Aika jännä kyllä, kun jotkut ovat satavarmoja halua, eivätkä koskaan tule halumaan, lasta - ja silti he eivät saa sterilisaatiota ennen kuin on paukahtanut 30 v mittariin tai lapsia kolme. Kun se mieli voi muuttua... Olenpa sellaistakin kuullut että joku 30+ kävi lääkärissä tätä kyselemässä (nyt en muista oliko sterilisaatio vai vasektomia kyseessä), ja lääkäri sanoi ei. Suiviintunut ihminen ei sitten jaksanut enempää sitä vaatia. Niin sitten jos on jotenkin vakuuttunut siitä että keholla on väärä sukupuoli, niin sitten kyllä saa sitä ja tätä ja lopulta toimenpiteitä joilla suvunjatkamiskykykin lähtee (kivesten ja peniksen tai kohdun poisto ja munasarojen poisto). Paitsi jos se oma ilmoitus että nyt aloin olemaan nainen/mies tosiaan riittää... Mikä on sekin johtanut joskus ikävään lopputulokseen, lähinnä esim. naisvankiloissa jonne heitetään sekaan mies jolla on värkit tallella.
No, jotkut kyllä ovat sanoneet että se sukupuolen korjaamisen prosessi kestää vuosia, niin pitkään että siinä ehtii kyllä hautomaan itsemurhaa ja mielenterveys menee pilalle. Mutta jos se sitten kuitenkin menee pilalle sitten kun on saatu uusi ja uljas kroppa, niin kannattiko kaikki leikkely millään tavalla?
Voisi kyllä tutkia sitäkin että ovatko esteettisistä syistä kauneusleikkauksia teettäneet ihmiset tulleet operaatioiden jälkeen onnellisiksi vai onnettomiksi. Kovin onnellisilta eivät kyllä ainakaan he vaikuta, joiden pitää saada operaatio toisensa perään. Ja kuvista päätellen lopputulos on yleensä irvokas. Sitä vaan ihmettelee jonkun ihmisen makua että miten omituinen se voi ollakaan.
Sukupuolenvaihdos ja transseksuaalisuus
Re: Sukupuolenvaihdos ja transseksuaalisuus
Tekikö Lilleri-Lalleri itsemurhan, vai tapettiinko hänet?
Re: Sukupuolenvaihdos ja transseksuaalisuus
Moni ihminen jossain vaiheessa elämää voi omata itsetuhoutumisajatuksia, mutta jos niitä vatkaa vuosia niin on todennäköisyydet sen puolella, ettei ole lähdössä toteuttamaan.No, jotkut kyllä ovat sanoneet että se sukupuolen korjaamisen prosessi kestää vuosia, niin pitkään että siinä ehtii kyllä hautomaan itsemurhaa ja mielenterveys menee pilalle. Mutta jos se sitten kuitenkin menee pilalle sitten kun on saatu uusi ja uljas kroppa, niin kannattiko kaikki leikkely millään tavalla?
Jos on tosi naisellinen mies ja harrastaa, vaikka tanssia, tai balettia niin ymmärtäähän sen, että voi naisena menestyä paremmin, kun sitten on kaksi lompakkoa. Yksi palkkatuloille ja toinen, jolla voi harrastaa yrittäjyyttä.
-
Luciano Viskos
Re: Sukupuolenvaihdos ja transseksuaalisuus
Biologisen miehen ja naisen aivojen toiminnassa on eroja, sehän opittiin jo peruskoulussa.
Sukupuolen "korjauksissa" nämä erot saattavat sitten konkretisoitua mielenterveyden järkkymisinä imo.
Hyvä peruskatsaus miesten ja naisten aivojen eroista, josta boldasin viimeiset lauseet joista voi vetää "aasinsillan" nykyisen LGBTQ-koneiston tapaan ohittaa biologiset tosiseikat ideologian kustannuksella.
Jo kuluneen kaskun mukaan kun arkeologit tutkivat tuhansien vuosien päässä tulevaisuudessa transnaisen ja miehen luurankoja, niin toteavat löytäneensä kahden miehen luurangot.
https://www.is.fi/tiede/art-2000006030026.html
Tutkija: Naisten ja miesten aivoissa on eroja – ja ne on tärkeää tuntea
Pitäisikö poikien tulla täysi-ikäisiksi myöhemmin kuin tyttöjen?
Eräs suurimmista aivojen sukupuolieroista kun on se, että poikien otsalohkot kehittyvät hitaammin kuin tyttöjen. Siksi pojat eivät keskity koulunkäyntiin kuten tytöt, vaikka juuri kouluiässä tehdään koko loppuelämään vaikuttavia ratkaisuja. Näin kirjoittaa ruotsalainen lääkäri ja aivotutkija Markus Heilig pian julkaistavassa kirjassaan Naisen aivot, miehen aivot. Onko aivoilla sukupuolta? (Atena).
– Olisiko järkevää ottaa huomioon, että pojilla impulssikontrolli ja suunnittelukyky kehittyvät hitaammin? Kyllä minusta. Mutta ennen kuin mennään niin pitkälle, ehkä meidän pitäisi huomioida nämä asiat koulutyöskentelyn järjestämisessä, Heilig sanoo IS:n haastattelussa.
Siitä Ruotsi on äärimmäisen huono esimerkki, Heilig lisää. Kun koulussa vaaditaan liikaa itsenäisyyttä, osa putoaa kelkasta.
Juuri tässä on Heiligin viesti. Sukupuolierot täytyy tuntea, jotta kaikille voidaan tarjota samat mahdollisuudet – ja yhtä hyvää hoitoa.
Heiligin mukaan biologisia eroja nimittäin on.
Koska eroja ei ole tunnettu, naisille on esimerkiksi määrätty aivan liian suuria annoksia suosittua unilääkettä, jota oli tutkittu vain mieskoehenkilöillä. Se on saattanut aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä seuraavana aamuna.
Hiljattain on myös alettu ymmärtää, että masennus on naisilla ja miehillä hyvin erilainen häiriö.
Tunnetumpi esimerkki ovat sydäninfarktin oireet. Sydäninfarkti on naisilla harvinaisempi kuin miehillä, ja koska niiden oireita ei aina tunnisteta, naiset voivat jäädä ilman hoitoa.
Erityisen selkeästi erot näkyvät Heiligin mukaan naisten ja miesten aivojen yhteyksissä. Miehillä yhteydet ovat voimakkaampia aivopuoliskojen sisällä, naisilla niiden välillä.
Biologia ei sanele sitä, miten asioiden pitäisi olla, Heilig huomauttaa kirjassaan. Jos näin olisi, diabeetikkoja ei pitäisi hoitaa insuliinilla.
Heilig sanoo olleensa tasa-arvon kannalla aina.
– Mutta kun saa lapsia ja kaksi niistä on tyttöjä, siitä tietysti tulee henkilökohtaista. Haluan, että heillä on samat mahdollisuudet kuin pojilla.
Heiligin viesti ei miellytä kaikkia, mutta sanoo välttäneensä pahimman vastakkainasettelun Ruotsissa. Siinä hän onnistui tietoisella strategialla.
Hän tukeutui voimakkaasti tutkimukseen ja teki kirjastaan tarpeeksi nörttimäisen. Se suodattaa pois ihmiset, joita kiinnostaa vain vastakkainasettelun lietsominen, hän uskoo.
Puolalaissyntyinen Heilig muutti 10-vuotiaana perheensä kanssa Ruotsiin. Hän kasvoi kaupunginosassa, jota leimasivat huumeidenkäyttö ja levottomuudet.
– Oli äärimmäisen voimakas kokemus nähdä, kuinka kunnolliset nuoret kuolivat tai päätyivät tappamaan huumeidenkäytön ja sen seurausten vuoksi. Halusin ymmärtää, kuinka se toimii ja mitä sille voi tehdä.
Osan siitä Heilig uskoo nyt ymmärtävänsä. Hänestä tuli alkoholi- ja opioidiriippuvuuksiin erikoistuva aivotutkija.
Heilig ei valitse helpoimpia aiheita. Hän aloittelee parhaillaan kirjaa älykkyydestä, ja sen jälkeen on vuorossa rotu.
– Olen juutalainen, hän lisää.
Biologiset mekanismit täytyy tuntea, jotta voidaan elää humanistisia arvoja tunnustavassa yhteiskunnassa, hän sanoo.
– Yksi suurimpia vaaroja on, että hyvää tarkoittavat ihmiset tekevät kauheita asioita, koska jättävät huomiotta tieteen osoittamat tosiseikat.
Sukupuolen "korjauksissa" nämä erot saattavat sitten konkretisoitua mielenterveyden järkkymisinä imo.
Hyvä peruskatsaus miesten ja naisten aivojen eroista, josta boldasin viimeiset lauseet joista voi vetää "aasinsillan" nykyisen LGBTQ-koneiston tapaan ohittaa biologiset tosiseikat ideologian kustannuksella.
Jo kuluneen kaskun mukaan kun arkeologit tutkivat tuhansien vuosien päässä tulevaisuudessa transnaisen ja miehen luurankoja, niin toteavat löytäneensä kahden miehen luurangot.
https://www.is.fi/tiede/art-2000006030026.html
Tutkija: Naisten ja miesten aivoissa on eroja – ja ne on tärkeää tuntea
Pitäisikö poikien tulla täysi-ikäisiksi myöhemmin kuin tyttöjen?
