Pelastusoperaatio päiväkodissa Vantaalla

[McCall]

Olikohan tästä Tampereen tapauksesta omaa ketjuaan? Samanlainen sänky kuitenkin.

Iltalehti 17.4.2026 / https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c6ff ... 6f420d3edb

Vantaan turmasängyn taustalta paljastuu karu tieto: Lähes tunnin pelastusoperaatio päiväkodissa

Lapsi jäi puristuksiin hartioiden kohdalta lähes tunniksi tamperelaisessa päiväkodissa tapahtuneessa sänkyturmassa.

Tamperelaisessa päiväkodissa tapahtui syyskuun alussa uhkaava onnettomuus samanlaisella kaappisängyllä kuin Vantaalla maaliskuun lopussa 2-vuotiaan lapsen hengen vaatineessa turmassa.

Iltalehti sai tietopyynnöllä haltuunsa Tampereen kaupungin tekemät selvitykset onnettomuudesta, josta käy ilmi tilanteen vakavuus. Viisivuotias lapsi jäi tilanteessa lähes tunniksi kiinni sängyn mekanismiin, ennen kuin hänet saatiin irti. Tätä ennen lapsen kasvot olivat alkaneet sinertää.

– Yläsängyssä peiton alla ollut lapsi oli sängyn ylösnoston seurauksena valunut sängyn ja seinän väliin niin, että lapsi oli jäänyt jumiin solisluiden kohdalta, kun sänkyä oli lähdetty laskemaan auki. Koska lapsi oli seinän ja sängyn päädyn välissä, ei sänkyä ollut mahdollista avata, Tampereen kaupungin tekemässä ilmoituksessa kerrotaan.

Onnettomuus tapahtui kun päiväkodissa ollut lähihoitajaopiskelija oli nostanut kaappisängyn ylös ja laittanut kaapin ovet kiinni, mutta ei huomannut yläsängyssä olevaa lasta.

Kaapin sulkemisen jälkeen hän kuitenkin kuuli lapsen avunpyynnön sängystä. Opiskelija ja lastenhoitaja olivat ennen sängyn sulkemista olleet herättelemässä lapsia päiväunilta puoli kahden aikaan iltapäivällä.

Huomattuaan, ettei lasta saanut pois pinteestä, päiväkodin henkilökunta soitti hätäkeskukseen. Irrottamista kuitenkin yritettiin jatkaa ja paikalle haettiin myös lisää henkilökuntaa.

Lopulta 3–4 aikuista kannatteli lasta estääkseen tämän joutumista pahempaan asentoon. Lapsen kerrotaan pystyneen kommunikoimaan aikuisille tilanteessa.

Uusi hätäpuhelu

– Kello 13.50 henkilökunta on havainnut lapsen kasvoissa sinertymistä. Lisäksi lapsi on alkanut yskimään. Henkilökunta on soittanut asiasta uudelleen hätäkeskukseen, Tampereen kaupungin turvallisuuspäällikön Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille tekemässä ilmoituksessa kerrotaan.

Päiväkodille saapuikin pian sekä lääkärihelikopteri, ambulanssi, kaksi paloautoa, lääkintähoidon kenttäjohtaja ja poliisipartio. Lopulta pelastushenkilöstö sai irrotettua kerrossängyn kaapista ja samalla myös lapsi pääsi pois puristuksista.

Ilmoituksen mukaan viranomaisia alkoi saapua paikalle vaiheittain kello 14.21:n jälkeen. Lasten herättely ja kaappisänkyjen kasaaminen oli tapahtunut kello 13.35.

Lapsi kuitenkin selvisi turmasta ilman vakavia fyysisiä vammoja. Hieman tilanteen päättymisen jälkeen päiväkodille saapuivat hänen huoltajansa ja lapsi lähti heidän mukanaan kotiin. Hän palasi päiväkotiin hoitoon heti onnettomuutta seuraavana päivänä.

Sulkemiskieltoon

Sisä-Suomen poliisi käynnisti päiväkodin turmasta esiselvityksen. Tampereen kaupungin antamien selvitysten mukaan myös päiväkodin johtaja tutki heti onnettomuuden jälkeen turmasänkyä ja otti siitä valokuvia.

Neljä päivää onnettomuuden jälkeen Tampereen kaupungin tilapalveluiden edustajat tekivät Tesoman päiväkodissa katselmuksen selvittääkseen, voiko sänkyihin asentaa lisäosaa, joka hidastaisi niiden sulkemista.

