteella, jolla Lex toimii seuraa, että hän pitää Makea Esko Aatos Longan biologisena poikana.

Toimin täydellä varmuusasteella noudattaen koko tiedeyhteisön noudattamaa ykkösperiaatetta: Ilman tutkimusta ei voida vetää johtopäätöstä jonkin olemisesta jotain. Koska Longan dna-profiilia ei ole koskaan tutkittu, niin dna-tutkimuksellisin keinoin ei voida tehdä johtopäätöstä, että hän olisi Maken biologinen isä.

Kuten olen todennut, niin oleellista ei ole, onko liinassa Longan spermaa ja verta, vaan se, että tuo keskeltä murhapaikkaa löydetty liina on tutkinnassa kyetty yhdistämään aikansa suurrikolliseen, jota rikosylikomisario Lars Heikkilä kuvaili myös "pahoinpitelijätyypiksi".

[Ross Sullivan]

G ei ole mitenkään normaalisti tappanut (tai edes hakannut) leiriytyjiä. Miksi hän olisi Bodomin tapauksessa toiminut toisin? Ei ole edes ihan varmaa, että hän olisi kohdannut nuoret. Sitä paitsi 4 hengen porukka, joista 3 on ihan tavallisia nuoria, ei odotusarvoisesti ole häiritsevyydessä pahimmasta päästä.

Sitten olisi eri asia, jos olisi uskottavasti dokumentoitu (fyysinen) riita G:n ja nuorien välillä tekoa edeltäen.

Sitä paitsi G:llä on varsin vahva alibi tapahtuma-ajalle.

[LexVeritas]

Ote Ruth Kolin kuulustelusta 8.10.2003:

Markku Tuominen: Oliko siinä silloin edellisenä iltana paljon muita ihmisiä?
Ruth Koli: Oli...oli siinä, no me oltiin siinä venerannassa jo...ja sillon siinä oli kyllä muun muassa tämä G (kioskimies), mistä nyt on puhuttu ja hän oli kovin vihainen, se mun täytyy sanoa....että hän oli todella hirveän vihainen ja hän kiroili siitä että tänne tulevat että kohta ne kylän ihmiset ei saa tulla tänne enään että kun tollasella vehkeellä aletaan tänne tulemaan....niin tota...mutta en nyt hänestäkään tiedä mutta kovin kiukkuinen hän oli...että se on ainoa mitä hänestä tiedän.
MT: Tunsitteko tämän G:n (kioskimies)?
RK: En, mä tiesin vaan että se oli G...olen kuullut nyt vaan...että se on se G
MT: Oliko se varmasti se sama ilta?
RK: Oli, oli, se oli juuri se edellinen ilta...eihän siinä muuten olis voinut suuttua koska muita ei koskaan tullut sinne pyörällä, meidän nähden...

Kuten asiaan perehtyneet tietävät, niin Gyllströmin asia jäi auki, koskapa hän kuoli ennen kuin esimerkiksi Apu -lehden vuoden 1969 numerossa 36 selostettu Laurilan puukotustapaus ehti edetä käräjäoikeuteen. Suomessa ei ole tapana syyttää käräjillä vainajia. Ammuskelusta on olemassa Don Holmströmin kuulustelukertomus 21.5 2005, jolloin hän kertoi mm. seuraavaa:

"Tiedän Gyllströmin vihanneen moottoripyöräilijöitä ja minulla on tästä myös omia havaintoja. Murhien jälkeen saman kylän poika Henrik Lindelöf ajoi moottoripyörällään Gyllströmin talon ohi. Ohitettuaan Gyllströmin talon ja ajettuaan muutaman 100 metriä, ampui Gyllström häntä kohti haulikolla osuen moottoripyörän takalokasuojaan. Tämän jälkeen Gyllström kysyi meiltä, meitä oli siinä useita nuoria paikalla, oliko se joku tuttu. Joku vastasi, että Lindelöf oli menossa Bemböleen tankkaamaan moottoripyöräänsä jolloin Gyllström sanoi, ettei olisi ampunut jos olisi tiennyt kyseessä olevan oman kylän pojan.

