Veikko "Jammu" Siltavuori - Helsinki, Myllypuro 3.3.1989

[Janoherra]

Jammun tarkkaa osoitetta Itäkeskuksessa ei taidettu vielä mainita täällä. Osoite oli Kauppakartanonkatu 26 D 39, Hannes Markkulan kirjan "Kuusi suomalaista murhaa" mukaan (sivu 105, Gummerus 1997).

[Oikeus ennen kaikkea]

"Jammu" Siltavuori teki rikoksia jo lapsena Vaasassa – Kirjailija löytää yhden positiivisen asian pedofiilin elämästä
Toni Lehtinen perehtyi Kakolan vankilapakoihin kirjoittaessaan artikkelia Helsingin Sanomiin. Jutusta jäi paljon tarinoita yli, ja osa niistä päätyi kirjaan.

Kakolan karkurit.jpg (339.94 KiB) Katsottu 5036 kertaa

Vaasassa syntynyt Veikko "Jammu" Siltavuori on kirjailija Toni Lehtisen mielestä hahmo, joka ei herätä sympatioita.
– En halua osoittaa syy-seuraussuhteita, mutta lukija voi halutessaan niin tehdä.

Siltavuori oli kahdeksanlapsisen perheen kuopus. Hänen lapsuutensa oli köyhä ja väkivaltainen. Kieltolain aikaan hänen alkoholisoitunut isänsä Alfred Siltavuori hankki lisätuloja keittämällä pontikkaa Vaasan Vetokannaksella.
Perheen kotona syttyi siitä syystä useaan otteeseen tulipaloja, ja lopulta perhe muutti Palosaarelle. Kaupungin vuokratontilla sijainnut kotitalo oli useaan kertaan pakkohuutokaupassa, mutta perhe onnistui säilyttämään kotinsa.
Siltavuori ajautui vaikeuksiin jo ennen kouluikää, kun vanhemmat koulukaverit syyttivät häntä itse tekemistään pikkurikoksista. 13-vuotiaana vanhemmat pojat opettivat Siltavuoren varastelemaan kaupoista tavaraa.
14-vuotiaana hän joutui kasvatuslaitokseen. Siellä pienikokoista Siltavuorta kiusattiin jatkuvasti. Vanhemmat pojat kutsuivat häntä näädäksi, koska hän haisi niin pahalta. Hän vapautui kasvatuslaitoksesta 17-vuotiaana.

Vuonna 1926 syntynyt Siltavuori joutui vuonna 1955 Kakolaan saatuaan tuomion varkauksista ja alle 12-vuotiaaseen lapseen sekaantumisesta. Hän oli siihen mennessä istunut vankiloissa jo yli viisi vuotta. Ensimmäisen tuomionsa hän sai varkauksista 19-vuotiaana murtauduttuaan Vaasassa tyhjillään oleviin huviloihin.

Lääkintöhallitus määräsi kastraatiosta
Lehtinen arvelee, että isän alkoholismi ja lopulta itsemurha ovat jättäneet pysyvät jäljet Siltavuoren elämään. Isä tappoi itsensä dynamiitilla vuonna 1932. Siltavuori oli tuolloin kuusivuotias. Isä tunnistettiin pahvinpalasta, johon hän oli kirjoittanut henkilötietonsa sekä lapsilleen osoitetun rukouksen.
1955, hänet siirrettiin Kuopion lääninvankilasta Kakolaan kärsimään lähes kymmenen vuoden kuritushuonetuomiota. Siellä Siltavuori tapasi heti ensimmäisenä päivänään apulaisvankilanjohtaja Yrjö Latvion, ja kuuli, että vankilanviranomaiset olivat lähettäneet Lääkintöhallitukselle esityksen hänen kastraatiostaan.
Lääkintöhallitus määräsi kastraatiosta marraskuussa 1955. Yhtenä perusteena oli, että Siltavuori on vajaamielinen. Raivostunut Siltavuori syytti asiasta apulaisvankilanjohtajaa, ja alkoi suunnitella hänen tappamistaan.
Korkein oikeus kuitenkin kumosi Lääkintöhallituksen päätöksen. Lääkintöhallitus teki uuden päätöksen kastraatiosta, josta Siltavuori valitti keväällä 1956. Kastraatiota ei lopulta koskaan tehty. Lääkintöhallitus kumosi Siltavuoren kastraatiopäätöksen vuonna 1959, koska pakkokastraatioita ei enää tehty vangeille.

