Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
LexVeritas kirjoitti: Ke Maalis 11, 2026 2:35 pm
Miksi se sinusta on nimenomaan Gustafssonin ammoin epäiltyä syyllisyyttä tukevaa? Eikä joku muu ole saattanut tökkiä esim. puukolla minne sattuu? Osahan noista rei'istä on muuten vain parin millin levyisiä... Niiden syntymekanismista ei tosiaan ole tietoa.
5 mm olivat pienimmät ja valtaosa oli teräaseen jäljiltä. Aika huonolla sihdillä on sitten iskenyt, jos yli 12 kertaa on lyönyt uhreista ohi läpi pienen teltan.
Uhreihin kohdistetut kuolettavat iskut ovat olleet niin tarkkoja, että lyöjällä on pitänyt olla näköyhteys urheihinsa. Täten on perusteltua ajatella, että telttakankaassa olevat teräaseen jäljet ovat osa lavastustoimia.
🠅
Saat toki niin ajatella, mutta lähtökohtaisesti ei käy se sellainen, että otetaan jokin epäselvä yksityiskohta, ja sitten sovitellaan se omaan narratiiviin halutulla tavalla perusteluna, koska "mikään muu ei omasta mielestä ole mahdollista".
Teltan pieni koko ja teltassa olevat jäljet huomioon ottaen mahdottomana on
pidettävä sitä, että vammat uhreille olisi aiheutettu teltan sisältä käsin.
Tutkimuksessa todettu, että viiltojäljet telttakankaaseen ovat tulleet
pääsääntöisesti ennen verijälkiä, tukee johtopäätöstä, että
hämäystarkoituksessa tehtyjä jälkiä ei telttakankaaseen ole jälkeenpäin tehty.
Johtopäätöstä tukee myös Boismanin hengitysverijälkien sijainti teltan
kankaassa teltan suuaukkopäädystä katsoen teltan oikeanpuoleisella pitkällä
sivulla alueella, jossa kankaassa on yhteensä yhdeksän pisto- ja viiltojälkeä.
Kun Boismanin kaulalla on aikaisemmin todetuin tavoin ollut kolme
pistojälkeä, kaksi viiltohaavaa ja mahdollinen viiltojälki leuassa osoittaa tämä,
että Boismania on todennäköisesti lyöty telttakankaan läpi teräaseella. Se,
että pisto- ja viiltojälkiä kankaassa on enemmän kuin teräsaseen jälkiä
Boismanissa ei ole tässä suhteessa merkityksellistä, koska kolme
telttakankaassa olevaa jälkeä on erittäin lyhyitä, ja näissä tilanteissa
teräaseen terä ei ilmeisestikään ole ulottunut kovin syvälle eikä siten ole
osunut Boismaniin. Boismanin verijäljet teltassa sopivat sijaintinsa puolesta
siihen, mitä Gustafsson on kertonut nukkumajärjestyksestä teltassa.
LexVeritas kirjoitti: Ke Maalis 11, 2026 2:35 pm
Miksi se sinusta on nimenomaan Gustafssonin ammoin epäiltyä syyllisyyttä tukevaa? Eikä joku muu ole saattanut tökkiä esim. puukolla minne sattuu? Osahan noista rei'istä on muuten vain parin millin levyisiä... Niiden syntymekanismista ei tosiaan ole tietoa.
5 mm olivat pienimmät ja valtaosa oli teräaseen jäljiltä. Aika huonolla sihdillä on sitten iskenyt, jos yli 12 kertaa on lyönyt uhreista ohi läpi pienen teltan.
Uhreihin kohdistetut kuolettavat iskut ovat olleet niin tarkkoja, että lyöjällä on pitänyt olla näköyhteys urheihinsa. Täten on perusteltua ajatella, että telttakankaassa olevat teräaseen jäljet ovat osa lavastustoimia.
