Miksi Nisse jäi henkiin?

[LexVeritas]

Huomionarvoista on, ettei Lunettan ulkotarkastusraportti millään tavalla tue Gustafssonin väitettyä syyllisyyttä. Huomionarvoista on, ettei hän osannut yhdistää Gustafssonin vasemmassa ohimossa havaitsemaansa ruhjehaavan arpea siihen Gustafssonin vasemman ohimon ruhjehaavaan, joka hoidettiin ompelein 5.6.1960.

[Karo79]

Nisse jäi henkiin koska: hän oli se jotai lyötiin jollain kovalla päähän/leukaan ensimmäiseksi. (Ehkä juuri siksi koska hän oli isoin) Hän menetti tajunnan ja jäi teltan nurkkaan liikkumattomana. Ei ehkä kerennyt edes juurikaan tajuta mitä tapahtuu. Toisin kuin muut. Irmeli ja Sepi ja Tuulikki menivät teltassa paniikkiin ja kaikki energia murhaajalla tai murhaajilla meni tämän jälkeen näihin kolmeen. He pistivät eniten vastaan koska halusivat teltasta pois, olivat paniikissa ja toimivat kuin hengen hädässä, missä todella olivatkin. Sepi ja Irmeli hakattiin kivellä tai muulla kovalla sekä puukolla. Tuulikki meinasi jo päästä karkuun, pääsi ulos teltasta jossa se kumpi käytti kiveä tai muuta kovaa astaloa, löi Tuulikkia kaksi krt päähän ja Tuulikki jäi siihen.
Miksi Tuulikkiin ei käytetty puukkoa? Tuulikki ei edes kuollut heti. Miksei häntä varmistettu puukolla niinkuin Sepi ja Irmeli? Uskon että siksi että tekijöitä todella oli kaksi. Koko tämän ajan Nisse on ollut tajuttomana teltan reunassa liikkumattomana. Yhtäkkiä on hiljaista. Aletaan penkomaan kamoja, onko jotain varastettavaa?
Mitään lavastusta ei ole tapahtunut koska mitään kadonneita tavaroita kenkiä lukuunottamatta ei ole löytynyt. Tavaroita todella varastettiin.
Nisse jäi henkiin koska hänellä oli valtavaa tuuria. Tuulikille olisi voinun käydä samoin mikäli iskut olisivat osuneet hänen kohadallaan vähän alemmaksi. Tuulikki pääsi teltasta ulos. Tekijällä on ollut hänen päähänsä täysi näköyhteys toisin kuin Nisseen joka makasi kyljellään teltassa telttakangas päällä.
Teot ovat tapahtuneet mielestäni vasta aikaisintaan klo 5 aikaan. Koska Sepi ja Nisse ovat mielestäni olleet ne kenet Karjalainen näki klo 4 aikaan kalassa keskiniemellä.
Laulukirjassa olevassa tekstissä ei lue "ylös yöllä 2 aikaan" vaan "ylös yöllä Z aikaan" eli ylipäänsä nukkuma-aikaan.
Lintubongarit saapuivat klo 6 aikaan ja silloin tekijällä /tekijöillä on ollut paraikaan kamojen tutkimimen meneillään. Ehkä myös tämän takia ei varmistettu ovatko todella kaikki kuolleet? Koska sitten tuli jo kiire poistua paikalta.
Ainakin toinen tekijöistä poistui keskiniemen suuntaan jossa Kivilahti hänet näki rivakasti kävelevän n 40m päästä. (Kävin vähän aikaa sitten tuolla paikalla ja aika karmaisevalta tuntui ajatus siitä mitä Kivilahdelle olisi voinut käydä mikäli tuo klo 6 hiippari olisi hänet nähnyt?) Suosittelen muitakin käymään näin kesällä tuolla paikalla katsomassa etäisyyksiä ym. En usko että tuo hiippari voisi olla kukaan muu kuin tekijä tai toinen tekijöistä.

[Ross Sullivan]

Nisse jäi henkiin siksi, koska hän on tekijä.

Ei ole ollenkaan uskottavaa, että kolme muuta leiriytyjää hakataan kuoliaaksi, mutta ulkopuoliselle hyökkääjälle uhkaavin henkilö selviää tapauksesta nakkikioskitappeluvammoin.