Pako junan sellikomerosta epäonnistui
Siltavuoren ensimmäinen vankilapakoyritys oli Lehtisen mukaan hurja, mutta epätoivoinen. Epäonnistuneen apulaisvankilanjohtajan murhayrityksen jälkeen Siltavuori päätettiin siirtää Kakolasta Helsingin keskusvankilaan.
Siirto tapahtui junalla, jossa jokaiselle vangille oli oma sellikomero. Pakoyritykset vankivaunuista olivat yleisiä, ja Siltavuorikin päätti kokeilla onneaan. Hän sahasi koppinsa seinästä lautoja irti. Jossain vaiheessa vartija huomasi hänen touhunsa, ja avattuaan sellin oven, hän näki vangin kädessä puukon. Vartija ampui kattoon kaksi varoituslaukausta, Siltavuori vetäytyi takaisin koppiinsa ja pakoyritys loppui siihen.
Helsingin keskusvankilassa Siltavuorelle tehtiin perusteellinen tarkastus. Vaatteista löytyi nahkatuppi, jossa oli pora, saha ja puukko. Nahkatuppi oli vartijan mukaan nihkeä. Siitä ja hajusta päätelleen se oli ollut peräsuolessa.
Raastuvanoikeus langetti Siltavuorelle yli yhdeksän vuotta lisävankeutta murhan yrityksestä, törkeästä pahoinpitelystä ja pakoyrityksestä.

Teräaseita piirustuslaudan sisällä
Teräaseita Siltavuoren hallusta löytyi myöhemminkin. Hän oli onnistunut piilottamaan niitä Helsingin keskusvankilassa valmistamansa piirustuslaudan sisään. Hän sai ottaa sen mukaansa myös Kakolaan.
Vankien hallussa olleet teräaseet kertovat Lehtisen mukaan siitä, että tuohon aikaan vankiloiden henkilökunnasta ja vartijoista löytyi aina joku, jota raha kiinnosti enemmän kuin muita. Vangit myös valmistivat teräaseita vankilan verstailla.
– Myös vangit itse kuljettivat teräaseita muun muassa nahkatupessa peräsuolessaan. Niitä kutsuttiin muun muassa persehivakoiksi.
Siltavuoren kolmas vankilapakoyritys vuonna 1965 onnistui. Hän suunnitteli pakoaan Kakolassa kuukausia työskennellessään puutyöverstaalla. Kirjassaan Lehtinen kuvailee, kuinka Siltavuori sahasi siellä yhdestä ikkunasta kalterit lähes poikki. Vaikka verstas tarkastettiin, eivät vartijat huomanneet poikkisahattuja kaltereita.
Yhtenä aamuna Siltavuori irrotti kalterit ja hyppäsi ulos. Pako huomattiin ja vartijat ampuivat varoituslaukauksia. Niistä Siltavuori ei välittänyt. Purusiilon päältä hän hyppäsi muurin yli. Hän ehti olemaan paossa pari päivää ennen kuin hänet saatiin kiinni Hyvinkäällä.
Hän oli jättänyt vankilanjohtajalle viestin, jossa ilmoitti lähteneensä pienelle lomalle.

