Niin luulen kyllä, että melkein millä tahansa mittarilla mitattuna löytyy muutama korkean ÄOn ihminen, joka ei ole pärjännyt. Työelämä on tietysti yksi mittari, mutta varmaan löytyy jokusia älykkäitä ihmisiä, jotka ovat niin ongelmaisia, ettei mitenkään voi väittää heidän "menestyneen". Varsinkin jos heillä on jokin lisäominaisuus kuten ADHD tai Aspergerin syndrooma, mutta myös muista syistä.Kaiser kirjoitti:Tätähän juuri yritin kysyä, että millä perusteella ÄO ei takaa sivistystä ja menestystä. Pitäisi tietysti ensin määritellä tarkemmin mitä tarkoitetaan sivistyksellä ja menestyksellä. Joillekin sivistys on sitä kuinka monta kirjaa on lukenut ja joillekin menestys kuinka paljon rahaa on tiennannut. Joillekin nämä ovat taas kuinka paljon on mielestään saanut jotain hyvää aikaan ja kartuttanut sosiaalista pääomaa tms. Kiinnostava kysymys on, että korreloiko loogisanalyyttinen äly tunneälyn kanssa. En tietenkään pidä itseisarvona sitä, että osaa ratkaista jotain lukujonoarvoituksia. Minunkin mielestä tärkeämpää on yhteistyökyky, altruistisuus jne.
EDIT lisään vielä, että toki noistakin sairauksista kärsivä ihminen voi pärjätä eikä välttämättä ole moniongelmainen, mutta pahana ja erityisesti hoitamattomana ne voivat kyllä haitata suuresti älykkyyden hyväksikäyttöä.
Sivistys on ehkä hankalampi juttu, mutta minä käsittäisin niin että siihen kuuluu myös nimenomaan se että on lukenut tai muuten ottanut selvää asioista eikä vaan nopea honaamaan juttuja. Voin hyvin kuvitella että joku älykkyydestään tietoinen ei viitsi lukea tai juurikaan opiskella koska kokee sen tyhjänpäiväiseksi tai on kiinnostunut vain jostain hyvin kapeasta alasta.
Jollain keskustelupalstalla (en muista yhtään millä) oli joskus kiivasta väittelyä siitä onko tunneälykin vain loogista päättelyä. Joku mensalainen väitti, että on, koska siinä vain tehdään päättelyketjuja tyyliin X näyttää surulliselta->x on kokenut jotain kamalaa -> minun pitää lohduttaa. mutta minusta tuo ei ole totta, koska nuo tarvittavat päättelyketjut ovat hyvin yksinkertaisia ja vaikeus piileekin siinä että tajuaa että X näyttää surulliselta ja ymmärtää vaistomaisesti miten ihmistä lohdutetaan. Ja tämä kaikki tapahtuu varsin intuitiivisesti. Jos joku alkaa mielessään laatimaan tuollaista päättelyketjua niin silloin kyseessä mitä todennäköisimmin on hieman autistinen erittäin tunneälytön henkilö...
tietysti niillä älyn muodoilla voi joku yhteys ollakin, esim kyky katsoa asioita laajemmin voisi olla sellainen. Mutta omana mielipiteenäni sanoisin että ne ovat melkoisen eri asioita.
