Mallinnusketju
-
papillon
- Perry Mason
- Viestit: 3630
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 11:12 am
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
Jaaha, pukkaa menemään vaikeaksi.kujala kirjoitti:Selvä, Nilsillä oli kuitti tallella, ja poliisi pyysi kuitin Nilsiltä?papillon kirjoitti:No se on siis mysteriosta. Elektro Sähköstä ostetut, Kalevan ja Yrjön kulma.
Kysyivät sieltä mitä pihtejä oli hyllyssä.
Vai sanoiko Nils, että ne oli Elektro Sähköstä ostetut?
Mitäs jos Nils olikin ostanut ne jostakin eri paikasta, sattui vain tuossa kohtaa muistamaan väärin?
Ja siellä toisessa paikassa olisikin sitten ollut erilaisia pihtejä.
Ennenkuin ehdin alkaa kunnolla penkomaan, ja sanomaan varmasti muistelen nilsin olleen duunissa Elektro Sähkössä, ja ostaneensa pihdit silloin.
En ole varma. Vielä.
Sikäli kun asia on näin, se on varmaan tarkistettu sieltä, näin meidän kesken varmaankin " Ura " nimiseltä varastonhoitajalta, kuoli syöpään 80 luvulla.
Mutta näin.
Se vielä etä jos tavoitteesi on saada nuo krotiilinnokkaiset pihtisi nimetyksi kikkapihdeiksi, taitaa työmaata riittää.
Pakkoko ne on saada siihen sitten sopimaan, niinkö päin se on? Pihdit muuttuu, mutta pääasia että stemmaa kuvaan, edes jotenkin? niinkö?
-
papillon
- Perry Mason
- Viestit: 3630
- Liittynyt: Su Joulu 23, 2007 11:12 am
- Paikkakunta: Ei kenenkään maa.
No siitä se lähtee tässä pihtijutussa että ensin koetetaan selvittää millaiset ne pihdit oli malliltaan.Loka kirjoitti:^Jossittelemalla saa vaikka Kiinan Keisarin syylliseksi ja samoten esim. teltan roiskeet selitettyä -kun jossittelee. Pitäisi pitäytyä Yhdessä Yhteisesti oikeimmaksi todetussa "faktassa/seikassa" jonka pohjalta rakentuu palasista nämä mallinnukset.
Sitten sorvataan verijälkien sekaan, eikä päinvastoin, perhana.
Samaa mieltä, Loka. Tässä mallinuksessa otetaan pohjille yleensä melko heppoisia lähtöoletuksia, sekä "tutkinan" edetessä joudutaan tekemään uusia kavennuksia, jotta saataisiin edes lähelle toisiaan lähtöoletus ja lopputulema.Loka kirjoitti:^Jossittelemalla saa vaikka Kiinan Keisarin syylliseksi ja samoten esim. teltan roiskeet selitettyä -kun jossittelee. Pitäisi pitäytyä Yhdessä Yhteisesti oikeimmaksi todetussa "faktassa/seikassa" jonka pohjalta rakentuu palasista nämä mallinnukset.
Kujalan lähestymisessä ei sinänsä ole kyllä mitään vikaa. Valitaan lähtoletukseksi, että pihdistä olisi jäänyt jälki telttaan. Sitten etsimään niitä jälkiä. Mutta tässä kohden se vaikeus tulee, koska yhtään selvää jälkeä ei ole olemassa. Jos olisi, sen olisivat löytäneet jo verijälkitutkijat, jotka ovat voineet tehdä vertailuja oikeilla pihdellä ja telttakankaalla.
Todettiinko muuten oikeudessa, että ne pihdit ei kuitenkaan oikein sovi murha-aseeksi? Kun kiveen päädyttiin. Meillä on kotona tuollaiset yli kolkytsenttiset ja kyllä niillä jo ihmisen tappaisi, niin luulen.Teräksen leveys leuassa on jo puolitoista senttiä. Paino ja järeys kasvaa varmaan eksponetiaalisesti pituuden suhteen.
KO:Edellä todetut lukuisat seikat tukevat vahvasti johtopäätöstä Gustafssonin syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syytteessä kerrotussa tilanteessa väkivaltaa...
Olen käynyt kaikki netistä löytyvät siirtopihdit läpi, kiitos vain neuvosta, en olisikaan sitä itse tajunnut...konsta kirjoitti:No ne taipuu sun kuvassa siten hassusti, että tuossa kärjet-kiinni-asennossa on kahvojen väli jo yli 8cm, jolloin sormet ei saa riittävää voipaa pitää vastaan. Oikeasti, kun väännetään kovaa, kahvat ovat melkein kiinni toisissaan, jolloin saada pitävä voimaksa ote. Kahvat vielä tyypillisesti kääntyvät vähän ulospäin.