Eräs suurimmista aivojen sukupuolieroista kun on se, että poikien otsalohkot kehittyvät hitaammin kuin tyttöjen. Siksi pojat eivät keskity koulunkäyntiin kuten tytöt, vaikka juuri kouluiässä tehdään koko loppuelämään vaikuttavia ratkaisuja. Näin kirjoittaa ruotsalainen lääkäri ja aivotutkija Markus Heilig pian julkaistavassa kirjassaan Naisen aivot, miehen aivot. Onko aivoilla sukupuolta? (Atena).
– Olisiko järkevää ottaa huomioon, että pojilla impulssikontrolli ja suunnittelukyky kehittyvät hitaammin? Kyllä minusta. Mutta ennen kuin mennään niin pitkälle, ehkä meidän pitäisi huomioida nämä asiat koulutyöskentelyn järjestämisessä, Heilig sanoo IS:n haastattelussa.
Siitä Ruotsi on äärimmäisen huono esimerkki, Heilig lisää. Kun koulussa vaaditaan liikaa itsenäisyyttä, osa putoaa kelkasta.
Juuri tässä on Heiligin viesti. Sukupuolierot täytyy tuntea, jotta kaikille voidaan tarjota samat mahdollisuudet – ja yhtä hyvää hoitoa.
Heiligin mukaan biologisia eroja nimittäin on.
Koska eroja ei ole tunnettu, naisille on esimerkiksi määrätty aivan liian suuria annoksia suosittua unilääkettä, jota oli tutkittu vain mieskoehenkilöillä. Se on saattanut aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä seuraavana aamuna.
Hiljattain on myös alettu ymmärtää, että masennus on naisilla ja miehillä hyvin erilainen häiriö.
Tunnetumpi esimerkki ovat sydäninfarktin oireet. Sydäninfarkti on naisilla harvinaisempi kuin miehillä, ja koska niiden oireita ei aina tunnisteta, naiset voivat jäädä ilman hoitoa.
Erityisen selkeästi erot näkyvät Heiligin mukaan naisten ja miesten aivojen yhteyksissä. Miehillä yhteydet ovat voimakkaampia aivopuoliskojen sisällä, naisilla niiden välillä.
Biologia ei sanele sitä, miten asioiden pitäisi olla, Heilig huomauttaa kirjassaan. Jos näin olisi, diabeetikkoja ei pitäisi hoitaa insuliinilla.
Heilig sanoo olleensa tasa-arvon kannalla aina.
– Mutta kun saa lapsia ja kaksi niistä on tyttöjä, siitä tietysti tulee henkilökohtaista. Haluan, että heillä on samat mahdollisuudet kuin pojilla.
Heiligin viesti ei miellytä kaikkia, mutta sanoo välttäneensä pahimman vastakkainasettelun Ruotsissa. Siinä hän onnistui tietoisella strategialla.
Hän tukeutui voimakkaasti tutkimukseen ja teki kirjastaan tarpeeksi nörttimäisen. Se suodattaa pois ihmiset, joita kiinnostaa vain vastakkainasettelun lietsominen, hän uskoo.
Puolalaissyntyinen Heilig muutti 10-vuotiaana perheensä kanssa Ruotsiin. Hän kasvoi kaupunginosassa, jota leimasivat huumeidenkäyttö ja levottomuudet.
– Oli äärimmäisen voimakas kokemus nähdä, kuinka kunnolliset nuoret kuolivat tai päätyivät tappamaan huumeidenkäytön ja sen seurausten vuoksi. Halusin ymmärtää, kuinka se toimii ja mitä sille voi tehdä.
Osan siitä Heilig uskoo nyt ymmärtävänsä. Hänestä tuli alkoholi- ja opioidiriippuvuuksiin erikoistuva aivotutkija.
Heilig ei valitse helpoimpia aiheita. Hän aloittelee parhaillaan kirjaa älykkyydestä, ja sen jälkeen on vuorossa rotu.
– Olen juutalainen, hän lisää.
Biologiset mekanismit täytyy tuntea, jotta voidaan elää humanistisia arvoja tunnustavassa yhteiskunnassa, hän sanoo.
– Yksi suurimpia vaaroja on, että hyvää tarkoittavat ihmiset tekevät kauheita asioita, koska jättävät huomiotta tieteen osoittamat tosiseikat.
Re: Sukupuolenvaihdos ja transseksuaalisuus
Kautta historian ihmiskunta on pyrkinyt joko demonisoimaan, medikailsoimaan tai parantamaan asioita, jotka ovat luonnollista, biologista vaihtelua. Uskonto, tieteen kehittyminen, taikausko, kulttuuriset tekijät, sosiaalinen paine ja moni muu tekijä vaikuttaa siihen, miten eri ihmisryhmiä kohedellaan eri aikakausina.
Jos nyt mietti, että tutkitusti yli 1500 eläinlajin keskuudessa esiintyy homoseksuaalisuutta, eikä se ole johtanut näiden lajien sukupuuttoon tai tuhoon. Kuitenkin vain ihmislaji on ainoa, joka medikalisoi asiaa, tuomitsee sen sosiaalisesti tai tekee siitä jonkuin poliittisen keppihevosen.
Noitia poltettiin elävältä, koska he olivat erilaisia. Aikanaan naisen orgasmi johtui demonista ja piti kitkeä, koska seksuaalinen nautinto naisella tulkittiin hysteriaksi tai riivaajaksi (ja siltä se kieltämättä saattaa tottumattoman silmään näytää...).
Seksuaalisuus on uskonnon myötä muuttunut tabuksi, ja siihen liittyvät poikkeavuudet (vaihtelu) ovat tietysti tikunnokassa ja vallankäytön välineenä eri yhteiskunnissa, kertoo moraalisesta rappiosta ja jopa lääketiede on nyt sorkkinut asiaa jo pitkään. Transsukupuolisten kohdalla ilmiö ei myöskään ole uusi, on intersukupuolisia (joita on valtava variaatio eri ilmenemismuotoja ja kromosomivaihtelua. Ei heidänkään osaltaan eläinkunnassa ole vältytty, mutta ei myöskään sosiaalisesti syrjitty kuten ihmisten osalta.
sata vuotta sitten mielenterveyspotilaille tehtiin lobotomia, se oli lääketieteen hienoin innovaatio silloin. Saatiin sekoileva ja harhainen ihminen kuolaavaksi ja rauhalliseksi, helposti hoidettavaksi. Kuitenkin vuosikymmeniä myöhemmin tajuttiin, että homma ei ole ehkä ihan inhimillistä.
Transsukupuolisuutta, intersukupuolisuutta tai homoseksuaalisuutta ei tarvitse hoitaa millään tavalla. Ainoa syy siihen, miksi asia on medikaisoitu, lääketiede on siihen puuttunut ja ihmiset leikkauttelevat sukuelimiään ja popsivat hormoneja on tänä päivänä sosiaalinen paine sekä joka puolelta tuputettu ajatus siitä, että yksilöllä on oikeus saavuttaa oma ja paras potentiaalinsa. Ja sehän ei tietenkään voi olla mikään muu kuin lääketiede, parantelevathan ihmiset nykyään ihan rutiinisti tissejään, perseitään ja vatsamakkaroitaankin. Mikseivät siis sukuelimiään?
Toivoakseni sadan vuoden päästä tämäkin trendi on haihtunut ja palaamme takaisin aikaan, jossa ketään ei kiinnosta eikä yksilön omanarvontunto ja identiteetti riipu siitä, mitä riippuu housuissa tai rintaliiveissä. Esimerkiksi antiikin aikaan homostelu ja monenlainen rietastelu kaikkien sukupuolten kesken oli ihan kansanhuvia ja sosiaalisesti hyväksyttyä. Barokin aikaan 1600-luvulla varakkaat ja ihaillut ihmiset olivat lihavia, harrastivat orgioita ja ylensyöntiä.
Tänä päivänä kaikki pitää luokitella, kaikkeen pitää puuttua ja joka asiasta pitää pahoittaa mieli. Jokaisen pitää olla laiha ja harrastaa vähintään cross fitiä ellei mieluusti myös ultrajuoksua, nimetä lapsensa neutraalisti Luumuksi tai Pajuksi ja kasvattaa vailla mitääna arvoja, koska lapsi sitten itse valitsee omat arvonsa kasvaessaan -muu olisi manipulointia ja henkistä väkivaltaa. Kouluissa jokaista pitää opettaa yksilöllisesti ja mitään ei ole pakko tehdä jos ei huvita tai ahdistaa.
jos nykypöäivä olisi sosiaalisesti hyväksyttävää aidosti elää elämäänsä ilman sairaalloista ulkopuolista kiinnostusta seksuaalisuuteen ja sukupuoleen, moni ei varmasti kokisi mitään painetta itsensä silpomiseen tai "korjaamiseen" niiltä osin. Itse kuulun siihen joukkoon, jota ei aidosti pätkääkään kiinnosta se, mitä kullakin on housuissa ja miten hän sitä käyttää -vai käyttääkö mitenkään.
Testosteronin määrä on länsimaisilla miehillä vähentynyt kokonaisuudessaan, ja joissain maissa lasku on huomattavaa. Aseksuaaleja (eli ihmisiä, joita ei vaan seksi nappaa yhtään) on entistä enemmän, myös naisissa. Ei tätä(kään) asiaa tarvitse hoitaa millään tavalla, Paitsi ehkä lisääntymisterveyden osalta niiden henkilöiden kohdalla, joilta lisääntyminen ei onnistu. Mutta biologisesti ajatellen heidän ei ole tarkoituskaan lisääntyä. Ystäväni on 48-vuotias nainen, jolla on yksi seksikokemus teinivuosilta. Hän on hyvin tyytyväinen elämäänsä. Ainoa asia mikä häntä vituttaa on se, että asia on joillekin ulkopuolisille ongelma. Jos uteliaat pitäisivät turpansa kiinni, hän ei kokisi koskaan mitään painetta seksin harrastamiseen.
