Helsingin Sanomat 15.10.2026 /
https://www.hs.fi/suomi/art-2000012317269.html
Joona Räsänen sai liian pienet sakot: Kukaan ei korjaa summaa, vaikka asiasta on yksimielisyys
- Joona Räsänen - Rehellinen rattijuoppo.jpg (63.91 KiB) Katsottu 76 kertaa
Kansanedustaja Joona Räsänen (sd) sai rattijuopumuksestaan merkittävästi liian pienet sakot. Syyn selvittäminen liian matalille tuloille kirjattuun sakkovaatimukseen on kuitenkin juuttunut outoon välitilaan.
Räsäsen vuositulot oli arvioitu rangaistusmääräyksessä hänen oman laskelmansa mukaan jopa 17 000 euroa liian pieniksi.
Myös kaikki asiaa selvitelleet viranomaiset katsoivat tuloarvion liian pieneksi. Asiaa selvitellessään he kuitenkin tulkitsivat syyn siihen löytyvän aina oman toimivaltansa ulottumattomista.
Jos sakotettava ilmoittaa liian pienet tulot tarkoituksenaan hankkia hyötyä, häntä on syytä epäillä sakkovilpistä. Jos taas poliisi laatii tahallaan tai huolimattomuuttaan sakotettavalle liian pienen sakkoehdotuksen, tulisi häntä epäillä virkarikoksesta.
Räsänen on toisen kauden kansanedustaja Sdp:stä. Hän on puolueensa talousääni ja kuuluu puheenjohtaja Antti Lindtmanin lähipiiriin.
Räsänen puhalsi huhtikuussa Kehä I:llä alkometriin yli 0,5 promillen lukemat. Sen jälkeen hän sai poliisilta sakkoehdotuksen, jossa hänen tulonsa oli syystä tai toisesta arvioitu merkittävästi todellisia tuloja pienemmiksi.
Helsingin Sanomat uutisoi toukokuussa, ettei Räsäsen sakko näytä perustuvan hänen todellisiin vuosituloihinsa. Hän oli saanut 40 päiväsakkoa, joista oli hänen tuloillaan laskettu syntyvän 2 240 euroa.
Todellisilla tuloilla sakon olisi pitänyt olla noin 1 000 euroa suurempi.
Useat tahot ovat yrittäneet selvittää syytä liian pieniin sakkoihin sen jälkeen, kun asia paljastui. Asialla ovat olleet vuoroin media, poliisi ja syyttäjä.
Lopulta viranomaisten päätökset muodostivat kokonaisuuden, jossa syypää liian pieneksi ilmoitettuihin tuloihin oli aina toimivallan ulottumattomissa.
Räsänen kertoi tilanteen paljastumisen jälkeen Helsingin Sanomille, että hän hämmästeli jo sakon kirjoitushetkellä liian pientä sakkoehdotusta.
”He kysyivät, että kuulostaako tämä oikealta. Ja sanoin, että ei minulla ole mitään vastaan sanomista”, Räsänen sanoi.
Räsäsen kertoman mukaan liian pienen sakkoesityksen laati siis poliisi, eikä hän puuttunut asiaan.
Poliisilta puolestaan on kuultu jossain määrin eriäviä versioita. Tuoreeltaan HS:lle asiaa kommentoi komisario Hannu Kontola Länsi-Uudenmaan poliisista.
Kontolan mukaan Räsänen oli ollut hyvin yhteistyökykyinen ja sakko perustui poliisin ”harkintavaltaan”.
”Kyllä niistä käydään keskustelua ja neuvottelua ja katsotaan se summa, mikä poliisin mielestä on sellainen sopiva, mitä lähdetään vaatimaan”, hän sanoi.
Poliisin toimintaa ohjaava ja valvova Poliisihallitus oli eri mieltä. Poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta sanoi, ettei poliisilla ole tuollaista harkintavaltaa.
Lain mukaan sakkojen tulisi perustua sakotettavan aiempaan verotettavaan tuloon, elleivät tulot ole olennaisesti muuttuneet.
Tämän jälkeen Räsäsen osuutta ryhtyi selvittämään Helsingin poliisi.
Esiselvityksessä sakkoehdotuksen kirjoittanut vanhempi konstaapeli kertoi, että Räsänen oli sanonut tulotietojensa vastanneen ”suurin piirtein” oikeita tuloja, joskin ne olivat Räsäsen mukaan ”ehkä jonkin verran pienemmät”.
Sen jälkeen poliisi kertomansa mukaan kirjasi nettotuloja ”hieman alemmaksi”, minkä jälkeen Räsänen olisi katsonut arvion olevan lähellä todellisia nettotuloja.
Helsingin poliisi tulkitsi selvitysten jälkeen päätöksessään, että Räsänen vain hyväksyi poliisin tuloarvion. Häntä ei ollut syytä epäillä asiassa sakkovilpistä.
oliisin toimintaa puolestaan selvitti syyttäjä Jonna Ryynänen.
Hän nojasi päätöksessään poliisin versioon asiasta ja päätyi siihen tulokseen, että liian pienet tulot tulivat Räsäseltä.
”Sakon laskentatiedoissa on käytetty sakotettavan ilmoittamia tietoja nettokuukausituloistaan”, syyttäjä kirjoitti päätöksessään.
Hänkin päätti, ettei esitutkintaan ole aineksia.
Räsäsen liian pieniä sakkoja koskevat selvitykset ajautuivat siis lopulta siihen, että kukaan ei tulkinnut kokonaisuutta yhdessä.
Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessorin Matti Tolvasen mukaan viranomaisten yhteistyö olisi saattanut auttaa.
”Varmaan olisi pitänyt koordinoida ne tutkinnat”, hän sanoo.
Tolvanen arvioi, että sakkovilppi asiassa tuskin täyttyisi. Siinä tulot täytyy ilmoittaa tahallisesti liian pieniksi hyötymistarkoituksessa.
Poliisilla rikosepäilyn syntymiseen olisi riittänyt huolimattomuus. Tällöin on kyse ensisijaisesti sen arvioinnista, menettelikö poliisi näytön perusteella tilanteessa huolimattomasti.
”Nämä kynnykset ovat kyllä erilaisia. Räsäsen tapauksessa kysymys on korotetusta tahallisuusvaatimuksesta. Kun arvioidaan poliisin toimintaa, siinä riittää tuottamuskin”, Tolvanen sanoo.
Tolvanen näkee, että nyt nähdyn kaltainen umpikuja voi syntyä jutuissa aika ajoin, kun viranomaiset katsovat asiaa eri näkökulmista.
Ideaalia se ei ole.
”Toki, jos se olisi ollut selvitettävissä, se olisi ollut syytä selvittää.”
ei tämå pyyhi pois talousosaamistaan. Ihmettelen miten päädyit sakkovilppiä epäilemään, siis Räsäsen osalta.
