Heitän oman teoriani, mielestäni Petrillä oli orastava paranoidinen skitsofrenia. Noita forumin viestejä kun lukee, etenkin noi unijutut ja niistä kertominen on jotenkin normaalista poikkeavaa, ja tuli lukiessa samanlainen fiilis kun tuntemani skitsofreenikon juttuja kuunnellessa. Julkisuudessa on mielestäni hyvin väärä käsitys siitä miten skitsofrenia todellisuudessa oireilee, kadulla kävelevät seinähullut on aivan psykoosisairauden ääripää.
Se voi hyvin alkaa erilaisina lievinä harhoina, alkaa tekemään täysin vääriä johtopäätöksiä lukemistaan/näkemistään/kokemistaan asioista, jugurttipurkissa oli joku tietty kuvio siinä alumiinissa, luin just sen artikkelin missä mainittiin jotain joka näytti vähän tolta, onpa kumma yhteensattuma. Muita yleisiä harhoja, esim ajatus/tunne siitä, että muut ihmiset osaa lukea omia ajatuksia, kokemus siitä että muut ihmiset on vihamielisiä/aggressiivisia, tai vainoavat jollain tapaa. Ja kaikki perus, valtio manipuloi ajatuksia, seinissä mikrofoneja jne. Alkuun lievemmät harhat voi ohittaa, mutta sitten kun oireilu pahenee moni eristäytyy kokonaan, kun maailma alkaa tuntua vaikealta tulkita.
Esim jos oikein muistan Sanna Sillanpään oireilu eteni jotenkin vastaavasti, sit oltiin kotona kattomassa X-filesia ja kuviteltiin olevan FBI agentti salaisella tehtävällä.
Yksi mikä myös kävi mielessä, jos Petri on aloittanut koulun sillä fiiliksellä, että nyt asiat muuttuu, saa uusia kavereita ja on kivaa. Sitten kuukausi koulua käyty, ei yhtään kavereita, ei edes puhu kellekään kun oma sosiaalinen kyvyttömyys tai pahoinvointi estää. Se voi varmaan tuon ikäisenä tuntua siltä, että nyt on viimenen oljenkorsi käytetty, ei tästäkään tullut mitään, niin mitä väliä.
Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi 11.10.2002
-
henkisestikuollut
- Nikke Knatterton
- Viestit: 171
- Liittynyt: Pe Helmi 14, 2025 9:43 pm
Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi 11.10.2002
Rakas Petri, kirjeeni on kirjoitettu samalla periaatteella kuin se pullotettu viesti, jonka teit isoisän kanssa kuusivuotiaana. Laitoit viestin pulloon ja heitit sen pieneen järveen Bromarvissa. Selkein silmin kerroit minulle, että se menee Australiaan. Mutta sillä järvellä tai lammella ei ollut edes uloskäyntiä mereen, mutta sinä uskoit siihen. Samalla tavalla minä uskon viestini tavoittavan vastaanottajan. Keväällä otan kopion ja hautaan sen haudallesi maahan kukkien alle. Rakas Petri, annathan anteeksi, että asetin sinulle liian monia vaatimuksia nuorena ja muitakin paineita. Vasta nyt, kun sinua ei enää ole, tajuan, kuinka väärässä olin. Toivon, että annat minulle anteeksi, etten viettänyt kanssasi tarpeeksi aikaa viime vuosina. Korostin usein, että sinun täytyy olla järkevä ja tehdä asiat itse, sillä tavalla pärjäät elämässä. Mutta olin niin vitun tyhmä, etten nähnyt ongelmiesi suuruutta. Ja sinä yritit vain pärjätä omin avuin," Aivan kuten minä sinua opetin. Et koskaan pyytänyt apua keneltäkään, aivan kuten minä sinua opetin. Jos olisin nähnyt asioiden todellisen luonteen tai jos olisit antanut minulle vihjeitä masennuksestasi, olisin vienyt sinut hakemaan ammattiapua, keskellä yötä tarvittaessa. Voi Petri, kunpa olisit kertonut minulle. Ymmärrän, että ylpeytesi vuoksi et pystynyt siihen, enkä minä tyhmyyteni vuoksi nähnyt sitä. Minä olin se, joka teki sinut ylpeäksi opetuksillani. Olen pahoillani Petri! En yksinkertaisesti huomannut asioita työssäni kokemani paineen ja kiireen vuoksi. Minun olisi pitänyt käyttää omaa järkeäni, kun sinä yksinkertaisesti kielsit asian yrittämällä keskustella sanomalla "oliko sinulla jotain muuta?" Tämän ei olisi pitänyt päättyä näin. Sinulla oli koko elämä edessäsi. Yhdessä olisimme voineet tehdä kaiken paremmin. Vannotin sinut ja siskosi, että teidän on kerrottava isälle kaikki, olipa se kuinka paha tai noloa tahansa. Te molemmat lupasitte aina tehdä niin. Minun olisi pitänyt ottaa tämä uudelleen esille, mutta se jäi tähän yhteen hetkeen.