Mutta jos näitä tesosteronivajeisia nuoria miehiä tai teinejä on entistä enemmän, mihin lopputulokseen he ensimmäisenä tulevat? Siihen, että he eivät ole normaaleja, he ovat ehkä vähän naisia, heidät pitää korjata jotta he voisivat olla onnellisia. Tai toisinpäin naisten ja tyttöjen emansipaatio on johtanut siihen, että naiset haluavat olla miehiä. Ja sitten yhteiskunta suuressa viisaudessaan tosiaan tarjoaa "ratkaisun", eli hormonilääkityksen ja sukupuolenvaihtoprosessin. Jonka läpikäytyään ihminen toteaa, ettei hän edelleenkään halua seksiä, hän ei ole onnellinen eikä ehkä sittenkään nainen tai mies joka kuvitteli haluavansa olla ja jota tarjottiin ratkaisuksi joka tuutista. Ja sen jälkeen hän pääseekin sitten terapiaan ja työkyvyttömyyseläkkeelle psyykkisistä syistä.
Tällaiselle nuorelle pitäisi lääkärin vastaanotolla sanoa, että "okei, sinä nyt olet tätä mallia. Ei muuta kuin keskityt muihin asioihin, et ole mitenkään kummallinen tai erityinen". Kyseessä on vähän kuin Skodan kytkin joka naksuu. Se ei ole vika vaan ominaisuus.
Jos nyt mietti, että tutkitusti yli 1500 eläinlajin keskuudessa esiintyy homoseksuaalisuutta, eikä se ole johtanut näiden lajien sukupuuttoon tai tuhoon. Kuitenkin vain ihmislaji on ainoa, joka medikalisoi asiaa, tuomitsee sen sosiaalisesti tai tekee siitä jonkuin poliittisen keppihevosen.
Noitia poltettiin elävältä, koska he olivat erilaisia. Aikanaan naisen orgasmi johtui demonista ja piti kitkeä, koska seksuaalinen nautinto naisella tulkittiin hysteriaksi tai riivaajaksi (ja siltä se kieltämättä saattaa tottumattoman silmään näytää...).
Seksuaalisuus on uskonnon myötä muuttunut tabuksi, ja siihen liittyvät poikkeavuudet (vaihtelu) ovat tietysti tikunnokassa ja vallankäytön välineenä eri yhteiskunnissa, kertoo moraalisesta rappiosta ja jopa lääketiede on nyt sorkkinut asiaa jo pitkään. Transsukupuolisten kohdalla ilmiö ei myöskään ole uusi, on intersukupuolisia (joita on valtava variaatio eri ilmenemismuotoja ja kromosomivaihtelua. Ei heidänkään osaltaan eläinkunnassa ole vältytty, mutta ei myöskään sosiaalisesti syrjitty kuten ihmisten osalta.
sata vuotta sitten mielenterveyspotilaille tehtiin lobotomia, se oli lääketieteen hienoin innovaatio silloin. Saatiin sekoileva ja harhainen ihminen kuolaavaksi ja rauhalliseksi, helposti hoidettavaksi. Kuitenkin vuosikymmeniä myöhemmin tajuttiin, että homma ei ole ehkä ihan inhimillistä.
Transsukupuolisuutta, intersukupuolisuutta tai homoseksuaalisuutta ei tarvitse hoitaa millään tavalla. Ainoa syy siihen, miksi asia on medikaisoitu, lääketiede on siihen puuttunut ja ihmiset leikkauttelevat sukuelimiään ja popsivat hormoneja on tänä päivänä sosiaalinen paine sekä joka puolelta tuputettu ajatus siitä, että yksilöllä on oikeus saavuttaa oma ja paras potentiaalinsa. Ja sehän ei tietenkään voi olla mikään muu kuin lääketiede, parantelevathan ihmiset nykyään ihan rutiinisti tissejään, perseitään ja vatsamakkaroitaankin. Mikseivät siis sukuelimiään?
Toivoakseni sadan vuoden päästä tämäkin trendi on haihtunut ja palaamme takaisin aikaan, jossa ketään ei kiinnosta eikä yksilön omanarvontunto ja identiteetti riipu siitä, mitä riippuu housuissa tai rintaliiveissä. Esimerkiksi antiikin aikaan homostelu ja monenlainen rietastelu kaikkien sukupuolten kesken oli ihan kansanhuvia ja sosiaalisesti hyväksyttyä. Barokin aikaan 1600-luvulla varakkaat ja ihaillut ihmiset olivat lihavia, harrastivat orgioita ja ylensyöntiä.
Tänä päivänä kaikki pitää luokitella, kaikkeen pitää puuttua ja joka asiasta pitää pahoittaa mieli. Jokaisen pitää olla laiha ja harrastaa vähintään cross fitiä ellei mieluusti myös ultrajuoksua, nimetä lapsensa neutraalisti Luumuksi tai Pajuksi ja kasvattaa vailla mitääna arvoja, koska lapsi sitten itse valitsee omat arvonsa kasvaessaan -muu olisi manipulointia ja henkistä väkivaltaa. Kouluissa jokaista pitää opettaa yksilöllisesti ja mitään ei ole pakko tehdä jos ei huvita tai ahdistaa.
jos nykypöäivä olisi sosiaalisesti hyväksyttävää aidosti elää elämäänsä ilman sairaalloista ulkopuolista kiinnostusta seksuaalisuuteen ja sukupuoleen, moni ei varmasti kokisi mitään painetta itsensä silpomiseen tai "korjaamiseen" niiltä osin. Itse kuulun siihen joukkoon, jota ei aidosti pätkääkään kiinnosta se, mitä kullakin on housuissa ja miten hän sitä käyttää -vai käyttääkö mitenkään.
Testosteronin määrä on länsimaisilla miehillä vähentynyt kokonaisuudessaan, ja joissain maissa lasku on huomattavaa. Aseksuaaleja (eli ihmisiä, joita ei vaan seksi nappaa yhtään) on entistä enemmän, myös naisissa. Ei tätä(kään) asiaa tarvitse hoitaa millään tavalla, Paitsi ehkä lisääntymisterveyden osalta niiden henkilöiden kohdalla, joilta lisääntyminen ei onnistu. Mutta biologisesti ajatellen heidän ei ole tarkoituskaan lisääntyä. Ystäväni on 48-vuotias nainen, jolla on yksi seksikokemus teinivuosilta. Hän on hyvin tyytyväinen elämäänsä. Ainoa asia mikä häntä vituttaa on se, että asia on joillekin ulkopuolisille ongelma. Jos uteliaat pitäisivät turpansa kiinni, hän ei kokisi koskaan mitään painetta seksin harrastamiseen.
Mutta jos näitä tesosteronivajeisia nuoria miehiä tai teinejä on entistä enemmän, mihin lopputulokseen he ensimmäisenä tulevat? Siihen, että he eivät ole normaaleja, he ovat ehkä vähän naisia, heidät pitää korjata jotta he voisivat olla onnellisia. Tai toisinpäin naisten ja tyttöjen emansipaatio on johtanut siihen, että naiset haluavat olla miehiä. Ja sitten yhteiskunta suuressa viisaudessaan tosiaan tarjoaa "ratkaisun", eli hormonilääkityksen ja sukupuolenvaihtoprosessin. Jonka läpikäytyään ihminen toteaa, ettei hän edelleenkään halua seksiä, hän ei ole onnellinen eikä ehkä sittenkään nainen tai mies joka kuvitteli haluavansa olla ja jota tarjottiin ratkaisuksi joka tuutista. Ja sen jälkeen hän pääseekin sitten terapiaan ja työkyvyttömyyseläkkeelle psyykkisistä syistä.
Tällaiselle nuorelle pitäisi lääkärin vastaanotolla sanoa, että "okei, sinä nyt olet tätä mallia. Ei muuta kuin keskityt muihin asioihin, et ole mitenkään kummallinen tai erityinen". Kyseessä on vähän kuin Skodan kytkin joka naksuu. Se ei ole vika vaan ominaisuus.
Re: Sukupuolenvaihdos ja transseksuaalisuus
Yllätyksekseni luin jostain kirjasta että keskiajalla katsottiin että naisen on nautittava seksistä, jotta hän voi raskautua. Joten olettaa voinee että orgasmi oli ihan ok. Mutta sellainen kompa tähänkin asiaan saatiin ängettyä, että jos nainen raskautui raiskatuksi tulemisesta, oletettiin että hän on nauttinut siitä raiskaamisesta... Ihmiset ovat onnistuneet kautta aikain hyvin lahjakkaasti kääntämään asioita naista vastaan.
Se mikä nykyajassa mättää, on se tämä ihmeellinen ääripäästä toiseen ääripäähän säntäily. Ensin tuputetaan raivoaivon vimmalla sitä saatanan leikkelyä liki kaikille pojille jotka sattuvat kerran sutaisemaan äiteensä mekon ylleen, ja seuraavassa hetkessä mennäänkin jo siihen suuntaan että nainen ei saa saada aborttia niin mistään. Vittu että vituttaa niin WOKE kuin MAGA, että minun puolestani ne kummatkin saisi survoa jenkkien perseisiin, josta ne alkujaan on ulos pieraistukin.
Suomessa olisi mahkut olla järjissään, lukea vaikka perkele Kalevalaa. Mutta ei, kun sieltä Jenkkilästä pitää omia kaikki sekopäisyydet. Kun siellä on kaikki niin hjuuts. Varsinkin järjettömyys.