– Yhden lisävaiheen tuominen sulkemiseen lisäisi mahdollisuutta havaita sängyssä vielä oleva lapsi, kaupungin ilmoituksessa todetaan.

Tampere teki tapahtuneesta ilmoituksen Tukesille, samalla kun poliisille annettiin selvitys tapahtumista. Kaupunki myös asetti turman tutkinnan ajaksi kaikkien päiväkotiensa kaappisängyt sulkukieltoon.

Lisäksi sänkyjen käyttämisestä laadittiin ohje, joka henkilöstön piti käydä läpi. Tämän jälkeen sänkyjen sulkemiseen annettiin jälleen lupa.

Tesoman päiväkodin kaappisängyt oli valmistanut sama juvalainen Sisuwood Oy kuin vantaalaiseen päiväkotiin toimitetut. Yhtiö oli mennyt konkurssiin jo ennen syksyn turmaa.

Sänkyä ei pedattu

Sänky.jpg (113.66 KiB) Katsottu 1751 kertaa

Tampere teki onnettomuudesta selvityksen myös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle (Avi), viranomaisten pyydettyä tätä. Siinä todettiin, ettei Tesoman päiväkodin kaappisängyissä ollut lainkaan valmistajan laatimaa käyttöohjetta, mutta osa kaappisänkyjen myyjistä oli toimittanut käyttöohjeet päiväkoteihin.

Aville tehdystä listauksesta paljastuu myös, ettei lähihoitajaopiskelija pedannut sänkyä ennen onnettomuutta, vaan ainoastaan sulki sen. Hänen kerrottiin kyllä työskennelleen useamman vuoden ajan sijaisena eri päiväkodeissa ja käyttäneen niissä kaappisänkyjä.

Tampereen varhaiskasvatusjohtajan Aville antaman selvityksen mukaan kaikkien varhaiskasvatusyksiköiden henkilöstö velvoitettiin turman jälkeen miettimään, miten varmistetaan, että kaappisänkyjen käytössä on otettu turvallisuus huomioon.

– Muun muassa niin, että kaappisängyt nostetaan ylös valaistussa huoneessa ja että kaappisängyt pedataan aina käytön jälkeen ennen kuin sänky nostetaan. Lisäksi varhaiskasvatuksen esihenkilöitä on muistutettu, että uuden henkilöstön perehdytyksessä tulee varmistaa myös kaappisänkyjen käytön osaaminen.

Varhaiskasvatusjohtajan mukaan jokaisen työntekijän kanssa on myös käyty läpi kaupungin antamat ohjeet sänkykaappien käyttöön. Tämän lisäksi ohjeet ovat jatkossa jokaisen nukkumahuoneen seinällä.

– Kun päiväkotiin tulee sijaisia tai opiskelijoita, henkilökunta huolehtii heidän perehdyttämisestään sänkykaappien käyttöön. Harjoitellaan sänkykaappien käyttöä ja luetaan ohjeet. TET-harjoittelijat eivät käytä sänkykaappeja, selvityksessä listataan.

Tesoman päiväkodin turmasta kertoi ensimmäisenä Aamulehti.

Vantaan Kelokuusen päiväkodin ohella vastaavanlaisia sänkyonnettomuuksia on tapahtunut viime vuosina Vantaan Latupuiston päiväkodissa ja Pirkanmaalla Ylöjärvellä.

[Pesukarhu]

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011969688.html

Selvitys: 2-vuotiaan kuolemaan johtanut onnettomuus kesti vain muutamia minuutteja

Vantaan päiväkotiturma|Päiväkodista soitettiin hätäkeskukseen kello 13.44. Ensimmäisenä paikalle ehti poliisi kello 13.50. Poliisin raivausvälineet eivät kuitenkaan olleet riittäviä kaappisängyn kaikkien rakenteiden purkamiseen.

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) on saanut valmiiksi selvityksen Vantaalla Myyrmäessä Kelokuusen päiväkodissa 24. maaliskuuta sattuneesta onnettomuudesta.

Selvityksessä Otkes havaitsi, että sängyn asentoa ei voi enää muuttaa, jos lapsi luisuu sängyn ja seinän väliseen rakoon.

