Mallinnusketju

[:o)]

Olen minä nähnyt ko. pihtejä myös tylppäkärkisenä mallina, mutta vuosien saatossa ja patenttien vanhentuessa, ovat kärjet pyöristyneet.

Ottakaa mallintajat sun muutkin toki huomioon, että kikkapihtien mukana olosta ei ole mitään muuta, kuin Gustafssonin itsensä kertoma, ja hän luritteli senkin vasta sairaalasta päästyään...
Ai niin: tottahan sen on sittenkin oltava, koskapa Gustafsson kertoi niiden olleen mukana ja kadonneen...

Tuli vain jotenkin mieleeni, kun Gustun puukkoa etsittiin, ja kas kummaa: se löytyikin kotoa, sekin sairaalasta pääsyn jälkeen, eikä kuulemma ollut mukana ollut ollutkaan...

Hämärää on tuossa Gustafssonin kadonneeksi ilmoittamassa listassakin:

Etp:stä:

Gustafsson
lompakko (ajokortti,
rekisteriote, rahaa n.
2000 mk)

kantokassi
rannekello
siirtopihdit
kengät

kengät on löydetty paikkatutkinnassa noin 0,5 kilometrin päässä tapahtumapaikasta.

varastetun rahan arvo on merkitty vuoden 1960 nimellisarvon mukaan, ennen vuoden 1963 rahauudistusta, jolloin ”vanhasta” rahasta poistettiin kaksi nollaa.


Rikoksista epäilty Nils Gustafsson luettelee vuoden 2004 kuulustelussa kateissa olevan mm. kellot, lompakot, ajokortit ja rekisterikilvet (29.3.2004, s. 7). Lompakko oli ollut hänellä takataskussa [s. 8]. 30.3.2004 suoritetussa kuulustelussa hän kertoo puukkonsa hävinneen samalla retkellä (osa I, s. 6). Puukko oli Gustafssonin mukaan ollut hänen kassissa (14.4.2004, s. 6). Gustafsson kertoo kassin hävinneen tapahtumapaikalta (25.5.2004, s. 3). Gustafsson kertoo kassissa olleen myös eväiden joukossa kikkapihdit [29.3.2004, s. 8], joiden katoamisen hän havaitsi kuitenkin vasta sairaalasta kotiuduttuaan (25.5.2004, s. 3). 11.6.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafssonille on esitetty valokuva tapahtumapaikalta löytyneistä laukuista. Hän tunnistaa yhden laukuista omakseen ja arvelee, että jos siellä on sisällä makkaraa ja kikkapihdit niin se on hänen (s. 3).

Selvennykseksi: Gustun kassin piti oleman kateissa, mutta kuitenkin hän tunnistaa murhapaikalta löytyneen kassin omakseen...

[konsta]

Yksivartinen astalo on voinut samalla tavalla, melko matalalta heitettynä, hypähtää ympäri ja käännähtää samalla. Tämä edellyttää kuitenkin, että toisella puolella on ollut verta kahvassa mutta ei kärjessä ja toisella puolella verta kärjessä mutta ei kahvassa. Tällöin ensin on jäänyt toiselta puolelta varren jäljet, astalo on hypähtänyt ympäri, ja toiselta puolelta on jäänyt kärjen jälki, vähän niin kuin näin:
yksivartinen astalo

Nuo tuossa verijälkiryhmässä on kyllä aineksia sillekkin, että yksivartinen astalo, joka pudotessaan olisi osunut kuhmuiseen kohtaan, olisi "kimmahtanut" alamäkeä ja tullut ehkä sama puoli telttaa vasten jäänyt paikoilleen. Etenkin vasemalla alhaalla näkyvä "kahvan pää" muistuttaa varrellisen esineen päätä, kun taas ylhäällä oleva siirtojälki voisi olla vaikka pikkukirveestä.

No tämä nyt ei ehkä muuten täsmää, mutta yksi malli leimakirveestä:

http://www.kantapuu.fi/fi/viewimage.php ... mgres=lres

[konsta]

Selvennykseksi: Gustun kassin piti oleman kateissa, mutta kuitenkin hän tunnistaa murhapaikalta löytyneen kassin omakseen...

Just näistä vahvistuu käsitys, ettei Nils tässä valehtele.

