Oulunmies kirjoitti:Mutta jossain oli mainittu myös epäselvästä kirjauksesta. Arvottiin onko kallonpohjanmurtuma vai korvakäytävän murtuma?
Kyse oli puutteelisesta kirjauksesta. Jos röntgenlääkäri tekee puutteellisen kirjauksen, niin on mahdollista, ettei ammattitaitokaan ole vielä kehittynyt ihan huippuunsa. Eli jättäisin tuon kallonphjanmurtuman melkein pois laskuista. Eikä tämä ikuisuuskiista olekaan varsinaisesti koskenut noita murtumia(vaikka jotkut typerykset yrittävät nekin kiistää), vaan aivoihin kohdistuneen vamman laatua. Oikeastaan vieläkin suppeampaa aluetta, eli sitä, kuinka toimintakykyinen Nils oli saatuaan nuo vammansa. Sillä ei ole oikeastaan merkitystä, vaikka olisi seuraavana lauantaina nähty vanhassa maestrossa pyörittelemässä mimmejä, puolen kossu pohjilla.
Olen aika ajoin, ihan turhaan, yrittänyt saada vammakeskustelua pohtimaan Nilsin mahdollista toimintakykä teltalla: olisiko hän kyennyt tuolla vammautumisella jemmaamaan tavarat, kengät jne. Nilsin iskut ovat sitä luokkaa, että ainakin lyhyen aikaa hän lukua ottanut. Kuka sitten löi, kun muut eivät selvinneet?
Koko tapahtumasta tulee mielestäni kuva ristiriidattomasta, vakavsta loukkaantumisesta päähän ja siitä toipumisesta. Mutta tämä ei kuitenkaan sulje kokonaan Nilsiä pois epäillyistä. Oikeus ei näköjään paljon pohtinut sitä, esim kuinka nopeasti aivovamma etenee, voiko iskun jälkeen olla vielä lyhyt aika, jossa tajunta pelaa? Tässä tulisi tietenkin kysymykseen ainakin osittainen syyntakeettomuus, jota sitäkään ei voisi enää tutkia.
Mahdollisesti joudutaan tyytymään siihen, että vastausta ei saada. Bodomin tapaus jää historiaan kummallisena tutkintana, jossa vanha diagnoosi yritetään kumota uusilla lääkäreillä ilma kunnollisia tietoja. Tavallaan oikeusvaltion varoituslamppujen pitäisi palaa, voiko oikeusturvan mitätöidä näin hepposilla arvauksilla?