Muistan Gyllströmin käyttäneen jalkineinaan pitkävartisia saappaita, joidenka toisessa varressa oli pamppu ja toisessa pitkä puukko. Eräänä lauantai-iltana nuorisoporukkamme piti kokoontuessaan liikaa meteliä jolloin Gyllström tuli moittimaan meitä. Hän oli aika kännissä. Gyllström sanoi ”Onneksi olette oman kylän väkeä, niin saatte tästä” ja näytti pamppua oikeassa saappaanvarrestaan. Hän jatkoi sanomalla ”Mutta jos olisitte olleet vieraita, niin olisitte saaneet maistaa tästä” ja näytti pitkää puukkoa, minkä hän otti vasemmasta saappaanvarrestaan. Pienensimme meteliämme ja Gyllström jäi hetkeksi juttelemaan meidän kanssamme. Tämän jälkeen hän palasi kotiinsa.

Gyllström oli kylillä pelätty mies. Häntä pelkäsivät aikuiset ja nuoret."

[Karo79]

Mielestäni jos tapahtuu tämänkaltainen järkyttävä kolmoismurha tai vaikka vaan yksöismurha ja paikalta ei löydy kenellekään ulkopuoliselle ihmiselle kuuluvaa paitsi teltasta lähes kiinninoleva likainen epämääräinen tyynyliina. Ja sen omistaja löytyy joka on kaikenlisäksi rikollinen. Totta hitossa ainakin tänä päivänä katseet kohdistuisivat häneen. Vaikka tyynyliisassa olisi löytynyt jonkun muun ulkopuolisen eritetahroja, tyynyliina jokatapauksessa on Lonkan ja koskaan ei ole selvitetty miksi se sinne paikalle päätyi. Oma äiti todistaa sen tekemäkseen ja nimenomaan pojalleen tehdyksi.

[Huuhkaja]

Ote Ruth Kolin kuulustelusta 8.10.2003:

Markku Tuominen: Oliko siinä silloin edellisenä iltana paljon muita ihmisiä?
Ruth Koli: Oli...oli siinä, no me oltiin siinä venerannassa jo...ja sillon siinä oli kyllä muun muassa tämä G (kioskimies), mistä nyt on puhuttu ja hän oli kovin vihainen, se mun täytyy sanoa....että hän oli todella hirveän vihainen ja hän kiroili siitä että tänne tulevat että kohta ne kylän ihmiset ei saa tulla tänne enään että kun tollasella vehkeellä aletaan tänne tulemaan....niin tota...mutta en nyt hänestäkään tiedä mutta kovin kiukkuinen hän oli...että se on ainoa mitä hänestä tiedän.
MT: Tunsitteko tämän G:n (kioskimies)?
RK: En, mä tiesin vaan että se oli G...olen kuullut nyt vaan...että se on se G
MT: Oliko se varmasti se sama ilta?
RK: Oli, oli, se oli juuri se edellinen ilta...eihän siinä muuten olis voinut suuttua koska muita ei koskaan tullut sinne pyörällä, meidän nähden...

Kuten asiaan perehtyneet tietävät, niin Gyllströmin asia jäi auki, koskapa hän kuoli ennen kuin esimerkiksi Apu -lehden vuoden 1969 numerossa 36 selostettu Laurilan puukotustapaus ehti edetä käräjäoikeuteen. Suomessa ei ole tapana syyttää käräjillä vainajia. Ammuskelusta on olemassa Don Holmströmin kuulustelukertomus 21.5 2005, jolloin hän kertoi mm. seuraavaa:

"Tiedän Gyllströmin vihanneen moottoripyöräilijöitä ja minulla on tästä myös omia havaintoja. Murhien jälkeen saman kylän poika Henrik Lindelöf ajoi moottoripyörällään Gyllströmin talon ohi. Ohitettuaan Gyllströmin talon ja ajettuaan muutaman 100 metriä, ampui Gyllström häntä kohti haulikolla osuen moottoripyörän takalokasuojaan. Tämän jälkeen Gyllström kysyi meiltä, meitä oli siinä useita nuoria paikalla, oliko se joku tuttu. Joku vastasi, että Lindelöf oli menossa Bemböleen tankkaamaan moottoripyöräänsä jolloin Gyllström sanoi, ettei olisi ampunut jos olisi tiennyt kyseessä olevan oman kylän pojan.

