Tulilahti 1959 (ketju 1)

[merzi]

Eikös Tulilahdessa naapurissa ollut koira, joka ei ollut emännän kertoman mukaan haukkuut yöllä, miksi ei haukkunut? Vaikka lapio oli lainattu samasta naapurista. Oliko lapion hakija siis koiralle tuttu. Miten tiedettiin, että lapio oli juuri sama naapurista lainattu lapio. Eikö se ollut juuri sama talo, jossa emäntä todesti poikien menneen nukkuman jo aikaisin, mutta menivätkö he?

Tutkimuksissa todettiin, että lapio oli lainattu noin kilometrin päässä surmapaikalta sijaitsevan Lyytikäisen talon saunatyömaalta.

Nanni Lyytikäisen kolme aikamiespoikaa, Reino Eemeli eli Riekko, Lauri Albin ja Martti Taavetti kertoivat kaikki nukkuneensa murhayönä kotonaan minkään melun häiritsemättä heidän untaan. Kuitenkin murhaaja kävi lainaamassa lapion aivan heidän talonsa nurkalta.

Reino Lyytikäisellä oli sekarotuinen koira, joka tunnetusti haukkua räksytti kaikkia vieraita kuin vimmattu. Murhayönä koira ei haukkunut, vaikka lapio oli käyty hakemassa ihan vierestä. En tiedä olisiko koira sitten ollut murhayönä talon sisällä, jolloin se ei olisi välttämättä kuullut lapion hakijaa.

Kyllähän valpas koira huomaa pihalla liikkujan talon sisältäkin käsin.
Yksinkertaisin selitys lienee, että koira tunsi lapion ottajan niin hyvin ettei haukkunut tai muutenkaan pitänyt ääntä.

Oli ihan pakko taas tuohon koira asiaan sekaantua.
Koirat haukkuvat varoittakkseen, laumaansa kaikesta oudosta .. just!
Mutta entäpä jos koira on nukkumassa? Omasta kokemuksesta tiedän että turvallisessa paikassa ja kesken unien herätetty koira ( haukkuva) painuu sängyn alle piiloon helpostikkin kuullessaan pelottavia ääniä. Koira ei ole kone! Koiratkin nukkuvat.
Ja uskon että koiratkin ovat pelänneet, hyvästä syystä.
Ei koira hyväkään nukkuessaan sisällä ? tai ulkona osaa suhtautua
. Niin miksköhän , murhat tehtiin aamuöiseen aikaan, jolloin uni-ihmisilläkin on syvimmillään ja sama pätee myös eläimiä?

[Alice Oz]

Jos koira oli räksöttäjä, niin voihan olla, jottein sen haukuntaa kiinnitetty silloin huomiota mitenkään.

[skoone]

Jos koira oli räksöttäjä, niin voihan olla, jottein sen haukuntaa kiinnitetty silloin huomiota mitenkään.

Ja sitten on vielä sekin, että mahdolliset koiran haukunnan kuulijat nukkuivat itse

[SeagulII]

Nopsasti viä vaikka on jo monta tuntia unetonta yötä takana..

Oon liikkunu järvellä ja merellä pienen ikäni, eikä sitä syvintä kohtaa niin vain pimeessä päätellä, ei aina valosassakaan. Sekään ei riitä että menee tarpeeksi kauas rannasta... Pienempien vesistöjen kohdalla epäilen että niitä olisi edes karttaan syvyyskäyrin tungettu. Karttapaikasta se olisi helppo tarkistaa onko ko vesistöstä ikinä ollut syvyystietoja. Esimerkkinä syvyyden vaihtelusta voin kertoa muorilan rannan: pelto jatkuu järveen, kahlata saa 25-30m että munat kastuu, kun eteneekin vielä 10m onkin alla vettä 18m, mutta jos jatkaa etenemistä niin päätyy kukkulalle joka onkin enään 1,5m vedenpinnan alla. Päältäkatsoen ko. lahti on kuin pesuvati, pyöreä ja mitäänsanomaton. Pinnan alla muodot voivat seurailla näkyviä muotoja, mutta toisaalta virtaukset yms voivat tehdä sen että ovat seuraamattakin.