Tutkinnan mukaan viillot, repeytymät ja jonkin teräaseen iskujäljet syntyivät pääosin ennen verijälkien muodostumista, niinpä millekään lavastushypoteesille ei löydy tukea niiltäkään osin.
Kannattaa tosiaan lukea ajatuksella edellisen viestini katkelma tuomiosta.
Ulkopuolinen tekijä olisi ensin katkonut teltan narut ja iskenyt solkenaan puukolla paniikissa olevien uhrien telttakankaan läpi liikkuvia ruumiita joissa olisi pistovammoja kauttaaltaan. Kukaan teltassa olijoista ei olisi jäänyt henkiin. Sen verran yllättävä hyökkäys olisi ollut. Etenkin päät olisi ollut helppo nähdä.
Nyt yksi jäi henkiin täysin mitättömin vammoin suhteessa muihin. Irmeli ylitapettiin eli kaikkien profilointien mukaan tekijä kohdisti vihansa häneen. Ulkopuolinen tekijä vaikkapa Lonka ei olisi Irmeliä erikseen tuntenut. Nyt kaikki todisteet viittaavat Gustafssonin raivon vallassa suorittamiin tekoihin. Sitä ei muuta se että jokin tekninen tutkija ei 45v myöhemmin enää kyennyt aukottomasti todistamaan missä järjestyksessä lavastusreiät telttakankaaseen tehtiin.
Oletko koskaan kuullut piquerismista? Björklundin tökkimisessä teräaseella kuoleman jälkeen on viitteitä seksuaalisesta motiivista - Ei siis vihasta, vaan pikemminkin himosta. Gustafssonilla ei tiedetä olleen parafiilisia mielihaluja, ei myöskään mitään syytä vihata Björklundia.
Teltan verijäljissä, repeytymissä, viilloissa ja teräaseen iskujäljissä mikään ei tue epäilyä Gustafssonin syyllisyydestä. Ymmärrän toki, että voi olla mahdotonta päästää irti syyttäjän aikoinaan perusteettomiksi osoittautuneista väitteistä, jos mielenlaatu on tietynlainen.
MikaK kirjoitti: To Maalis 12, 2026 1:27 am
Ulkopuolinen tekijä olisi ensin katkonut teltan narut ja iskenyt solkenaan puukolla paniikissa olevien uhrien telttakankaan läpi liikkuvia ruumiita joissa olisi pistovammoja kauttaaltaan. Kukaan teltassa olijoista ei olisi jäänyt henkiin. Sen verran yllättävä hyökkäys olisi ollut. Etenkin päät olisi ollut helppo nähdä.
Nyt yksi jäi henkiin täysin mitättömin vammoin suhteessa muihin. Irmeli ylitapettiin eli kaikkien profilointien mukaan tekijä kohdisti vihansa häneen. Ulkopuolinen tekijä vaikkapa Lonka ei olisi Irmeliä erikseen tuntenut. Nyt kaikki todisteet viittaavat Gustafssonin raivon vallassa suorittamiin tekoihin. Sitä ei muuta se että jokin tekninen tutkija ei 45v myöhemmin enää kyennyt aukottomasti todistamaan missä järjestyksessä lavastusreiät telttakankaaseen tehtiin.
Vaikeahko uskoa, että ulkopuolinen tekijä olisi laittanut Nissen kengät jalkaansa ennen tekoa. Yhtä vaikea on uskoa, että ulkopuolinen tekijä olisi kätkenyt Sepin kenkiä.
MikaK kirjoitti: To Maalis 12, 2026 1:27 am
Ulkopuolinen tekijä olisi ensin katkonut teltan narut ja iskenyt solkenaan puukolla paniikissa olevien uhrien telttakankaan läpi liikkuvia ruumiita joissa olisi pistovammoja kauttaaltaan. Kukaan teltassa olijoista ei olisi jäänyt henkiin. Sen verran yllättävä hyökkäys olisi ollut. Etenkin päät olisi ollut helppo nähdä.
