Hälytys keskisuuresta ilmaliikenneonnettomuudesta Hyvinkäällä, 20.7.26

[Panissinap]

Yhdistyksen sivuilta sain käsityksen että pienillä lentokokemuksilla sillä pääsi korvausta vastaan lentelemään kuka tahansa. Muutaman kympin maksoi kerta.

[Ramppa X Rämäpää]

Vakavaan asiaan vaimon kommentti aamukahvipöydässä;

"Oliko liian lyhyt jatkojohto?"

Eli luottoa näihin sähkövatkaimiin ei hirveästi löydy. Mieluummin vaikkapa vanha kunnon DC-3.

Ei ole tullut edes ajatelleeksi ennen, mutta kylläpä tässä onnettomuudessa saattoi sähköisyys pelastaa toisen hengen. Polttonesteet kuitenkin syttyy helposti onnettomuustilanteissa ja monesti sitten viimeistään palaa hengiltä, jos muuten olisi selvinnytkin. Vaikkakin en tiedä pienkoneiden osalta kuinka yleisesti ne syttyy, mutta olettaisin että aika yleistä on.

[liukaslahna]

Hyvinkään onnettomuudessa tuhoutunut koneyksilö joutui onnettomuuteen myös toukokuussa 2019. Tuolloin se vaurioitui laskeutumisen yhteydessä Malmilla. Tuuliolosuhteet olivat vaikeat, ja se tömähti liian kovaa kenttään.

Kone lähetettiin heinäkuussa 2019 Sloveniaan, jossa valmistaja korjasi sen jälleen lentokuntoon.

Ihmettelen tätä nousun jälkeen tippumista. Sakkausnopeus on laipat alhaalla vain noin 45 solmua (83 km/h), joten kone lentää erittäin hitaasti ennen sakkaamista. Koneen liitokyky on erinomainen (liitosuhde noin 1:15), eli se liitää pitkälle ja säilyttää ohjattavuuden, vaikka moottorista loppuisi teho kokonaan.

Lentoonlähdössä kone lentää tietysti lähellä miniminopeuksiaan ja matalalla. Jos moottori menettää tehoa tai ohjattavuudessa tapahtuu häiriö tässä vaiheessa, korkeutta ja aikaa tilanteen korjaamiseen on hyvin vähän.Mahdolliset tekijät: Tutkinnassa selvitetään aina laajasti tekniikkaa (kuten akkuja ja moottoria), sääolosuhteita sekä inhimillisiä tekijöitä ja ohjaustoimintaa.

Kyseisessä konemallissa on jopa kokonaisen lentokoneen pelastusvarjojärjestelmä (BRS).Tämän hätävarjon laukaiseminen vaatii kuitenkin tietyn vähimmäiskorkeuden, jotta varjo ehtii täyttyä.

Ajoin tuosta ohi ja kävin vilkaisemassa paikkaa. Koneessa on tosiaan tuollainen BRS jota ei ole käytetty ja sen takia tutkijat ovat "räjäyttäneet" rungon, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Akusto on otettu pois ennen sitä.

[Mansen Maisteri]

Ei sovi sähkö lentokoneisiinkaan....patterilelu on patterilelu

[Detsi]

Yksi mahdollinen selitys on, että kone menetti tehoa jonkin sähköjärjestelmän, kaasuvivun, akun tai jäähdytyksen häiriön vuoksi. Kun on kerrottu koneen putoavan pian lentoonlähdön jälkeen, lentonopeus on voinut laskea nopeasti ja kone on saattanut sakata tai joutua muuten hallitsemattomaan tilaan niin matalalla, ettei tilanteesta enää ehditty toipua. Myös tietenkin vastuuohjaajan virhe/sairauskohtaus voi luonnollisesti olla syynä. Vaikka molemmin puolin on ohjain, ei välttämättä toinen ole mitenkään lentotaitoinen, eikä näin ollen pysty suorittamaan tarvittavia toimenpiteitä.

[Sil5]

Hyvinkään onnettomuudessa tuhoutunut koneyksilö joutui onnettomuuteen myös toukokuussa 2019. Tuolloin se vaurioitui laskeutumisen yhteydessä Malmilla. Tuuliolosuhteet olivat vaikeat, ja se tömähti liian kovaa kenttään.