Muistan Gyllströmin käyttäneen jalkineinaan pitkävartisia saappaita, joidenka toisessa varressa oli pamppu ja toisessa pitkä puukko. Eräänä lauantai-iltana nuorisoporukkamme piti kokoontuessaan liikaa meteliä jolloin Gyllström tuli moittimaan meitä. Hän oli aika kännissä. Gyllström sanoi ”Onneksi olette oman kylän väkeä, niin saatte tästä” ja näytti pamppua oikeassa saappaanvarrestaan. Hän jatkoi sanomalla ”Mutta jos olisitte olleet vieraita, niin olisitte saaneet maistaa tästä” ja näytti pitkää puukkoa, minkä hän otti vasemmasta saappaanvarrestaan. Pienensimme meteliämme ja Gyllström jäi hetkeksi juttelemaan meidän kanssamme. Tämän jälkeen hän palasi kotiinsa.

Gyllström oli kylillä pelätty mies. Häntä pelkäsivät aikuiset ja nuoret."

Edelleen saanen huomauttaa, että suurin osa noista ovat niitä kyläläisten huhuja. "Poliisimiehen mukaan 'kaikki naapurit' pitivät 'varmana, että tekijää ei tarvitse muualta etsiä'. KRP:n muistion mukaan mitään asiaan liittyvää tosiasiaa ei kuitenkaan kukaan ollut esittänyt."

[Huuhkaja]

Ote Ruth Kolin kuulustelusta 8.10.2003:

Markku Tuominen: Oliko siinä silloin edellisenä iltana paljon muita ihmisiä?
Ruth Koli: Oli...oli siinä, no me oltiin siinä venerannassa jo...ja sillon siinä oli kyllä muun muassa tämä G (kioskimies), mistä nyt on puhuttu ja hän oli kovin vihainen, se mun täytyy sanoa....että hän oli todella hirveän vihainen ja hän kiroili siitä että tänne tulevat että kohta ne kylän ihmiset ei saa tulla tänne enään että kun tollasella vehkeellä aletaan tänne tulemaan....niin tota...mutta en nyt hänestäkään tiedä mutta kovin kiukkuinen hän oli...että se on ainoa mitä hänestä tiedän.
MT: Tunsitteko tämän G:n (kioskimies)?
RK: En, mä tiesin vaan että se oli G...olen kuullut nyt vaan...että se on se G
MT: Oliko se varmasti se sama ilta?
RK: Oli, oli, se oli juuri se edellinen ilta...eihän siinä muuten olis voinut suuttua koska muita ei koskaan tullut sinne pyörällä, meidän nähden...

Kuten asiaan perehtyneet tietävät, niin Gyllströmin asia jäi auki, koskapa hän kuoli ennen kuin esimerkiksi Apu -lehden vuoden 1969 numerossa 36 selostettu Laurilan puukotustapaus ehti edetä käräjäoikeuteen. Suomessa ei ole tapana syyttää käräjillä vainajia. Ammuskelusta on olemassa Don Holmströmin kuulustelukertomus 21.5 2005, jolloin hän kertoi mm. seuraavaa:

"Tiedän Gyllströmin vihanneen moottoripyöräilijöitä ja minulla on tästä myös omia havaintoja. Murhien jälkeen saman kylän poika Henrik Lindelöf ajoi moottoripyörällään Gyllströmin talon ohi. Ohitettuaan Gyllströmin talon ja ajettuaan muutaman 100 metriä, ampui Gyllström häntä kohti haulikolla osuen moottoripyörän takalokasuojaan. Tämän jälkeen Gyllström kysyi meiltä, meitä oli siinä useita nuoria paikalla, oliko se joku tuttu. Joku vastasi, että Lindelöf oli menossa Bemböleen tankkaamaan moottoripyöräänsä jolloin Gyllström sanoi, ettei olisi ampunut jos olisi tiennyt kyseessä olevan oman kylän pojan.

