Mielialalääkkeet

[loneliness]

Hirveän paljon ihmiset tekevät sitä, että kun vihdoin ja viimein (monilla vuosien tulos) suostuvat syömään masennuslääkettä ja olo paranee niin sitten ajatellaan, että enpäs mä tätä enää tarvitsekaan ja lopetetaan se. Ja taas se masennus tulee. Yllättävän moni tarvitsee masennuslääkkeitä koko elämänsä ajan.

Se on Suomessa vielä nykyäänkin monien silmissä noloa syödä lääkkeitä. Tottakai olisi hyvä homma, että olisi ilman nappeja hyvä olla, mutta Suomessa vaan sitä pahoinvointia on paljon niin parempi syödä lääkkeet jos ne auttaa. Monia auttavat jos löytyy oikea lääke.

[ketsku]

Hirveän paljon ihmiset tekevät sitä, että kun vihdoin ja viimein (monilla vuosien tulos) suostuvat syömään masennuslääkettä ja olo paranee niin sitten ajatellaan, että enpäs mä tätä enää tarvitsekaan ja lopetetaan se. Ja taas se masennus tulee. Yllättävän moni tarvitsee masennuslääkkeitä koko elämänsä ajan.

Se on Suomessa vielä nykyäänkin monien silmissä noloa syödä lääkkeitä. Tottakai olisi hyvä homma, että olisi ilman nappeja hyvä olla, mutta Suomessa vaan sitä pahoinvointia on paljon niin parempi syödä lääkkeet jos ne auttaa. Monia auttavat jos löytyy oikea lääke.

No on se noloakin varmaan monen mielestä ja siksi kai ne mahdollisimman nopeasti lopetetaan.

[esmes-]

noloudesta en tiedä, olen monille uusillekin tutuille maininnut aika nopsaan että lääkityksellä olen. omalla puhumisellani oon nimenomaan pyrkiny poistamaan muidenkin ihmisten häpeilyä omasta sairaudestaan.

syy lopetukseen oli lähinnä se että halusin selvittää pääni, kokeilla pärjäänkö ilman kemikaalien buustaamisia. optimi olisi että kykenisi elämään ilman mitään lääkkeitä ja hyvä on välillä kokeilla kantaako omat siivet. ihmisille kehittyy vaste lääkitystä kohtaan kun se kestää vuosia, vähän niinkuin toleranssit kasvais. siksikin voi välillä olla hyvä pitää taukoa.

ja seronilia ei ole todellakaan tarkoitettu syötäväksi eliniän, yleensä sitä määrätään 1/2 vuodesta kahteen vuoteen, sen tarkoitus on vaan tasoittaa serotoniinipitoisuutta ja auttaa aivoja ylläpitämään sitä. useimmille se vuoden, parin mittainen hoito riittää. en ole edes löytänyt kyseisestä lääkkeestä mitään tutkimustuloksia pitkäaikaisvaikutuksista. olisi varmaan jo aika alkaa tutkia, kun länsimaissa on kokonainen sukupolvi kohta kasvatettu psyykelääkkeiden avulla.

[hidas mutta heikko]

Pirullista näissä lääkkeissä masennukseen on minusta se, että niiden ohella pitäisi lopettaa myös alkoholinkäyttö. Eikös alkoholi kuitenkin käytä loppuun nuo serotoniini tms mielihyväaineet, mitkä johtaa etenkin krapulassa masennukseen? Elimistö sitten täydentää tuota varastoa hiljalleen juomisen jälkeen. Eli ei pitäisi nollata mielialalääkkeiden vaikutusta viinaksilla, ja raitistuminen muutenkin varmaan saattaisi poistaa osan masennuksen oireista. Kai lääkkeiden tarkoitus on helpottaa masennuksen syiden ja alkulähteiden poistamista, eikä nopeaan olon parantamiseen. Siksi elämäntapojen muutos kai tulisi aina jollakin tavalla kyseeseen masennuksen kanssa painittaessa muutenkin, alkoholinkäyttö voisi olla osa tätä.

No, itse voin tunnustaa lopettaneeni humalaan johtavien alkoholimäärien käytön juuri tuon masennushomman takia. Sitä oli aina siistinkin baarireissun jälkeen menossa hiustenkuivaajan kanssa suihkuun vielä melko pitkään, enkä enää jaksanut tätä. Voin vain kuvitella mitä se olisi ollut, jos pidempiaikaista masennusta olisi ollut kampittamassa samalla.