Nyt yksi jäi henkiin täysin mitättömin vammoin suhteessa muihin. Irmeli ylitapettiin eli kaikkien profilointien mukaan tekijä kohdisti vihansa häneen. Ulkopuolinen tekijä vaikkapa Lonka ei olisi Irmeliä erikseen tuntenut. Nyt kaikki todisteet viittaavat Gustafssonin raivon vallassa suorittamiin tekoihin. Sitä ei muuta se että jokin tekninen tutkija ei 45v myöhemmin enää kyennyt aukottomasti todistamaan missä järjestyksessä lavastusreiät telttakankaaseen tehtiin.
Vaikeahko uskoa, että ulkopuolinen tekijä olisi laittanut Nissen kengät jalkaansa ennen tekoa. Yhtä vaikea on uskoa, että ulkopuolinen tekijä olisi kätkenyt Sepin kenkiä.
KRP:n tutkinnan mukaan mikään ei todista kenkien olleen kenenkään jaloissa murhahetkillä. Vaikea uskoa, että ulkopuolinen olisi jättänyt Boismanin kengät keskelle tietä.
jose_1999 on muuten esittänyt melko realistisen tapahtumakuvauksen. En ole varma tämä taisikin olla jo muuten kopioituna Minfoon? En ala kopioimaan pitkää viestiä.
Tämäkin ihan mielenkiintoinen tämä jäljempi hänen viesteistään:
"Vakiintuneen käsityksen mukaan murhat tapahtuivat aikana kun kuulolla oli ihmisiä mutta mitään ei kuulunut. Kioskinpitäjän vaimo on todistanut kuulleensa yöllä mootoripyörän ääntä järveltä. Tilanhoitajan lapset ovat kertoneet kuulleensa yöllä avunhuutoja, kukaan ei vain uskonut.
Jos yle areenassa tutkitaan bodomin dna näytettä rätistä, niin mitähän siinä rätissä oli ? Kertomus is väitä että tytöissä olisi spermaa yön touhuista, päin vastoin. Sepon vetoketju oli auki ja Irmelin vaatetusta oli vähennetty. Monelle kirjoituksen väitteelle löytyy tukea kertomuksista ja jopa esitutkintamateriaalista.
Mielenkiintoisin kaveri on se joka poliisikuulustelussa ei oikein osannut kertoa mitä tekin yli tunnin ajan erittäin aikaisin aamulla ja näki hypnoosissa ihan saman hahmon kuin nissekin. Hieman uskottavuus kärsii mutta olisiko ollut nissen apuna ja tukena siinä aamun vaikeina tunteina ja myöhemmin sopinut mitä näkee hypnoosissa."
LexVeritas kirjoitti: Ke Maalis 11, 2026 2:35 pm
Miksi se sinusta on nimenomaan Gustafssonin ammoin epäiltyä syyllisyyttä tukevaa? Eikä joku muu ole saattanut tökkiä esim. puukolla minne sattuu? Osahan noista rei'istä on muuten vain parin millin levyisiä... Niiden syntymekanismista ei tosiaan ole tietoa.
5 mm olivat pienimmät ja valtaosa oli teräaseen jäljiltä. Aika huonolla sihdillä on sitten iskenyt, jos yli 12 kertaa on lyönyt uhreista ohi läpi pienen teltan.
Uhreihin kohdistetut kuolettavat iskut ovat olleet niin tarkkoja, että lyöjällä on pitänyt olla näköyhteys urheihinsa. Täten on perusteltua ajatella, että telttakankaassa olevat teräaseen jäljet ovat osa lavastustoimia.
Kyllä se telttanarun katkaiseminenkin on ollut lavastustoimenpide.
Vielä 1900-luvulla epäilyn keskipisteessä oli tuntematon polkupyörän taluttaja ja muu kulkija. Nämä aikalaistutkijoiden epäilyt haudattiin vuosituhannen vaihtuessa. Syy siihen lienee ollut se, ettei epäiltyä koskaan löydetty.
