Kuistille palamaan jätetty tupakka aiheutti tulipalon Käpylän puutalon tulipalossa, 28.5.26

[Eräs1]

Poliisi epäilee rikosta Helsingin Käpylän puutalon tulipalossa.

Talon kuistille jätettiin poliisin mukaan palava savuke, joka sytytti tulipalon.

Poliisi tutkii torstaina syttynyttä paloa yleisvaaran tuottamisena ja epäilee asiasta yhtä henkilöä.

Tulipalossa loukkaantui yksi henkilö, minkä lisäksi puutalo paloi asuinkelvottomaksi.

Poliisi jatkaa tutkintaa kuulusteluilla ja rikosteknisellä tutkinnalla.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kap ... ta/9345714

[Huutaja Jaana]

Siellä on taas ollut Mensan kokous.

[Ifigeneia]

Joku kessuttelija joskus väitti että tupakoitsijat ovat huomaavaisia. Siellä on tietenkin hyvää hyvyttään jätetty palava savuke tarjolle, että joku toinen saisi henkäillä jämät.

[McCall]

Helsingin Sanomat 29.5.2026 / https://www.hs.fi/helsinki/art-2000012041133.html

Suojellun talon palo on menetys Helsingin historialle

Peltolantie 6_.jpg (122.14 KiB) Katsottu 675 kertaa

Liekkien roihutessa yli satavuotiaan puutalon läpi Helsingin Käpylässä torstaina tuhoutui ihmisten koteja, mutta myös pala kaupungin historiaa.

”Tavattoman surullista”, luonnehtii Henna Helander.

Pitkän linjan arkkitehti ja Suomen arkkitehtiliiton entinen puheenjohtaja kuvailee taloa Helsingin mittapuulla vanhaksi. Kaupungissa yli satavuotiaita taloja on vähän. Palanut talo on osa valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä suojeltua Puu-Käpylää.

Puu-Käpylän historia ulottuu yli sadan vuoden taakse. Viime vuosisadan alussa kasvava Helsinki tarvitsi asuntoja, jotta työläisetkin pääsisivät ahtaista hökkeleistään.

Arkkitehdit Birger Brunila ja Otto-Iivari Meurman saivat vuonna 1917 tehtäväksi piirtää alueelle uuden asemakaavan. He tekivät työtä käskettyä. Alkuperäisessä suunnitelmassa alue olisi täytetty tiilisillä työväenkasarmeilla, joiden hellahuoneisiin olisi mahtunut työläisperheitä valtaisia määriä.

Ennen rakennustöihin ryhtymistä kaupunkilaiset keskittyivät kuitenkin vielä muutamaksi kuukaudeksi tappamaan toisiaan. Sisällissodan jälkeen Käpylälle laaditut suunnitelmat saivat uuden muodon. Kaupungin sosiaalilautakunnassa toimi edistysmielinen arkkitehti Akseli Toivonen. Hän halusi Käpylästä puutalojen täyttämän puutarhakaupungin.

Toivosen onneksi puu oli halvempaa kuin kivi. Keväällä 1920 kaupunginvaltuusto hyväksyi Käpylän muodoksi puutaloalueen. Arkkitehdiksi napattiin nuori Martti Välikangas. Kokematon ja tuntematon arkkitehti tarttui toimeen.

Syntyi Puu-Käpylä, jonka värikkäiden talojen väleissä vihertävät puutarhamaiset pihat. Vuonna 1925 valmiina oli 165 uutta ja idyllistä puutaloa.

Sadassa vuodessa Käpylä on kohdannut monia uhkia, suurimpina sodan ja 1960-luvun purkamisvimman. Välikangas olisi halunnut jyrätä vanhanaikaisiksi jääneet puutalonsa ja vaihtaa ne pitkiin betonitaloihin.

Suunnittelukilpailun voittivat arkkitehdit Erik Kråkström ja Ahti Korhonen. Heidän ehdotuksessaan alueelle olisi rakennettu kaksikerroksisia neljän asunnon taloja. Tietysti betonista.

Kulttuuriperinnön puolustajat ja asiantuntijat kimpaantuivat. Nousi pieni kansanliike. Se onnistui pelastamaan Puu-Käpylän. Pelastettu pittoreski puutaloalue on nykyään yksi Helsingin tunnetuimmista asuinalueista.

Pelastuslaitoksen ensiarvion mukaan talo paloi purkukuntoiseksi. Ensin tulivat liekit, sitten sammutustöissä katto oli revittävä irti ja sisään pumpattava runsaasti vettä.

Periaatteessa hirsirakenteet ovat kestäviä, Helander sanoo. Hirsitaloja on siirrelty iät ja ajat, ja tulipaloissa selvinneitä palasia käytetty uudelleen.

Savu- ja vesivahingot voivat kuitenkin osoittautua ongelmaksi, Helander arvioi. Hajuja voidaan poistaa otsonoinnilla tai kapseloimalla rakenne, mutta niiden soveltuvuutta tässä tapauksessa on vielä mahdoton arvioida.

Peltolantie 6.jpg (218.22 KiB) Katsottu 680 kertaa

Arkkitehdillä on selvä näkemys siitä, mitä seuraavaksi on tapahduttava. Kokonaisuus on säilytettävä, joten talosta on rakennettava jäljitelmä.

”Sehän on ainoa oikea tapa.”

Niin toimittiin myös Puu-Vallilassa, jossa vuonna 1995 paloi kaksikerroksinen talo. Talon historiaa voidaan ehkä säilyttää vielä muilla tavoin, Helander pohtii. Esimerkiksi ikkunoita ja pienempiä yksityiskohtia voidaan kenties vielä entisöidä ja tuoda taas uuteen taloon.