[ketsku]

noloudesta en tiedä, olen monille uusillekin tutuille maininnut aika nopsaan että lääkityksellä olen. omalla puhumisellani oon nimenomaan pyrkiny poistamaan muidenkin ihmisten häpeilyä omasta sairaudestaan.

syy lopetukseen oli lähinnä se että halusin selvittää pääni, kokeilla pärjäänkö ilman kemikaalien buustaamisia. optimi olisi että kykenisi elämään ilman mitään lääkkeitä ja hyvä on välillä kokeilla kantaako omat siivet. ihmisille kehittyy vaste lääkitystä kohtaan kun se kestää vuosia, vähän niinkuin toleranssit kasvais. siksikin voi välillä olla hyvä pitää taukoa.

ja seronilia ei ole todellakaan tarkoitettu syötäväksi eliniän, yleensä sitä määrätään 1/2 vuodesta kahteen vuoteen, sen tarkoitus on vaan tasoittaa serotoniinipitoisuutta ja auttaa aivoja ylläpitämään sitä. useimmille se vuoden, parin mittainen hoito riittää. en ole edes löytänyt kyseisestä lääkkeestä mitään tutkimustuloksia pitkäaikaisvaikutuksista. olisi varmaan jo aika alkaa tutkia, kun länsimaissa on kokonainen sukupolvi kohta kasvatettu psyykelääkkeiden avulla.

Nyt tuli vähän ennakkoluuloja. Kyllä, serotoniinilääkitys on tarkoitettu myös käytettäväksi jatkuvasti. Tottakai suositus on tuo mainitsemasi mutta sellaisille jotka ovat masentuneita ilman mitään elämänkriisiä määrätään kyllä eliniän kestävä lääkitys.

Serotoniinilääkkeisiin ei tule toleranssia. Ne eivät lakkaa toimimasta jossain kohtaa. Monille on parasta syödä niitä aina eikä lopettaa ja aloittaa ja lopettaa ja aloittaa. Serotoniinilääkityksessä ei tarvitse eikä kannata pitää taukoja jos se muuten toimii. Toki voi yrittää joskus lopettaa mutta pitäisi osata aloittaa heti uudelleen jos tutut oireet rupeavat palaamaan.

[sorsake]

Se on Suomessa vielä nykyäänkin monien silmissä noloa syödä lääkkeitä.

Olen törmännyt kahteen koulukuntaan, jotka kumpikin on minun mielestäni vähän väärässä. On niitä, joiden mielestä on kyse vaan tahdonvoimasta jne. (yleensä itse masennusta kokemattomat tai sellaiset, jotka on haluttomia hyväksymään sitä) kuten täällä on mainittukin ja toinen sakki, joka joutuu syömään lääkkeitä ja on vakuuttanut itsensä siitä, että kyseessä on VAIN aivojen kemiallinen epätasapaino. Näillä tyypeillä ei ole välttämättä suurta kynnystä myöntää syövänsä lääkkeitä, koska kyseessä on heille sama asia kuin jonkin ulkoisista syistä aiheutuneen fyysisen sairauden hoito. Esim. eräs tuntemani lääkärin vaimo kuuluu tuohon porukkaan, asiat on täysin medikalisoitu siinä perheessä.

Vaikka kai asia on niin, että kaikki riippuu kaikesta, esim. terapian on havaittu vaikuttavan aivokemiaan samalla tavalla kuin lääkkeiden. Ja toisaalta jos kemiallinen tasapaino on horjunut liikaa, ei mikään ajatteluharjoitus tai puhuminen auta.

Omalla kohdalla se hirmuinen kiirus lopettaa tabletit ennen aikojaan oli minusta nimenomaan oire siitä, että ei ollut toipunut, kun piti niin kovasti todistaa ettei tarvii lääkkeitä. Mutta puhun vain omasta puolestani, tietysti, muiden tilanteesta en osaa sanoa. Sitten kun alkoi oikeasti tuntea olonsa hyväksi ei enää kelannut sitä johtuuko se lääkkeistä vai mistä ja lopetus sujui ilman suurempaa dramatiikkaa lääkärin ehdotuksesta.

Ei kai siinäkään varsinaisesti ole mitään kamalaa vaikka joutuisi syömään lääkkeitä koko ikänsä. Lisäksi aivot "kypsyvät" iän myötä (esim. jotkut persoonallisuuushäiriöt lähes aina lievenevät vanhemmiten), joten joskus pitää vaan odottaa.

[sorsake]

No, itse voin tunnustaa lopettaneeni humalaan johtavien alkoholimäärien käytön juuri tuon masennushomman takia. Sitä oli aina siistinkin baarireissun jälkeen menossa hiustenkuivaajan kanssa suihkuun vielä melko pitkään, enkä enää jaksanut tätä. Voin vain kuvitella mitä se olisi ollut, jos pidempiaikaista masennusta olisi ollut kampittamassa samalla.