Moni asia puhuu todella kylmän ja asiantuntevan toiminnan puolesta:

-Tavaroiden piilottelu, tehty huolellisesti kun eivät löytyneet tyttöjen maastoetsintöjen yhteydessä, miksei kaikkia vain upotettu?
-Tavaroiden ilmestyminen tukemaan jotakin tutkinta suuntaa ja sotkemaan toista.
-Uhrien surmaamisen aikaväli, jos toinen oli jo jäykistynyt ja toinen "tuoreena" saatu kuoppaan... (piiloutunut, jouduttu etsimään?)
-Haudan huolellinen naamiointi.. (mutta kuitenkin merkitty näreellä joka katkaistuna nopeasti muuttaa ulkonäköään)
-Ilman tyhjentäminen renkaista (pelko kuplista?)

Väkisinkin tulee mieleen ihminen joka on koulutettu toimimaan myös paineen alla kylmän rauhallisesti, järkevästi, tehokkaasti ja joka on osannut osin ajatella poliisin silmin selvitysprosessia.

Legendan mukaan Hans A oli palvellut saksan armeijassa mm. keskitysleireillä ja myöhemmin vapautunut sotavankeudesta tehtävänään tehdä muutamia palveluksia entiselle vangitsijalleen, eli naapurimme poliisi/tiedustelukoneistolle. Agenttilegenda ei liene edes epätodennäköisin, suomi kun oli sotien jälkeen idän ja lännen rajana melkoisen tiedusteluelinten sekamelska. Jotakin erikoista H.A on tarvinnut olla jotta NL olisi hänet asiamiehekseen valinnut. Todenperäsyyttähän näille ei koskaan kai ole todistettu?

Mikä taas puhuu paikallisen tekijän puolesta:
-Vene nopeasti käsillä ja käytettävissä (kuitenkin omistajalla olisi ollut tulppa käytettävissä?)
-Lapio. Ei ole ongelma maaseudulla löytää fiskarsin etukuormaajaa, mutta haeppa sellainen koirallisesta talosta, pimeässä, kiireessä ja surmattuasi kaksi ihmistä. Miksi sitä ei palautettu omalle paikalleen?(pelko yhdistämisestä "laina" paikkaan? Ulkopuoliselle tekijälle ei merkitystä mistä lapio löytyy, olisi ehkä hidastanut selvittelyä jos lapion lainaamista ei olisi huomattu ja kätkemisvälinettä olisi jouduttu etsimään pidempään)
-Polkupyörien löytyminen syvimmästä kohdasta(toisaalta todennäköisin paikka etsiä, ulkopuolisen "mahdoton" löytää)
-Koira
-Etsintöjen edistyessä ilmestyvät tavarat, ulkopuoliseen olisi kiinnitetty huomiota..
-Jonkinlainen vaikenemisen ilmapiiri kylässä(ei huhuja tms mitä normaalisti liikkuisi paljon)

R.H vastaan olevat asiat:
-Oli paikkakunnalla ko. aikaan. Ehkä.
-Venepoikien lausunto.
-Suurella varmuudella oli reilun 100km säteellä tapahtumapaikasta vuorakouden sisään.
-Puukon jäljet.

R.H puolesta:
-Mopo oli rikkinäinen, korjauksen tarpeessa (aika ja matka???)
-Venepoikien lausunto, todiste vai harhautus
-Teon järjestelmällisyys ja täsmällisyys ympäristöön nähden
-Puukon alkuperä/näreen asettaja
-Kahden miehen käymä keskustelu surmapaikalla
-Ns harmiton kilikali mies, henkisesti järkkynyt kulkuri vrt kylmän laskelmoiva toiminta.
-Ei kestänyt painetta. (kuika olisi paineen alaisena suoriutunut kaikesta?)


