Tulilahti 1959 (ketju 2)

[Paavo_Päärynä]

Kiitos

Tänään kävin kirjastolla muun ohessa löytyi nämä laitan tänne vaikkei hän itse olisi pitänytkään.Ehkä lohduttaa omaisia.

Kiitos taas hienoista kuvista, löytyikö Ruuskasesta vastaavia kuvia?

[HÖPELÖ]

Löytyyhän sitä Keijostakin.Piti taistella vähän aikaa puhelimen muistin kanssa.

Tuliko muuten muille mieleen että josko Heikki on kirjoittanut sen maaliskuisen vinkin KRP : lle?

Jos henkilö jonka näin viimekesänä Kermanrannassa oli Heikki hän vaikutti ihan ok kuntoiselta hän lähti hetimiten siitä pyyhkeen kanssa pois siihen isoon keltaiseen taloon.Kun löysin tuon kuvan Heikistä jossa näkyy vähän sivusta profiilia niin sanoisin hänen olleen Heikki.
Nyökkäsin tervehdykseksi kun istuuduin siihen mutta sitten aloitti minun muori puhelimella soittamaan niin olisiko halunnut Heikki ? omaa rauhaa kun lähti siitä sitten pois olisiko ollut noin 5-10 min. siinä.

Löysin muuten tästä Ketju 2 Anyonen kertomaa mutta ei antanut siihen vastata.


Re: Tulilahti
Anyone
Viesti Ma Loka 05, 2009 9:14 pm

Satuin tälle palstalle ihan vahingossa.

Olin kymmenen vanha Tulilahden murhien aikaan. Satuin näkemään niin tytöt kuin Homströminkin ihan läheltä. Kun Holmström tuotiin oikeuteen Heinävedelle niin menin niin kuin muutkin uteliaat paikalliset oikeuden eteen nähdäkseni vilauksen Holmströmistä. Näin hänet erittäin hyvin ja olen aivan varma että näin juuri häenet sinä kohtalokkaana iltana erään kioski/kahvilan vastapäätä tien toisella reunalla nojailemssa mopediinsa. Holmströn oli siinä seisoskelemassa jo enen kuin tytöt tulivat pyörillään. Tytöt kääntyivät melkein Holmströmin edestä toiselle puolen tietä kioski/kahvilan pihaan ja menivät kioskiin sisään. Itse seisoin heidän ja Holmströmin välissä kun tytöt ajaa hurautiivat kioskin pihaan. Samaan aikaan tuli paikalle minua vastapäiseltä suunnalta naapurin rouva. Me tervehdittiin toisiamme ja katseemme kääntyi tuohon outoon mieheen tien toisella puolen. Mies oli lyhyt, tanakka, ruskettunut, tummapukeinen. Heinävedellä siihen aikaan näki harvoin toisen paikkakuntalaisia.Tytöt olivat pukeutuneet hyvin lyhyiin shortseihin ja kesäpuseroihin ja heillä oli hellehatut jotka he nakkasivat pyörän satuloihin ennen kuin menivät sisään kioskii. Heinävedellä ei oltu nähty shortseja eikä hellehattuja.Tytöt olivat silmiinpistävän kauniita vielä kaiken lisäksi.Ei siis ihme jos heidän perään katsottiin. Oudolta se mopomieskin näytti Heinäveden kylätiellä.

Kun palasin kioskista niin paiklla ei näkynyt enää ketään. Oletin että mies ja tytöt olivat menneet samaan suuntaan kuin naapurin rouva, siis Varkauteen päin.

