Sen verran silmäsin Helsingin pride-marssin kuvia, että huomasin Palestiinan lipun komeilevan kunniapaikalla tuomiokirkon portailla. Vasemmisto ja kirjain-liike kaveeraavat islamin kanssa hyödyllisinä idiootteina.
Dan Burmawilta X:stä taas tiukkaa analyysiä, mistä on kyse:
Vasemmisto ja islam, näiden kahden ideologian pitäisi olla sodassa keskenään. Toinen väittää taistelevansa feminismin, LGBTQ-oikeuksien, sekularismin ja tasa-arvon puolesta, kun taas toinen juontaa juurensa keskiaikaisesta teokratiasta, alistumisesta ja ehdottomasta hallinnasta.
Silti ne ovat muodostaneet täydellisen symbioottisen suhteen, käyttäen toisiaan vallan ja vaikutusvallan saavuttamiseksi sekä länsimaisen sivilisaation tuhoamiseksi sisältäpäin.
Vasemmistolle islam on ase.
Se on äärimmäinen työkalu länsimaisten arvojen purkamiseen, kansallisen identiteetin heikentämiseen ja oman radikaalin agendan edistämiseen.
He eivät välitä islamista itsestään; he riistävät sitä tietäen, että tuohon ideologiaan sisältyy voimakas uhrinarratiivi, jonka he voivat aseellistaa poliittisia vihollisiaan vastaan.
Vasemmisto elää sorron narratiiveista.
Islam, syvään juurtuneine historiallisine epäoikeudenmukaisuuden kokemuksineen, sopii täydellisesti ”sorrettujen” intersektionaaliseen hierarkiaan.
Vasemmisto halveksii kristinuskoa, koska se ylläpitää perinteistä moraalia. Mutta he tarvitsevat muurinmurtajan sen purkamiseen.
Islamista, joka vastustaa aggressiivisesti kristinuskoa, tulee heille kätevä liittolainen.
Vasemmisto tietää, etteivät länsimaisesti koulutetut, isänmaalliset äänestäjät niele heidän radikaalia agendaansa.
Siksi he tuovat maahan miljoonia ihmisiä islamilaisista maista, jotka todennäköisemmin äänestävät suurta valtiovaltaa, vihaavat länsimaisia perinteitä ja vaativat ”suvaitsevaisuutta” kieltäytyen samalla kotoutumasta.
Mitä enemmän kaaosta, sen parempi, sillä rikkinäistä yhteiskuntaa on helpompi hallita.
Vasemmisto kukoistaa sensuurin avulla.
Mikä olisikaan parempi tapa vaientaa keskustelu kuin leimata kaikki islamin kritisointi ”vihapuheeksi”?
Vasemmisto käyttää islamia kilpenä ja kutsuu kaikkea faktapohjaista keskustelua jihadista, shariasta tai terrorismista ”rasistiseksi”.
Mutta islam ei ole passiivinen työkalu, se käyttää vasemmistoa hyväkseen vähintään yhtä paljon, ellei enemmänkin.
Vaikka vasemmisto uskoo hallitsevansa islamia, islam soluttautuu ja manipuloi vasemmistoa laajentaakseen omaa valta-asemaansa.
Islamilaiset jihadistit ymmärtävät, etteivät he tarvitse sotilaallista valloitusta ottaakseen lännen haltuunsa; heidän täytyy vain soluttautua.
Vasemmiston tuella he saavat asemia politiikassa, mediassa, akateemisessa maailmassa ja lainvalvonnassa, joissa he voivat vaivihkaa muokata politiikkaa omaksi edukseen.
Vasemmiston pakkomielle avoimiin rajoihin ja rajoittamattomaan maahanmuuttoon on islamin kultainen lippu.
Kun muslimiväestö saavuttaa kriittisen massan, se ei kotoudu, vaan se alkaa hallita.
Lontoon, Pariisin ja Ruotsin ”no-go”-alueet ovat tulosta siitä, että islam käyttää demokratiaa perustaakseen erillisalueita, joissa sharia-laki on ylin vallankäyttäjä.
Islamilaiset jihadistit ovat oppineet naamioimaan teokraattiset tavoitteensa ihmisoikeuksien kielen taakse.
He lyöttäytyvät yhteen LGBTQ-liikkeiden, feminististen aatteiden ja rotuoikeudenmukaisuutta ajavien mielenosoitusten kanssa, vaikka islam itsessään vastustaa kaikkea sitä, mitä nämä ryhmät väittävät tukevansa.
Se on laskelmoitu siirto: saavuta vasemmiston tuki ja käänny sitten heitä vastaan, kun valta on varmistettu.
Vasemmisto uskoo pystyvänsä hallitsemaan islamia.
Mutta historia osoittaa, että aina kun islam liittoutuu ei-islamilaisen voiman kanssa, se lopulta kääntyy näitä niin sanottuja liittolaisiaan vastaan.
Iranin kommunistit oppivat tämän kantapään kautta, kun he auttoivat kaatamaan šaahin vuonna 1979, vain tullakseen joukoittain teloitettaviksi samojen islamilaisten jihadistien toimesta, joita he olivat tukeneet.
Sama kohtalo odottaa vasemmistoa.
Radikaalifeministit luulevat voimaannuttavansa naisia, kunnes heidät pakotetaan pukeutumaan hijabiin.
LGBTQ-aktivistit luulevat taistelevansa tasa-arvon puolesta, kunnes heidät heitetään alas katoilta.
Sosialistit luulevat luovansa utopiaa, kunnes huomaavat elävänsä kalifaatin alaisuudessa.
Islam ei ole täällä ollakseen kenenkään pelinappula. Se on täällä valloittaakseen. Ja vasemmisto, sokeassa vihassaan länttä kohtaan, raivaaa tietä omalle tuholleen.