Se mikä nykyajassa mättää, on se tämä ihmeellinen ääripäästä toiseen ääripäähän säntäily. Ensin tuputetaan raivoaivon vimmalla sitä saatanan leikkelyä liki kaikille pojille jotka sattuvat kerran sutaisemaan äiteensä mekon ylleen, ja seuraavassa hetkessä mennäänkin jo siihen suuntaan että nainen ei saa saada aborttia niin mistään. Vittu että vituttaa niin WOKE kuin MAGA, että minun puolestani ne kummatkin saisi survoa jenkkien perseisiin, josta ne alkujaan on ulos pieraistukin.
Suomessa olisi mahkut olla järjissään, lukea vaikka perkele Kalevalaa. Mutta ei, kun sieltä Jenkkilästä pitää omia kaikki sekopäisyydet. Kun siellä on kaikki niin hjuuts. Varsinkin järjettömyys.
Tekikö Lilleri-Lalleri itsemurhan, vai tapettiinko hänet?
Re: Sukupuolenvaihdos ja transseksuaalisuus
Iltalehti 17.4.2026 / https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset ... fe9c91da3d
Laaja suomalaistutkimus: Sukupuolenkorjaus voi jopa pahentaa nuoren mielenterveysongelmia
Tutkimuksessa tarkasteltiin alle 23-vuotiaita nuoria, jotka olivat hakeutuneet sukupuoliahdistuksen vuoksi Husin ja Taysin poliklinikoille vuosina 1996–2019.
Sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneet nuoret ovat tarvinneet psykiatrista hoitoa vakaviin mielenterveyden häiriöihin kolme kertaa useammin kuin muut samanikäiset, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Psykiatrisen hoidon tarve kasvoi nuorilla entisestään sen jälkeen, kun tutkimuksiin hakeutumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta.
Laajassa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin alle 23-vuotiaita nuoria, jotka olivat hakeutuneet sukupuoliahdistuksen vuoksi Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin ja Tampereen yliopistollisen sairaalan sukupuoli-identiteettipoliklinikoille vuosien 1996–2019 aikana.
Vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyivät merkittävästi niillä nuorilla, jotka olivat saaneet fyysisiä hoitoja.
Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt olivat yleisimpiä sairausryhmiä. Tutkimuksessa havaittiin, että vuoden 2010 jälkeen sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneilla nuorilla oli enemmän mielenterveysongelmia kuin aiempina vuosina. Tällöin myös lähetemäärät poliklinikoille alkoivat kasvaa.
Vuosina 1996–2010 psykiatrisen hoidon tarve ennen sukupuoli-identiteetin tutkimuksia ei ollut eronnut tilastollisesti merkittävästi tutkittavien ja vertailuryhmän välillä.
Psykiatrisen hoidon syistä
Tutkimuksessa ei pystytty määrittelemään tarkemmin, mistä syistä nuoret olivat tarvinneet psykiatrian hoitokäyntejä.
Sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin liittyvät psykiatrin tapaamiset eivät sisälly tuloksiin, vaan kyseessä on prosessiin liittymättömiä käyntejä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, tutkimuksen vastuukirjoittaja, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Sami-Matti Ruuska kertoo.
Näillä nuorilla on ollut intensiivistä, pitkäkestoista hoitoa tai molempia vaativia vakavia mielenterveyden häiriöitä. Tämä voidaan Ruuskan mukaan päätellä suurista käyntimääristä.
– Selvästi suurimmalla osalla käyntimäärät eivät viittaa esimerkiksi lyhyisiin akuutti- tai tutkimuksellisiin jaksoihin. Tässä vaiheessa emme pureutuneet tarkempiin diagnooseihin vaan isoon kuvaan, Ruuska kertoo sähköpostitse lähettämässä vastauksessaan.
Miksi nuoret ovat päässeet aloittamaan sukupuolenkorjausprosessin, jos heillä on ollut merkittävää psyykkistä sairastavuutta jo ennen aloittamista?
– Olemme tarkastelleet psykiatrisen hoidon tarvetta milloin vain ennen ensikäyntiä. Osalla siis on voinut olla historiassaan vakavia mielenterveyden häiriöitä, jotka ovat parantuneet ennen tutkimuksiin hakeutumista.
Suomalaisnuoret hakeutuivat sukupuolenkorjaukseen keskimäärin 18–19-vuotiaana.
– Osalla nämä hoidot saattavat heikentää psyykkistä terveyttä erilaisin hoitoon itseensä tai niille asetettuihin odotuksiin liittyvin mekanismein. Samaan aikaan tulee muistaa, että osa fyysisiä hoitoja saaneista nuorista voi elää elämäänsä täydempään potentiaaliin niiden myötä. Haasteena vain on näiden hyötyvien nuorten tunnistaminen, Ruuska kertoo yleisellä tasolla.
Vakavat mielenterveyden häiriöt tulee hoitaa asianmukaisesti ennen tarkempia sukupuoli-identiteettitutkimuksia ja mahdollisiin fyysisiin hoitoihin etenemistä, Ruuska kiteyttää tutkimuksen keskeisen huomion.
...
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimus tarkasteli vuosina 1996–2019 sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneita alle 23-vuotiaita nuoria. Heitä oli yhteensä 2083.
38,2 prosentille heistä tehtiin fyysisiä hoitoja, eli hormonihoitoja tai kirurgisia toimenpiteitä. Seurannan aikana vakava psyykkinen sairastavuus kasvoi 9,8 prosentista 60,7 prosenttiin feminisoivissa hoidoissa ja 21,6 prosentista 54,5 prosenttiin maskulinisoivissa hoidoissa.
Sairastavuutta vertailtiin yhteensä 16 643 samanikäiseen nuoreen, jotka eivät kärsineet sukupuoliahdistuksesta, ennen tutkimuksia sekä seurannassa tutkimuksiin tulon jälkeen.
Seurannassa tarkasteltiin vakavien mielenterveyden häiriöiden aiheuttamaa hoidon tarvetta, kun tutkimuksiin saapumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta ja mahdollisten korjaushoitojen aloittamisesta vähintään vuosi.
Keskimääräinen seuranta-aika oli reilut viisi vuotta.
Lähde: Psychiatric Morbidity Among Adolescents and Young Adults Who Contacted Specialised Gender Identity Services in Finland in 1996–2019: A Register Study.
Re: Sukupuolenvaihdos ja transseksuaalisuus
Satuin lueskelemaan Apua! Tyttäreni on raskaana -ohjelmasta tehtyä juttua Ilta-Sanomista. Suora lainaus 16-vuotiaana synnyttäneeltä tytöltä ja hänen äidiltään:
"39-vuotias Misty-äiti toteaa, ettei ensin uskonut tyttärensä olevansa raskaana.
– Hän oli aiemmin sanonut olevansa lesbo, joten ei hän harrastanut seksiä, äiti sanoo.
– Ajattelin, koska en saa pojilta huomiota, pidän tytöistä enemmän. Sitten tapasin Josen, Amya (tytär) vastaa."
Tässä on asian ydin.
Jos teinityttö 30 vuotta sitten ei saanut pojilta huomiota, hän pohti, mistähän se johtuu. Kehonkuvaan liittyvät asiat kuten ehkä pienet rinnat tai ylipaino olivat asioita, joihin tyttö halusi muutosta. Moni tyttö on ollut ns. ruma ankanpoikanen ja joutunut toteamaan, että ei ole poikien suosikki. Kunnes sitten vähän myöhemmin se puoliso on saattanut löytyä, tai naiseksi kasvaessaan tyttö on joutunut hyväksymään tietyt asiat kropassaan ja ylipäätään itsessään.
Tänä päivänä näköjään 15-vuotiaana on normaalia ajatella, että jos en saa huomiota pojilta, päätän tykätä tytöistä. Voidaan vain miettiä, kuinka paljon tästä ajattleusta lähtee nuoren sisältä ja kuinka paljon hän on saanut tukea ajatteluunsa somesta ja vallitsevasta kulttuurista, joka normalisoi sen, että ihmisen ei tarvitse millään tavalla panostaa itseensä vuorovaikutustaitojen tai sosiaalisen ymmärryksen suhteen, vaan hän voi sen sijaan heti siirtyä valintamyymälässä seuraavalle hyllylle ja valita sen, joka häntä itseään sillä hetkellä miellyttää. kaiken keskiössä tuntuu olevan se, että saa ikäryhmässään huomiota. Jos ei pojilta, niin sitten tytöiltä. Edes joltain.
Karmiva ajatus, jos tällä samalla mekanismilla nuori ajatutuu johonkin sukupuoli-identiteettikriisiin ja saa jälleen mediasta sellaisen kuvan, että on ihan normaalia käydä hoidot läpi ja vaihtaa sukupuoltaan jos kokee hetken teininä jääneensä huomiotta. Tätä taustaa vasten en pidä ollenkaan epärealistisenä edellisen kirjoittajan jakamaa tutkimusta, jonka mukaan pari vuotta hoitojen jälkeen näiden potilaiden psykiatrisen hoidon tarve on huomattava. Jännä, vai mitä?
Vian ei tarvitse olla kovinkaan suuri, jos se on päässä. Analogiana toimenpide on yhtä pätevä kuin uuden maalin sutiminen homeiseen taloon.
"39-vuotias Misty-äiti toteaa, ettei ensin uskonut tyttärensä olevansa raskaana.
– Hän oli aiemmin sanonut olevansa lesbo, joten ei hän harrastanut seksiä, äiti sanoo.
– Ajattelin, koska en saa pojilta huomiota, pidän tytöistä enemmän. Sitten tapasin Josen, Amya (tytär) vastaa."
Tässä on asian ydin.
