Helsingin poliisin rikoskomisario puhui pomojensa ampumisesta – menetti virka-aseensa ja joutui rikoksesta epäillyksi

[NeroKatti]

https://yle.fi/a/74-20218249

Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön tutkinnan­johtajan puheet johtivat virka-aseen takavarikointiin ja rikostutkintaan.

Etusivulle

Jaa
Poliisi
Helsingin poliisin rikoskomisario puhui pomojensa ampumisesta – menetti virka-aseensa ja joutui rikoksesta epäillyksi
Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön tutkinnan­johtajan puheet johtivat virka-aseen takavarikointiin ja rikostutkintaan.

Poliisin valaistu tunnus Helsingin poliisilaitoksen seinässä.

Avaa kuvien katselu
Alaiset olivat olleet aiemminkin huolissaan Helsingin poliisilaitoksen tutkinnanjohtajan työtavoista ja työkuormasta. Kuva: Ulrica Fagerström / Yle
Tuomas Rimpiläinen
16.4. 07:00

Kuuntele juttu 5:45
Juttu tiivistettynä


Avaa
Valtakunnansyyttäjän toimisto käynnisti viime vuonna harvinaisen esitutkinnan, jossa Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikostutkinnan rikoskomisarion epäiltiin uhanneen ampua kaksi esihenkilöään.

Yle on viime kuukausien aikana uutisoinut lukuisista Helsingin poliisilaitokseen liittyvistä virkarikosepäilyistä ja -tuomioista, raiskausepäilystä sekä väitetyistä ilmapiiriongelmista.

Ampumisuhkaustutkinta sai alkunsa huhtikuussa 2025 Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikostutkinnassa eli niin sanotussa murharyhmässä. Yksikköä pidetään yhtenä maan parhaista rikostutkintayksiköistä, ja se tutkii vakavimpia ja vaikeimmin selvitettäviä rikoksia.

Tapahtumat alkoivat, kun yksikössä tutkinnanjohtajana toiminut viisikymppinen nainen oli pyytänyt ylikomisariolta vapaapäivää ja saanut sen.

Yksikön päällikkö eli ylempi esihenkilö oli kuitenkin ilmoittanut sähköpostilla rikoskomisariolle, että vapaapäivä ei sijaisjärjestelyjen takia onnistukaan.

Sähköpostin saapumisen jälkeen rikoskomisarion työhuoneesta kuului kovaäänistä kiroilua. Pian tämän jälkeen hänen alaisenaan työskennellyt rikoskonstaapeli meni rikoskomisarion työhuoneeseen ja pyysi tältä kiireellistä linjausta vangittua epäiltyä koskevassa asiassa.

Alaisen mukaan rikoskomisario ilmoitti, että häntä ”vituttaa” niin paljon, ettei hän pysty kuuntelemaan. Tämän jälkeen rikoskomisario sanoi alaisen mukaan: ”En tiedä, kumman mä noista ampuisin eka.”

Alaiselle selvisi, että rikoskomisario tarkoitti esihenkilöitään eli kahta rikosylikomisariota. Alaiselle ei syntynyt sellaista kuvaa, että rikoskomisario todellisuudessa haluaisi ampua esihenkilönsä. Pikemmin alaiselle heräsi huoli esihenkilönsä jaksamisesta, mutta samalla rikoskomisarion käytös järkytti häntä.

Tutkinnanjohtajan tehtävänä on linjata esimerkiksi kiinniotettujen vapauttamisesta ja monista muista tutkinnan tärkeimmistä toimenpiteistä. Virkatehtävissä poliisilla on koko ajan virka-aseensa saatavilla.

Alainen kertoi asiasta toiselle rikoskonstaapelille, joka meni rikoskomisarion työhuoneeseen ja otti puheeksi tämän jaksamisen ja käytöksen. Nyt rikoskomisario ilmoitti, että ei pysty keskittymään asiaan, koska hän vain miettii ”kumman noista kahdesta hän ampuu ensin”.

Myöskään toinen alainen ei ajatellut, että rikoskomisario oikeasti ampuisi ketään. Hänen mielestään käytös osoitti, että esihenkilö oli ”totaalisen uupunut”.

Virka-ase haettiin pois
Alaiset kertoivat tapahtuneesta yksikön päällikölle, joka oli toinen rikoskomisarion ampumispuheiden kohteista. Tämä kertoi niistä heti omalle esihenkilölleen.