”Sängyn käyttömekanismi mahdollistaa sen, että kun sänkyä nostetaan, sängyssä oleva lapsi voi luisua sängyn ja seinän väliseen rakoon, eikä sängyn asentoa voi enää sinne luisumisen jälkeen muuttaa. Teknisesti sängyn mekanismeissa ei havaittu puutteita asiaa selvitettäessä,” kertoo johtava tutkija Hanna Tiirinki tiedotteessa.

Päiväkodista soitettiin hätäkeskukseen kello 13.44. Ensimmäisenä paikalle ehti poliisi kello 13.50. Poliisin raivausvälineet eivät kuitenkaan olleet riittäviä kaappisängyn kaikkien rakenteiden purkamiseen. Rakenteiden purkamiseen tarvittiin pelastuslaitos, joka saapui paikalle kolme minuuttia myöhemmin. Välissä paikalle ehti myös ensihoito.

Lasta puristava sänky saatiin irti kiinnityksistään purkamalla viereinen kaappisänky. Pelastuslaitokselta sängyn purkaminen lapsen irrottamiseksi kesti noin kaksi minuuttia.

Lääkärihelikopteriyksikkö saapui paikalle kello 13.57. Lasta alettiin elvyttämään tapahtumapaikalla. Hänen siirtonsa sairaalahoitoon alkoi kello 14.49.

Tapahtumahetkellä päiväkodin henkilöstömitoitus oli vaatimusten mukainen, kertoo Otkes. Ryhmässä oli yhteensä yhdeksän iältään 1–2,5-vuotiasta lasta sekä kolme kasvattajaa.

Lapset olivat menneet päiväunille noin kello 11.30 ja heränneet omaan tahtiinsa noin kello 13.30.

Tilanteessa kasvattaja nosteli sänkyjä ylös, kun hänen huomionsa herpaantui hetkeksi aiemmin heränneisiin lapsiin, jotka olivat tulleet takaisin huoneeseen. Samalla hän nosti epähuomiossa sänkyä yläasentoon ja havaitsi, että lapsi jäi sinne puristuksiin.

Otkesin mukaan kaappisänkyjen käyttöön ei päiväkodissa ollut erillistä ohjetta, eikä niiden käyttöön oltu erikseen perehdytetty. Kaappisänkyjen laskeminen ja nosto tapahtuu päiväkodin arjen toimintojen lomassa ja käytännöt siihen vaihtelevat. Turvallisuusriskit kasvavat, mikäli lapsia on kaappisänkyjä liikuteltaessa läsnä, toteaa Otkes.

Tapahtuman jälkeen Vantaa on antanut päiväkodeille ohjeen sänkyjen käytöstä. Sänkyjä nostettaessa tilassa ei saa samanaikaisesti olla lapsia läsnä.

”Lasten kokonaisturvallisuudesta on huolehdittava päiväkodeissa. Tästä vastaavat niin varhaiskasvatuksen järjestäjä kuin päiväkohdin henkilökunta. Kaappisänkyjen turvallisen käytön varmistaminen ja niiden käyttöön liittyvä ennakoiva riskinarviointi on vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi ensisijaista”, painottaa Tiirinki tiedotteessa.

Onnettomuussängyssä nukutaan tavallisesti pää seinää kohti. Kun sänky on nostettu ylös, seinän väliin syntyy noin 15– 17 senttimetrin levyinen rako.

”Alasängyn ja seinän välissä on suojalevy, joka estää väliin joutuneen kohteen putoamisen seinän ja sängyn väliseen rakoon. Yläsängyssä oleva päätylevy on huomattavasti matalampi ja sen tarkoituksena on vain pitää patja paikoillaan”, todetaan Otkesin selvityksessä.

Sit tuossa oli animaatio onnettomuuden kulusta

https://www.youtube.com/watch?v=d3iIMc97-BA

[Captain Hastings]

Karu tuo animaatio. Edelleen ihan käsittämätöntä, että sänkyjä on kasattu lasten ollessa samassa huoneessa ja toisten vielä nukkuessa. Kertoo siitä, ettei henkilökunta ole ollut tietoinen näihin sänkyihin liittyvistä vaaroista eikä mitään turvakäytänteitä ole ollut. Päiväkodin johto vastuuseen kiitos.