Siksi toisekseen, tähän voi soveltaa omaakin mielikuvitusta. Jos kahvat tuntuvat olevan liian etäällä toisistaan, niin sitten vain lähentää niitä toisiinsa. Eihän tuo kuva ole mikään lopullinen totuus vaan keskustelun lähtökohta. Mutta kun lähentää niitä kahvoja toisiinsa, niin ottaa huomioon, että leukojen siirtymiseen tarvitaan pieni liikkumavara. Eli aivan kiinni niitä ei saa.
Ainoaksi argumentiksi jää siis kärjen muoto. Siihen totean, että meillä ei ole riittävää tietoa kaikista v. 1960 ja sitä vanhemmistakin pihtimallistoista. Voin tehdä vielä vertailun tuosta vanhasta jakoavaimesta verrattuna uuteen, niin nähdään, kuinka paljon ne muistuttavat toisiaan, kun niistä on näkyvillä vain suppeita osia.
Vai ainoaksi. Eikähän se meikäläisen viestin idea ollut siinä, ettei kuuskytluvulla, 10000 vuotta pyörän keksimisen jälkeen, tehty enää epäkäytännöllisiä tai kelvottomia työkaluja. Poikkeuksena tähän tietenkin aivan viime vuodet, joilloin enenevässä määrin on alkanut tulla kiinalaisia työkaluja markkinoille. Mutta niitä ostaa vain jotkut ja vain yden kerran.kujala kirjoitti:
Ainoaksi argumentiksi jää siis kärjen muoto. Siihen totean, että meillä ei ole riittävää tietoa kaikista v. 1960 ja sitä vanhemmistakin pihtimallistoista. Voin tehdä vielä vertailun tuosta vanhasta jakoavaimesta verrattuna uuteen, niin nähdään, kuinka paljon ne muistuttavat toisiaan, kun niistä on näkyvillä vain suppeita osia.
KO:Edellä todetut lukuisat seikat tukevat vahvasti johtopäätöstä Gustafssonin syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syytteessä kerrotussa tilanteessa väkivaltaa...
Perusasioita:
mallinnus = mallinnuksen tarkoitus on esittää malli johonkin asiaan, mutta mallinnus ei sinällään tarkoita, että malli olisi totta
Mallin avulla voidaan tarkastella, miten hyvin tietyt yksityiskohdat sopivat kohdilleen, ja mallin avulla voidaan myös saada korostetusti esille ristiriitoja. Tässä tapauksessa esitetty malli on tuonut esille ristiriidan kärjen muodosta. Tähän olen jo esittänyt vastineeni, ja esitän vielä toisenkin vastineen - myöhemmin. Totean tähän sivuhuomautuksena, että olen ollut itse täysin tietoinen näistä ristiriidoista mallia tehdessäni.
Älkää erehtykö hetkeksikään kuvittelemaan, että malli olisi totta. Ja toisekseen, on järkevää esittää mallin ristiriidat, mutta samalla kannattaa tuoda esille se toinenkin puoli eli hyvin sopivat yksityiskohdat. Mutta vielä järkevämpää on esittää parempi malli.
mallinnus = mallinnuksen tarkoitus on esittää malli johonkin asiaan, mutta mallinnus ei sinällään tarkoita, että malli olisi totta
Mallin avulla voidaan tarkastella, miten hyvin tietyt yksityiskohdat sopivat kohdilleen, ja mallin avulla voidaan myös saada korostetusti esille ristiriitoja. Tässä tapauksessa esitetty malli on tuonut esille ristiriidan kärjen muodosta. Tähän olen jo esittänyt vastineeni, ja esitän vielä toisenkin vastineen - myöhemmin. Totean tähän sivuhuomautuksena, että olen ollut itse täysin tietoinen näistä ristiriidoista mallia tehdessäni.
Älkää erehtykö hetkeksikään kuvittelemaan, että malli olisi totta. Ja toisekseen, on järkevää esittää mallin ristiriidat, mutta samalla kannattaa tuoda esille se toinenkin puoli eli hyvin sopivat yksityiskohdat. Mutta vielä järkevämpää on esittää parempi malli.