Hieman myöhemmin läksin äitini kanssa nostamaan verkkoja. Me käytiin joka ilta nostamassa ja laskemassa verkot. Meidän vene oli siinä samassa paikassa kuin haudankaivaja Koikkaalaisen venekkin, eikä siellä muuta paikkaa veneille ollutkaan. Me ei nähty tai kuultu mitään outoa tai en ainakaan muista. Venerantaan mentiin polkupyörillä.. Me mentiin Tuliniemen tietä pitkin joka siihen aikaan päättyi Kurkien talon luokse. Kurkien talo olipuinen iso kaksikerroksinen talo jossa oli iso parveke toisessa kerroksessa. Talo sijaitsi noin 50 metriä lahden poukamamasta mutta niin tiheän metsän keskellä ettei talon luota nänyt järveä eikä järveltä taloa. Me käveltiin hyvin kapeaa polkua pitkin venerantaan. Siinä oli noin 3-4 venettä yleensä isojen kivien välissä ja köysillä kiinni puunrungoissa jottei tuuli vie veneitä. Aivan vieressä seisoi se Koikkalaisen kalavaja, vai kenenkä lie ollut. En usko että se veneranta olisi ollut Koikkalaisen vuokraama. Rannan omisti kai kunta tai Kurjen perhe. Me käytiin nostamassa ja laskemassa verkot senkin jälkeen joka ilta jonkun aikaa, ehkä viikko tai kaksi, ennen kuin alkoi kuulua uutisissa että tyttöjen viimeiset jäljet johtavat Heinävedelle ja ehkpä juuri Tulilahteen. Sen jälkeen ei ikinä enää menty veneelle eikä kalaan. Siihen se lysti loppui.

Muutama viesti eteenpäin Anyone jatkaa:
Anyone
Re: Tulilahti
Viesti Ti Loka 06, 2009 12:13 am

strangelove kirjoitti:On aina mielenkiintoista, kun joku aikalainen kertoo omia kokemuksiaan. Mitä Heinävedellä oltiin mieltä Holmströmin syyllisyydestä? Entä ketä siellä vahvimmin epäiltiin?

jatkaa:

Siitä on jo 50 vuotta. Asuin Heinävedellä 13 vuotta lapsuudestani joten muutin pois sieltä viisi vuotta murhien jälkeen. Olen asunut nyt jo melkein 40 vuotta ulkomailla.

Ehdin kuitenkin oppia tuntemaan suuren osan kirkonkyläläisiä, ainakin nimeltä. Sen jälkeen olen käynyt vain kaksi kertaa Heinävedellä. Kirkonkylä on muuttunut paljon. Silloin vuonna -59 kirkonkylä oli todellalkin vain kylä pahanen kaukana valtateiltä.

Muistini on mitä se nyt kymmenvuotiaan silmin ja korvin on. Joitakin seikkoja iskostui hyvinkin tarkkaan mieleeni kun taas toiset seikat ovat täysin unohtuneet.
Muistan että aikuiset puhuivat paljon keskenään ja me lapset kuunneltiin hörökorvin.

Toiset olivat sitä mieltä että Holmström oli syyllinen kun taas toiset epäilivät paikallisia. Joistakin paikallisista puhuttiin ja huhuttiin paljonkin. Esimerkiksi haudankaivajasta. Niihin juoruihin ei aina varmasti ollut luottamista. Kylällä myös huhuttiin että toinen tuokkospojista olisi ollut kunnajohtajan poika. En muista edes että kuka oli silloin kunnanjohtaja Heinävedellä. Vaikutti siltä kuin yksi ja toinen alkoi epäillä toistaan. Kirkonkylässä asui paljon vanhempia naisia, eronneita, naimattomia ja leskiä. Miehistä oli pulaa. Useimmat pelkäsivät koska kukaan ei tiennyt että missä ja kuka on murhaaja. Ovet laitettiin visusti lukkoon ja tyttölapsia vahdittiin tarkkaan.

received_4095841347375058.jpeg (198.36 KiB) Katsottu 58 kertaa

[ABC]

Niin on sitten viimeinenkin tapauksen pääepäilty poistunut keskuudestamme sinne, mihin "kaikki polut katoaa". Rauha hänelle.

Ja paljon kiitoksia Höpelölle kiinnostavien lehtileikkeiden laittamisesta!