[Luupää]

OTKES:

Sel­vi­tys: Lap­sen kuo­le­maan joh­ta­nut on­net­to­muus päi­vä­ko­dis­sa Van­taal­la 24.03.2026

Tutkintanumero: T2026-E1
Onnettomuustyyppi: Sosiaali- ja terveydenhuollon onnettomuudet
Julkaisupäivä: 27.04.2026

Onnettomuustutkintakeskus selvitti Vantaalla Kelokuusen päiväkodissa 24.3.2026 lapsen kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Lapsi oli vielä nukkumassa päiväunia kaappisängyn ylävuoteessa, kun kasvattaja nosti päiväunituokion päätyttyä epähuomiossa sänkyä yläasentoon. Lapsi luisui sängyn ja seinän väliin jääden ylävartalostaan puristuksiin. Lapsi kuoli myöhemmin sairaalassa onnettomuudessa saamiinsa vammoihin.


TAPAHTUMAT

Tapahtumapäivä oli päiväkodissa tavanomainen. Ryhmässä oli yhteensä yhdeksän iältään 1–2,5-vuotiasta lasta sekä kolme kasvattajaa. Kasvattajat laittoivat lapset päiväunille noin kello 11.30. Lapset heräsivät omaan tahtiin noin kello 13.30, jolloin myös vielä päiväunilla olleita ryhdyttiin herättelemään. Kun lapset olivat heränneet, he siirtyivät lepohuoneen viereiseen tilaan kasvattajan valvontaan. Lepohuoneessa ollut kasvattaja nosti sänkyjä yläasentoon sitä mukaa, kun lapset nousivat vuoteista. Osa lapsista oli yhä nukkumassa, kun aiemmin heränneet lapset tulivat takaisin lepohuoneeseen ja keskeyttivät kasvattajan tekemät huoneen järjestelytyöt. Samalla hetkellä kasvattaja nosti epähuomiossa kaappisänkyä yläasentoon ja havaitsi, että yksi lapsi oli jäänyt puristuksiin kaappisängyn ja seinän väliin. Kasvattaja pyysi muuta henkilökuntaa apuun. Lepohuoneessa olleet muut lapset ohjattiin samanaikaisesti toiseen tilaan.

Henkilökunta ei onnistunut irrottamaan lasta puristuksista, ja päiväkodista soitettiin välittömästi hätäkeskukseen kello 13.44. Tehtävä arvioitiin kiireelliseksi hälytystehtäväksi ”480A ihmisen pelastaminen, muu” ja hälytykset tehtävään osallistuneille yksiköille tehtiin kello 13.45.

Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle saapui poliisi kello 13.50. Hätäkeskus ohjeisti poliisipartiota ottamaan ajoneuvostaan mukaan raivausvälineitä, mutta ne eivät olleet riittäviä kaappisängyn kaikkien rakenteiden purkamiseen. Ensimmäinen ensihoitoyksikkö saapui paikalle kello 13.52. Pelastusyksikkö saapui paikalle kello 13.53. Pelastuslaitos purki viereisen kaappisängyn, jonka jälkeen lasta puristava sänky voitiin irrottaa kiinnityksistään. Pelastusyksikön raivausvälineillä sängyn purkaminen lapsen irrottamiseksi kesti noin kaksi minuuttia. Toisena ensihoitoyksikkönä paikalla saapui lääkärihelikopteriyksikkö kello 13.57 ja kolmantena ensihoidon kenttäjohtaja kello 14.02. Lapsen elvytys aloitettiin välittömästi onnettomuuspaikalla. Hänen siirtonsa sairaalahoitoon alkoi kello 14.49.

Onnettomuudessa olleen lapsen vanhemmille sekä päiväkodin henkilökunnalle järjestettiin välittömästi kriisiapua. Päiväkoti tiedotti onnettomuudesta muille päivähoidossa olleiden lasten vanhemmille samana päivänä ja jatkoi tiedottamista tilanteen mukaisesti.

Lapsi kuoli sairaalassa onnettomuudessa saamiinsa vammoihin 2.4.2026.