"Joku pahuus hänessä eli"
Lehtisen mukaan Siltavuori yleensä toisti tekoja, joita oli joskus oppinut. Hän oppi nuoruudessaan tyhjentämään huviloita. Sitä samaa hän harrasti myöhemminkin naimisissa ollessaan.
– Aina kun häneltä kysyttiin motiivia teoille, hän vastasi lukeneensa asiasta lehdestä ja halunneensa testata sitä.
Siltavuori ei koskaan saanut diagnoosia psykopatiasta, ja 1950-luvun lopussa Mustasaaren sairaalassa tehdyn mielentilatutkimuksen mukaan hän oli "älyltään normaali, eikä hän sairastanut mitään mielitautia".
– Silloin etsittiin tiettyjä piirteitä, joilla olisi merkitystä tuomion kannalta. Tutkimuksessa hänen katsottiin olevan oikeustoimikelpoinen.

Siltavuori sai perinnön vuonna 1983, jonka jälkeen hän alkoi houkutella nuoria kotiinsa ja perimälleen Vihdin mökille alkoholin, tupakan, pelien sekä seitsemän koiransa avulla. Siltavuori väitti samaistuvansa nuoriin ja haluavansa auttaa heitä.
Hän joutui teoistaan vankilaan, josta vapautui vuonna 1987. Sen jälkeen Siltavuori vuokrasi Paltamosta maatilan, jonne rakensi sellejä. Lehtinen on vakuuttunut, että hän oli jo ennen tuomiotaan etsinyt mahdollisia uhreja.

Loppuelämänsä onkin kaikille tuttu Myllypuron kaksoimurhineen
– Jos oikein pitää jotain hyvää hänen elämästään löytää, hänen ansiostaan Suomessa opittiin, että pedofiili ei ole hassu namusetä, vaan hän voi olla hengenvaarallinen murhaaja.

https://ilkkapohjalainen.fi/rikokset-ja ... A4st%C3%A4

[Unhola]

Mistähän Veikko Siltavuori sai tuon lempinimen Jammu? Kun ei etunimi ollut Jalmari eikä Jarmo eikä mitään sinne päinkään.

[matlockb]

^ Sepä olisi kyllä mielenkiintoista tietää, olisikohan esimerkiksi Lecterillä tietoa mistä tuo "Jammu" oikein lempi/haukkumanimeksi tuli ja milloin ? minulla on sellainen muistikuva että olisi saanut tuon liikanimen jo ennen kuin sieppasi ja murhasi Hopiavuoren ja Pirisen.

Joku oli laittanu tänne tuon Siltavuoren tarkan osoitteen Itäkeskukseen jossa asui Kauppakartanonkadulla. Kyseessähän oli Helsingin kaupungin pieni ja edullinen vuokra-asunto johon Siltavuorella ei varallisuutensa puolesta olisi ollut sen paremmin oikeutta kuin tarvettakaan nimittäin hän omisti läheltä Helsingin keskustaa kaksion jossa oli vuokralainen ja josta näin ollen sai kuukausittain vuokratulot. Lisäksi kyseiseen asuntoon kuului suhteellisen arvokas autopaikka.
Vasta henkirikosten jälkeen asia (Siltavuoren varallisuus) paljastui ja hän menetti kaupungin vuokra-asunnon samoin sijoitusasunto meni pakkohuutokauppaan muistaakseni verovelkojen takia.

[henkisestikuollut]

Mistähän Veikko Siltavuori sai tuon lempinimen Jammu? Kun ei etunimi ollut Jalmari eikä Jarmo eikä mitään sinne päinkään.

Jammu tuli siitä, että nämä nuoret jotka kävivät Veikon kämpillä/mökillä alkoivat kutsumaan tätä "jampaksi" josta Veikko sitten keksi oman versionsa Jammu.

[finnbar87]

Tuossa Jammu-sedän julkaistussa kirjeessä on kyllä niin paksua tekstiä, että ihme on kun todettiin olevan täysissä järjissään. Hyi hiivatti, en pystynyt lukemaan edes koko artikkelia loppuun.