Jos teinityttö 30 vuotta sitten ei saanut pojilta huomiota, hän pohti, mistähän se johtuu. Kehonkuvaan liittyvät asiat kuten ehkä pienet rinnat tai ylipaino olivat asioita, joihin tyttö halusi muutosta. Moni tyttö on ollut ns. ruma ankanpoikanen ja joutunut toteamaan, että ei ole poikien suosikki. Kunnes sitten vähän myöhemmin se puoliso on saattanut löytyä, tai naiseksi kasvaessaan tyttö on joutunut hyväksymään tietyt asiat kropassaan ja ylipäätään itsessään.
Tänä päivänä näköjään 15-vuotiaana on normaalia ajatella, että jos en saa huomiota pojilta, päätän tykätä tytöistä. Voidaan vain miettiä, kuinka paljon tästä ajattleusta lähtee nuoren sisältä ja kuinka paljon hän on saanut tukea ajatteluunsa somesta ja vallitsevasta kulttuurista, joka normalisoi sen, että ihmisen ei tarvitse millään tavalla panostaa itseensä vuorovaikutustaitojen tai sosiaalisen ymmärryksen suhteen, vaan hän voi sen sijaan heti siirtyä valintamyymälässä seuraavalle hyllylle ja valita sen, joka häntä itseään sillä hetkellä miellyttää. kaiken keskiössä tuntuu olevan se, että saa ikäryhmässään huomiota. Jos ei pojilta, niin sitten tytöiltä. Edes joltain.
Karmiva ajatus, jos tällä samalla mekanismilla nuori ajatutuu johonkin sukupuoli-identiteettikriisiin ja saa jälleen mediasta sellaisen kuvan, että on ihan normaalia käydä hoidot läpi ja vaihtaa sukupuoltaan jos kokee hetken teininä jääneensä huomiotta. Tätä taustaa vasten en pidä ollenkaan epärealistisenä edellisen kirjoittajan jakamaa tutkimusta, jonka mukaan pari vuotta hoitojen jälkeen näiden potilaiden psykiatrisen hoidon tarve on huomattava. Jännä, vai mitä?
Vian ei tarvitse olla kovinkaan suuri, jos se on päässä. Analogiana toimenpide on yhtä pätevä kuin uuden maalin sutiminen homeiseen taloon.
Re: Sukupuolenvaihdos ja transseksuaalisuus
Itselleni on vaikeaa ymmärtää niiden ihmisten elämää ja asennetta, joille on yhdentekevää mitä sukupuolta partneri on, tai millainen kroppa hänellä on. Aivan takuulla voi rakastua ihmiseen sukupuolesta riippumatta, mutta ihmettelen eikö kellekään tule yäk-tuntemuksia jostain tietyntyyppisestä seksin lajista? Kaikki käy?
Jos on kaikkiruokainen niin siitä sitten vaan. Mutta joillakin sekopäillä on kilahtanut siellä nupissa sillä tavalla, että vaativat muita muuttumaan kaltaisikseen. Kaikille pitäisi sopia värkki kuin värkki askartelun kohteeksi. Tottumiskysymys. Ja sitten jos joku biomies haluaa bionaisen, niin transnaiset huutavat kuin hyeenat. Melkein tulee mieleen että maskuliininen päällekäyvyys on jäänyt päälle, kaikesta "feminiinisyydestä" huolimatta.
Mitä tulee näihin leikkelyihin, niin aika jännä jos masentuneita leikellään. Itse en saanut 20 v sitten edes kunnollisia Asperger-tutkimuksia, jota seliteltiin hoitamattomalla masennuksellani.
Jos on kaikkiruokainen niin siitä sitten vaan. Mutta joillakin sekopäillä on kilahtanut siellä nupissa sillä tavalla, että vaativat muita muuttumaan kaltaisikseen. Kaikille pitäisi sopia värkki kuin värkki askartelun kohteeksi. Tottumiskysymys. Ja sitten jos joku biomies haluaa bionaisen, niin transnaiset huutavat kuin hyeenat. Melkein tulee mieleen että maskuliininen päällekäyvyys on jäänyt päälle, kaikesta "feminiinisyydestä" huolimatta.
Mitä tulee näihin leikkelyihin, niin aika jännä jos masentuneita leikellään. Itse en saanut 20 v sitten edes kunnollisia Asperger-tutkimuksia, jota seliteltiin hoitamattomalla masennuksellani.
Tekikö Lilleri-Lalleri itsemurhan, vai tapettiinko hänet?
Transuilu aiheuttaa vasennusta
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset ... fe9c91da3d
Iltalehdessä on todistettu että nappien vetäminen ja kirurgiset toimenpiteet eivät edesauta mt ongelmista toipumista.
Boldasin tekstistä ne olennaiset aivopierut. Elikkä tutkimuksessa todetaan että mt ongelmien hoitaminen leikkaamalla giggeli ei ehkä ratkaise ongelmaa, mutta on myös olemassa ihmisiä joilta leikkaamalla giggeli ratkaisee ongelman heitä on vain haastavaa löytää!
"Laaja suomalaistutkimus: Sukupuolenkorjaus voi jopa pahentaa nuoren mielenterveysongelmia
Tutkimuksessa tarkasteltiin alle 23-vuotiaita nuoria, jotka olivat hakeutuneet sukupuoliahdistuksen vuoksi Husin ja Taysin poliklinikoille vuosina 1996–2019.
Suomalaisnuoret hakeutuivat sukupuolenkorjaukseen keskimäärin 18–19-vuotiaana.
Sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneet nuoret ovat tarvinneet psykiatrista hoitoa vakaviin mielenterveyden häiriöihin kolme kertaa useammin kuin muut samanikäiset, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Psykiatrisen hoidon tarve kasvoi nuorilla entisestään sen jälkeen, kun tutkimuksiin hakeutumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta.
Laajassa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin alle 23-vuotiaita nuoria, jotka olivat hakeutuneet sukupuoliahdistuksen vuoksi Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin ja Tampereen yliopistollisen sairaalan sukupuoli-identiteettipoliklinikoille vuosien 1996–2019 aikana.
Vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyivät merkittävästi niillä nuorilla, jotka olivat saaneet fyysisiä hoitoja.
Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt olivat yleisimpiä sairausryhmiä. Tutkimuksessa havaittiin, että vuoden 2010 jälkeen sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneilla nuorilla oli enemmän mielenterveysongelmia kuin aiempina vuosina. Tällöin myös lähetemäärät poliklinikoille alkoivat kasvaa.
Vuosina 1996–2010 psykiatrisen hoidon tarve ennen sukupuoli-identiteetin tutkimuksia ei ollut eronnut tilastollisesti merkittävästi tutkittavien ja vertailuryhmän välillä.
Psykiatrisen hoidon syistä
Tutkimuksessa ei pystytty määrittelemään tarkemmin, mistä syistä nuoret olivat tarvinneet psykiatrian hoitokäyntejä.
Sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin liittyvät psykiatrin tapaamiset eivät sisälly tuloksiin, vaan kyseessä on prosessiin liittymättömiä käyntejä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, tutkimuksen vastuukirjoittaja, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Sami-Matti Ruuska kertoo.
Näillä nuorilla on ollut intensiivistä, pitkäkestoista hoitoa tai molempia vaativia vakavia mielenterveyden häiriöitä. Tämä voidaan Ruuskan mukaan päätellä suurista käyntimääristä.
– Selvästi suurimmalla osalla käyntimäärät eivät viittaa esimerkiksi lyhyisiin akuutti- tai tutkimuksellisiin jaksoihin. Tässä vaiheessa emme pureutuneet tarkempiin diagnooseihin vaan isoon kuvaan, Ruuska kertoo sähköpostitse lähettämässä vastauksessaan.
Miksi nuoret ovat päässeet aloittamaan sukupuolenkorjausprosessin, jos heillä on ollut merkittävää psyykkistä sairastavuutta jo ennen aloittamista?
– Olemme tarkastelleet psykiatrisen hoidon tarvetta milloin vain ennen ensikäyntiä. Osalla siis on voinut olla historiassaan vakavia mielenterveyden häiriöitä, jotka ovat parantuneet ennen tutkimuksiin hakeutumista.
Suomalaisnuoret hakeutuivat sukupuolenkorjaukseen keskimäärin 18–19-vuotiaana.
– Osalla nämä hoidot saattavat heikentää psyykkistä terveyttä erilaisin hoitoon itseensä tai niille asetettuihin odotuksiin liittyvin mekanismein. Samaan aikaan tulee muistaa, että osa fyysisiä hoitoja saaneista nuorista voi elää elämäänsä täydempään potentiaaliin niiden myötä. Haasteena vain on näiden hyötyvien nuorten tunnistaminen, Ruuska kertoo yleisellä tasolla.
Vakavat mielenterveyden häiriöt tulee hoitaa asianmukaisesti ennen tarkempia sukupuoli-identiteettitutkimuksia ja mahdollisiin fyysisiin hoitoihin etenemistä, Ruuska kiteyttää tutkimuksen keskeisen huomion.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimus tarkasteli vuosina 1996–2019 sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneita alle 23-vuotiaita nuoria. Heitä oli yhteensä 2083.
38,2 prosentille heistä tehtiin fyysisiä hoitoja, eli hormonihoitoja tai kirurgisia toimenpiteitä. Seurannan aikana vakava psyykkinen sairastavuus kasvoi 9,8 prosentista 60,7 prosenttiin feminisoivissa hoidoissa ja 21,6 prosentista 54,5 prosenttiin maskulinisoivissa hoidoissa.
Sairastavuutta vertailtiin yhteensä 16 643 samanikäiseen nuoreen, jotka eivät kärsineet sukupuoliahdistuksesta, ennen tutkimuksia sekä seurannassa tutkimuksiin tulon jälkeen.
