https://yle.fi/a/74-20231234
Helsinki Pride vaatii työntekijöiltään kuuden kuukauden palkan sakkona, jos vuotaa luottamuksellisia tietoja ulkopuolisille
Sakkoa tulisi järjestöalan keskimääräisillä kuukausituloilla yli 20 000 euroa. Salassapitovelvoite on sopimuksen allekirjoittaneelle ikuinen.
- HKI_Pride_ikuinen.jpg (116.03 KiB) Katsottu 2048 kertaa
Viime vuonna julkisen kritiikin kohteeksi joutunut Helsinki Pride on tarjonnut työntekijöilleen uusia työsopimuksia, joissa on kova sopimussakko, jos järjestön sisäisistä asioista kertoo ulkopuolisille.
Helsinki Pride -järjestön työntekijät voivat joutua maksamaan sakkoa kuuden kuukauden palkkaa vastaavan summan järjestön luottamukselliseksi katsomien tietojen kertomisesta.
Yle on vahvistanut tämän jutun tiedot Helsinki Pride -järjestön työsopimuksesta ja sopimuksen luonnosversiosta, joista asia käy ilmi.
Järjestöalalla keskimääräinen kuukausipalkka on Elinkeinoelämän keskusliiton tilaston mukaan noin 3 500 euroa.
Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tulisi Helsinki Priden työntekijälle vastaavilla tuloilla siis yli 20 000 euron lasku.
(--)
Helsinki Priden hallituksen puheenjohtaja Matti Numminen kertoo Ylelle, että järjestö katsoo luottamukselliseksi esimerkiksi sellaiset tiedot, joita organisaation ulkopuoliset eivät tiedä, sekä tiedot, joita työntekijä on saanut työtä tehdessään joko organisaatiolta, asiakkaalta tai esimerkiksi kumppanilta.
Nummisen mukaan työntekijän kertomusta omista tuntemuksistaan ei katsota luottamukselliseksi, mutta hän korostaa samassa yhteydessä työntekijän lojaliteettivelvoitetta. Se tarkoittaa, että työntekijän on vältettävä kaikkea sellaista toimintaa, joka vahingoittaa tämän työnantajaa.
– Se tarkoittaa sitä, että työntekijän pitää kohdella työnantajaansa myös julkisesti positiivisessa valossa, Numminen sanoo.
– Yleisellä tasolla ajattelen, että jos on työilmapiiriin liittyvä kysymys, joka on työntekijän oma kokemus, niin eihän se silloin ole luottamuksellista tietoa. Jos se on tietoa, jota hän on saanut työtä tehdessään organisaatiolta tai asiakkailtamme, niin silloin se on luottamuksellista.
(--)
Yritysjuridiikan yliopistonlehtori Enni Ala-Mikkula on erikoistunut Tampereen yliopistossa työ- ja sopimusoikeuteen. Hän sai Yleltä työsopimuksia arvioitavaksi ilman tunnisteita työsopimuksen osapuolista. Hän allekirjoittaa Nummisen väitteet sopimussakon laillisuudelle, mutta pohtii, onko järjestöalan sopimuksissa puolen vuoden sakkomäärä kohtuullinen.
Laaditussa työsopimuksessa salassapitosopimus rinnastetaan Ala-Mikkulan mukaan kilpailukieltosopimukseen, jossa määritellään sakon enimmäismääräksi kuuden kuukauden palkka.
– Jos asia riitautetaan, viime kädessä tuomioistuin ratkaisee, mikä katsotaan kohtuulliseksi.
Sopimussakko on laadittu ilman ajallista rajoitusta. Se ulottuu siis työntekijän koko loppu-uraan järjestöstä lähdön jälkeen.
– Tämä on aika laaja. Tuomioistuin voisi päätyä siihen, ettei ikuinen salassapitovelvoite ole kohtuullinen, Ala-Mikkula arvioi.
– Jos ne tiedot ovat sellaisia, että se vaikuttaa työntekijän mahdollisuuteen harjoittaa ammattiaan jossakin muualla, niin ikuinen salassapitovelvoite on aika raju.
