Tuulan mies tapettiin ja Niina-tytär, 36, paloittelumurhattiin – "Öisin herään huutooni"
Tuulan kaksi läheistä on tapettu poikkeuksellisen väkivaltaisesti. Päivisin tyttären paloitellun ruumiin kuvat välähtelevät Tuulan mielessä. Öisin Tuula herää omaan huutoonsa yrittäessään pelastaa lastaan.
Niina, 36, katosi lokakuussa 2024. Hänen katoamisensa jälkeen Tuula valvoi eräänä yönä taas ahdistuneena ja katseli ulos talonsa ikkunasta. Sitten hän sytytti tyttärelleen kynttilän ikkunalle.
– Siinä hetkessä jotenkin tiesin, ettei hän enää tulisi kotiin. Isäni oli sytyttänyt Niinalle kynttilän aiemmin samana iltana, ja sitten minäkin tein niin, Tuula sanoo ääni hajoten.
Noin kuukausi katoamisen jälkeen Niinan ruumis löytyi Tuusulan Jokelasta pienestä metsälammesta useaan osaan paloiteltuna. Murhasta tuomittiin tapahtuma-aikaan 34-vuotias Juuso Sakari Lehtonen, joka oli kuljettanut Niinan ruumiinosat muiden muassa sinisellä pulkalla maastoon.
Niinan murhasta on kulunut pian kaksi vuotta. Tuulalle jokainen päivä tyttären katoamisen jälkeen on ollut yhtä mustaa railoa.
– Minua kiellettiin katsomasta kuvia, mutta katsoin ne kaikki. Ajattelin jotenkin, että jos näkisin ne, en kuvittelisi jotakin vielä pahempaa. Luulin, että ymmärtäisin tapahtuneen paremmin, mutta ei se mitään auttanut, Tuula kertoo.
– Näen edelleen välähdyksinä tyttäreni ruumiin osia mielessäni. Torson, irti leikatun pään.
Pahinta Niinan kuolemassa oli kaikki, mutta eniten äitiä vaivaa tieto siitä, ettei kukaan auttanut Niinaa. Asunnossa, jossa tytärtä pidettiin vankina ja kidutettiin puolentoista viikon ajan, kävi lukuisia ihmisiä, joista osaa Niina piti ystävinään.
– He näkivät, mitä Niinalle tehtiin, mutta yksikään heistä ei tehnyt mitään. Olisi tarvittu vain yksi nimetönkin soitto ja tyttäreni voisi olla vielä elossa.
- Niina kuoli 36-vuotiaana poikkeuksellisen julman paloittelumurhan uhrina Tuusulan Jokelassa.jpg (162.78 KiB) Katsottu 896 kertaa
MTV Uutiset on muuttanut Niinan läheisten nimet tässä jutussa heidän yksityisyytensä suojelemiseksi.
Niina menetti isänsä lapsena
Niina oli Tuulan odotettu esikoislapsi.
– Olin äärettömän onnellinen, kun hän syntyi. Raskaana ollessani minua varoitettiin vauva-ajasta, että miten se kävisi voimille. Mutta Niina oli helppo lapsi ja nukkui hyvin, Tuula kuvailee.
Kun Niina oli pikkutyttö, hänen isänsä kuoli yllättäen traagisella tavalla ja Tuula jäi leskeksi.
– Se oli kovaa aikaa. Kun peittelin illalla Niinaa sänkyyn, hän vaati isiä luokseen. Kerroin, ettei isi voi tulla, koska hän on kuollut ja taivaassa. Niina vastasi, että sitten hän tahtoo isin luokse taivaaseen, Tuula kuvailee.
"Toinen hakkasi saksilla, toinen veitsellä"
Mutta miten lapselle voi kertoa, että hänen isänsä tapettiin perheen kotiin erittäin väkivaltaisella tavalla? Miten voi selittää sellaista, mitä ei ymmärrä itsekään?
Näiden kysymysten kanssa Tuula oli kamppaillut vuosien ajan.
Sinä päivänä Tuula oli äitinsä luona Niinan kanssa. Mies oli jäänyt kotiin ja ajautunut kapakkaan.