Pyöreä kärjen muoto ei kai liity käytännöllisyyteen vaan siihen, että moderneissa työkaluissa on enenevissä määrin siirrytty pyöreään kärkeen. Esim. siinä vanhassa jakoavaimessa ei pyöreää kärkeä ole, mutta uusissa kärki onkin - kas kas - sellainen pyörähtävä.konsta kirjoitti:Eikähän se meikäläisen viestin idea ollut siinä, ettei kuuskytluvulla, 10000 vuotta pyörän keksimisen jälkeen, tehty enää epäkäytännöllisiä tai kelvottomia työkaluja.
Kahvoja taas voi säätää ihan miten haluaa, niistä voi tehdä niin täydelliset, kuin ikinä haluaa. Mikään ei estä sitä.
Joten onko se tosiaan ainoastaan tuosta kärjestä kiinni, ettei kyseessä voisi olla siirtopihdit?
Älä nyt ota kritiikiä väärin. Kyse oli vain siitä, että sinun mallipihtisi ovat kelvottoman oloiset, mutta pienellä viilauksella niistä saadan ihan kelpo työkalut.kujala kirjoitti:
Joten onko se tosiaan ainoastaan tuosta kärjestä kiinni, ettei kyseessä voisi olla siirtopihdit?
Sopiiko viilaus sitten sitten teltan jälkiin, siten että esiin tulisi ihka oikean näköiset siirtoleukapihdit? Kyllä se mun mielestä sinne saadaan, koska teltta on liikkuva ja elastinen kokonaisuus, jos pihti putoaa, niin se ei kopioidu sellaisenaan. Homma on vaan vähän vaikea, koska muutrtujioa on niin paljon. Aina tulee jäämään epävarmuus.
KO:Edellä todetut lukuisat seikat tukevat vahvasti johtopäätöstä Gustafssonin syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syytteessä kerrotussa tilanteessa väkivaltaa...
Mielenkiintoisin kuva Kujalan mallinnuksessa on tuo nr 3. Siinä tahran oikeaan reunaan on muodostunut sahalaitainen kuvio, jossa on vähemmän verta. Mistähän tuollainenkin voisi tulla?
KO:Edellä todetut lukuisat seikat tukevat vahvasti johtopäätöstä Gustafssonin syyttömyydestä, eikä asiassa esitetty näyttö edes kokonaisuutena arvostellen osoita, että Gustafsson olisi kohdistanut syytteessä kerrotussa tilanteessa väkivaltaa...
Muutosten ei tarvitse olla dramaattisia, silloin kun siirtokuviossa on vain osa esineestä. Pienetkin muutokset voivat johtaa siihen, ettei siihen näennäisesti näytä sopivan yhtään mikään moderni malli, vaikka siinä kuitenkin v. 1960 oli jokin vastaavan esineen malli.papillon kirjoitti:Minun muistini mukaan -60 luvun siirtopihdit eivät sanottavasti poikkea malliltaan nykypäivän vastaavista, ei mitenkään dramaattisesti.
Olen tehnyt tässä esityksen vanhan jakoavaimen siirtokuviosta verrattuna uuteen jakoavaimeen:
siirtokuvio
Tuossa kuvassa:
1. kärjen muoto ei täsmää (pyöreä vs. suora)
2. kärki on väärään suuntaan
3. kahva on liian paksu keskeltä
4. kahvassa joku ihme rako
5. kahvan pään muoto täsmää
6. kahvan päässä ei ole reikää - ei täsmää
Kuudesta vihjeestä viisi meni metsään. Ja siitä huolimatta molemmat esineet ovat jakoavaimia.
Siirtoleukapihtien osalta kaikki muu on sumplittavissa paitsi kärjen muoto. Mitkä pihdit ikinä siinä teltan pinnalla ovatkin olleet, niissä on ollut suora kärjen reuna - ei kaareva tai pyöreä. That's it.
Papillon on sanonut, että hänen muistinsa mukaan v. -60 eivät siirtopihtien mallit sanottavasti eronneet nykyisistä. Muutos suorasta kärjen reunasta kaarevaan olisi dramaattinen, iso muutos, sillä sillä olisi ratkaiseva vaikutus siirtokuvioon. Tai ainakin pitäisi hyväksyä se mahdollisuus, että joitakin suorareunaisia siirtopihtimallistoja olisi ollut myynnissä v. 1960 tienoilla.
Ei tämä asia maata mullista, olen valmis hyväksymään tämän, kun ei kerran parempaa tietoa ole. Mutta kertokaas nyt se, mikä pihtimalli mielestänne sopii kaikista parhaiten ko. kohtaan, jos siinä olis pihdit olleet?
Viimeksi muokannut kujala, Su Joulu 21, 2008 6:11 pm. Yhteensä muokattu 1 kertaa.