Kone lähetettiin heinäkuussa 2019 Sloveniaan, jossa valmistaja korjasi sen jälleen lentokuntoon.

Ihmettelen tätä nousun jälkeen tippumista. Sakkausnopeus on laipat alhaalla vain noin 45 solmua (83 km/h), joten kone lentää erittäin hitaasti ennen sakkaamista. Koneen liitokyky on erinomainen (liitosuhde noin 1:15), eli se liitää pitkälle ja säilyttää ohjattavuuden, vaikka moottorista loppuisi teho kokonaan.

Lentoonlähdössä kone lentää tietysti lähellä miniminopeuksiaan ja matalalla. Jos moottori menettää tehoa tai ohjattavuudessa tapahtuu häiriö tässä vaiheessa, korkeutta ja aikaa tilanteen korjaamiseen on hyvin vähän.Mahdolliset tekijät: Tutkinnassa selvitetään aina laajasti tekniikkaa (kuten akkuja ja moottoria), sääolosuhteita sekä inhimillisiä tekijöitä ja ohjaustoimintaa.

Kyseisessä konemallissa on jopa kokonaisen lentokoneen pelastusvarjojärjestelmä (BRS).Tämän hätävarjon laukaiseminen vaatii kuitenkin tietyn vähimmäiskorkeuden, jotta varjo ehtii täyttyä.

Hyvää tietoa, kiitos.

Näissä viimeisimmissä uutiskuvista voi nähdä että koneen keula-osa on kokonaan murskautunut/taittunut ja pyrstö katkennut heti ohjaamon takaa..
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012154836.html

Kuvista voisi päätellä että kone on nousuvaiheessa sakannut ja lienee tullut lähes "tikkana" alas nokka edellä. Ehkä vielä puorähtänyt ympäri mikä selittäisi myös pyrstön täydellisen taittumisen. Sakkaus tapahtui niin lähellä kiitoradan päätä että voisi arvella korkeutta korkeutta olleen enintään noin parikolmekymmentä metriä. Myös koneen vauriot kertoo nopeasta ja rajusta törmäyksestä.

Kyseisen lentokoneen moottoriteho ja kiihtyvyys nousussa on varsin maltillista. Nousuvaiheessa ei liene kovin suurta nopeusreservia huomioiden sakkusnopeuden(n. 80 km/h). Koneen maksimi vaakalentonopeus on enintään n. 150 km/h. Todennäköisesti jotain erikoista ja yllättävää lienee tapahtunut kentältä irtoamisen jälkeen. Keli sinällään lienee ollut hyvä tapahtuman aikaan.
- mikä oli kuormitus? Kahden isokokoisen henkilön paino saattaa lähennellä maksimilentokuormaa (n. 200 kg)
- mikä oli vauhti nousuhetkellä kiitoradan päässä?
- oliko koneella riittävästi nousussa tarvittavaa vauhtireserviä esim. tuulioloshteisiin ja suuntaan nähden? (koneen noustua puiden yläpuolelle?). Maastosta ja auringon/lämmöstä aiheutuneet ilman virtaukset?
- kyseinen sähkölentokone on erittäin kevyt ja (varsinkin nousun ja laskun hetkillä) hitaassa vauhdissa hyvin altis kaikenlaisille tuulen vaikutuksille jne.

Muutakin selvitettävää löytyy..
- lentäjän kokemus?, arviointi- tai ohjausvirhe?
- tai voisiko syynä olla koneen ja/tai moottorin asetukset jne.?
- tapahtuiko jotain voimalinjassa..sähkön syöttö? Moottori? jotain muuta (propelli, akselit, kiinnitykset, ripustukset? jne?
- ja paljon muuta selvitettävää riittää..

Tilanne on ainakin viimeisessä vaiheessa kehittynut nopeasti ja tullut yllätyksenä ohjaajalle. Eikä siinä ole enää mitään tehtävissä.
- tukijoilla on kuitenkin hyvä mahdollisuus selvittää mikä ja mistä syystä onnettomuus aiheutui..
- toivotaan myös että onnettomuudessa loukkaantunut henkilö toipuu ja kykenee kertomaan havainnoistaan.