Muistan Gyllströmin käyttäneen jalkineinaan pitkävartisia saappaita, joidenka toisessa varressa oli pamppu ja toisessa pitkä puukko. Eräänä lauantai-iltana nuorisoporukkamme piti kokoontuessaan liikaa meteliä jolloin Gyllström tuli moittimaan meitä. Hän oli aika kännissä. Gyllström sanoi ”Onneksi olette oman kylän väkeä, niin saatte tästä” ja näytti pamppua oikeassa saappaanvarrestaan. Hän jatkoi sanomalla ”Mutta jos olisitte olleet vieraita, niin olisitte saaneet maistaa tästä” ja näytti pitkää puukkoa, minkä hän otti vasemmasta saappaanvarrestaan. Pienensimme meteliämme ja Gyllström jäi hetkeksi juttelemaan meidän kanssamme. Tämän jälkeen hän palasi kotiinsa.

Gyllström oli kylillä pelätty mies. Häntä pelkäsivät aikuiset ja nuoret."

Suurin osa noista ovat niitä kyläläisten huhuja. "Poliisimiehen mukaan 'kaikki naapurit' pitivät 'varmana, että tekijää ei tarvitse muualta etsiä'. KRP:n muistion mukaan mitään asiaan liittyvää tosiasiaa ei kuitenkaan kukaan ollut esittänyt." Lainaus siis otettu artikkelista, jonka tekijät pääsivät erikoisluvalla tutustumaan kioskimieheen liittyviin asiakirjoihin.

[LexVeritas]

Ote Ruth Kolin kuulustelusta 8.10.2003:

Markku Tuominen: Oliko siinä silloin edellisenä iltana paljon muita ihmisiä?
Ruth Koli: Oli...oli siinä, no me oltiin siinä venerannassa jo...ja sillon siinä oli kyllä muun muassa tämä G (kioskimies), mistä nyt on puhuttu ja hän oli kovin vihainen, se mun täytyy sanoa....että hän oli todella hirveän vihainen ja hän kiroili siitä että tänne tulevat että kohta ne kylän ihmiset ei saa tulla tänne enään että kun tollasella vehkeellä aletaan tänne tulemaan....niin tota...mutta en nyt hänestäkään tiedä mutta kovin kiukkuinen hän oli...että se on ainoa mitä hänestä tiedän.
MT: Tunsitteko tämän G:n (kioskimies)?
RK: En, mä tiesin vaan että se oli G...olen kuullut nyt vaan...että se on se G
MT: Oliko se varmasti se sama ilta?
RK: Oli, oli, se oli juuri se edellinen ilta...eihän siinä muuten olis voinut suuttua koska muita ei koskaan tullut sinne pyörällä, meidän nähden...

Kuten asiaan perehtyneet tietävät, niin Gyllströmin asia jäi auki, koskapa hän kuoli ennen kuin esimerkiksi Apu -lehden vuoden 1969 numerossa 36 selostettu Laurilan puukotustapaus ehti edetä käräjäoikeuteen. Suomessa ei ole tapana syyttää käräjillä vainajia. Ammuskelusta on olemassa Don Holmströmin kuulustelukertomus 21.5 2005, jolloin hän kertoi mm. seuraavaa:

"Tiedän Gyllströmin vihanneen moottoripyöräilijöitä ja minulla on tästä myös omia havaintoja. Murhien jälkeen saman kylän poika Henrik Lindelöf ajoi moottoripyörällään Gyllströmin talon ohi. Ohitettuaan Gyllströmin talon ja ajettuaan muutaman 100 metriä, ampui Gyllström häntä kohti haulikolla osuen moottoripyörän takalokasuojaan. Tämän jälkeen Gyllström kysyi meiltä, meitä oli siinä useita nuoria paikalla, oliko se joku tuttu. Joku vastasi, että Lindelöf oli menossa Bemböleen tankkaamaan moottoripyöräänsä jolloin Gyllström sanoi, ettei olisi ampunut jos olisi tiennyt kyseessä olevan oman kylän pojan.

Muistan Gyllströmin käyttäneen jalkineinaan pitkävartisia saappaita, joidenka toisessa varressa oli pamppu ja toisessa pitkä puukko. Eräänä lauantai-iltana nuorisoporukkamme piti kokoontuessaan liikaa meteliä jolloin Gyllström tuli moittimaan meitä. Hän oli aika kännissä. Gyllström sanoi ”Onneksi olette oman kylän väkeä, niin saatte tästä” ja näytti pamppua oikeassa saappaanvarrestaan. Hän jatkoi sanomalla ”Mutta jos olisitte olleet vieraita, niin olisitte saaneet maistaa tästä” ja näytti pitkää puukkoa, minkä hän otti vasemmasta saappaanvarrestaan. Pienensimme meteliämme ja Gyllström jäi hetkeksi juttelemaan meidän kanssamme. Tämän jälkeen hän palasi kotiinsa.