TAUSTATIEDOT

Vantaan kaupungin Kelokuusen päiväkodin rakennus on valmistunut joulukuussa 2023 ja päiväkotitoiminta on aloitettu 7.1.2024. Vantaan kaupunki järjestää kyseisessä päiväkodissa varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaista päiväkotitoimintaa. Varhaiskasvatuksen yleinen suunnittelu, ohjaus ja seuranta kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriölle. Varhaiskasvatukseen liittyviä asiantuntijaviraston tehtäviä hoitaa Opetushallitus. Varhaiskasvatuksen alueellinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat Lupa- ja valvontavirastolle (LVV). Kerrossänkyjen tuoteturvallisuutta valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES). Tuotteen valmistaja vastaa, että tuote on turvallinen. Kuluttajille tarkoitetuille kaappisängyille ei ole kuitenkaan olemassa suoraan sovellettavaa standardia. Onnettomuudessa olleen kaappisängyn valmistaja oli Sisuwood.

Onnettomuudessa olleessa kaappisängyssä nukutaan tavanomaisesti pää seinän puoleista päätyä kohti. Sängyn ja kaapin välinen mekanismi mahdollistaa sängyn kääntämisen käyttö- ja säilytysasentoon. Sängyn kääntämiseen ei tarvita suurta voimaa. Kaappisänky on säilytysasennossaan kaapin sisällä pystyasennossa kaasujousien avulla.

Kun sänkyä käytetään, se vedetään käsin kaapista ulos ja lasketaan sängynjalkojen varaan. Käyttöasennossa yläsängyn ja seinän väliin jää tyypillisesti muutaman sentin rako.

Käännettäessä sänkyä käyttöasennosta säilytysasentoon seinän ja sängynpäädyn välissä oleva rako suurenee (linkki animaatioon) ja seinänpuoleiseen päätyyn syntyy noin 15–17 senttimetrin levyinen rako. Sängyssä oleva lapsi voi luisua rakoon ja kiilautua siten, että sängyn asentoa ei voi enää muuttaa. Ääritilanteessa sänky joudutaan purkamaan, jotta väliin luisunut lapsi saadaan irrotettua.

Alasängyn ja seinän välissä on suojalevy, joka estää väliin joutuneen kohteen putoamisen seinän ja sängyn väliseen rakoon. Yläsängyssä oleva päätylevy on huomattavasti matalampi ja sen tarkoituksena on vain pitää patja paikoillaan. Onnettomuudessa olleen sängyn mekanismit toimivat normaalisti.

Tapahtumahetkellä päiväkodin henkilöstömitoitus oli vaatimusten mukainen. Kaappisänkyjen käyttöön ei päiväkodissa ollut erillistä ohjetta, eikä niiden käyttöön ollut erikseen perehdytetty.


HAVAINNOT

Päiväkodissa kaappisänkyjen laskeminen ja nosto tapahtuu päiväkodin arjen toimintojen lomassa ja käytännöt siihen vaihtelevat. Turvallisuusriskit kasvavat, mikäli lapsia on kaappisänkyjä liikuteltaessa läsnä.

Kaappisängyn alasängyn päätylevy estää sänkyä nostettaessa sängyn ja seinän väliin luisumista. Yläsängyssä oleva matalampi päätylevy ei estänyt lasta luisumasta seinän ja sängyn väliin muodostuvaan rakoon. Hätätilanteessa sänkyä ei voitu irrottaa kaapin rungosta ilman raivausvälineitä.

Päiväkodissa olevien lasten kokonaisturvallisuus on varhaiskasvatuksen järjestäjän sekä päiväkodin henkilökunnan vastuulla. Jokaisessa päiväkodissa tulisi varmistaa, että kaappisänkyjä koskevat sovitut käytänteet ja toimintatavat ovat kaikissa tilanteissa turvallisia. Kaappisänkyjen turvallisen käytön varmistaminen ja niiden käyttöön liittyvä ennakoiva riskinarviointi on vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi ensisijaista.

Kriisitilanteissa on tärkeää huomioida myös lasten ja heidän perheidensä riittävä psykososiaalinen tuki.

Tapahtuman jälkeen Vantaan kaupunki on antanut päiväkodeille ohjeen kaappisänkyjen käyttöön siten, että kaappisänkyjä nostettaessa tilassa ei saa samanaikaisesti olla lapsia läsnä ja tilan tulee olla hyvin valaistu.

Onnettomuustutkintakeskus antoi tapahtuman seurauksena 26.3.2026 sängyn käyttöön liittyen onnettomuusuhkailmoituksen Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes) ja Lupa- ja valvontavirastolle (LVV), jossa todetaan, että päiväkodeissa käytössä oleviin seinälle nostettaviin kaappisänkyihin liittyy vakava onnettomuuden vaara. Lisäksi onnettomuusuhkailmoitus osoitettiin kuntien varhaiskasvatukselle julkisena tiedoksiantona.