[LexVeritas]

Nisse jäi henkiin koska: hän oli se jota lyötiin jollain kovalla päähän/leukaan ensimmäiseksi. (Ehkä juuri siksi koska hän oli isoin) Hän menetti tajunnan ja jäi teltan nurkkaan liikkumattomana. Ei ehkä kerennyt edes juurikaan tajuta mitä tapahtuu. Toisin kuin muut. Irmeli ja Sepi ja Tuulikki menivät teltassa paniikkiin ja kaikki energia murhaajalla tai murhaajilla meni tämän jälkeen näihin kolmeen. He pistivät eniten vastaan koska halusivat teltasta pois, olivat paniikissa ja toimivat kuin hengen hädässä, missä todella olivatkin. Sepi ja Irmeli hakattiin kivellä tai muulla kovalla sekä puukolla. Tuulikki meinasi jo päästä karkuun, pääsi ulos teltasta jossa se kumpi käytti kiveä tai muuta kovaa astaloa, löi Tuulikkia kaksi krt päähän ja Tuulikki jäi siihen.
Miksi Tuulikkiin ei käytetty puukkoa? Tuulikki ei edes kuollut heti. Miksei häntä varmistettu puukolla niinkuin Sepi ja Irmeli? Uskon että siksi että tekijöitä todella oli kaksi.

Hyvin mahdollista, mutta Krp on pitänyt uskottavana myös, että

...... saattaa olla niin, että Gustafsson hidasluonteisena tajusi tilanteen viimeiseksi ja myös näin ollen viimeiseksi kiinnitti tekijän huomion itseensä. Tekijä oli ehkä silloin jo väsynyt lyömiseen ja eivätkä Gustafssonin saamat iskut enää olleet murskaavia.

(tutkintayhteenveto 1960)

Minunkin mielestäni tekijöitä oli luultavimmin kaksi: Kenkien löytöpaikalta päin saapuvaksi nähty "kasvoiltaan tumma" polkupyörämies sekä lintupoikien ja Kivilahden havaitsema "Klo kuuden vaaleatakkinen mies".

Vammoista:

Gustafssonilla oli murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä ja nivelnastan kohdalla, vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa sekä poskikaaressa, murtuma ohimoluussa korvan takana vasemmalla, ja hänen otsaluunsa ja poskiluun liitoksensa oli auennut.
Lisäksi Gustafssonilla oli ruhje- ja mahdollisesti viiltohaavoja ohimon-päälaen seudussa, poskessa ja leuassa, vasemmassa silmässä iskun jälki sekä viiltohaava oikeassa kyynärvarressa.
Aikalaislääkärit kirjasivat asiakirjoihin Gustafssonille aivoruhjeen, kallonpohjan murtuman sekä Brillen hematooman. Gustafssonin korvaan tehtiin kaksi leikkausta, ja mitä ilmeisimmin hänellä oli myös sisäkorvan tasapainoelinhäiriö.

[Karo79]

Kyllä, tuo kävisi myös järkeen mitä krp on päätellyt, että Gustafsson olisi ollut viimeinen keneen keskityttiin ja siksi häneen ei jaksettu enää köyttää niin paljon voimaa. Itse kuitenkin uskon hänen saaneen jonkun iskun jo heti alkuun. Olisi hän muuten yrittänyt teltasta ulos ja isokokoisimpana höneen varmasti oltaisis enemmän isketty.
Lyöminen tappamistarkoituksella, voimalla vie paljon energiaa ja varmasti ne keihin ensiksi iskut osuivat ovat saaneet energiatasoltaan voimakkaimmat iskut. Siksi myös se että Gustafsson olisi syyllinen kuulostaisi aikamoiselta saavutukselta juuri 18-vuotta täyttäneen 70kiloisen pojan tekemäksi. Hänen olisi täytynyt hakata 3 ihmistä aivan murskaksi hridån vimmatusti vastustellessaan, kivellä ja puukolla. En usko että olisi Gustafssonilta tähän pystynyt ja onnistunut. Vaatisi enemmän voimaa ja kuntoa ja hyvin sairasta mieltä.
Tekijöitä täytyy mielestäni olla kaksi.