Gyllström oli kylillä pelätty mies. Häntä pelkäsivät aikuiset ja nuoret."

Edelleen saanen huomauttaa, että suurin osa noista ovat niitä kyläläisten huhuja. "Poliisimiehen mukaan 'kaikki naapurit' pitivät 'varmana, että tekijää ei tarvitse muualta etsiä'. KRP:n muistion mukaan mitään asiaan liittyvää tosiasiaa ei kuitenkaan kukaan ollut esittänyt."

Huomautan, että olet jälleen väärässä. Esimerkiksi näitä Ruth Kolin ja Don Holmströmin 2000-luvun poliisikuulusteluissa tiettävästi ensimmäisen kerran todistamia asioita ei käsitelty siinä iltapaskan jutussa/poliisin muistiossa, johon ilmeisesti viittaat. Siinä mainitut "huhut ja juorut" olivat kerrotut 1960-luvulla. Kolin ja Holmströmin kuulusteluissaan kertomat asiat perustuvat heidän omiin kokemuksiinsa, ne eivät siis ole huhuja tai juoruja.
Uskallan myös väittää, ettei lehdissä ollut tieto Gyllströmin käräjäoikeuskäsittelyä odottaneesta puukkotappelusta perustunut juoruun tai huhuun.

[Huuhkaja]

Tiettävästi Vallu oli tavannut tuon porukan jäseniä kioskilla aiemmin, joten oletan, että hän tunsi nuoret jollakin tapaa.

Missä niin on mielestäsi tiedetty?

On erittäin ongelmallista, että pidät Heikkilän kuulustelua, kenkien löytöpaikan suunnasta tullutta miestä ja edellisenä iltana nähtyä polkupyöräilijää sinun mukaasi kiistattomina faktoina, mutta Maken biologinen isyys ei ole, sillä et sovella standardejasi johdonmukaisesti kaikkeen todistusaineistoon.

Ilmeisesti teet tälläisen semanttisen erottelu, jotta voisit suojautua siltä, että joutuisit myöntämään niiden epävarmuuden.

...vaan paljastan tuon logiikan epäjohdonmukaisuuden käyttämällä omaa logiikkaasi esimerkkinä.

Et paljasta mitään, sillä sinulla ei ole kompetenssia kontekstissa. Kirjoituksesi vilisevät alkeellisia asiavirheitä, epäjohdonmukaisia tulkintoja ja virheellisiä olettamuksia.

Olen aina myöntänyt, että Longan äiti on tunnistanut tyynyliinan tuotoksekseen. Tunnistus on tehty vuosia tapahtumien jälkeen, ja se perustuu täysin äidin muistiin.

Tiettävästi Longan äiti tunnisti ompelemansa liinan pojalleen vankilaan toimittamakseen kuulustelussa joulukuussa vuonna 1960, eli noin puoli vuotta kolmoismurhan jälkeen.

epävarmuusasteella, jolla Lex toimii seuraa, että hän pitää Makea Esko Aatos Longan biologisena poikana.

Toimin täydellä varmuusasteella noudattaen koko tiedeyhteisön noudattamaa ykkösperiaatetta: Ilman tutkimusta ei voida vetää johtopäätöstä jonkin olemisesta jotain. Koska Longan dna-profiilia ei ole koskaan tutkittu, niin dna-tutkimuksellisin keinoin ei voida tehdä johtopäätöstä, että hän olisi Maken biologinen isä.

Periaatteessa aivan oikein, mutta periaate koskee väitteen esittäjää, ei väitteen kieltäjää. Sinä väität, että Longa on varteenotettava epäilty, ja käytät tämän väitteen tukena silminnäkijähavaintoja ja äidin tunnistusta. Näitäkään ei ole tutkittu, että niiden totuusarvo olisi varmennettu tieteellisesti. Tiedeyhteisöön vetoaminen ei muutenkaan ole juridisesti paikkaansapitävä. Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö hyväksyvät lähisukulaisen DNA:n käytön isyyden selvittämisessä, niin sama logiikka pätee vähintään yhtä vahvasti rikostutkinnassa, kun halutaan sulkea pois epäilty. Ja puhun juuri poissulkemista, josta kirjoitin pitkän tekstin jo aiemmin.