Onnettomuuden jälkeen Onnettomuuskeskukselle ilmoitettiin myös aiemmista muista päiväkotien kaappisänkyjen käyttöön liittyneistä vakavista vaaratapahtumista.

Onnettomuustutkintakeskuksen selvitys ja annettu onnettomuusuhkailmoitus tuovat kaappisänkyjen käyttöön liittyvän merkittävän turvallisuusriskin kattavasti esille. Turvallisuustutkinnalla ei arvioida saavutettavan merkittävää turvallisuutta edistävää lisätietoa. Onnettomuustutkintakeskus ei täten käynnistä tapauksesta turvallisuustutkintaa.


Linkit
Ani­maa­tio

[Luupää]

https://yle.fi/a/74-20222792

Asiakirjat paljastavat: Vantaan turmasänky ei täyttänyt kaikkia vaatimuksia

Kaupungilla ei ole resursseja käydä rakennusurakan kaikkia yksityiskohtia tarkasti läpi, sanoo Vantaan rakennuttaja­päällikkö.

Liitetty kuva.png (950.4 KiB) Katsottu 482 kertaa

27.4.2026 | Heidi Sullström, Mikko Rita

Juttu tiivistettynä

• Vantaalaispäiväkodissa kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui kaappisängyssä, jonka turvallisuutta ei ollut testattu.

• Sängyssä ei testauslaboratorion insinöörin mukaan ole myöskään Vantaan vaatimaa rakennetta, joka estää lapsen luisumisen sängyn ja kaapin takaseinän väliin.

• Vantaan kaupungin rakennusyhtiön mukaan vaatimus luisumisen estosta täyttyy, kun sänky on nukkuma-asennossa.

Pienen lapsen kuolemaan johtanut onnettomuus Vantaalla tapahtui kaappisängyssä, jonka turvallisuutta ei ole testattu.

Loppuvuonna 2023 valmistuneen päiväkodin kaappisänky ei täyttänyt kaikkia Vantaan kaupungin asettamia vaatimuksia, selviää Kelokuusen päiväkodin hankinta-asiakirjoista.

Päiväkodin rakennusselostuksessa on listattu kaappisänkyjä koskien yksitoista vaatimusta. Juvalaisen Sisuwood-yhtiön toimittama turmasänky ei täytä ainakaan kahta niistä.

Ensimmäinen vaatimuksista on, että sängyn pitää täyttää kerrossänkyjen julkitilakäyttöön tarkoitetun standardin SFS-EN-747-1 vaatimukset.

Tämä standardi määrittää muun muassa sen, mikä on kerrossängyn laitojen turvallinen korkeus ja millaisia sängyn erilaisten rakojen ja aukkojen läpimittojen tulee olla, jotta sormet, pää tai raajat eivät jää jumiin.

Vantaan valitseman toimittajan kaappisänkyä ei ole testattu tämän standardin mukaisesti.

Valmistaja ilmoittaa tuote-esitteessä, että standardi huomioidaan sänkykaappien kehityksessä ja valmistuksessa tuotteeseen soveltuvin osin.

– Se tarkoittaa, että standardia on käytetty referenssinä, mutta sitä ei ole testattu, täyttääkö sänky standardin vaatimukset, sanoo huonekalujen turvallisuutta testaavan LAB-ammattikorkeakoulun laboratorioinsinööri Jyrki Metso.

Laboratorioinsinööri Jyrki Metso ihmettelee, miksi suomalaiset valmistajat eivät testaa lasten huonekaluja yhtä paljon kuin aiemmin. Eurooppaan on turha yrittää myydä kaappisänkyä ilman standardia, hän sanoo.


Testausinsinööri: Turmasängyssä ei ole luisumisen yläasennossa estävää rakennetta

Vantaa vaati myös, että kaappisängyn rakenteissa estetään lapsen, unilelujen tai tyynyn mahdollisuus tippua tai jäädä puristuksiin.

Tällaista rakennetta sängyssä ei ole, Jyrki Metso sanoo. Hän arvioi Sisuwoodin kaappisänkyä Onnettomuustutkintakeskuksen eli Otkesin välittämän kuvan perusteella.