[Ross Sullivan]

Ei ole uskottavaa, että porukan fyysisin jäisi henkiin vähin vammoin.

Kuten Hirvensalo totesikin:

"- Lyönnit tai potkut olivat kohdistuneet kasvoihin ja leuan kärkeen, mihin osunut isku aiheutti myös taaemman nivelvamman, kertoi murtumahoidosta väitellyt kirurgian ja ortopedian erikoislääkäri Hirvensalo.

Vammat olivat matalaenergisiä vaurioita, jotka ovat tyypillisiä pahoinpitelyissä nyrkein tai potkuin aiheutettuna, millään kovalla tai raskaalla esineellä niitä ei ollut aiheutettu.

Hirvensalo arvioi, että Gustafssonin leukaan oli osunut kaksi-kolme todennäköisesti nyrkillä lyötyä iskua. Korkeaenergiseksi isku katsotaan silloin kun ihminen putoaa esimerkiksi katolta tai törmää kolarissa."

Ja:

"nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden.

Gustafssonin pulssi oli sairaalassa normaali eikä verenkierrossa tai -paineissa havaittu muutoksia. Hengityskonetta ei tarvittu, kuten tajuttomille yleensä."

Tosin niistä Nissen väittämistä itseensä kohdistuvista 11 puukoniskusta on vielä vähemmän näyttöä. Siitä sen sijaan on näyttöä, että Nisse liioitteli vammojaan myös puukoniskujen suhteen.

[kyr-12]

Jäi henkiin tekijänä.
Suuttui tytön heitettyä kuitin vonkausyrityksestä joka eskaloitui tappeluksi.
Lopuksi kun sai hommat päätökseen, veti loput viinat naamaan ja sammui koko orkesterin päälle luulen saman positiivisen fiiliksen jatkuvat aamulla herättyään.
Rytäkässä sai itsekkin osumaa josta tulikin lopuksi pääsylippu pois syytettyjen penkiltä kaikkien hehkuttaessa miten rohkea mies kun yritti puolustaa murhaajaa vastaan.

[Cohle]

Siksi myös se että Gustafsson olisi syyllinen kuulostaisi aikamoiselta saavutukselta juuri 18-vuotta täyttäneen 70kiloisen pojan tekemäksi. Hänen olisi täytynyt hakata 3 ihmistä aivan murskaksi hridån vimmatusti vastustellessaan, kivellä ja puukolla. En usko että olisi Gustafssonilta tähän pystynyt ja onnistunut. Vaatisi enemmän voimaa ja kuntoa ja hyvin sairasta mieltä.
Tekijöitä täytyy mielestäni olla kaksi.

Ei tuossa ole mitään mahdotonta 18-vuotiaalle.

Jäi henkiin tekijänä.

Kyllä. Tappaja ei tietenkään itseään tappanut.

[LexVeritas]

Poliisin avustajana toiminut ortopedi Eero Hivensalo munasi tosiaan itsensä kertoessaan etsineensä Gustafssonista vammoja, jotka olisivat sopineet "8 tunnin umpitajuttomuuteen". Seikka paljastaa, ettei Hirvensalo ollut lainkaan perehtynyt tapaukseen. Gustafssonin tajuttomuuden kestoa murhapaikalla ei tiedetä, mutta jos se kesti yli 30 minuuttia, se sopii keskivaikeaan aivovammaan. Ambulanssin saapuessa murhapaikalle (ennen poliisia) Gustafsson ei ollut enää tajuton, vaan hän oli silminnäkijähavaintojen mukaan erittäin sekava, unelias ja väsynyt, mitkä oireet nekin sopivat keskivaikeaan aivovammaan. Gustafssonin alentuneen tajunnantason todisti myös sairaalan ensiavun henkilökunta. Korvaklinikan röntgenlääkäri on tehnyt asiakirjoihin merkinnän kallonpohjan murtumasta, jota tukee myös merkintä Brillen hematoomasta. Kaikki syyttäjän asiantuntijat myönsivät, että Brillen hematooma indikoi luotettavasti kallonpohjan murtumaa, johon yleensä ja erittäin todennäköisesti liittyy aivovamma. Gustafssonin röntgenkuvat ovat asianmukaisesti hävitetyt lakisääteisen säilytysajan tultua täyteen. Gustafssonin aivovammasta ovat todisteena potilasasiakirjojen merkinnät: aivoruhje, kallonpohjan murtuma ja EEG-tutkimuksessa todettu laaja hitaan toiminnan alue vasemman aivopuoliskon alueella.