Tuttu tunne. Jotkut huumeet kuten ekstaasi tekee saman serotoniinivarastojen tyhjennyksen ja käsittääkseni tehokkaammin kuin alkoholi, ja sen takia en ikimaailmassa voisi niitä käyttää. Ei mun aivoille soveltuvia aineita, alkaisin taatusti vetelemään ranteita auki seuraavana päivänä.

[esmes-]

eikös ekstaasi + ssri-lääkitys voi olla jopa hengenvaarallinen yhdistelmä? jostain olen kuullut, en muista mainittiinko jokin tietty lääke nimeltä. sitäkään en tajunnut että miten se tarkkaan ottaen tappaa, tuleeko aivoinfarkti vai mikä?

netistä löytyi:
http://www.paihdelinkki.fi/Tietoiskut/3 ... on-riskeja

Suomessa ekstaasin käytöstä johtuneet kuolemat ovat liittyneet nimenomaan ekstaasin ja masennuslääkkeiden yhteiskäyttöön. ”Boosterien” käyttö ekstaasin ja muiden amfetamiinijohdannaisten rinnalla on siis vaarallinen yhdistelmä.

[sorsake]

Siitä tulee ns serotoniinishokki. En kyllä sitten tiedä, mitä se oikeastaan tarkoittaa, mutta tuo sen tilan nimi on... jotkut kai tahallaan ottavat yhtä aikaa juurikin vähentääkseen tota käytön jälkeistä masennusta ja joskus siihen sitten kuolee.

Nyt kun aloin miettiä en ole satavarma, onko se SSRI-lääke, jota ekstaasin kanssa otetaan vai jokunmuuntyyppinen masennuslääke. Vaikuttaa joka tapauksessa viime kädessä serotoniinitasoihin, josta tuo shokki sitten syntyy.

Olisko asiantuntijoita linjoilla?...

EDIT lisäsitkin jo linkin, se olikin serotoniinisyndrooma, ja vaarallisin lääke tosiaan MAO-estäjä

[esmes-]

nonih, nyt määräävät mielialalääkkeitä jo eläimillekkin:

Fred-papukaija toipui omistajan kuolemasta Prozacilla
20.11.2008 18:26

Papukaija-Fred masentui niin syvästi omistajansa George Dancen kuolemasta, että eläinlääkäri määräsi sille mielialalääke Clomicalmia, joka on Prozacin eläimille sopiva versio.

Masentuneena Fred nyppi kaikki niskasulkansa ja istuskeli orrellaan päätään roikuttaen. Englantilaisen Channel Fourin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan George ei pystynyt käsittämään, minne hänen isäntänsä oli kadonnut.

Mielialalääkittynä Fred on oma pirteä itsensä.

Channel Fourin tuoreessa dokumentissa esitellään myös muita mielialalääkkeitä saavia lemmikkejä. Mukana on mm. collien ja labradorinnoutajan sekoitus Winnies, joka ei tahdo toipua isäntäpariskuntansa erosta. Ehkä erikoisin eläin, joka dokumentissa esitellään, on pyörätuolia käyttävä kani.
IS

[Spider]

^ Suomesta en tiedä, mutta ymmärtääkseni ainakin jenkeissä määrätään lemmikeille (koirille) herkästi lääkkeitä mm. eroahdistukseen, aggressiivisuuteen ja yliaktiivisuuteen. Tämä mielikuva minulle tuli mm. luettuani yhden koirapsykologiaa käsittelevän jenkkiläisen kirjan, jossa aina ongelmatapauksen esittelyn jälkeen kerrottiin, millä lääkkeillä tätä voidaan hoitaa. Yhteen koiraan olen kyllä itsekin törmännyt, joka sai lääkärin määräyksestä rauhoittavia aina yksin jäädessään. Kyseinen koira edusti pumi -rotua, jonka edustajat jo luonnostaan ovat huomattavan aktiivisia. Tämä tapaus todellakin kävi jatkuvasti ylikierroksilla.
Tällaisissa tapauksissa ymmärrän lääkityksen käyttämisen täysin.

[aamu]

^ Suomesta en tiedä, mutta ymmärtääkseni ainakin jenkeissä määrätään lemmikeille (koirille) herkästi lääkkeitä mm. eroahdistukseen, aggressiivisuuteen ja yliaktiivisuuteen. Tämä mielikuva minulle tuli mm. luettuani yhden koirapsykologiaa käsittelevän jenkkiläisen kirjan, jossa aina ongelmatapauksen esittelyn jälkeen kerrottiin, millä lääkkeillä tätä voidaan hoitaa. Yhteen koiraan olen kyllä itsekin törmännyt, joka sai lääkärin määräyksestä rauhoittavia aina yksin jäädessään. Kyseinen koira edusti pumi -rotua, jonka edustajat jo luonnostaan ovat huomattavan aktiivisia. Tämä tapaus todellakin kävi jatkuvasti ylikierroksilla.
Tällaisissa tapauksissa ymmärrän lääkityksen käyttämisen täysin.