[konsta]

Mielenkiintoisin kuva Kujalan mallinnuksessa on tuo nr 3. Siinä tahran oikeaan reunaan on muodostunut sahalaitainen kuvio, jossa on vähemmän verta. Mistähän tuollainenkin voisi tulla?

Voisiko siihen olla "liimautunut" katkenneita hiuksia lyönnin seurauksena, jolloin verta ei ole tarttunut esineen koko kärkeen? Itse esineessä hiuksia pitäisi olla pinta-alallisesti jonkin verran enemmän kuin siirtokuviossa on näkyvillä, sillä teltan pintaan jäljentyessään veri laajenee jonkin verran, joten muutamat yksittäiset katkenneet hiukset "katoaisivat" siirtokuvioon.

Voi hyvinkin olla jotakin välissä, mutta voi olla myös työkaluvalmistajan leima, tai osa siitä, esimerkiksi tässä, kirveen leima vuodelta 1940:

http://www.suistamo.net/Uuksujarvi/Kirv ... ima_EM.jpg

[kujala]

Siis olennaista on se, että kikkareissa on se pää aavistuksen vinkkelissä, ei missään nimessä suora, siinä ei ole voimaa.

Tarkoittanet tässä yhteydessä vinkkelillä ulkoreunaa etkä sisäreunaa. Eli se ulkoreuna on ovaalin muotoinen tai voi olla suorakin mutta siis kalteva. Olen tehnyt tästä seuraavan esityksen (joka on melko kökkö, koska tein sen nopeasti). Siis perustana seuraavat 25 mm kikkapihdit:
ovaali

Ensimmäinen asia, joka tuosta huomataan, on se, että kikkapihdeissä ei aina ole kärjessä reikää tai sitten se voi olla niin pieni, ettei sitä oikeastaan lainkaan erota. No, tuo on sivuseikka.

Tässä toisessa kuvassa olen muuttanut ovaalin ulkoreunan suoraksi:
suora

En tiedä, kuinka hyvin se tuosta kuvasta käy ilmi, mutta tuolla ulkoreunan muodolla ei ole yhtikäs mitään sen kanssa tekemistä, minkälaisen otteen pihtien sisäreuna ottaa kohteesta. Eli nuo ulkoreunat voivat olla suorat, ovaalit, ihan minkä muotoiset tahansa, ja se ote siellä sisäreunassa on täsmälleen sama. Voima leukojen välissä riippuu vain siitä, kuinka kovaa kahvoja väännetään toisiaan kohti.

Minkä takia kikkapihdeissä sitten on paljon noita ovaaleja reunoja? Kertokaa te minulle. Aluksi luulin, että sillä olisi jotakin sen kanssa tekemistä, että sinne saa isomman reiän, mutta tuo kuva muutti käsitystäni, koska eihän siellä edes näytä olevan reikää - ainakin on kovin pieni.

Ehkäpä tämä liittyy siihen, että kun se toinen leuka on joka tapauksessa pakko taivuttaa jollakin tavalla, niin siitä tulee paremman näköinen, kun siitä tehdään ovaali. Kulmikkaan muotoisena kikkapihti voi olla hyvinkin ruman ja kolhon näköinen, joten ehkä taustalla on ollut se huomio, että tuollaiset ovaalireunaiset ovat käyneet aikoinaan paremmin kaupaksi?

PS. Mitä olisi tehnyt hyvä rikostutkija v. 1960 törmättyään tuohon teltan siirtokuvioon? Sen sijaan, että olisi miettinyt kotona olevia kikkapihtejään, joissa on erimuotoinen reuna, tämä rikostutkija olisi kiertänyt joka ainoan helsinkiläisen liikkeen/halpahallin, jossa myydään mitä tahansa pihtejä/kikkapihtejä (vaikka kuinka kelvottomia tahansa) ja tehnyt vertailevaa tutkimusta. Tämän jälkeen hyvä rikostutkija olisi kirjoittanut tutkimuksistaan analyysin tutkinnan liitteeksi. Koska tällaista analyysiä pihtien/kikkapihtien muodoista v. 1960 ei ETP:n liitteenä mitä ilmeisimmin ole, on siitä pääteltävä, ettei v. 1960 kukaan hyvä rikostutkija ole ollut tutkimassa Bodomin tapausta.