Lisäillään kunhan jaksan miettiä enempi

[koettelemus]

Eiks näille Lyytikäisen pojille antanut alibin heidän äitinsä, sanoi poikien menneen nukkumaan jo ihan ajoissa muistaakseni aittaan, ei siis päärakennukseen. Pysyivätkö nämä pojat aitassa nukkumassa. Lähtivätkö he kuitenkinkin sieltä leirialueelle? He ovat ainakin tienneet lapion sijainnin. Uskoisin koiran olleen kesäyönä ulkona.
Holmström ei mitenkään noihin kuvioihin sovi. On voinut liikkua samoilla alueilla. Mutta R.H. oli käsittääkseni ihmisarka, eikä olisi uskaltanut tehdä tuttavuutta tyttöjen kanssa. Tekijän on täytynyt olla paikkakuntalainen.

[ABC]

^ Huomioita ylläoleviin liittyen:

Lapioon on voinut jäädä verta, kuituja ja maata. Lainaaja on pelännyt, että jos palauttaa lapion, niin a) jää kiinni verekseltään, tai b) teko yhdistetään lapioon, joka on palautettu pihaan. Jälkimmäisessä tapauksessa tekijän on täytynyt tulla ko. talon väen joukosta tai välittömästä naapurista. Ymmärtääkseni aivan lähellä ei kuitenkaan ollut naapureita.

Vene saattoi olla kenen tahansa lähellä asuvan. Joka tapauksessa teon suunnittelemattomuutta kuvaa se, ettei tekijä, jos oli veneen omistaja. voinut hakea tulppaa kotoaan etu- eikä jälkikäteen. Tästä taas seuraa, että jos hän oli veneen omistajia, hän ei asunut yksin vaan perheen kanssa, jonka pelkäsi huomaavan tulpan hakemisen.

Polkupyörien upotuspaikka oli sellainen, että syvimmän kohdan olisi voinut tietää vain paikkakuntalainen paljon järvellä oleskellut, kuten SeagulII yllä todistaa toisesta järvestä tekemiensä huomioiden perusteella.

Toinen ruumiista on saattanut olla ensin muualla piilotettuna, jos se kerran oli haudattu jäykistyttyään. Pyöristäkin on sanottu, että ne olisivat olleet ensin muualla piilotettuna. Samoin keväällä tien varresta löydetyt tavarat.

Summa summarum: tekijän on täytynyt olla paikkakuntalainen. Poliisille pyyhkeitä paikkakuntalaisten keskinäiseen suojeluun mukaan menosta. Mutta sama juttuhan se oli monessa muussakin tapauksessa tuohon aikaan.

[Scythe]

Mielenkiintoinen uutinen:

* * *

Uusi Suomi 22.8.1959

Sammakkomiehet tänään paikalle

Poliisin arvion mukaan on rikos suoritettu 28.7, mutta ruumiita on mahdollisesti säilytetty ensin muualla ja otaksuttavasti ne on tuotu paikalle 30.7. vasten yöllä. Ruumiiden peittäminen on suoritettu hyvin huolellisesti ja ryöstömurhaajilta on työhön kulunut vähintäin yksi yö.

Tiettävästi on Tulilahden leirialueella sijaitsevalta telttapaikalta löydetty verijälkiä, jotka nekin osaltaan todistavat, että neitoset tai ainakin toinen heistä ovat tavanneet kohtalonsa sisällä teltassa.

Poliisi toteaa myös, että tähänastiset tiedot löydöstä littyvät ihmeteltävän selvällä tavalla Kyllikki Saaren tapaukseen, mutta tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, onko näillä murhilla yhteyttä.

* * *

Poliisi siis oli siinä olettamuksessa ainakin tyttöjen suohaudan löytöaikaan, että tyttöjä ei haudattu heti murhayönä. Mihin he lienevät perustaneet tuon olettamuksen?

[Scythe]

R.H vastaan olevat asiat:
-Oli paikkakunnalla ko. aikaan. Ehkä.
-Venepoikien lausunto.
-Suurella varmuudella oli reilun 100km säteellä tapahtumapaikasta vuorakouden sisään.
-Puukon jäljet.

R.H puolesta:
-Mopo oli rikkinäinen, korjauksen tarpeessa (aika ja matka???)
-Venepoikien lausunto, todiste vai harhautus
-Teon järjestelmällisyys ja täsmällisyys ympäristöön nähden
-Puukon alkuperä/näreen asettaja
-Kahden miehen käymä keskustelu surmapaikalla
-Ns harmiton kilikali mies, henkisesti järkkynyt kulkuri vrt kylmän laskelmoiva toiminta.
-Ei kestänyt painetta. (kuika olisi paineen alaisena suoriutunut kaikesta?)