Löytyy troppia, vaikka mihin. On vaan melkoisen eläinlääkärikohtaista, määrääkö ell lääkkeitä,joilla on tarkoitus vaikuttaa eläimen tuntemuksiin ja käytökseen. Ensinnä on tarkoitus kokeilla KAIKKI muut keinot.
Jos nyt puhutaan esim. eroahdistuskoirasta,niin monet eläinlääkärit mieluummin ehdottavat muuttoa maalle,kuin troppia. Joka nyt ei mahdollista yleensä kellekään ole. Nykyäänhän on jo koirapäiväkoteja olemassa... Hassua jotenkin. Vaikka miksei! Koira on laumaeläin,ja varmasti nauttii, kun saa peuhata koko päivän muiden haukkujen kanssa. Saattaa hauva olla aika väsy,kun omistajat tulevat illalla hakemaan

Itse tiedän kissan, joka sai Triptyliä hermostuneisuuteen

TRIPTYL:
"Triptylin käyttöaiheet:

Amitriptyliini kuuluu ns. trisyklisiin mielialalääkkeisiin. Se kohottaa masentuneen mielialaa, mutta ei vaikuta normaaliin mielialaan. Sillä on myös keskittymis- ja aloitekykyä parantava vaikutus. Lisäksi jo pienet amitriptyliini-annokset lievittävät erilaisia pitkään kestäneitä kiputiloja.

Triptyl-tabletteja käytetään eri syistä johtuvien masennustilojen, unettomuuden ja pitkään kestäneiden kiputilojen hoitoon. Lääkäri voi määrätä Triptyl-tabletteja myös muun sairauden hoitoon. "

Tosin taustalla oli epäilys myös mahdollisista kiputiloista.

Voin sanoa,että kissan elämänlaatu parani tosi paljon lääkkeen ansiosta. En tiedä kumpaan se vaikutti; kipuun, mielialaan vai molempiin. Ja oliko kipua? Ei kisu pahemmin siitä jutellut.

[Valoviikate]

Sori en jaksanut vilkaista aikaisempia sivuja, jos siellä oli jotain aiheesta... Kellään kokemusta Seronilistä? Olen popsinut sitä viikon, ei kyllä ainakaan vielä ole vaikuttanut mitenkään.

[Andre]

Sori en jaksanut vilkaista aikaisempia sivuja, jos siellä oli jotain aiheesta... Kellään kokemusta Seronilistä? Olen popsinut sitä viikon, ei kyllä ainakaan vielä ole vaikuttanut mitenkään.

Yleensähän mielialalääkkeet alkavat vaikuttaa positiivisella tavalla aikasintaan muutamien viikkojen kuluessa. Tai näin useinmiten. Itse en ole Seronilia koskaan käyttänyt, mutta olen saanut sellaisen käsityksen että tämänkin lääkkeen aloitus saattaisi pahentaa hetkellisesti masennusoireita. Jopa siinä määrin, että nostattaisi huomattavan voimakkaita itsemurha-ajatuksia. Tämä tietysti yksilökohtaista.

Toivottavasti lääke auttaisi sinua.

[susse]

Itsellä ei mitään hyvää sanottavaa, ainakin ne LISÄÄ itsemurhariskiä.
Tiedän omasta tuttavapiiristäni kolme ihmistä joista itsaria kaksi yritti ja yksi onnistui, masennuslääkkeiden jälkeen.Tämä nainen, aloitti eron jälkeen masennuslääkkeiden syönnin (muuten kaikin puolin tasapainoinen)
ja sanoi että ne muutti persoonaa/alkoi tulla ihmeellisiä ajatuksia..jotka päättyivät sitten tähän itsari yritykseen. Joku aika sitten tuli dokkari lapsista jotka tekivät itsemurhan masennuslääkkeiden vuoksi.Se oli järkyttävää.
Jotenkin nykyään lääkitään kaikkea liian helposti..Surut ja ilot ja vastoinkäymiset kuuluu elämään,ei niistä ole tarkoitus päästä eroon.
Kumma juttu, ettei esim sota-aikaan ollut lainkaan näin paljon masentuneita kuin nykyään Ja monissa köyhissä maissa masennus on ihan vieras käsite, sellaisena kuin se meillä tunnetaan..