5 § Tutkimus kadonneesta tai kuolleesta

"Tutkimusta kadonneesta tai kuolleesta henkilöstä ei kuitenkaan saa ilman erityistä syytä määrätä tehtäväksi siitä henkilöstä, jonka vanhemmuudesta ei ole kyse, ennen kuin on osoittautunut, ettei lasta ja otaksuttua vanhempaa koskevasta tutkimuksesta saada riittävää selvitystä vanhemmuuskysymyksen ratkaisemiseksi."


Lainatussa kohdassa todetaan, että ensisijaisesti tutkitaan lasta ja otaksuttua vanhempaa. Laki mahdollistaa hänen tutkimisensa vain tietyin edellytyksin, joka velvoittaa katsomaan, onko muista tutkimuksista saatu riittävä selvitys. Lasta ja otaksuttua vanhempaa koskeva tutkimus on tehty, ei suoraan Longasta, vaan hänen pojastaan, joka on hänen lähin mahdollinen sukulaisensa ja jonka Y-kromosomi on käytännössä identtinen.

7 § Otaksutun vanhemman muiden lähisukulaisten tutkiminen

"Jos tutkimusta ei voida määrätä tehtäväksi 4–6 §:ssä säädetyllä tavalla, tuomioistuin voi määrätä sen tehtäväksi otaksutun vanhemman toisesta vanhemmasta tai muusta lähisukulaisesta tämän suostumuksella."

Esko Aatos Lonka on kuollut, joten häntä ei voida tutkia. Hänen poikansa on hänen lähisukulaisensa. Laki tunnustaa lähisukulaisten tutkimisen ensisijaisena keinona, kun oletettu vanhempi on kuollut.


8 a § Tutkimus haudatusta vainajasta

"Tuomioistuin voi antaa määräyksen haudan avaamiseksi ja määräyksen kudosnäytteen ottamiseksi haudatusta vainajasta, jos:

vainajasta ei ole saatavilla aiemmin otettua kudosnäytettä eikä hänestä ole aiemmassa tutkimuksessa saatuja tietoja; ja

tutkimusta ei voida tehdä elävästä henkilöstä tai näistä tutkimuksista ei voida saada riittävää selvitystä vanhemmuuskysymyksen ratkaisemiseksi."

Tutkimus on voitu tehdä elävästä henkilöstä - hänen pojastaan - ja siitä on saatu riittävä selvitys. Haudan avaamiselle ei ole lain tarkoittamia edellytyksiä, eikä missään rikostutkinnassa muutenkaan käytettäisi resursseja turhaan avaamalla jokaisen epäillyn arkku, vaikka heillä olisi lähisukulaisia.

Longan rikosrekisterinsä koostui pääasiassa omaisuusrikoksista, ei väkivaltarikoksista. Profiili ei edelleenkään sovi yhteen raa'an kolmoismurhan kanssa. Heikkilän kommentti on yleinen, eikä se kerro mitään siitä, oliko Longa kyennyt kyseiseen tekoon. Poimittu rusinat pullasta...



PDF, josta lainasin noita asioita: https://www.finlex.fi/api/media/statute ... %3A00.000Z



Kuten olen todennut, niin oleellista ei ole, onko liinassa Longan spermaa ja verta, vaan se, että tuo keskeltä murhapaikkaa löydetty liina on tutkinnassa kyetty yhdistämään aikansa suurrikolliseen, jota rikosylikomisario Lars Heikkilä kuvaili myös "pahoinpitelijätyypiksi".

Liina on voinut päätyä Bodomille kenen tahansa matkassa

[Huuhkaja]

Edelleen saanen huomauttaa, että suurin osa noista ovat niitä kyläläisten huhuja. "Poliisimiehen mukaan 'kaikki naapurit' pitivät 'varmana, että tekijää ei tarvitse muualta etsiä'. KRP:n muistion mukaan mitään asiaan liittyvää tosiasiaa ei kuitenkaan kukaan ollut esittänyt."