Runar Holmströmin syyllisyydestä ei ole saatu koskaan riittävän vakuuttavaa näyttöä. Holmströmin syyttömyyden puolesta puhuu moni asia, yllä on mainittu joitakin. Täsmennän ja lisään joitakin vielä:

1. Holmström ei tunnustanut koskaan virallisissa kuulusteluissa murhanneensa tyttöjä.

2. Holmström vakuutti kirjeessään syyttömyyttään: " En voi missään tapauksessa tunnustaa syyllisyyttäni tekoon, jota en ole tehnyt." Lisäksi itsemurhaviestissä ilmaisi saman: " Olen syytön".

3. Tutkimuksissa kävi ilmi, että murhaaja(t) tunsi entuudestaan murhapaikan maaston.

4. Holmström ei ollut syyllistynyt koskaan henkirikokseen. Hän oli ennen muuta varas ja murtomies. Hänet oli tuomittu viimeksi 1948. Tulilahden uhreilta saatu ryöstösaalis oli mitätön.

5. Miksi Holmström olisi tehnyt määrätietoisen, työlään ja aikaa vievän peittelyoperaation. Toiminta olisi ollut varsinkin ulkopaikkakuntalaiselle surmaajalle riskaabelia, koska riski siitä että esim. aamuiset kalastajat ym. kulkijat olisivat havainneet surmaajan, oli melko suuri. Holmström olisi todennäköisesti kiirehtinyt rikospaikalta heti pois. Poliisin suorittamassa kokeessa yksi vahva mies selviytyi tehtävästä annetun ajan puitteissa, mutta hänen oli tiedettävä koko ajan tarkkaan mitä teki. Peittelyoperaatio viittaa pikemminkin kahteen tekijään.

6. Tyttöjen suohaudan kaivuuseen käytetty lapio oli peräisin n. 1 km:n päästä talosta, jossa oli vihaiseksi tunnettu koira. Koira ei haukkunut tuona yönä. Kuka ulkopuolinen lähtee etsimään lapiota kilometrin päästä, jossa on vielä vihainen koira?

7. Suohaudalle laitetun kuusentaimen oli katkaissut vasenkätinen henkilö. Holmström oli oikeakätinen.

8. Surma-aseena käytettyä teräasetta ei löytynyt. Tutkimuksissa Holmströmin puukon jäljet sopivat vain 8 mm:n pituiselta kohdalta suohaudan naamioimiseksi vuoltuihin näreisiin. Se oli liian kaukaa haettu ja liian sattumanvarainen seikka kelvatakseen todisteeksi.

9. Polkupyörät upotettiin järven/lahden syvimpään kohtaan. On tietysti olemassa sattuman mahdollisuus, mutta tämä ei ole kovin todennäköinen. Miksi polkupyöriä ei löydetty ensimmäisissä naarauksissa ja sammakkomiehen suorittamissa etsinnöissä?

10.Holmströmin hallusta ei löydetty tytöille kuulunutta omaisuutta, arvokkaimpana Einen rannekello ja Riitan Kamera. Kukaan ei ole kertonut H:n niitä myöskään kaupitelleen.

11. Uhreille kuuluneita tavaroita, lähinnä vaatteita löytyi vielä heinäkuussa 1960 Varkauteen johtavan maantien varrelta. Tavarat olivat löydettäessä niin hyväkuntoisia, että ne oli todennäköisesti tuotu sinne talven 1960 jälkeen. Holmström oli pidätettynä syksystä 1959 asti.

12. Tulilahden jutun syyttäjä Viljo Laaksonen oli todennut ettei hän usko Holmströmin syyllisyyteen. Siihen ei uskonut myöskään aina kuolemaansa saakka Holmströmin puolustusasianajaja Holger Strömberg. Oikeuden puheenjohtaja Erik Granfelt ei olisi tuominnut Holmströmia silloin tiedossa olleiden hatarien aihetodisteiden perusteella.