Seurannassa tarkasteltiin vakavien mielenterveyden häiriöiden aiheuttamaa hoidon tarvetta, kun tutkimuksiin saapumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta ja mahdollisten korjaushoitojen aloittamisesta vähintään vuosi.
Keskimääräinen seuranta-aika oli reilut viisi vuotta.
Lähde: Psychiatric Morbidity Among Adolescents and Young Adults Who Contacted Specialised Gender Identity Services in Finland in 1996–2019: A Register Study."
Iltalehdessä on todistettu että nappien vetäminen ja kirurgiset toimenpiteet eivät edesauta mt ongelmista toipumista.
Boldasin tekstistä ne olennaiset aivopierut. Elikkä tutkimuksessa todetaan että mt ongelmien hoitaminen leikkaamalla giggeli ei ehkä ratkaise ongelmaa, mutta on myös olemassa ihmisiä joilta leikkaamalla giggeli ratkaisee ongelman heitä on vain haastavaa löytää!
"Laaja suomalaistutkimus: Sukupuolenkorjaus voi jopa pahentaa nuoren mielenterveysongelmia
Tutkimuksessa tarkasteltiin alle 23-vuotiaita nuoria, jotka olivat hakeutuneet sukupuoliahdistuksen vuoksi Husin ja Taysin poliklinikoille vuosina 1996–2019.
Suomalaisnuoret hakeutuivat sukupuolenkorjaukseen keskimäärin 18–19-vuotiaana.
Sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneet nuoret ovat tarvinneet psykiatrista hoitoa vakaviin mielenterveyden häiriöihin kolme kertaa useammin kuin muut samanikäiset, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Psykiatrisen hoidon tarve kasvoi nuorilla entisestään sen jälkeen, kun tutkimuksiin hakeutumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta.
Laajassa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin alle 23-vuotiaita nuoria, jotka olivat hakeutuneet sukupuoliahdistuksen vuoksi Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin ja Tampereen yliopistollisen sairaalan sukupuoli-identiteettipoliklinikoille vuosien 1996–2019 aikana.
Vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyivät merkittävästi niillä nuorilla, jotka olivat saaneet fyysisiä hoitoja.
Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt olivat yleisimpiä sairausryhmiä. Tutkimuksessa havaittiin, että vuoden 2010 jälkeen sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneilla nuorilla oli enemmän mielenterveysongelmia kuin aiempina vuosina. Tällöin myös lähetemäärät poliklinikoille alkoivat kasvaa.
Vuosina 1996–2010 psykiatrisen hoidon tarve ennen sukupuoli-identiteetin tutkimuksia ei ollut eronnut tilastollisesti merkittävästi tutkittavien ja vertailuryhmän välillä.
Psykiatrisen hoidon syistä
Tutkimuksessa ei pystytty määrittelemään tarkemmin, mistä syistä nuoret olivat tarvinneet psykiatrian hoitokäyntejä.
Sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin liittyvät psykiatrin tapaamiset eivät sisälly tuloksiin, vaan kyseessä on prosessiin liittymättömiä käyntejä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, tutkimuksen vastuukirjoittaja, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Sami-Matti Ruuska kertoo.
Näillä nuorilla on ollut intensiivistä, pitkäkestoista hoitoa tai molempia vaativia vakavia mielenterveyden häiriöitä. Tämä voidaan Ruuskan mukaan päätellä suurista käyntimääristä.
– Selvästi suurimmalla osalla käyntimäärät eivät viittaa esimerkiksi lyhyisiin akuutti- tai tutkimuksellisiin jaksoihin. Tässä vaiheessa emme pureutuneet tarkempiin diagnooseihin vaan isoon kuvaan, Ruuska kertoo sähköpostitse lähettämässä vastauksessaan.
Miksi nuoret ovat päässeet aloittamaan sukupuolenkorjausprosessin, jos heillä on ollut merkittävää psyykkistä sairastavuutta jo ennen aloittamista?
– Olemme tarkastelleet psykiatrisen hoidon tarvetta milloin vain ennen ensikäyntiä. Osalla siis on voinut olla historiassaan vakavia mielenterveyden häiriöitä, jotka ovat parantuneet ennen tutkimuksiin hakeutumista.
Suomalaisnuoret hakeutuivat sukupuolenkorjaukseen keskimäärin 18–19-vuotiaana.
– Osalla nämä hoidot saattavat heikentää psyykkistä terveyttä erilaisin hoitoon itseensä tai niille asetettuihin odotuksiin liittyvin mekanismein. Samaan aikaan tulee muistaa, että osa fyysisiä hoitoja saaneista nuorista voi elää elämäänsä täydempään potentiaaliin niiden myötä. Haasteena vain on näiden hyötyvien nuorten tunnistaminen, Ruuska kertoo yleisellä tasolla.
Vakavat mielenterveyden häiriöt tulee hoitaa asianmukaisesti ennen tarkempia sukupuoli-identiteettitutkimuksia ja mahdollisiin fyysisiin hoitoihin etenemistä, Ruuska kiteyttää tutkimuksen keskeisen huomion.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimus tarkasteli vuosina 1996–2019 sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneita alle 23-vuotiaita nuoria. Heitä oli yhteensä 2083.
38,2 prosentille heistä tehtiin fyysisiä hoitoja, eli hormonihoitoja tai kirurgisia toimenpiteitä. Seurannan aikana vakava psyykkinen sairastavuus kasvoi 9,8 prosentista 60,7 prosenttiin feminisoivissa hoidoissa ja 21,6 prosentista 54,5 prosenttiin maskulinisoivissa hoidoissa.
Sairastavuutta vertailtiin yhteensä 16 643 samanikäiseen nuoreen, jotka eivät kärsineet sukupuoliahdistuksesta, ennen tutkimuksia sekä seurannassa tutkimuksiin tulon jälkeen.
Seurannassa tarkasteltiin vakavien mielenterveyden häiriöiden aiheuttamaa hoidon tarvetta, kun tutkimuksiin saapumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta ja mahdollisten korjaushoitojen aloittamisesta vähintään vuosi.
Keskimääräinen seuranta-aika oli reilut viisi vuotta.
Lähde: Psychiatric Morbidity Among Adolescents and Young Adults Who Contacted Specialised Gender Identity Services in Finland in 1996–2019: A Register Study."
-
murha.infon tiimi
- Agentti Scully
- Viestit: 693
- Liittynyt: Ti Tammi 31, 2017 5:32 pm
Transuilu aiheuttaa masennusta
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset ... fe9c91da3d
Boldasin tähän tekstiin olennaiset tutkimuksesta. Eli giggelin ja tissien leikkaaminen ei ole korjannut traumaperäisten terveysongelmien parantamista vaan aiheuttanut lisää ongelmia. Tutkimuksessa tuodaan myös esille että kyseiset operaatiot ovat täysin terve ratkaisu terapian sijaan on vain haastavaa löytää potilaita joiden tila on parantunut leikkausten ja hormonihoitojen jälkeen.
"Laaja suomalaistutkimus: Sukupuolenkorjaus voi jopa pahentaa nuoren mielenterveysongelmia
Suomalaisnuoret hakeutuivat sukupuolenkorjaukseen keskimäärin 18–19-vuotiaana.
Sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneet nuoret ovat tarvinneet psykiatrista hoitoa vakaviin mielenterveyden häiriöihin kolme kertaa useammin kuin muut samanikäiset, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Psykiatrisen hoidon tarve kasvoi nuorilla entisestään sen jälkeen, kun tutkimuksiin hakeutumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta.
Laajassa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin alle 23-vuotiaita nuoria, jotka olivat hakeutuneet sukupuoliahdistuksen vuoksi Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin ja Tampereen yliopistollisen sairaalan sukupuoli-identiteettipoliklinikoille vuosien 1996–2019 aikana.
Vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyivät merkittävästi niillä nuorilla, jotka olivat saaneet fyysisiä hoitoja.
Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt olivat yleisimpiä sairausryhmiä. Tutkimuksessa havaittiin, että vuoden 2010 jälkeen sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneilla nuorilla oli enemmän mielenterveysongelmia kuin aiempina vuosina. Tällöin myös lähetemäärät poliklinikoille alkoivat kasvaa.
Vuosina 1996–2010 psykiatrisen hoidon tarve ennen sukupuoli-identiteetin tutkimuksia ei ollut eronnut tilastollisesti merkittävästi tutkittavien ja vertailuryhmän välillä.
Psykiatrisen hoidon syistä
Tutkimuksessa ei pystytty määrittelemään tarkemmin, mistä syistä nuoret olivat tarvinneet psykiatrian hoitokäyntejä.
Sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin liittyvät psykiatrin tapaamiset eivät sisälly tuloksiin, vaan kyseessä on prosessiin liittymättömiä käyntejä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, tutkimuksen vastuukirjoittaja, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Sami-Matti Ruuska kertoo.
Näillä nuorilla on ollut intensiivistä, pitkäkestoista hoitoa tai molempia vaativia vakavia mielenterveyden häiriöitä. Tämä voidaan Ruuskan mukaan päätellä suurista käyntimääristä.
– Selvästi suurimmalla osalla käyntimäärät eivät viittaa esimerkiksi lyhyisiin akuutti- tai tutkimuksellisiin jaksoihin. Tässä vaiheessa emme pureutuneet tarkempiin diagnooseihin vaan isoon kuvaan, Ruuska kertoo sähköpostitse lähettämässä vastauksessaan.
Miksi nuoret ovat päässeet aloittamaan sukupuolenkorjausprosessin, jos heillä on ollut merkittävää psyykkistä sairastavuutta jo ennen aloittamista?