Varsin kiinnostava oli erityisesti tieto, että tytöt päätyivät Heinävedelle ajettuaan väärälle reitille Kermajärven eteläpuolelle, eikä pohjoispuolelle Karvion kautta menevälle reitille. Eli kuten niin monesti tragedioiden yhteydessä, tapahtui useita vääriä tai epäonnisia valintoja tai sattumuksia ennen kuin asiat kärjistyivät. Jos tytöt eivät olisi päätyneet Liperiin, tai olisivat jääneet Sapun leirialueelle, tai päättäneet jatkaa matkaa joutuaan ahdistelluiksi (olettaen, etteivät Tuokkoset tappaaneet heitä), he olisivat varmaankin pelastuneet. Olen usein myös ajatellut, että nähtyään Tulilahden hyvin syrjäisen leirialueen he ovat ehkä vielä keskustelleet matkan jatkamisesta, mutta eivät kerta kaikkiaan enää jaksaneet siltä päivältä.

[HÖPELÖ]

Löytyyhän sitä Keijostakin.Piti taistella vähän aikaa puhelimen muistin kanssa.

Tuliko muuten muille mieleen että josko Heikki on kirjoittanut sen maaliskuisen vinkin KRP : lle?

Jos henkilö jonka näin viimekesänä Kermanrannassa oli Heikki hän vaikutti ihan ok kuntoiselta hän lähti hetimiten siitä pyyhkeen kanssa pois siihen isoon keltaiseen taloon.Kun löysin tuon kuvan Heikistä jossa näkyy vähän sivusta profiilia niin sanoisin hänen olleen Heikki.
Nyökkäsin tervehdykseksi kun istuuduin siihen mutta sitten aloitti minun muori puhelimella soittamaan niin olisiko halunnut Heikki ? omaa rauhaa kun lähti siitä sitten pois olisiko ollut noin 5-10 min. siinä.

Löysin muuten tästä Ketju 2 Anyonen kertomaa mutta ei antanut siihen vastata.


Re: Tulilahti
Anyone
Viesti Ma Loka 05, 2009 9:14 pm

Satuin tälle palstalle ihan vahingossa.

Olin kymmenen vanha Tulilahden murhien aikaan. Satuin näkemään niin tytöt kuin Homströminkin ihan läheltä. Kun Holmström tuotiin oikeuteen Heinävedelle niin menin niin kuin muutkin uteliaat paikalliset oikeuden eteen nähdäkseni vilauksen Holmströmistä. Näin hänet erittäin hyvin ja olen aivan varma että näin juuri häenet sinä kohtalokkaana iltana erään kioski/kahvilan vastapäätä tien toisella reunalla nojailemssa mopediinsa. Holmströn oli siinä seisoskelemassa jo enen kuin tytöt tulivat pyörillään. Tytöt kääntyivät melkein Holmströmin edestä toiselle puolen tietä kioski/kahvilan pihaan ja menivät kioskiin sisään. Itse seisoin heidän ja Holmströmin välissä kun tytöt ajaa hurautiivat kioskin pihaan. Samaan aikaan tuli paikalle minua vastapäiseltä suunnalta naapurin rouva. Me tervehdittiin toisiamme ja katseemme kääntyi tuohon outoon mieheen tien toisella puolen. Mies oli lyhyt, tanakka, ruskettunut, tummapukeinen. Heinävedellä siihen aikaan näki harvoin toisen paikkakuntalaisia.Tytöt olivat pukeutuneet hyvin lyhyiin shortseihin ja kesäpuseroihin ja heillä oli hellehatut jotka he nakkasivat pyörän satuloihin ennen kuin menivät sisään kioskii. Heinävedellä ei oltu nähty shortseja eikä hellehattuja.Tytöt olivat silmiinpistävän kauniita vielä kaiken lisäksi.Ei siis ihme jos heidän perään katsottiin. Oudolta se mopomieskin näytti Heinäveden kylätiellä.

Kun palasin kioskista niin paiklla ei näkynyt enää ketään. Oletin että mies ja tytöt olivat menneet samaan suuntaan kuin naapurin rouva, siis Varkauteen päin.