Tulilahden kaksoisurman tutkimukset olivat alusta asti hataralla pohjalla.
Kadonneiden tyttöjen etsinnät käynnistyivät verkkaisesti ja väärillä suunnilla.
Rikospaikka sotkettiin yleisön toimesta.
Erilaisten näytteiden otto oli sattumanvaraista.
Ainakin alkuvaiheessa tutkinnalta puuttui selvä organisaatio ja johto.
Muut tutkimukset lopahtivat Holmströmin pidätykseen.

Kyllikki Saaren murhan jälkeen tutkijoilla oli kovat paineet saada murhaaja kiinni ja ratkaista rikos. Holmström oli Saaren murhan päätutkijan Axel Skogmanin "keksintö".

[Scythe]

Kopioitu Tulilahden-palstan vieraskirjalta;
================================
Lähde: RP 12/93
Helsinkiläinen Elina H. muistanee koko ikänsä, että hän yöpyi Tulilahdessa vainajien vieressä heinäkuun 30. päivänä 1959.

Hän oli silloin ainoa yöpyjä leirintäalueella ja autuaan tietämätön siis tyttöjen kohtalosta. Tuona yönä hän kuitenkin kuuli järveltä päin jonkinlaista meteliä ja veneen hankainten natinaa. Jotkut olivat soutelemassa järvellä. Pian kuului myös miesääniä aivan teltan läheltä. Elina H. muisti hyvin lauseparretkin:

-Eikä siihen jäänyt jotain puun juurelle?
-Minä peitin ne.
-Mennäänkö tuonne?
-Ei mennä... voi paukkua.
-Etkö sinäkin ole jo saanut tarpeeksi tällä kertaa?
-Tulee kestämään kauan, ennen kuin niitä osataan kaivata.
-Ei kai poliisi näin pian...

Tuo Uuden Suomen pvm. 30.7. jäi vaivaamaan mieltä ja löysin tuolta aika alusta tällaisen pätkän. Ilmeisesti poliisilla oli tiedossa tämä todistajan kertomus tyttöjen suohaudan löytymisen aikoihin ja siitä oli syntynyt ajatus, että ruumiit oli viety suohautaan ehkä vasta pari päivää surmien jälkeen eli 30.7.

Yleensä monessa lähteessä peittelyoperaatio, varsinkin ruumiiden osalta, on liitetty tapahtuneeksi surmayönä, mikä lieneekin oikea tieto.

[ABC]

^ En usko, että tuo keskustelu voisi olla lähteenä ruumiiden siirto-operaatiolle. Mutta että toinen ruumiista olisi ollut jäykistynyt suohautaan laitettaessa? Ainakin paikalta otetut kuvat puoltavat tätä seikkaa.

[Scythe]

^ En usko, että tuo keskustelu voisi olla lähteenä ruumiiden siirto-operaatiolle. Mutta että toinen ruumiista olisi ollut jäykistynyt suohautaan laitettaessa? Ainakin paikalta otetut kuvat puoltavat tätä seikkaa.

Tuo on tietysti mahdollista, mutta en ole nähnyt missään lähteessä mainittavan, että niin olisi. Ruumiithan olivat suohaudassa ennen löytymistään melkein kuukauden ajan, joten ruumiiden kunto on ehtinyt sinä aikana muuttua.

Hauta oli ojanmuotoinen, pituus 2,8 m, leveys 35-50 cm, syvyys vaihteli 25-58 cm:n välillä. Tyttöjen ruumiit olivat haudassa päällekkäin. Riitan ruumis oli alimpana ja niin tiukassa, että hänet oli todennäköisesti runnottu sinne polkemalla. Riitan yllä oli vaatteita. Alastomaksi riisuttu Einen ruumis oli Riitan päällä. Ruumiiden päälle oli heitetty irrallisia vaatekappaleita.