On Oittaan kartanon karjakon Marjatta Leppäsen näkemä tumma pyörämies:
"...oli 5.6 kello 4.30 – 05.00 nähnyt kartanon suunnalta valtamaantielle johtavalla tiellä polkupyörällä olevan miehen, joka oli ollut n. 30-35 vuotias, tukevahko, tumma kasvoiltaan, silmät siniset ja tuijottavat, yllään tumma pikkutakki ja tumma lippalakki; likainen."
Bussimatkustajan huomio:
"...oli nähnyt 4.6 kello 16.30 linja-autossa matkalla Bodominjärven suuntaan miehen, joka oli ollut resuinen, likainen ja partainen, tukeva, pyöreäkasvoinen, noin 40-vuotias, harmaat housut ja n. 170 cm pitkä.
Uimareiden havaintoja:
"Lapset poistuivat paikalta noin kello 21.00 ja Helokangas ja Kurt Hilden olivat nähneet maantiellä pyörää taluttavan miehen, joka oli jättänyt pyöränsä peltotien risteykseen ja lähtenyt kävellen rantaan päin. Mies oli ollut keskikokoinen, lähempänä viittäkymmentä ikävuotta ja puettuna mahdollisesti ruskeaan ja kuluneeseen nahkapuseroon ja mukana kantokassi."
Kari Kaukiaisen mukaan:
"...oli ollut ajelemassa polkupyörällään pitkin Oittaan rantoja noin kello 23.00, kun häntä vastaan rannasta päin oli tullut tuntematon mies, joka oli huutanut hänelle ”poika”. Miehen pituus oli ollut yli 170 mutta alle 180 senttiä, tukka oli ollut musta, taaksepäin kammattu ja kasvot olivat olleet laihat ja parrattomat. Vaatetuksena oli ollut vaaleansininen paita, siniset, kuluneet ja likaiset suorat housut tai farmarit sekä mustat puolikengät."
Pentti Kuitunen:
"...oli samana iltana ollut uimassa murhaniemen kärjessä noin kello 21.00 ja nähnyt telttakuntaan kuuluvat pojat sekä vesihuollon pihalla erään noin 30-vuotiaan 170 sentin pituisen tummahkotukkaisen miehen yllään ruskeanharmaa tuulitakki ja hieman tummemmat suorat housut."
Lisää pyörämiehestä:
Helsingin Sanomat
Lauantaina huhtikuun 2. pnä 1966
Espoon Bembölen kylässä Bodomjärven rannalla ensimmäisenä helluntaipäivänä 5.6.1960 sattuneen kolmoismurhan tutkimukset keskittyvät nyt mieshenkilöön, jonka nähtiin kohta murhan jälkeen noin klo 6.45 tulevan tapahtumapaikalta päin Korsbackan suunnalta ja menevän Espoon kunnan kaatopaikalle päin.
Hänellä oli polkupyörän ohjaustangossa kaksi naisten kantokassia. Miehen nähtiin sekä ajavan että taluttavan pyörää. Yleisestä tavasta poiketen hän talutti pyörää kävellen sen oikealla puolella.
Tiedot epätarkkoja
-Epäiltyjä on ollut tavattomasti, on vieläkin ja lisää tulee joka päivä uusien ilmoitusten perusteella.Tarkistustutkimuksissa on selvinnyt, että murhaa edeltäneenä iltana havaittiin tuntemattoman miehen jättävän polkupyöränsä leiripaikalle johtavan polun risteykseen noin klo 21 aikaan.Miehellä oli mukanaan ilmeisesti yksi kassi.
-Miehen tuntomerkit ovat epätarkkoja, sillä kaikki havainnot on tehty melko nopeasti. Nyt etsityllä miehellä oli kaksi kassia, joista toisen kuvaus sopii tapahtumapaikalta kadonneeseen Nils Gustafssonin kassiin.