Muuta kertausta pähkinänkuoressa:

- myös Björklundin, Boismanin ja Mäen vammat olivat matalaenergisella voimalla tuotettuja.
- Gustafssoniin vasemman korvan yläpuolelle ohimoon kohdistunut kova, todennäköisimmin astalolla lyöty isku aiheutti ruhjehaavan, joka hoidettiin ompelein sairaalassa. Korvaan tehtiin kaksi leikkausta. Vasen ohimo on yksi pään haavoittuvimmista ja todennäköisimmistä paikoista aivovamman syntymistä ajatellen. Ohimoluu on kallon ohuin kohta. Muistitoimintojen kannalta vasemman ohimolohkon vamma on kriittinen. Kyseinen vamma tuppaa syylllistäjiltä aina "unohtumaan".
- Olli Tenovuo lyttäsi Hirvensalon vähättelevät "näkemykset" oikeudessa, syyttäjät eivät valittaneet.
- Palstaidiootin mukaan Tenovuo oli oikeudessa todistaessaan lahjottu ja/tai päihteiden vaikutuksen alaisena.

[Ross Sullivan]

Siksi myös se että Gustafsson olisi syyllinen kuulostaisi aikamoiselta saavutukselta juuri 18-vuotta täyttäneen 70kiloisen pojan tekemäksi. Hänen olisi täytynyt hakata 3 ihmistä aivan murskaksi hridån vimmatusti vastustellessaan, kivellä ja puukolla. En usko että olisi Gustafssonilta tähän pystynyt ja onnistunut. Vaatisi enemmän voimaa ja kuntoa ja hyvin sairasta mieltä.
Tekijöitä täytyy mielestäni olla kaksi.

Ei tuossa ole mitään mahdotonta 18-vuotiaalle.

Jäi henkiin tekijänä.

Kyllä. Tappaja ei tietenkään itseään tappanut.

Ei ole ei, ja nuorenahan sitä tehdään tilastollisestikin todennäköisemmin impulsiivisia väkivallantekoja. Nisse oli nuorena väkivaltaiseksi ja riidanhaluiseksi tiedetty henkilö.

Sen lisäksi, että Nissen aivovammasta ei ole välitöntä näyttöä, niin ei siitä ole välillistäkään näyttöä. Nisse mm. teki täyden työuran bussikuskina.

[LexVeritas]

Gustafssonin ei tiedetä koskaan syyllistyneen yhteenkään väkivaltarikokseen. Oikeudessa Tauno Ratinen ja Ahti Toivola Askistosta todistivat, etteivät olleet koskaan nähneet tai kuulleet Gustafssonin käyttäytyneen aggressiivisen väkivaltaisesti. Ainoa, joka sellaista väitti, oli Antti Peltola, jonka veli oli vetänyt Gustafssonia turpaan.

Palstaidiootilla ei selvästikään ole tietämystä mistään aiheesta, jota hän yrittää jankkaamalla kyseenalaistaa. On selvä asia, ettei palstaidiootti tunne edes aivovamman määritelmää. Ei ole mitenkään ihmeellistä, että tiettävästi muuten perusterve 18-vuotias toipuu esimerkiksi keskivaikeasta aivovammasta täysin työkykyiseksi lyhyessä ajassa. Gustafssonin sairausloma Strömbergin tehtaalla kesti syksyyn -60, jonka jälkeen hän siirtyi asteittain kevyistä työtehtävistä raskaampiin. Hoidossa hän kävi seuraavan vuoden helmikuuhun asti. Siirtyminen myöhemmin mm. linja-autonkuljettajaksi oli 1960-luvulla mahdollista, koska aivovammapotilaiden jälkiseuranta ym. ei ollut samanlaista kuin nykyään.