Kysyin usein kiusaamisesta, tapahtuiko sitä vai ei? Sanoit aina, ettei sinua kiusattu. Mutta tänään tiedän, että ylpeytesi esti totuuden kertomisen. Yritit vain pärjätä omin avuin. Jo ala-asteella epäilin, että sinua kiusattiin. Anna anteeksi, etten hälventänyt epäilyksiäni. Petri, Myyrmannin jälkeen aioin seurata sinua. Harkitsin sitä vakavasti. Niin paljon syyllisyyttä tunsin tapahtuneesta. Olin varma, että olisin voinut estää sen, mutta oman tyhmyyteni vuoksi menetin tilaisuuden. Rakastamasi pikkusiskon ja äidin takia olen muuttanut mieleni, sillä tiedän, ettet haluaisi minun jättävän heitä yksin tähän kylmään ja lohduttomaan maailmaan, joksi sen tunsit ja koit. Kotikunnassamme ja kouluympäristössä olit koko elämäsi ilman ystäviä. Ja juuri se on nuorelle pojalle raskas taakka vaeltaa yksin, täysin eristyksissä kaikesta. Kukaan ei tuntunut välittävän sinusta ollenkaan. Siskosi ja äitisi tarvitsevat minua, enkä minä aio seurata sinua, vaikka elämänhaluni kuolikin kanssasi. Rakas Petri, anna anteeksi se vitsi, jonka esitin olohuoneessamme keskiviikkona 9. lokakuuta: "Yritä olla vähän sosiaalisempi ja viettää aikaa muiden oppilaiden kanssa pelkän tunneilla käymisen lisäksi." Oliko tämä viimeinen pisara? Nuhtelin sinua, vaikka minun olisi pitänyt tukea ja kannustaa sinua. Yhdestä asiasta olen varma. Tarkoituksesi ei ollut millään tavalla vahingoittaa tuntemattomia. Tiesin sinut niin ystävälliseksi ja ihmisiä rakastavaksi. Mikään ei tule muuttamaan mieltäni tästä. Olit matkalla räjäyttämään pommin koulusi takana olevaan metsään, kun jokin meni traagisesti pieleen. Uskon koko sydämestäni, että se oli tarkoituksesi. Uskon siihen niin kauan kuin elän. Anna minulle anteeksi, Petri, missä ikinä oletkin. Ainakin olet samassa haudassa isoisän kanssa, ja hän ymmärtää ja pitää sinusta huolta, kun minä en pystynyt siihen. Nyt yritän elää elämääni päivän kerrallaan ja pitää huolta siskostasi ja äidistäsi. Minä, siskosi ja äitisi muistamme sinut aina ystävällisenä, hyvänä poikana, jolla oli elämää suurempi onnettomuus. Olet ajatuksissani joka päivä, koko loppuelämäni ajan. Eikä kukaan elä ikuisesti, joten tapaamme taas ja juttelemme lisää. Olen niin rikki, etten tiedä mitä muuta sanoisin. Anna minulle anteeksi, rakas Petri
Someday i might disappear or not...
-
SuomenColumbo
- Martin Beck
- Viestit: 791
- Liittynyt: Pe Elo 19, 2011 1:04 pm
Re: Petri Gerdt ts. Myyrmannin pommi 11.10.2002
Mutta mikä tää juttu oli, että Petrin vanhempien todistuslausunnot sivutettiin kokonaan siitä tutkinnasta ja oikeudessa ?
Mitä salattavaa niissä kuulustelupöytäkirjoissa sitten oli ?
Ainakin sellaisen olen kuullut, että kuinka Petrillä oli ollut parisuhde jonkun rikkaan perheen tytön kanssa
ja suhde oli päättynyt, josta Petri oli aika maassa. Näinhän myös kävi Jokelan kouluampujalle Pekka-Eric Auviselle, kun
se ulkomaalainen nettityttöystävä jätti ja hänkin oli rikkaan perheen tyttöjä.
Mitä salattavaa niissä kuulustelupöytäkirjoissa sitten oli ?
Ainakin sellaisen olen kuullut, että kuinka Petrillä oli ollut parisuhde jonkun rikkaan perheen tytön kanssa
ja suhde oli päättynyt, josta Petri oli aika maassa. Näinhän myös kävi Jokelan kouluampujalle Pekka-Eric Auviselle, kun
se ulkomaalainen nettityttöystävä jätti ja hänkin oli rikkaan perheen tyttöjä.