Huomautan, että olet jälleen väärässä. Esimerkiksi näitä Ruth Kolin ja Don Holmströmin 2000-luvun poliisikuulusteluissa tiettävästi ensimmäisen kerran todistamia asioita ei käsitelty siinä iltapaskan jutussa/poliisin muistiossa, johon ilmeisesti viittaat. Siinä mainitut "huhut ja juorut" olivat kerrotut 1960-luvulla. Kolin ja Holmströmin kuulusteluissaan kertomat asiat perustuvat heidän omiin kokemuksiinsa, ne eivät siis ole huhuja tai juoruja.
Uskallan myös väittää, ettei lehdissä ollut tieto Gyllströmin käräjäoikeuskäsittelyä odottaneesta puukkotappelusta perustunut juoruun tai huhuun.

Lex, lue nyt ihan rauhassa se Ilta-Sanomien artikkeli ja katso, mitä se oikeasti kertoo Gyllströmistä. Gyllströmiin liittyvä näyttö perustuu naapureiden puheisiin, humalaiseen tunnustukseen ja kuulopuheisiin. KRP itse hylkäsi tämän tutkintalinjan jo vuonna 1969, eikä koskaan löytänyt mitään konkreettista näyttöä. Artikkelista löytyy paljon enemmänkin asioita, kuin vain tuo yksi sitaatti, joka kertoo jo aika paljon kioskimiehestä: "Naapurien puheet olivat käytännössä ainoa syy, miksi oittaalainen kioskinpitäjä päätyi Bodominjärven kolmoismurhaajaksi arvuuteltujen epäiltyjen joukkoon. Muuta näyttöä ei poliisi löytänyt..." Hölmstörmin ja Kolin todistukset on tehty yli 40 vuotta tapahtuneen jälkeen. Ihmisen muisti on epäluotettava, josta esimerkki on aiemmassa vastauksessa olevassa meta-analyysissa, jossa tutkittiin silminnäkijähavainnoitsijien tarkkuutta.

Se puukkotapaus voi olla ihan totta ja siksi kirjoitinkin, että suurin osa kioskimieheen liittyvistä epäillyistä perustuu huhuihin.

[LexVeritas]

🠅 🠅
Lopeta jo tuo höperehtiminen. Et näemmä ymmärrä, mitä kirjoittelet ja missä ketjussa.
Selvä asia on, ettei tiedetä onko liinassa Esko Longan dna:ta, ja yhtä selvä asia on myös, että Keskusrikospoliisin ylikomisario Heikkilä on kuulustelussaan kertonut, että Lonka kyettiin yhdistämään keskeltä murhapaikkaa löydettyyn liinaan, jonka hänen äitinsä tunnisti poliisikuulustelussa valmistamakseen ja pojalleen vankilaan toimittamakseen. Myös on täysin selvää, että poliisin mukaan tutkinnassa on selvinnyt kohta oletetun murha-ajan jälkeen kenkien löytöpaikalta päin tulleen miehen, jolla oli mukanaan murhapaikalta kadonneeseen tuntomerkeiltään sopiva kassi.

🠅

Jos verrataan Gyllströmiin liittyviä poliisikuulustelusisältöjä ja esim. hänen tekemäkseen lehdistössäkin mainittua puukotustaan esimerkiksi Gustafssonin epäiltyyn syyllisyyteen liittyneeseen olemattomaksi osoittautuneeseen näyttöön, niin Gyllström on profiililtaan aivan toisella väkivaltaisuustasolla, tosiaan. On miltei varmaa, että kuolemansa jälkeen Gyllströmiä ei enää suuremmin tutkittu, ja syy oli nimenomaan se, että hän oli vainaa.

[Huuhkaja]

🠅 🠅
Lopeta jo tuo höperehtiminen. Et näemmä ymmärrä, mitä kirjoittelet ja missä ketjussa.
Selvä asia on, ettei tiedetä onko liinassa Esko Longan dna:ta, ja yhtä selvä asia on myös, että Keskusrikospoliisin ylikomisario Heikkilä on kuulustelussaan kertonut, että Lonka kyettiin yhdistämään keskeltä murhapaikkaa löydettyyn liinaan, jonka hänen äitinsä tunnisti poliisikuulustelussa valmistamakseen ja pojalleen vankilaan toimittamakseen. Myös on täysin selvää, että poliisin mukaan tutkinnassa on selvinnyt kohta oletetun murha-ajan kenkien löytöpaikalta päin tulleen miehen, jolla oli mukanaan murhapaikalta kadonneeseen tuntomerkeiltään sopiva kassi.