Pian apulaispoliisipäällikkö määräsi, että rikoskomisarion virka-ase haetaan pois säilytyslokerosta. Asiasta käynnistettiin poliisilaitoksessa kurinpitomenettely ja valtakunnansyyttäjän toimistossa esitutkinta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja laittomasta uhkauksesta.

Esitutkinnassa yksikön päällikkö ja toinen esihenkilö eivät vaatineet rangaistusta alaiselleen laittomasta uhkauksesta. Yksikön päällikkö kertoi, että hänen mielestään kyse oli kyllä uhkauksesta, mutta hän ei silti ”heti ensimmäiseksi uskonut”, että rikoskomisario toteuttaisi puheensa. Toinen esihenkilö oli samaa mieltä.

Yksikön päällikkö katsoi, että rangaistuksen sijaan kyseeseen voisivat pikemmin tulla työterveyden tukitoimet.

Rikoksesta epäilty rikoskomisario kertoi kuulustelussa, että ei muista sanoneensa mitään ampumisesta. Hän ei kuitenkaan epäillyt alaistensa kertomusta. Hän piti sanoja vieraana itselleen ja korosti, ettei hänellä ole mitään esihenkilöitään vastaan.

Rikoskomisario kertoi pyytäneensä anteeksi käytöstään. Alaisille hän oli painottanut, että nämä toimivat oikein kertoessaan tapahtuneesta.

Vaikeuksia suoriutua töistä
Toinen ampumispuheet kuulleista alaisista kertoi kuulustelussa, että tutkintaryhmässä oli keskusteltu myös siitä, soveltuuko rikoskomisario tutkinnanjohtajan tehtävään työkuormituksensa ja toimintatapojensa takia.

Rikoskomisario on vuosien varrella johtanut useita vaativia esitutkintoja. Alaisten mukaan hän oli kuitenkin sanonut, että hänellä on vaikeuksia keskittyä alaistensa asioihin, kun nämä hakevat tutkinnanjohtajan linjausta johonkin.

Lisäksi rikoskomisarion alaiset olivat huolissaan jostakin rikoskomisarion tekemästä linjauksesta ja siitä, että tämä lähetteli työsähköposteja keskellä yötä.

Syyte jätettiin nostamatta
Syyttäjä päätti syyskuussa 2025 jättää syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta nostamatta, sillä epäilty rikos oli kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Laittomasta uhkauksesta syyttäjä ei syyttänyt, koska asianomistajat eivät vaatineet rangaistusta.

Sekä poliisin kurinpitomenettelyssä että syyteharkinnassa otettiin huomioon käytöksen taustalla vaikuttaneet työn kuormitustekijät.

Helsingin poliisilaitos otti lisäksi huomioon sen, että työnjohdollisena toimenpiteenä rikoskomisarion tehtäviä oli muutettu.

Riittäväksi seuraamukseksi poliisilaitos katsoi kirjallisen huomautuksen antamisen. Lisäksi poliisilaitos kiinnitti rikoskomisarion vakavaa huomiota käyttäytymisvelvollisuuteensa päällystöesihenkilönä.

[NeroKatti]

Vakava homma mutta ei voi olla kyllä rehellisesti jollain tasolla samaistumatta ja hymyilemättä kohdalle (veikkaan että tuttu tunne elämän varrelta varmasti jokiaselle:

"Yksikön päällikkö eli ylempi esihenkilö oli kuitenkin ilmoittanut sähköpostilla rikoskomisariolle, että vapaapäivä ei sijaisjärjestelyjen takia onnistukaan.

Sähköpostin saapumisen jälkeen rikoskomisarion työhuoneesta kuului kovaäänistä kiroilua. Pian tämän jälkeen hänen alaisenaan työskennellyt rikoskonstaapeli meni rikoskomisarion työhuoneeseen ja pyysi tältä kiireellistä linjausta vangittua epäiltyä koskevassa asiassa.

Alaisen mukaan rikoskomisario ilmoitti, että häntä ”vituttaa” niin paljon, ettei hän pysty kuuntelemaan....
...alaiset olivat huolissaan jostakin rikoskomisarion tekemästä linjauksesta ja siitä, että tämä lähetteli työsähköposteja keskellä yötä"

sitten sinne marssii useampi henkilö vuoron perään ja vitutus senkun jatkuu


"