Osanottoa ja myötäelämistä uhrin läheisille ja ystäville..

[kamrat]

Facen ilmailuryhmässä asiantuntevia kommentteja tilanteesta: https://www.facebook.com/groups/ilmailuryhma

[Detsi]

Itä-Uudenmaan poliisi ja Onnettomuustutkintakeskus jatkavat maanantai-iltana 20.7.2026 Hyvinkäällä maahan syöksyneen täyssähköisen lentokoneen onnettomuustutkintaa.

Täyssähköinen Pipitrel Alpha Electro -merkkinen lentokone syöksyi maanantai-iltana 20.7. maahan Hyvinkään moottoriurheilukeskuksen alueelle. Tämänhetkisen tiedon mukaan maahansyöksy tapahtui vain hetki Hyvinkään lentokentältä tapahtuneen nousun jälkeen. Maahansyöksyssä menehtyi koneessa olleesta kaksihenkisestä miehistöstä 71-vuotias mies ja loukkaantui vakavasti 48-vuotias mies. Alustavan tiedon mukaan molemmilla koneessa olleilla miehillä oli lentokokemusta ja myös lentokokemusta kyseisellä konetyypillä. Onnettomuuden tutkinta jatkuu lentokoneen ja lentoon liittyvien tietojen tutkinnalla. Myös onnettomuudessa loukkaantunutta lentäjää puhutetaan heti, kun se on mahdollista. Tällä hetkellä ei voida varmuudella sanoa, kumpi miehistä ohjasi konetta onnettomuushetkellä, tai sen tarkemmin onnettomuuden syytä. Poliisi tiedottaa asiasta lisää, kun tutkinta on edennyt.

https://poliisi.fi/-/hyvinkaalla-tapaht ... nta-jatkuu

[Luupää]

`
YLE:n aiemmin julkaisema juttu onnettomuuskoneesta.

https://yle.fi/a/74-20162540

Suomen ainoa sähkölentokone kävi Kuhmossa autokyydillä, koska akut eivät riitä sinne lentämiseen

Akkuihin ei vielä mahdu tarpeeksi energiaa pitkiin lentomatkoihin, mutta tekniikka kehittyy nopeasti.

Pipistrel Alpha Electro -sähkölentokone esittäytyi sunnuntaina Kuhmon lentokentällä. .png (1.13 MiB) Katsottu 1337 kertaa

18.5.2025 17:51•Päivitetty 19.5.2025 18:57 | Ville Kinnunen

Suomen ainoa sähköllä toimiva moottorilentokone Pipistrel Alpha Electro pystyy lentämään täydellä latauksella yhden tunnin ajan.

Sääntöjen mukaan akkuihin pitää kuitenkin jättää 30 minuutin vara, joten koneella saa lentää enintään 30 minuuttia. Siksi kone kävi Kuhmossa esittelylentokeikalla auton kyydissä.

Sähkölentokone ei siis vielä yllä lähellekään sähköautoille huumorimielellä määriteltyä ”tauotta Lappiin” -vaatimusta, sillä koneyksilö on jo iäkäs, kertoo erikoistutkija Timo Kasurinen Oulun ammattikorkeakoulusta.

– Olemme miettineet seuraavaksi sähkölentokoneeksi kaksipaikkaista konetta, joka lentää kolme kertaa pitemmälle kuin tämä, sanoo Kasurinen.

Pipistrel Alpha Electro -sähkölentokoneen suurin merkitys onkin esittely- ja koekäytössä. Harrastajien merkitys sähkölentämisen kehitykselle on suuri, muistuttaa Kasurinen.

– Ilmailu on alkanut harrastajista. Myös ilmailun pioneerit, Wrightin veljekset, olivat 1900-luvun alussa harrastajia, joilla ei ollut minkäänlaista virallisempaa tukea.

Sähkölentokoneella lentäminen eroaa Kasurisen mukaan polttomoottorikoneesta vain siten, että sähköisen lentokoneen operointi on helpompaa. Kone on hänen mielestään kuin heti valmis saunan kiuas.

Eniten energiaa vie lentoon nousu, jossa koneen moottori ottaa akusta energiaa 60 kilowatin teholla. Matkalentoon noustua tehoksi riittää 20 kilowattia.