[konsta]

Tämän jälkeen hyvä rikostutkija olisi kirjoittanut tutkimuksistaan analyysin tutkinnan liitteeksi. Koska tällaista analyysiä pihtien/kikkapihtien muodoista v. 1960 ei ETP:n liitteenä mitä ilmeisimmin ole, on siitä pääteltävä, ettei v. 1960 kukaan hyvä rikostutkija ole ollut tutkimassa Bodomin tapausta.

Onhan tuota saattanut joku pohtia paljonkin, mutta kun ei ole natsannut. En lähtisi pelkistä kikkapihdeistä, koska jäljet jättävät tosiaankin liikkumavaraa vielä vaikka kuinka paljon, eikä edes mistään työkalusta tarvitse olla kyse.

Kikkapihdit ovat sinulla kait tässä vahvana alkuoletuksena, koska sellaiset ovat kateissa. Jos Nils olisi tekijä, niin hän tuskin kertoisi oikeasta astalosta. Hänellä olisi voinut olla mukana jokin muukin työkalu josta ei puhuta.

Kikkapihtejä vastaan sotii uhrien vammat. Irmelillä ehkä ainoana oli havaittavissa "jonkin työkalun" aiheuttama jälki luussa, mutta sekin 2-3cm leveä, eli sovi kikkapihdeiksi. Paremmin raskaamman pihdin tai kirveen, tai tankomaisen astalon jäljeksi.

[papillon]

^ Tarkoitin vinkkelillä sitä, että pihtien kita on vinkkelissä jonkunverran varsiin nähden, ei siis suorassa linjassa.
Huoks. Siis yritän sanoa ja sanonkin että ne eivät ole kuten linjapihdit.

Mitä taas tulee erilaisiin voimiin ynnä muuhun teoriaan, en tiedä niistä mutta sen tiedän käytännöstä, että kunnon kikkapihdeilla se kita jumittuu oikein säädettynä kappaleen ympärille, alimmanien kahva pysyy paikallaan kun päällimmäisestä painaa.
Ote on sitä tiukempi, mitä kovempaa vääntää, kunnon pihdeissä, ei kuluneissa ja nyljääntyneissä louskuissa.
Pelkällä puristusvoimalla se ei pysyisi, idea on sama kuin putkipihdeissä.

Jos nilssi olisi puhunut lukkopihdeistä, ne olisi olleet suorat, niissä taas myös toinen periaate, eli leuat lukkiutuu säädön mukaan kunnes sen lukituksen avaa.
No, nyt ei ole siitä kysymys.
Käy rautakaupassa testaamassa.

Siis mitä pihteihin ja verijälkiin tulee, niin sovitettavan pihdin tulisi olla kikkapihdin muotoinen, jotta sillä olisi tässä tapauksessa merkitystä.

Sitä en epäile etteikö pisaroiden lomaan saa sijoitettua vaikka minkä hilavitkuttimen, mutta mitäpä sillä tekee?

[kujala]

Voi hyvinkin olla jotakin välissä, mutta voi olla myös työkaluvalmistajan leima, tai osa siitä, esimerkiksi tässä, kirveen leima vuodelta 1940:

http://www.suistamo.net/Uuksujarvi/Kirv ... ima_EM.jpg

Kuinkahan iso tuo leima on? Tässä tapauksessa tuon siirtokuvion kärjen mitat ovat siis n. 1 cm toisessa päässä, n. 1,3 cm toisessa päässä ja näiden väli n. 3 cm. Kovin paljoa se kärjen koko ei mielestäni voi tästä heittää, sillä se näyttää jäljentyneen melko tarkasti sellaisenaan, kuin on. Leima tuskin menee ihan reunoihin asti, joten tästä seuraa, että leiman korkeus on voinut olla n. 8 - 9 mm max. Tässä tapauksessa siirtokuvion keskellä oleva "aukko" voisi kuulua myös siihen leiman synnyttämään "voidiin".

[alpo]

Onko hyökkääjä käyttänyt kolmea erillaista välinettä murhatessaan uhrit?
Eli siis kiveä, puukkoa ja kikkapihtejä?

[kukkuu]

Onko hyökkääjä käyttänyt kolmea erillaista välinettä murhatessaan uhrit?
Eli siis kiveä, puukkoa ja kikkapihtejä?

On siinä riittänyt työsarkaa. Synkronoinnin pitää olla huippuluokkaa.

[papillon]

^ Niinpä, puuttuu enää että olisi pelannut kivi, paperi, sakset kisaakin.