-Mies ei ilmeisesti ole tuntenut noin kahden kilometrin pituista Hackjärvelle johtavaa polkua hyvin, sillä eräässä suonotkelmassa hän oli kahlannut polviaan myöten liejussa vaikka lähelle oli tehty risuista kantava tie. Polku oli yleensä vähän käytetty ja sen vuoksi jäljet säilyivät koskemattomina, kertoi poliisineuvos Ylösjoki.
Pari päivää murhan jälkeen oli Espoon kunnan kaatopaikalta Hackjärvelle johtavan polun varrelta tavattu miehen jalkineen jälkiä sekä polkupyörän jälkiä, jotka olivat johtaneet aina Hackjärvelle saakka.
Koska metsäpolku silloin vielä oli ollut hyvin kostea ja liejuinen, on oletettavissa, että henkilö joka kyseistä polkua pitkin oli kulkenut, oli tullessaan Hackjärvelle ollut hyvin likainen.
Miehen tuntomerkit: Ikä silloin 35-40 vuotta, pituus noin 175-180 cm, vartalo normaali, tummaverinen tai tumma parransänki.Vaatetus: Tumma puku ja valkoinen paita sekä ilmeisesti matalat kengät, avopäin. Yleisvaikutus epäsiisti.
Polkupyörä oli ollut musta miesten pyörä ja vanhan näköinen.Kassit olivat molemmat olleet samankokoisia eli noin 50 cm pitkiä ja 20-25 cm korkeita sekä varustettu kahdella kantohihnalla. Toinen oli ollut väriltään musta ja toinen keltaruudullinen.
Keskusrikospoliisi pyytää yleisöltä tietoja edellä kuvatusta miehestä.
ja:
HELSINGIN SANOMAT
Tiistaina huhtikuun 5.pnä 1966 Nro 93
BODOM-JUTUN HAVAINNOT
SOPIVAT HYVIN YHTEEN
Poliisi on saanut uusia ilmoituksia epäillystä polkupyörämiehestä, joka oli nähty neljässä eri paikassa Bodomin kolmoismurhan tapahtumisen jälkeen. Ensimmäinen havainto oli tehty kohta murhien jälkeen murhapaikan suunnalla. Toinen tehtiin verityön paljastumisajankohtana Hackjärven niemessä, kolmas saman päivän iltana Westendissä ja neljäs epäilyttävä liikkuja nähtiin toisena helluntaipäivänä Espoon Isojärven Niemen kartanon lähellä.
Varhain aamulla ensimmäisenä helluntaipäivänä oli kohta Bodomin rannalla tapahtuneen kolmoismurhan jälkeen nähty miehen tulevan polkupyörällä murhapaikalta päin Korsbackan suunnalta ja menevän Espoon kunnan kaatopaikalle päin. Pyörän ohjaustangosta oli riippunut kaksi naisten kantokassia. Miehen oli nähty ajavan sekä taluttavan polkupyöräänsä. Hän oli taluttanut pyörää vasenkätisesti, kävellen sen oikealla puolella.
Myöhemmin aamupäivällä nähtiin Hackjärven niemessä sijaitsevasta huvilasta sinne johtavalla polulla miehen taluttavan polkupyörää. Pyörän ohjaustangossa oli vain yksi kassi. Mies oli avopäin. Hänellä oli yllään valkoinen paita ja hän käytti mustasankaisia silmälaseja. Kolme henkilöä näki hänet huvilasta 40-50 metrin päässä, jolloin mies oli kääntynyt ympäri ja palannut polkua takaisin.
Mies nähtiin murhan paljastumisen aikoihin - toisin sanoen kello 10-11 aikaan. Toista kassia silminnäkijät eivät ilmoittaneet nähneensä. Poliisin arvelujen mukaan miehellä saattoi olla silmälasit harhauttamismielessä.