Kun sänky on auki eli nukkuma-asennossa, kaapin takaseinä toimii turvakaiteena eikä sinne silloin voi pudota, Metso sanoo.

Jos sänky on auki, se täyttää Vantaan vaatimuksen, hän toteaa. Tilanne muuttuu, kun sängyn nostaa kaappiin.

– Silloin sängyn ja kaapin takaseinän väliin tulee turvakaiteen korkuinen rako.

Juuri tällaisesta kaapin takaseinän ja yläsängyn väliin jäävästä raosta Otkes varoitti turman jälkeen.


Vantaa: Emme ehdi käydä kaikkia yksityiskohtia tarkasti läpi

Kaupungilla ei ole resursseja käydä suuren rakennusurakan, kuten päiväkodin, kohdalla kaikkia yksityiskohtia tarkasti läpi, sanoo Vantaan rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa.

– Uudisrakennuksessa on tuhansia eri osia. Jokaista mutteria ei millään resursseilla pysty ikään kuin varmentamaan hankkeen aikana. Se on ihan mahdoton duuni.

Vantaan kaupunki oli urakan tilaaja. Kaupungin valitsema arkkitehtitoimisto teki suunnitelman, ja sen kynästä ovat myös kaappisänkyjen vaatimukset, Vuorenmaa kertoo.

Rakennusurakan toteuttajaksi kaupunki valitsi Rakennustoimisto Nousiaisen. Se puolestaan kilpailutti päiväkodin kalusteet ja päätyi Sisuwoodiin, joka toimitti myös kaikki muut kiinteät kalusteet.

Sisuwood valittiin, koska sillä oli paljon kokemusta päiväkotien kalustamisesta, kertoo rakennusliikkeen toimitusjohtaja Antti Nousiainen. Tapaturma oli yhtiölle hänen mukaansa suuri järkytys.

Yhtiö ei osannut hankintavaiheessa kyseenalaistaa sängyn turvallisuutta, koska kyseessä oli vakiintunut kalustetoimittaja.

– Oletan, että sänky täyttää vaatimukset, kun se on vaakatasossa. En osannut ajatella siinä kohtaa tilannetta, että sängyssä olisi joku, kun se suljetaan, Nousiainen sanoo.

Rakennusyhtiö hyväksytti kalustetoimittajan tilaajalla. Vantaalla ei ollut syytä olla hyväksymättä Sisuwoodia päiväkodin kaappisänkyjen ja muiden kiinteiden kalusteiden toimittajaksi, Juha Vuorenmaa sanoo.

– Me olemme niitä papereita tutkineet ja nähneet, että kuitenkin jonkinnäköinen standardi siellä takana on.

Myös Vuorenmaa arvioi sängyn täyttävän vaatimuksen nukkuma-asennossa.

Yle yritti kysyä turmasängyn valmistajalta, miten lapsen tai vaikkapa tyynyn mahdollisuus tippua tai jäädä puristuksiin rakenteissa on estetty.

Sisuwood on mennyt konkurssiin viime syksynä, eikä yhtiön entinen omistaja tai toimitusjohtaja halunnut kommentoida asiaa Ylelle.

Konkurssin jälkeen yhtiön toimintaa jatkava Rare Works ei myy kaappisänkyjä, eikä yhtiöllä ole tarkkaa tietoa tuotteesta tai sen ominaisuuksista, sanoo tuotannosta ja myynnistä vastaava Miikka Vainio.


Osa kaappisängyistä on testattu, osa ei

Vantaa ei ole välttämättä toiminut väärin, vaikka se on hyväksynyt tuotteen, joka ei täytä kaikkia sen vaatimuksia.

Vaikka kaappisängyn vaatimuksissa on mainittu standardi, tilaaja voi valita myös kaappisängyn, jonka valmistaja ei ole testauttanut tuotettaan standardin mukaisesti.

Julkiset hankinnat ovat tarkkaan lailla säädeltyjä. Tarjoaja voi joissakin tilanteissa osoittaa, että se täyttää tilaajan vaatimukset vastaavalla tavalla, ja tilaaja arvioi, täyttääkö tarjottu tuote vaatimukset, sanoo Julkisten hankintojen neuvontayksikön erikoisasiantuntija Niina Ruuskanen.

Hän ei kommentoi Vantaan tapausta, vaan julkisia hankintoja yleisesti.