Katson vastapuolen haukkumisen argumenttien puutteena. Ymmärrän sen asian, että haluaisit varmistaa absoluuttisella varmuudella, että onko Longan DNA:ta liinassa, mutta tämä ei ole relevanttia, koska meillä on hänen poikansa DNA, ja isän ja pojan Y-kromosomi on käytännössä identtinen. Olen lainannut sinulle lakia oikeusgeneettisestä vanhemmuustutkimuksesta, jossa kerrotaan, että lähisukulaisen DNA:n käyttö on laillisesti hyväksytty ja ensisijainen keino, kun oletettu vanhempi on kuollut, jos ei ole syytä epäillä muuta.

18 §
Järjestelmän tietojen luotettavuus
"Väestötietojärjestelmään talletettuja 13 §:n 1 momentin 1–21 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja pidetään julkisesti luotettavina tietoina, jollei osoiteta, että tieto on virheellinen tai puutteellinen. Muita kuin edellä tarkoitettuja järjestelmään talletettuja tietoja saa käyttää henkilöä koskevassa päätöksenteossa vain, jos hänelle annetaan päätöksenteon yhteydessä nimenomainen selvitys tietojen sisällöstä ja käytöstä."

https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2 ... _2__sec_17




Silminnäkijähavainto, johon pätevät samat tieteelliset rajoitteet kuin edellä. Havainto on tehty murhien jälkeen, sitä ole vahvistettu millään muulla riippumattomalla todisteella. Havainto ei muutenkaan yhdistä Lonkaa mihinkään, vaikka se olisi totta, sillä silminnäkijähavainnot eivät ole luotettavia, joka on todettu mm. Fitzgerald, Hyman & Waden meta-analyysissa. Äidin tunnistama liina kuulustelussa on laadullisesti aivan eri luokkaa kuin DNA tutkimus. DNA-todisteen poissulkemisvoima on erittäin vahva.

[Huuhkaja]

🠅

Jos verrataan Gyllströmiin liittyviä poliisikuulustelusisältöjä ja esim. hänen tekemäkseen lehdistössäkin mainittua puukotustaan esimerkiksi Gustafssonin epäiltyyn syyllisyyteen liittyneeseen olemattomaksi osoittautuneeseen näyttöön, niin Gyllström on profiililtaan aivan toisella väkivaltaisuustasolla, tosiaan. On miltei varmaa, että kuolemansa jälkeen Gyllströmiä ei enää suuremmin tutkittu, ja syy oli nimenomaan se, että hän oli vainaa.

Puukotus vain todistaa, että Gyllström oli syyllistynyt väkivaltaan. Väkivaltarikoksia on Suomessa satoja vuosittain. Gyllströmin mielenterveyden mainitaan rapautuneen muutenkin vuosien saatossa hänen perheenjäsentensä mukaan, eikä ihme, jos koko kylä on "varma", että olet murhaaja. Puukotus on ihan hyvin voinut ylittää Gyllströmin kynnyksen, jota on vuosien saatossa koeteltu, joka on vaihtoehtoinen selitys puukotukselle. Gyllström tutkittiin aika tunnollisesti hänen kuoltuaan. KRP kuulusteli hänen perheenjäseniään ja muita todistajia useita kertoja ja KRP sammutti tutkintalinjan 1,5 kuukauden selvittelyiden jälkeen. Poliisin virallinen kanta on, että tutkintalinja hylättiin, koska näyttöä ei ollut.

Vallua ja Nisseä verratessa on erittäin olennaista erotella yksi seikka. Gyllströmiä vastaan ei koskaan nostettu syytettä, koska näyttöä ei ollut edes siihen. Gyllström ei edes päätynyt oikeuteen, koska poliisi itse totesi näytön puutteelliseksi. Intohimorikoksessa tekijä tekee teon impulssin seurauksena eikä harkittuna rikoksena. Intohimorikoksessa tekijä ei myöskään ajattele seurauksia. Intohimorikos ei myöskään vaadi tekijältä erityisen väkivaltaista profiilia, joka todetaan esimerkiksi täällä: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ero ... ta/9126134