[Calabash]

Kyseisen lentokoneen moottoriteho ja kiihtyvyys nousussa on varsin maltillista. Nousuvaiheessa ei liene kovin suurta nopeusreservia huomioiden sakkusnopeuden(n. 80 km/h). Koneen maksimi vaakalentonopeus on enintään n. 150 km/h. Todennäköisesti jotain erikoista ja yllättävää lienee tapahtunut kentältä irtoamisen jälkeen. Keli sinällään lienee ollut hyvä tapahtuman aikaan.
- mikä oli kuormitus? Kahden isokokoisen henkilön paino saattaa lähennellä maksimilentokuormaa (n. 200 kg)
- mikä oli vauhti nousuhetkellä kiitoradan päässä?
- oliko koneella riittävästi nousussa tarvittavaa vauhtireserviä esim. tuulioloshteisiin ja suuntaan nähden? (koneen noustua puiden yläpuolelle?). Maastosta ja auringon/lämmöstä aiheutuneet ilman virtaukset?
- kyseinen sähkölentokone on erittäin kevyt ja (varsinkin nousun ja laskun hetkillä) hitaassa vauhdissa hyvin altis kaikenlaisille tuulen vaikutuksille jne.

Muutakin selvitettävää löytyy..
- lentäjän kokemus?, arviointi- tai ohjausvirhe?
- tai voisiko syynä olla koneen ja/tai moottorin asetukset jne.?
- tapahtuiko jotain voimalinjassa..sähkön syöttö? Moottori? jotain muuta (propelli, akselit, kiinnitykset, ripustukset? jne?
- ja paljon muuta selvitettävää riittää..

Tilanne on ainakin viimeisessä vaiheessa kehittynut nopeasti ja tullut yllätyksenä ohjaajalle. Eikä siinä ole enää mitään tehtävissä.
- tukijoilla on kuitenkin hyvä mahdollisuus selvittää mikä ja mistä syystä onnettomuus aiheutui..
- toivotaan myös että onnettomuudessa loukkaantunut henkilö toipuu ja kykenee kertomaan havainnoistaan.

Osanottoa ja myötäelämistä uhrin läheisille ja ystäville..

Pohdintasi käy läpi monia mahdollisia tekijöitä, joita tutkinnassa yleensä tarkastellaan.

Pelkkien onnettomuuskuvien perusteella ei yleensä voi luotettavasti päätellä törmäyskulmaa, sakkauksen tapahtumista tai sitä, onko kone esimerkiksi pyörähtänyt ennen maahan osumista. Vaurioihin vaikuttavat monet tekijät, kuten maaston muoto ja pintamateriaali, osumajärjestys (esim. osuiko kone ensin puihin, maahan tai muuhun esteeseen), nopeus sekä pysty- että vaakasuunnassa, rungon rakenne ja energian absorptio törmäyksessä...

Keulan voimakas murskautuminen kertoo kyllä suuresta törmäysenergiasta, mutta ei vielä yksin kerro, oliko kone lähes pystysuorassa vai loivemmassa syöksykulmassa.

Esiin nostamasi asiat ovat silti juuri sellaisia, joita tutkinnassa selvitetään. Kone oletettavasti kantaa kaksi eli mahtuvat turvallisuusmargimaalin sisään, mutta hyötykuorma on vain noin 180 kiloa. Siihen pitää mahtua aivan kaikki, vaatteet, miehet, eväät, laukut.

[Donald McRonald]

Tulin ajatelleeksi, että keulaosan ja tuulilasin puuttuminen voisi johtua pelastuslaitoksen toimista. Ovat saattaneet leikata koko etuosan irti saadakseen sisälläolijat sitä kautta ulos. Joten en laitakaan sitä vauriota törmäyksen piikkiin vielä.

[Modesty_Blaise]

Tämäkin lento-onnettomuus tapahtui heti koneen noustua ilmaan.

Kun lähtölaukaus on kajahtanut, niin koneen kiihdytyksen ja nousun on mentävä putkeen. Ei voi kääntyä enää takaisin.

https://www.flightforum.fi/topic/27596- ... /?page=102

Turvallisempi vaihtoehto Kiinasta