Hieman myöhemmin läksin äitini kanssa nostamaan verkkoja. Me käytiin joka ilta nostamassa ja laskemassa verkot. Meidän vene oli siinä samassa paikassa kuin haudankaivaja Koikkaalaisen venekkin, eikä siellä muuta paikkaa veneille ollutkaan. Me ei nähty tai kuultu mitään outoa tai en ainakaan muista. Venerantaan mentiin polkupyörillä.. Me mentiin Tuliniemen tietä pitkin joka siihen aikaan päättyi Kurkien talon luokse. Kurkien talo olipuinen iso kaksikerroksinen talo jossa oli iso parveke toisessa kerroksessa. Talo sijaitsi noin 50 metriä lahden poukamamasta mutta niin tiheän metsän keskellä ettei talon luota nänyt järveä eikä järveltä taloa. Me käveltiin hyvin kapeaa polkua pitkin venerantaan. Siinä oli noin 3-4 venettä yleensä isojen kivien välissä ja köysillä kiinni puunrungoissa jottei tuuli vie veneitä. Aivan vieressä seisoi se Koikkalaisen kalavaja, vai kenenkä lie ollut. En usko että se veneranta olisi ollut Koikkalaisen vuokraama. Rannan omisti kai kunta tai Kurjen perhe. Me käytiin nostamassa ja laskemassa verkot senkin jälkeen joka ilta jonkun aikaa, ehkä viikko tai kaksi, ennen kuin alkoi kuulua uutisissa että tyttöjen viimeiset jäljet johtavat Heinävedelle ja ehkpä juuri Tulilahteen. Sen jälkeen ei ikinä enää menty veneelle eikä kalaan. Siihen se lysti loppui.

Muutama viesti eteenpäin Anyone jatkaa:
Anyone
Re: Tulilahti
Viesti Ti Loka 06, 2009 12:13 am

strangelove kirjoitti:On aina mielenkiintoista, kun joku aikalainen kertoo omia kokemuksiaan. Mitä Heinävedellä oltiin mieltä Holmströmin syyllisyydestä? Entä ketä siellä vahvimmin epäiltiin?

jatkaa:

Siitä on jo 50 vuotta. Asuin Heinävedellä 13 vuotta lapsuudestani joten muutin pois sieltä viisi vuotta murhien jälkeen. Olen asunut nyt jo melkein 40 vuotta ulkomailla.

Ehdin kuitenkin oppia tuntemaan suuren osan kirkonkyläläisiä, ainakin nimeltä. Sen jälkeen olen käynyt vain kaksi kertaa Heinävedellä. Kirkonkylä on muuttunut paljon. Silloin vuonna -59 kirkonkylä oli todellalkin vain kylä pahanen kaukana valtateiltä.

Muistini on mitä se nyt kymmenvuotiaan silmin ja korvin on. Joitakin seikkoja iskostui hyvinkin tarkkaan mieleeni kun taas toiset seikat ovat täysin unohtuneet.
Muistan että aikuiset puhuivat paljon keskenään ja me lapset kuunneltiin hörökorvin.

Toiset olivat sitä mieltä että Holmström oli syyllinen kun taas toiset epäilivät paikallisia. Joistakin paikallisista puhuttiin ja huhuttiin paljonkin. Esimerkiksi haudankaivajasta. Niihin juoruihin ei aina varmasti ollut luottamista. Kylällä myös huhuttiin että toinen tuokkospojista olisi ollut kunnajohtajan poika. En muista edes että kuka oli silloin kunnanjohtaja Heinävedellä. Vaikutti siltä kuin yksi ja toinen alkoi epäillä toistaan. Kirkonkylässä asui paljon vanhempia naisia, eronneita, naimattomia ja leskiä. Miehistä oli pulaa. Useimmat pelkäsivät koska kukaan ei tiennyt että missä ja kuka on murhaaja. Ovet laitettiin visusti lukkoon ja tyttölapsia vahdittiin tarkkaan.
received_4095841347375058.jpeg

Lisäystä tähän:

Anyone
Lauri Hanhivaara
Re: Tulilahti
Viesti Ti Loka 06, 2009 1:02 am

skavaböle kirjoitti:
Ensimmäinen todiste minulle siitä, että R.H. olisi ollut tapahtuma-aikoihin Heinävedellä. Minusta tuo kirjoittamasi ja kokemasi on niin merkittävää, että toivottavasti olet käynyt kertomassa muistikuvasi & havaintosi myös poliisille.