Kiitos ETPK:sta OEK. Tässä vielä Karjalaisesta kaksi aikalais- ja paikallislehden juttua vuoden 1954 tapahtumista.

jammu kiinni 1954.jpg (194.32 KiB) Katsottu 3062 kertaa

jammu tuomio 1954.jpg (61.1 KiB) Katsottu 3062 kertaa

Edit: Nopea muuten on ollut toimitus, kun 10pv kiinnijäännin ja vangitsemisen jälkeen on ollut jo tuomio kädessä. Piti ihan tarkistaa, että ettei vaan tullut kirjoitusvirheitä päivämääriin. Ei ollut.

[finnbar87]

Vielä tuli nyt tuota ETPK:ta luettuani yön hiljaisina tunteina tämmöset huomiot, jotka varmaan muillakin on käynyt mielessä. Eli monta yhtymäkohtaa Häkä-Enskaankin on Jammulla.

a) epäillyn kertomat tarinat muuttuivat koko ajan
b) milloin on ajeltu olevinaan missäkin ja osaa tapahtumapaikoista ei edes löydy tutkinnassa
c) uhrit nuoria
d) kaikki oli uhrien syytä ja muutenkin harvinaisen vähättelevää ja kylmäkiskoista tarinaa (tekijöiltä) uhreja kohtaan. Otetaan nyt huomioon kuitenkin se, että uhrien ja tekijöiden ikäerot olivat molemmissa tapauksissa huomattavat, vaikka Häkä-Enskalla olivatkin vähän vanhempia. Eivät silti kaikki edes täysi-ikäisiä.
e) molemmat käsittääkseni myönsivät, että tytöt kuolivat heidän kyyteihinsä. Molemmilla vaan oli selitys, että itse lääkkeitä ottivat ja kuolivat niihin.
f) molemmilla aikaansa nähden isot autot, verrattuna vaikkapa uhrien lähipiirien pikku-Fiateihin ehkä, jos heillä ollut niitäkään? Siltavuorella siis Ford Granada ja Häkä-Enskalla Dodge Dart. Olisiko ollut helpompi houkutella niin pienempiä kuin isompiakin tyttöjä kyytiin "hienoon autoon"?

[Cmoney]

Ilmeisesti Siltavuoren mökki oli Rehutien kupeessa, onko kellään tietoa oliko se itä- vai länsipuolella sitä? Toki paikka nyt vain metsää, ja surullista historiaa.

[speed king]

pari videota jammusta

https://www.youtube.com/watch?v=jTZKkF9mKrM

https://www.youtube.com/watch?v=eZa3OW0DFZo

[nihilopriest]

Jammu-sedän uraa jatkaa vuonna 1996 paltamossa syntynyt Arttu "upi" Pulkkinen

[LeonGold]

Vaikkei Jammulla psykopaatin diagnoosia ollutkaan, mielestäni täyttää hyvin sen vaativat piirteet.

Oikeastaan suomalaisen armeliaan oikeuslaitoksen ja jonkinlaisen taloudellisen onnenkantamoisen ansioista sai käytännössä toteuttaa rikollisia halujaan koko elämänsä, vankilassaoloaikaa lukuunottamatta.

Tässä pisti silmään tuo, että nuoret kuvasivat Jammua mukavaksi mieheksi. Voihan se pitää osittain paikkansa. Monilla vastaavilla rikollisilla on hyvin valikoiva lähestymistapa, ketä kohtaan olla mukava ja ketä ei. Esim Garaviton naisystävät kuvailivat häntä "hyväksi isähahmoksi lapsille", eikä hän tehnyt naisystäviensä lapsille ikinä mitään pahaa. Vaikka muille lapsille sitten tekikin.