Kikkapihdit käy astaloksi lappeeltaan, syrjä lienee vammoihin nähden liian kapea? No olisi hyvä saada jonkunsortin kuva noista aidoista pihdeistä.

[papillon]

^ Vielä se, että jos se syrjä on vammoihin liian kapea, se minun mielestäni poistaa myös koko kikkarit astaloista, jos siis kyseessä yksi hyökkääjä.
Ei sitä laakeaan ja kapeaan tylppään kesken kaiken vaihda.

Jos taas kaksi, niin ne olisi pitänyt kaivaa nilsin kassin sivutaskusta ne pihdit.
Menee vaikeaksi, ainakin minusta.

[kujala]

^ Tarkoitin vinkkelillä sitä, että pihtien kita on vinkkelissä jonkunverran varsiin nähden, ei siis suorassa linjassa.
Huoks. Siis yritän sanoa ja sanonkin että ne eivät ole kuten linjapihdit.

Huoks vaan itsellesi. Jos olisit sanonut yhden taikasanan (tai kaksi), epäsymmetrinen reikä, niin olisin ymmärtänyt välittömästi. Olen tähän kuvaan kopioinut Bachon sivuilta kikkapihtien ja linjapihtien mallit:
linja- ja kikkapihdit

Kikkapihdeissä on isompi reikä, mutta varsinainen ratkaiseva ero on toinen. Reikä on epäsymmetrinen, ei siis oikeastaan soikea vaan suunnikas. Linjapihdeissä taas on soikea reikä.

Tarkastellaanpa hieman enemmän oletettuja siirtopihtejä:
pihdit?

Mikä ihme tuossa reunassa on? Ikään kuin levennys? Ja sitten kun katsotaan toiselle puolelle, havaitaan, että siellä on samanlainen levennyksen alku, mutta sitten se ikään kuin loppuu. No miksi? Siksi tietysti, että siinä kohtaa veri on laajentunut.

Siispä reuna on oikeasti tämän muotoinen:
pihdit?

Mutta miksi? Siksi tietysti, että reikä on siinä kohtaa ollut niin iso, että reuna on vaatinut vahvikkeen. Se reikä, joka on syntynyt "voidina" siirtokuvioon on itse asiassa paljon pienempi kuin kärjessä oleva todellinen reikä. Näin kuuluukin olla. Kärjen toisella puolella on voinut olla verta, josta sitä on voinut valua aukon kautta toiselle puolelle. Reikä voisi olla jopa kokonaan ummessa siirtokuviossa - siitä huolimatta siinä voisi olla reikä.

Minkälainen reikä sitten todellisuudessa on ollut? Sitä on mahdoton sanoa, mutta levennys antaa jonkinlaista osviittaa reiän koosta. Reikä on voinut olla vaikkapa seuraavanlainen:
pihdit?

Siis juuri sellainen kuin kikkapihdeissä kuuluukin olla.

[papillon]

^ Koetan muistaa jatkossa tuon taikasanan jos on tarve saada sinut käsittämän joku asia. " Epäsymmetrinen reikä "
Painan sen muistiin.

Mutta se passaako kikkapihdit kuvioon, onkin eri juttu. Mitkään suoranokat ne eivät edelleenkään ole.
Suljen taas puhelimen ja jään seuraamaan sivusta tutkimusten edistymistä, kokemus opettaa, sama se oli Huru-Ukon kuvahommien kanssa.

[kujala]

Kikkapihdit käy astaloksi lappeeltaan, syrjä lienee vammoihin nähden liian kapea?

Juuri niin, lappeeltaan. Jos katsotaan mittoja, mitä voi päätellä?
mitat

Kun tuolla kärjellä täräyttää, syntyy 3 cm:n teräväreunainen haava, jolla voi olla leveyttä korkeintaan n. 1 cm.

Jos lyönti on tarpeeksi kova, voi syntyä kenties kaksi murtumalinjaa. Toinen seuraa kärjen toista reunaa, ja toinen toista, eli ne ovat hyvin lähekkäin toisiaan. Siis about kaksi 3 cm:n murtumalinjaa +- muutama sentti, sillä murtumalinja voi vielä jatkua molempiin suuntiin hiukan matkaa, ennen kuin "stoppaa" kokonaan.

Jos tuollainen jostakin uhrista löytyy, niin tässä on lyömäase valmiina.