– Olemme tarkastelleet psykiatrisen hoidon tarvetta milloin vain ennen ensikäyntiä. Osalla siis on voinut olla historiassaan vakavia mielenterveyden häiriöitä, jotka ovat parantuneet ennen tutkimuksiin hakeutumista.
Suomalaisnuoret hakeutuivat sukupuolenkorjaukseen keskimäärin 18–19-vuotiaana.
– Osalla nämä hoidot saattavat heikentää psyykkistä terveyttä erilaisin hoitoon itseensä tai niille asetettuihin odotuksiin liittyvin mekanismein. Samaan aikaan tulee muistaa, että osa fyysisiä hoitoja saaneista nuorista voi elää elämäänsä täydempään potentiaaliin niiden myötä. Haasteena vain on näiden hyötyvien nuorten tunnistaminen, Ruuska kertoo yleisellä tasolla.
Vakavat mielenterveyden häiriöt tulee hoitaa asianmukaisesti ennen tarkempia sukupuoli-identiteettitutkimuksia ja mahdollisiin fyysisiin hoitoihin etenemistä, Ruuska kiteyttää tutkimuksen keskeisen huomion.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimus tarkasteli vuosina 1996–2019 sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneita alle 23-vuotiaita nuoria. Heitä oli yhteensä 2083.
38,2 prosentille heistä tehtiin fyysisiä hoitoja, eli hormonihoitoja tai kirurgisia toimenpiteitä. Seurannan aikana vakava psyykkinen sairastavuus kasvoi 9,8 prosentista 60,7 prosenttiin feminisoivissa hoidoissa ja 21,6 prosentista 54,5 prosenttiin maskulinisoivissa hoidoissa.
Sairastavuutta vertailtiin yhteensä 16 643 samanikäiseen nuoreen, jotka eivät kärsineet sukupuoliahdistuksesta, ennen tutkimuksia sekä seurannassa tutkimuksiin tulon jälkeen.
Seurannassa tarkasteltiin vakavien mielenterveyden häiriöiden aiheuttamaa hoidon tarvetta, kun tutkimuksiin saapumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta ja mahdollisten korjaushoitojen aloittamisesta vähintään vuosi.
Keskimääräinen seuranta-aika oli reilut viisi vuotta.
Lähde: Psychiatric Morbidity Among Adolescents and Young Adults Who Contacted Specialised Gender Identity Services in Finland in 1996–2019: A Register Study."
Boldasin tähän tekstiin olennaiset tutkimuksesta. Eli giggelin ja tissien leikkaaminen ei ole korjannut traumaperäisten terveysongelmien parantamista vaan aiheuttanut lisää ongelmia. Tutkimuksessa tuodaan myös esille että kyseiset operaatiot ovat täysin terve ratkaisu terapian sijaan on vain haastavaa löytää potilaita joiden tila on parantunut leikkausten ja hormonihoitojen jälkeen.
"Laaja suomalaistutkimus: Sukupuolenkorjaus voi jopa pahentaa nuoren mielenterveysongelmia
Tutkimuksessa tarkasteltiin alle 23-vuotiaita nuoria, jotka olivat hakeutuneet sukupuoliahdistuksen vuoksi Husin ja Taysin poliklinikoille vuosina 1996–2019.
Suomalaisnuoret hakeutuivat sukupuolenkorjaukseen keskimäärin 18–19-vuotiaana.
Sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneet nuoret ovat tarvinneet psykiatrista hoitoa vakaviin mielenterveyden häiriöihin kolme kertaa useammin kuin muut samanikäiset, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Psykiatrisen hoidon tarve kasvoi nuorilla entisestään sen jälkeen, kun tutkimuksiin hakeutumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta.
Laajassa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin alle 23-vuotiaita nuoria, jotka olivat hakeutuneet sukupuoliahdistuksen vuoksi Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin ja Tampereen yliopistollisen sairaalan sukupuoli-identiteettipoliklinikoille vuosien 1996–2019 aikana.
Vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyivät merkittävästi niillä nuorilla, jotka olivat saaneet fyysisiä hoitoja.
Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt olivat yleisimpiä sairausryhmiä. Tutkimuksessa havaittiin, että vuoden 2010 jälkeen sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneilla nuorilla oli enemmän mielenterveysongelmia kuin aiempina vuosina. Tällöin myös lähetemäärät poliklinikoille alkoivat kasvaa.
Vuosina 1996–2010 psykiatrisen hoidon tarve ennen sukupuoli-identiteetin tutkimuksia ei ollut eronnut tilastollisesti merkittävästi tutkittavien ja vertailuryhmän välillä.
Psykiatrisen hoidon syistä
Tutkimuksessa ei pystytty määrittelemään tarkemmin, mistä syistä nuoret olivat tarvinneet psykiatrian hoitokäyntejä.
Sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin liittyvät psykiatrin tapaamiset eivät sisälly tuloksiin, vaan kyseessä on prosessiin liittymättömiä käyntejä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, tutkimuksen vastuukirjoittaja, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Sami-Matti Ruuska kertoo.
Näillä nuorilla on ollut intensiivistä, pitkäkestoista hoitoa tai molempia vaativia vakavia mielenterveyden häiriöitä. Tämä voidaan Ruuskan mukaan päätellä suurista käyntimääristä.
– Selvästi suurimmalla osalla käyntimäärät eivät viittaa esimerkiksi lyhyisiin akuutti- tai tutkimuksellisiin jaksoihin. Tässä vaiheessa emme pureutuneet tarkempiin diagnooseihin vaan isoon kuvaan, Ruuska kertoo sähköpostitse lähettämässä vastauksessaan.
Miksi nuoret ovat päässeet aloittamaan sukupuolenkorjausprosessin, jos heillä on ollut merkittävää psyykkistä sairastavuutta jo ennen aloittamista?
– Olemme tarkastelleet psykiatrisen hoidon tarvetta milloin vain ennen ensikäyntiä. Osalla siis on voinut olla historiassaan vakavia mielenterveyden häiriöitä, jotka ovat parantuneet ennen tutkimuksiin hakeutumista.
Suomalaisnuoret hakeutuivat sukupuolenkorjaukseen keskimäärin 18–19-vuotiaana.
– Osalla nämä hoidot saattavat heikentää psyykkistä terveyttä erilaisin hoitoon itseensä tai niille asetettuihin odotuksiin liittyvin mekanismein. Samaan aikaan tulee muistaa, että osa fyysisiä hoitoja saaneista nuorista voi elää elämäänsä täydempään potentiaaliin niiden myötä. Haasteena vain on näiden hyötyvien nuorten tunnistaminen, Ruuska kertoo yleisellä tasolla.
Vakavat mielenterveyden häiriöt tulee hoitaa asianmukaisesti ennen tarkempia sukupuoli-identiteettitutkimuksia ja mahdollisiin fyysisiin hoitoihin etenemistä, Ruuska kiteyttää tutkimuksen keskeisen huomion.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimus tarkasteli vuosina 1996–2019 sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuneita alle 23-vuotiaita nuoria. Heitä oli yhteensä 2083.
38,2 prosentille heistä tehtiin fyysisiä hoitoja, eli hormonihoitoja tai kirurgisia toimenpiteitä. Seurannan aikana vakava psyykkinen sairastavuus kasvoi 9,8 prosentista 60,7 prosenttiin feminisoivissa hoidoissa ja 21,6 prosentista 54,5 prosenttiin maskulinisoivissa hoidoissa.
Sairastavuutta vertailtiin yhteensä 16 643 samanikäiseen nuoreen, jotka eivät kärsineet sukupuoliahdistuksesta, ennen tutkimuksia sekä seurannassa tutkimuksiin tulon jälkeen.
Seurannassa tarkasteltiin vakavien mielenterveyden häiriöiden aiheuttamaa hoidon tarvetta, kun tutkimuksiin saapumisesta oli kulunut vähintään kaksi vuotta ja mahdollisten korjaushoitojen aloittamisesta vähintään vuosi.
Keskimääräinen seuranta-aika oli reilut viisi vuotta.
Lähde: Psychiatric Morbidity Among Adolescents and Young Adults Who Contacted Specialised Gender Identity Services in Finland in 1996–2019: A Register Study."
Re: Transuilu aiheuttaa masennusta
Minulla ei ole henkilökohtaisesti SETA:n tasa-arvovaltuutettu akateemista koulutusta tai Helsinginkaupungin Oodin järjestysenvalvojan yliopistotutkintoa niin en tietenkään ole meritokraattisesti asemassa asiantuntijana, että voisin tuoda esille ilman lisää tutkimusta, että giggelin leikkaaminen voi aiheuttaa psykologisia ongelmia tai silikonitissien lykkääminen miehelle ja jonku liha kimpaleen niittaaminen naisen pillun päälle ei voisi olla tehokas tapa hoitaa esimerkiksi hyväksikäytön traumaperäistä psykologista oireilua tai yleistä masennusta ahdistuksesta.
Toisaalta ehkä on parempi että ei tutkita endokriinisiä häiriöitä mikromuovista ja prosessoidusta globalisti safkasta ja testosteroni vajetta miehillä tai naisten dysforiaa. Järkevin ratkaisu jos lapsia on esim raiskattu vanhempien toimesta tai kiusattu koulussa on pumpata ne täyteen hormooneja ja leikata giggelit ja tissit poikki itse kultakin. On vain haastavaa löytää ne jotka toipuvat traumaperäisistä oireista kirurgian avulla eikä terapialla.