Samana päivänä nähtiin kello 18 paikkeilla Westendin vaiheilla Jorvaksentiellä epäsiisti ja partainen pyörämies, jolla oli yllään pitkät housut ja vaalea paita. Mies talutti oudolta puolelta vanhannäköistä mustaa polkupyörää ja ohjaustangosta roikkui kaksi kassia tai kääröä. Hän näytti 35-40 vuotiaalta ja oli matkalla Helsinkiin päin.
Toisena helluntaipäivänä tavattiin neljäs epäilyttävä pyöräilijä Espoon Isojärven pohjoisrannalla lähellä Niemen kartanoa. Hän talutti myös pyöräänsä ja lisäksi vasemmalla puolellaan. Mies näytti keski-ikäiseltä. Pyörä oli ilmoittajan mukaan vanha. Pyörämies oli nähty aamupäivällä.
Ajallisesti nämä kaikki havainnot sopivat hyvin yhteen ja antavat tutkijoille lisää viitteitä Bodomin tapausten selvittelyssä.
Seuraavassa lehtijutussa on esimerkki traumatisoituneesta mielestä. Gustafssonia raivotautisesti lynkkaavan porukan mielestä Gustafsson ei tietenkään olisi voinut traumatisoitua ja saada dissosiatiivista muistinmenetystä edes vähän lievemmässä muodossa, koska vain hyvin huomattavat henkilöt voivat ymmärtää Gustafssonin olevan "lähes varmasti syyllinen"...
Iltalehti, 14.08.1996, s. 14 kirjoitti:
Falklandin sodan veteraani löytyi mielisairaalasta
Argentiinalainen Falklandin sodan veteraani on löytynyt buenosairesilaisesta mielisairaalasta, jossa hän on elänyt neljätoista vuotta sanomatta sanaakaan. 34-vuotias Oscar Montegrosso oli ilmoitettu taistelussa kadonneeksi, ja hänen omaisensa uskoivat hänen kuolleen. Montegrosso katosi vuonna 1982, kun brittiläinen sukellusvene upotti hänen laivansa. Montegrosson äiti löysi hänet sattumalta mielisairaalasta, jossa hänet oli listattu nimettömien potilaskansioon.
[- -]
En väitä, että Gustafsson olisi saanut dissosiatiivisen muistinmenetyksen, mutta esimerkiksi PTSD ei ole sotien veteraaneilla mitenkään erityisen epätavallinen mielenhäiriö. Tässä on kuitenkin murhattu raa'alla tavalla kolme Gustafssonin ystävää, joten traumatisoituminen ja siitä johtuva muistinmenetys eivät olisi tämän tapahtuman seurauksina mitenkään epäuskottavia asioita.
Nisse ei ole kenkiä kuljettanut kävellen lähes kilsan päähän ja tullut sieltä takaisin makoilemaan teltalle. (Linnuntietä 650m) Siinä ei olisi hänen kannaltaan ollut mitään järkeä jos hän olisi syyllinen. Jos Nisse olisi syyllinen olisi murhapaikalle tullut joku laitapuolen kulkia joka vei kengät ja kadoksissa olleet tavarat. Tämä asia on minulle jotenkin täysin selkeä. En usko Nissen syyllisyyteen mutta jos joskus kävisi ilmi että Nisse todella teki nämä murhat niin joku muu on tavarat varastanut ja kengät viskonut tien varteen "piiloon"
Mutta joo. Nisse on yksi uhreusta joka onnekkaasti selvisi hyökkäyksestä.
Mielestäni siinä piilotuksessa on ollut paljonkin järkeä. Ei Nisse ole voinut varmuudella tietää, mitä kaikkea poliisi voi kengistä päätellä, tai kuinka tarkasti joutuu epäilyjen kohteeksi alkuvaiheessa. Enkä tietystikään viittaa, että nuori amispoika olisi ennakoinut DNA-teknologian kehittymistä tulevaisuudessa. Kysymyksiä olisi saattanut jo 60-luvulla herättää kenkien vereentyminen jne.