Aika huimaa, että olet ollut jopa itse surmapaikan välittömässä läheisyydessä tekemässä havaintoja. Tämän ketjun sivulla 50 on nimimerkki Sariolan laittamat kaksi karttaa tapahtumapaikalta. Kummassakaan kartassa ei näy kertomaasi taloa (50 m rannasta) eikä polkua. Mikäli olette kulkeneet läheltä Koikkalaisen työkaluvajaa, niin samalla olette menneet melko läheltä hautapaikkaa...
Ensinnäkin täytyy sanoa ettei poliisit kymmenvuotiaan näköhavainnoista välitä. Mutta naapurin rouva kertoi havaintonsa poliiseille. Sain sen tietää vasta aikuisena kun äitini kanssa keskuteltiin. Äitini sanoi että naapurin rouva oli hänelle kertonut näköhavainnostaan ja myös maininnut että minä olin paikalla. Minä en luonnollisestikkaan kertonut äidilleni että näin oudon miehen ja kaksi vieraannäköistä neitokaista kioskin luona. Eihän silloin vielä edes ollut murhia tapahtunut. En kertonut äidilleni edes myöhemmin että näin heidät, enkä kertonut edes sitä että kävin oikeussalin edustalla katsomassa kun Holmströmia tuotiin oikeuteen. Äiti olisi kuitenkin torunut minua että menin sinne uteliaana kurkkimaan. Oletin myös ettei äiti olisi uskonut minua jos olisin myöhemminkertonut että näin mopomiehen ja tytöt. Hän olisi sanonut vaan ettei tämä ole lasten asia. Mutta jälkeen päin tosiaan sain tietää että äitini sai tietää naapurin rouvalta että minäkin näin heidät.

Nuo piirretyt kartat eivät pidä oikein paikkaansa. Suohauta ei todellakaan sijaitse kummassakan kartassa oikealla paikalla. Rantaviivakaan ei pidä paikkansa. Siellä lahden pohjukassa todellalkin sijaitsi Kurjen perheen talo, usko tai älä. Mentiin siitä varmaan satoja kertoja ohi. Sunnuntai aamuisin jos meni ohitse niin Kurjen isäntä soitti usein trumpettia tai jotain vastaavaa parvekkeella niin että metsä kaikui. Polku sinne veneille oli hyvin kapea ja täynnä juuria. Korkeita puita tiheässä ja mustaa multaa joka oli kesälläkin kostea joten harvoin siitä pääsi veneelle kastelematta varpaitaan. Talvella me ei koskaan käyty siellä. Kurjen talo sijaitsi ennen puroa.

Ns. Koikkalaisen vaja oli kyhätty kasaan muutamista laudoista ja ovea piteli puulinkku kiinni ettei tuuli heittele ovea. Sisään en ole katsonut koskaan. Koppi saattoi olla yhteinenkin. Ehkä sen omisti Kurjet.

Muuten Koikkalainen asui juuri Tulinieemeen, sii Kurkoen talolle menevän tien varressa, aivan Varkauteen menevän tien lähellä. Koikkalaisen talon näkee Varkauden tieltä. Koikkalaisen taloa vastapäätä Tuliniemeen menevän tien varrella sijaitsi muutama talo. En muista ketä niissä asui. Mutta sen jälkeen oli vain synkkää metssä kunnes saavuttiin Kurjen talolle joka seisoi siellä synkän metsän keskellä yksikseen.

Leirialueelle menevä tie lähti ns. Multalan mutkasta, noin 50 metriä Tuliniemeen menevän tien suusta eteenpäin samalla oikealla puolen tietä kun mennään Varkauteen päin. Multalan mutka oli noin 45 asteinen mutka Varkauden tiessä. Siinä oli pieni kylttikin jossa luki Leirialue. Harva edes paikkakuntalainen tiesi leirialueen olemassaolosta. Harvoin siellä taisi ketään käydä mitä nyt lähellä asuvat lapset kävivät siellä uimassa kesäisin. Tai salasuhteissa elävät. Synkkä korpi se oli koko se Tulilahti silloin.

Leirialueella olen käynyt vain kerran, kesällä -60 katsomassa hautaa. Utelias kun olin. Sitäkään en kertonut äidilleni.