Nämä Jammun kanssa aikaa viettäneet nuoret/teinit, olivat varmaan tyttöjä huono-osaisista perheistä. Huono itsetunto yhdistettynä nuoruuden kokeilunhaluun ja jännityksen etsimiseen, voi hyvin selittää miksi ilmainen tupakka ja alkoholi on kelvannut. Jammuhan oli myös tavallaan aika supliikki mies, eikä ehkä aiemmin näyttänyt noin karulta.

Jammu varmasti koki itsensä ulkopuoliseksi jo siitä iästä saakka mitä nämä tytöt joiden kanssa vietti aikaa olivat, eli ehkä samaistui heihin jotenkin.

Ja olisivatko murhatut tytöt näyttäneet olevan jotenkin paremmasta perheestä, tai muuten hyväosaisia? Tällöin Jammun kyky tuntea empatiaa olisi varmasti vielä huonompi.

[henkisestikuollut]

HHABTBtboAA-qhM.jpg (215.16 KiB) Katsottu 836 kertaa

Tämmöinen dokumentti tulossa ensi viikolla.

[Wildchild79]

Jammun tarkkaa osoitetta Itäkeskuksessa ei taidettu vielä mainita täällä. Osoite oli Kauppakartanonkatu 26 D 39, Hannes Markkulan kirjan "Kuusi suomalaista murhaa" mukaan (sivu 105, Gummerus 1997).

Kävin tuossa kulmilla muissa asioissa hetki sitten niin yksi piha tuntui jotenkin tutulta ja jammusetä tuli mieleen. Tuo osoite voi hyvinkin pitää paikkaansa, luokkakaveri (ja 4 vuotta nuorempi sisko) asui siinä naapurissa 28:ssa. En muista miten koulussa asia hoidettiin mutta ainakin muistan että lehdistössä ja uutisissa paniikki oli päällä ja omat vierailut myllypuroon vähenivät reilusti. Lapsuudesta muistuu toinenkin uutishässäkkän mitä käsiteltiin varmaan kuukausia. Huhtikuussa 86 oli ilmassa jotain haitallisia partikkeleita ja siitä kohistiin.
Onneksi nykyään ei vastaavia jammuja tai vaarallisia pöpöjä/aineita kylillä pyöri. Eteenpäin on menty

[McCall]

...
Onneksi nykyään ei vastaavia jammuja tai vaarallisia pöpöjä/aineita kylillä pyöri. Eteenpäin on menty

Seuraava pysäkki: Puotinharjun ostoskeskus. Eteenpäin on menty, mutta onko suunta oikea.

Tuo Jammu-dokkari pitänee varmaan katsella, vaikka juttu onkin jo perattu aika hyvin.

[henkisestikuollut]

Jammun tarkkaa osoitetta Itäkeskuksessa ei taidettu vielä mainita täällä. Osoite oli Kauppakartanonkatu 26 D 39, Hannes Markkulan kirjan "Kuusi suomalaista murhaa" mukaan (sivu 105, Gummerus 1997).

Kävin tuossa kulmilla muissa asioissa hetki sitten niin yksi piha tuntui jotenkin tutulta ja jammusetä tuli mieleen. Tuo osoite voi hyvinkin pitää paikkaansa, luokkakaveri (ja 4 vuotta nuorempi sisko) asui siinä naapurissa 28:ssa. En muista miten koulussa asia hoidettiin mutta ainakin muistan että lehdistössä ja uutisissa paniikki oli päällä ja omat vierailut myllypuroon vähenivät reilusti. Lapsuudesta muistuu toinenkin uutishässäkkän mitä käsiteltiin varmaan kuukausia. Huhtikuussa 86 oli ilmassa jotain haitallisia partikkeleita ja siitä kohistiin.
Onneksi nykyään ei vastaavia jammuja tai vaarallisia pöpöjä/aineita kylillä pyöri. Eteenpäin on menty

On näitä yksittäisiä tapauksia ollut, toki ei sellasia jotka jotain pikkulapsia metsästää. Mutta vaikkapa tuo sarjakuristaja ja Valkeakosken tapaus.