Kun yksi kenkäpari pitää piilottaa, niin samalla on loogista, että ulkopuolinen hirmuinen murhaaja olisi vienyt myös Sepin kengät. Pelkästään Nissen oman kenkäparin piilottaminen olisi herättänyt kysymyksiä.
Sekin on linjassa, että kengät on pitänyt piilottaa vasta viimeisenä toimena. Silloin kello on voinut olla jo sen verran paljon, että niitä ei ole enää uskaltanut kauemmaksi lähteä piilottamaan.
Minusta on outa että Nissen puolustajat eivät näe mitään ihmeellistä tai epäilyttävää siinä että joka kerta kun Nisse jää kuulusteluissa valheesta kiinni, niin hän pyrkii keplottelemaan asiasta ulos nimeämällä jonkun toisen henkilön (kuolleen tai muuten vaan tuntemattoman) itsensä sijaan väärän tiedon antajaksi tai sitten hän vetoaa muistamattomuuteen vaikka on juuri sanonut kuinka jokin asia meni. Esim:
- Hänen kertomansa puukonpistojen määrä päässä kun ei täsmääkään siihen mitä sairaalan / lääkäreiden papereissa lukee niin hän kuittaa asian sanomalla kuinka tämä olikin hänen kuolleen äitinsä hänelle antama tieto.
- Samoin sairaalassa "heräämisen" kanssa. Kun käy ilmi ettei väitetylle tajuttomuudelle löydy tukea, niin sitten hän kertoo kuinka Töölön sairaalassa hänelle sanottiin että hän on ollut tajuttomana.
- Kun käy ilmi että hän on sairaalan papereiden mukaan jo muutaman sairaalassaolo päivän jälkeen kävellyt, vaikka on väittänyt joutuneensa opettelemaan uudestaan kävelemään ja kyennyt kävelemään sairaalassa vasta puolentoista viikon jälkeen, niin sen asian hän kuittaa sillä että ei ole kävellyt yksin vaan "tuettuna".
- Rannan raahausjäljistäkin hän kertoo sujuvasti sen kuinka tästä todisteeksi paikalle oli jäänyt maahan raahausjäljet, jotka poliisit olivat näyttäneet hänelle hänen käydessään tapahtumapaikalla 23.6.1960. Gustafssonin mainitsemia raahausjälkiä ei kuitenkaan ole todettu alkuperäisessä rikospaikkatutkimuksessa, eikä niistä ole viitteitä tapahtumapaikan valokuvissa. Tässäkin tapauksessa poliisi on olisi Nissen sijaan valehtelija tai väärän tiedon antaja.
- 2004 kuulusteluissa hän kertoo muutamia tavaroita lukuun ottamatta lähes kaikkien tavaroiden olleen teltan ulkopuolella. Kun käy ilmi että 60- luvulla hän kertoi päinvastaista, hn kuittaa asian sanomalla ettei voi kaikkea muistaa, vaikka juuri sanoi miten asia oli.
- Samoin uimisen kanssa, kertoo uineensa, mutta kun onkin ristiriidassa sen kanssa mitä kertoi asiasta 60- luvulla, hän yhtäkkiä kertoo ettei muistakaan onko käynyt uimassa.
- Kysyttäessä hammasklinikalla vuonna 1960 tehdyistä tutkimuksista ja niihin liittyvien asiakirjojen merkinnästä, jonka mukaan leukaluuvammat olisivat Gustafssonin itsensä kertoman mukaan tulleet aamulla hänen herättyään, hän kuittaa asian sanomalla, ettei muista sellaista.
- Edelleen hän kertoo äitinsä pistäneen sellaisen huhun liikkeelle, että kun korva leikattiin, sieltä otettiin jotain luupaloja pois.