Standardit eivät ole huonekaluille pakollisia. Vain patjojen ja pehmustettujen, kangaspäällysteisten huonekalujen paloturvallisuus on testattava.

Kaappisänkyjä valmistaa Suomessa useampi yritys. Osa on testauttanut tuotteensa standardin mukaisesti ja osa ei.

Kun verrataan kilpailijoihin Saksassa tai Italiassa, suomalaiset huonekaluvalmistajat eivät ole kovinkaan innokkaita standardien käyttäjiä tai kehittäjiä, sanoo asiantuntija Hille Reiman metsä- ja kemianteollisuuden standardeja hallinnoivasta Kemesta ry:stä.

Se on hänen mukaansa valitettavaa, sillä standardeista on hyötyä tuotteiden laadun ja erityisesti turvallisuuden parantamisessa.


Osassa sängyistä on luisumisen estävä turvalaita

Suomessa huonekalujen ainoa riippumaton testaaja on LAB-ammattikorkeakoulun laboratorio Lahdessa.

Päiväkodeissa käytettäviä kaksikerroksisia kaappisänkyjä testataan kahden eri standardin kuvaamilla testeillä, koska niille ei ole omaa standardia, laboratorioinsinööri Jyrki Metso kertoo.

Vantaan vaatima SFS-EN-747-1 koskee ensisijaisesti julkisessa käytössä olevia kerrossänkyjä. Se määrittelee muun muassa turvalaitojen korkeuden ja kulkuaukon sijainnin.

Standardi SFS-EN-1129-1 taas koskee varsinaisesti yksikerroksisia kaappisänkyjä. Sitä käyttää esimerkiksi kalustevalmistaja Kuopion Woodi, jonka tuote oli Vantaan vaatimuslistassa mainittu esimerkkinä kaappisängystä.

Tämän standardin avulla testataan kaappisängyn sulkemisen ja avaamisen mekanismia: muun muassa sitä, että sänky ei sulkeudu vahingossa tai se toimii yhtä luotettavasti vielä kymmenentuhannen avaus- ja sulkemiskerran jälkeenkin.

Osa valmistajista on keksinyt kaappisänkyihin turvallisuutta lisääviä rakenteita, jotka ylittävät standardin vaatimukset.

Tällainen on esimerkiksi yläsängyn kaapinpuoleisessa päädyssä vaakatasossa oleva turvalaita, joka estää luisumisen sängyn ja kaapin väliseen tilaan, kun sänky on nostettu ylös.

Ihanteellista olisi, että kaksikerroksisella kaappisängyllä olisi oma turvallisuusstandardinsa, Jyrki Metso sanoo.


Vantaa: Jatkossa hankinta tehdään eri tavalla

Vantaalla kaappisänkyjen hankinta tehdään jatkossa eri tavalla kuin ennen, kun on huomattu, että kaappisänkyjen turvallisuudessa on eroja, sanoo rakennuttajapäällikkö Juha Vuorenmaa.

– Valitettavasti on niin, että tarkkuus lisääntyy sitten, kun tapahtuu jotain sellaista, mitä ei missään olosuhteessa olisi saanut tapahtua.

Itä-Uudenmaan poliisi tutkii onnettomuutta kuolemantuottamuksena.

Otkes julkaisi selvityksensä Vantaan kaappisänkyonnettomuudesta maanantaina.

[Villeri]

Karu tuo animaatio. Edelleen ihan käsittämätöntä, että sänkyjä on kasattu lasten ollessa samassa huoneessa ja toisten vielä nukkuessa. Kertoo siitä, ettei henkilökunta ole ollut tietoinen näihin sänkyihin liittyvistä vaaroista eikä mitään turvakäytänteitä ole ollut. Päiväkodin johto vastuuseen kiitos.

Muistakaamme Murphyn laki: jos virheelle jätetään mahdollisuus, se tapahtuu ennemmin tai myöhemmin. Jos sängyn mekanismi mahdollistaa lapsen putoamisen ja kuristumisen sängyn väliin, niin tapahtuu jollain toistomäärällä vääjäämättä, koska ihmiset tekevät virheitä.

Yritämme tietysti rajoittaa ihmisten virheitä eri tavoilla, säännöillä ja laeilla, mutta ainoa mahdollisuus välttää virhe, on sen mahdottomuus. Ainoastaan rakenne, joka estää lapsen putoamisen sängyn väliin, voi estää lapsen putoamisen sängyn väliin.