– Hän pyysi sieltä pari tyyppiä mukaansa meille. He istuivat parvekkeella, kunnes mieheni jostain syystä käski näitä vieraita lähtemään kodistamme, Tuula kertoo.
Tästä alkoi silmitön väkivalta. Kaksikko löi, kuristi ja puukotti miestä.
– Toinen hakkasi saksilla, toinen veitsellä. Iskuja oli lähes sata.
Niina varoitti pikkuveljeä huumeista
Kun Niina oli parikymppinen, Tuulan selkä vammautui onnettomuudessa. Vamma ja sitä seuranneiden komplikaatioiden seurauksena hänelle puhkesi harvinainen, etenevä selkäydinsairaus.
– Ennuste oli se, että joudun pyörätuoliin. En suostunut hyväksymään sitä ja kävelin väkisin liikkumisen aiheuttamasta hirvittävästä kivusta huolimatta. Näin teen edelleen ja vaikka tarvitsenkin välillä keppejä, olen onnistunut säilyttämään kävelykykyni, Tuula kertoo.
Molemmat lapset ovat olleet tärkeä tuki Tuulalle käytännön asioiden hoitamisessa.
Huolimatta siitä, että Niina eli erilaista elämää kuin äitinsä ja veljensä, perhe piti yhtä. Välillä Niinalla meni paremmin.
– Hän oli aina välillä pitkäänkin aika skarppina. Itse en nähnyt häntä juuri koskaan sekavana, Janne sanoo.
– Kun en itse pyöri missään tuollaisissa porukoissa, en tuntenut hänen kavereitaan. Mutta ehkä ne huonot porukat vetivät hänet retkahtamaan aina uudestaan.
"Pelkäsin pahinta"
Lokakuussa 2024 perhe ei äkisti saanut Niinaan enää yhteyttä. Tuula oli käymässä poikansa luona ja tuonut tyttärelleen tuliaisia maalta.
– Hilloja ja tällaisia. Niinan piti tulla sinne veljensä luokse, mutta Niinan ex-mies tuli hakemaan kassin. Hän selitti, että Niinalla oli jalka kipeänä ja me uskoimme sen, koska Niinalla oli ollut ongelmaa jalan kanssa, Tuula kertoo.
– Se jäi mietityttämään, että ex-mies oli jotenkin tosi vaivaantuneen oloinen ja outo.
Kun Niinasta ei edelleenkään kuulunut, Tuulaa alkoi pelottaa. Tytär ei ollut koskaan aiemmin kadonnut tällä tavalla.
– Sisimmässäni tiesin, että jotain on käynyt, Tuula kertoo.
– Minäkin pelkäsin pahinta, mutta toivoin edelleen, että hän löytyisi, Janne sanoo.
Perhe alkoi etsiä Niinaa. He soittivat läpi kaikki Niinan tuttavat ja ottivat heihin yhteyttä sosiaalisen median kautta.
– Mutta kukaan ei ollut nähnyt Niinaa.
Ensin tapettiin isä, sitten tytär
Lopulta poliisit ajoivat suruviesti ja kriisityöntekijät mukanaan Tuulan ovelle.
– Olin odotellut heitä jo useamman tunnin, sillä olin saanut jo muita reittejä kuulla, että Niina on kuollut, Tuula kertoo.
Kun poliisi kertoi, että Niina on kuollut henkirikoksen uhrina, Tuula lamaantui täysin.
– Olin vain täysin tyhjä. Se ei tuntunut yhtään miltään, se tieto ei mennyt tajuntaani. Muistan edelleen huonosti mitään noista ajoista, kuvat vain kulkevat jonona pääni läpi, mutta minulla ei ole käsitystä siitä, missä järjestyksessä mikäkin asia on tapahtunut, Tuula kuvailee.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tuu ... ni/9389988
. Eli tätä viimeisintä olisi ollut mielenkiintoista lukea. Mutta saan kiksini kyllä muualtakin, 
kyseinen automalli sopii myös elämänkoululaisten autotuninkii