Toisaalta ehkä on parempi että ei tutkita endokriinisiä häiriöitä mikromuovista ja prosessoidusta globalisti safkasta ja testosteroni vajetta miehillä tai naisten dysforiaa. Järkevin ratkaisu jos lapsia on esim raiskattu vanhempien toimesta tai kiusattu koulussa on pumpata ne täyteen hormooneja ja leikata giggelit ja tissit poikki itse kultakin. On vain haastavaa löytää ne jotka toipuvat traumaperäisistä oireista kirurgian avulla eikä terapialla.
Re: Sukupuolenvaihdos ja transseksuaalisuus
No kappas! ^^ Kuka yllättyi?
Mahtavaa, että tutkimustieto tästäkin aiheesta lisääntyy.
Tuli mieleen tällainenkin juttu: eräs tietämäni psykologian tohtori kirjoitti nimeltä mainitsemattomaan, suomalaiseen lehteen erilaisista ihmisyyteen ja mielenterveyteen liittyvistä aiheista. Hänen kirjoituksensa oli pidettyjä ja arvostettuja. No, hän kirjoitti myös siitä, miten traumatausta voi vaikuttaa kokemukseen transsukupuolisuudesta ja/tai sukupuolidysforiaan.
Hän (ja jutun julkaissut lehti) sai todella paljon palautetta; silkkaa paskaa niskaansa ko. lehtijutusta. Tästä käynnistyi myös kirjoittajaan kohdistuva voimakas lokaamiskampanja mm. somessa kirjoituksesta loukkaantuneilta ja näitä puolustavilta tahoilta, transideologian kannattajilta.
Ehkä kuitenkin pahin ja huolestuttavin asia tässä oli se, että ko. lehti taipui painostuksen alla ja ilmoitti tälle kirjoittajalle, että juttu poistetaan kokonaan sen herättämien reaktioiden myötä. Samalla ilmoittivat myös, että on "kaikille parempi", ettei ko.tohtori enää muutenkaan kirjoita ko. lehteen. Ja näin sitten tapahtui.
Mahtavaa, että tutkimustieto tästäkin aiheesta lisääntyy.
Tuli mieleen tällainenkin juttu: eräs tietämäni psykologian tohtori kirjoitti nimeltä mainitsemattomaan, suomalaiseen lehteen erilaisista ihmisyyteen ja mielenterveyteen liittyvistä aiheista. Hänen kirjoituksensa oli pidettyjä ja arvostettuja. No, hän kirjoitti myös siitä, miten traumatausta voi vaikuttaa kokemukseen transsukupuolisuudesta ja/tai sukupuolidysforiaan.
Hän (ja jutun julkaissut lehti) sai todella paljon palautetta; silkkaa paskaa niskaansa ko. lehtijutusta. Tästä käynnistyi myös kirjoittajaan kohdistuva voimakas lokaamiskampanja mm. somessa kirjoituksesta loukkaantuneilta ja näitä puolustavilta tahoilta, transideologian kannattajilta.
Ehkä kuitenkin pahin ja huolestuttavin asia tässä oli se, että ko. lehti taipui painostuksen alla ja ilmoitti tälle kirjoittajalle, että juttu poistetaan kokonaan sen herättämien reaktioiden myötä. Samalla ilmoittivat myös, että on "kaikille parempi", ettei ko.tohtori enää muutenkaan kirjoita ko. lehteen. Ja näin sitten tapahtui.
“The fundamental cause of the trouble in the modern world today is that the stupid are cocksure while the intelligent are full of doubt.”— Bertrand Russell
Re: Transuilu aiheuttaa masennusta
Häiriintyneitä eivät ole nuoret vaan se, että aikuiset (lääketiede, yhteiskunta) tarjoavat epävarmalle nuorelle ylipäätään tällaisen mahdollisuuden. Kun yrittää miettiä omaa nuoruttaan, kuka meistä oli täysin itsevarma, tyytyväinen ja onnensa kukkuloilla ikävuosina 12-20? Itse en ainakaan ollut.Confusius kirjoitti: Pe Huhti 17, 2026 10:40 pm Minulla ei ole henkilökohtaisesti SETA:n tasa-arvovaltuutettu akateemista koulutusta tai Helsinginkaupungin Oodin järjestysenvalvojan yliopistotutkintoa niin en tietenkään ole meritokraattisesti asemassa asiantuntijana, että voisin tuoda esille ilman lisää tutkimusta, että giggelin leikkaaminen voi aiheuttaa psykologisia ongelmia tai silikonitissien lykkääminen miehelle ja jonku liha kimpaleen niittaaminen naisen pillun päälle ei voisi olla tehokas tapa hoitaa esimerkiksi hyväksikäytön traumaperäistä psykologista oireilua tai yleistä masennusta ahdistuksesta.
Toisaalta ehkä on parempi että ei tutkita endokriinisiä häiriöitä mikromuovista ja prosessoidusta globalisti safkasta ja testosteroni vajetta miehillä tai naisten dysforiaa. Järkevin ratkaisu jos lapsia on esim raiskattu vanhempien toimesta tai kiusattu koulussa on pumpata ne täyteen hormooneja ja leikata giggelit ja tissit poikki itse kultakin. On vain haastavaa löytää ne jotka toipuvat traumaperäisistä oireista kirurgian avulla eikä terapialla.
Ratkaisuna ei voi olla se, että "jos et ole tyytyväinen tai saa huomiota, voit aina olla joku muu".
En vastusta mitään sukupuolenkorjausprosesseja, mutta niiden tyrkyttämistä vaihtoehdoksi alaikäiselle en voi hyväksyä.
Koko ihmiselämän medikalisointi on karmiva suuntaus, ja subjektiivinen terveyskäsitys samanaikaisesti ajaa meidät tuhoon. (Subjektiivinen terveyskäsitys: Ihminen on terve vain siksi, ettei häntä ole vielä riittävästi tutkittu).
Yhdysvalloissa lääkitään uhmaikäisiä lapsia, jotta heistä tulisi helpompia. Puhutaan siis kaksivuotiaista. Samassa valtiossa lääkitään teinejä, koska he ovat niin hankalia ja saattavat joutua ongelmiin ilman turruttavaa lääkitystä. Seksuaalisuuden herättyä siitä koituvaa ahdistusta lääkitään, koska se on epämukavaa. Vaihdevuosioireita käsitellään kuin sairautta, vaikka se on normaali biologinen prosessi ja oireita voidaan helpottaa, mutta tosiasioita ei voida kiistää.
Fakta on, että teini-iän tunnemyrskyillä on keskeinen merkitys aikuisuudessa ja koko persoonan kehittymisessä. On opittava hallitsemaan vihaa, uutta kiukkua, eriytymistä perheestä, ottamaan vastuuta, pettymään, käyttäytymään. Jos kaikki tämä sosiaalinen ja aivojen kehityksen kannalta keskeinen oppi jää hormonihoitojen ja minäkeskeisen psykiatrian jalkoihin, ei ole edes mahdollista, että näistä yksilöistä kasvaisi oikeustoimikelpoisia ja yhteiskuntaa hyödyttäviä, elämäänsä tyytyväisiä yksilöitä.
Ehkä olen vanhanaikainen, mutta viisi päivää ensimmäisen lapsenlapseni syntymän jälkeen (ja kiitos, saa onnitella, olen onnesta sekaisin) mietteeni ovat nämä. Toivon sydämestäni, että nuorilla vanhemmilla on viisautta asettaa rajoja ja opettaa pettymyksiä. Ja onhan heillä. Se on vanhempien ykköstehtävä; opettaa, että kaikkea ei saa, resilienssiä tarvitaan ja omaa vuoroa pitää odottaa.
Pia Puolakan kirjassa (uudempi osa 2) hän puhuu lapsista, jotka saavat kaiken. He ovat juuri niitä isoiksi kasvaneita paratiisivauvoja, joita hän kohtaa työssään myös vankilassa. Heitä on aina pidetty kaikkein parhaimpina, upeina ja erityisinä. He ovat niitä ns. hyvin perheiden lapsia, joista kukaan ei koskaan uskoisi. Ja kun he kasvavat aikuisiksi, joku väistämättä jossain sanoo, että ei käy. Jos tämä tapahtuu ensimmäistä kertaa "lapsen" ollessa vaikka kaksikymppinen, ongelmia tulee. Ja uskon, että tässä on syy myös siihen, miksi jotkut nuoret "vaativat" ympäristöltään vastauksia omaan pahaan oloonsa HETI. Ja vastauksiahan satelee, somesta, hössöttäviltä vanhemmilta, nykyään varmaan jo kouluterveydenhuollostakin.
Vittu on täysin normaalia, että 16-vuotias ei ole tyytyväinen! Ei häntä pidä korjata tai parantaa! Näin 70-luvun lapsena voin kertoa, että jos joku 16-vuotias on tyytyväinen itseensä hän valehtelee.
-
Yrjö Yrjönpoika
- Alibin Kestotilaaja
- Viestit: 5149
- Liittynyt: Pe Elo 04, 2023 10:05 am
Re: Transuilu aiheuttaa masennusta
Jos mikä, niin tämäpä juuri. Jätin loppuosan kopioimatta, vaikka erinomainen olikin. Kukin lukekoon ylempää.Sipi kirjoitti: Pe Huhti 17, 2026 11:59 pm
Häiriintyneitä eivät ole nuoret vaan se, että aikuiset (lääketiede, yhteiskunta) tarjoavat epävarmalle nuorelle ylipäätään tällaisen mahdollisuuden....
Onneksi on alkanut paljastua, että kyseessä on helvetin kylmä bisnes, joka on lääketieteen ja kirurgian horisontista katsoen Mengele-tasoinen vedätys. Vaan sanopa siitä julkisesti jotain poikittaista, niin sinut ristiinnaulitaan transfoobikkona. Vihaksi pistää, ja surettaa.
X X X X X