Aake Jermo: Murha ei vanhene koskaan 1975

[MEG]

7. Suohaudalle laitetun kuusentaimen oli katkaissut vasenkätinen henkilö. Holmström oli oikeakätinen.



12. Tulilahden jutun syyttäjä Viljo Laaksonen oli todennut ettei hän usko Holmströmin syyllisyyteen. Siihen ei uskonut myöskään aina kuolemaansa saakka Holmströmin puolustusasianajaja Holger Strömberg. Oikeuden puheenjohtaja Erik Granfelt ei olisi tuominnut Holmströmia silloin tiedossa olleiden hatarien aihetodisteiden perusteella.



Kyllikki Saaren murhan jälkeen tutkijoilla oli kovat paineet saada murhaaja kiinni ja ratkaista rikos. Holmström oli Saaren murhan päätutkijan Axel Skogmanin "keksintö".

Vaikuttaa että laitat vähän liiaksi "mutkat suoriksi" kannattaisi ehkä pitää tarkempaa lähdekritiikkiä.

-Missä ilmenee että tutkijat pitivät tekijää paikkakuntalaisena tai paikan tuntevana?
-Kyllikki Saaren hauta näreen vuolijaa epäiltiin vasenkätiseksi, mutta missä ilmenee että myös Tulilahden?

-Pitikö syyttäjä Runaria syyttömänä?
Oikeudenpuheenjohtaja ainakin Aake Jermon mukaan sanoi vain, että Runarin tuomitsemisen pelkkien aihetodisteiden perusteella olisi ollut kova paikka lautamiehille.

_Skogmanin mukaantulo tapahtui Runarin kyläläisten tultua kertomaan hänelle Runarin Tulilahtipuheista.

[Scythe]

Vaikuttaa että laitat vähän liiaksi "mutkat suoriksi" kannattaisi ehkä pitää tarkempaa lähdekritiikkiä.

-Missä ilmenee että tutkijat pitivät tekijää paikkakuntalaisena tai paikan tuntevana?
-Kyllikki Saaren hauta näreen vuolijaa epäiltiin vasenkätiseksi, mutta missä ilmenee että myös Tulilahden?

-Pitikö syyttäjä Runaria syyttömänä?
Oikeudenpuheenjohtaja ainakin Aake Jermon mukaan sanoi vain, että Runarin tuomitsemisen pelkkien aihetodisteiden perusteella olisi ollut kova paikka lautamiehille.

_Skogmanin mukaantulo tapahtui Runarin kyläläisten tultua kertomaan hänelle Runarin Tulilahtipuheista.

- Ensinnäkin, en maininnut että tutkijat pitivät tekijää paikkakuntalaisena, vaan:
3. Tutkimuksissa kävi ilmi, että murhaaja(t) tunsi entuudestaan murhapaikan maaston.
Tuo tieto on suoraan Wikipediasta. Jokaiselle asiaan perehtyneelle lienee muutenkin selvää että murhaaja on tuntenut jollakin tapaa maaston.

-Pitikö syyttäjä Runaria syyttömänä?
12. Tulilahden jutun syyttäjä Viljo Laaksonen oli todennut ettei hän usko Holmströmin syyllisyyteen.
Hän oli todennut sen ainakin kerran vaimolleen, Jorma Palon äidille. Minulla ainakaan ei ole mitään syytä kyseenalaistaa Palon äidin kertomusta.
(Jorma Palo:Bodomin arvoitus s.90)

Oikeuden puheenjohtaja Erik Granfelt sanoi sanatarkasti Jermolle näin:
" Olen pohtinut pohtimasta päästyänikin, millaisen tuomion olisin langettanut, jos minun olisi se täytynyt tehdä. Tuomio olisi pitänyt antaa pelkkien indisioiden, pelkkien aihetodisteiden perusteella, eikä niitä mielestäni ollut riittävästi."
(Aake Jermo: Murha ei vanhene koskaan s. 142)

Skogman oli pyydetty mukaan Tulilahden kaksoissurman tutkimuksiin jo ennen kuin Runarin kyläläiset kertoivat hänelle Runarista ja ennen kuin Runar yhdistettiin Tulilahteen.
(Aake Jermo: Murha ei vanhene koskaan s. 111-112, 115-116, 119)

7. Suohaudalle laitetun kuusentaimen oli katkaissut vasenkätinen henkilö. Holmström oli oikeakätinen.
(Matti Paloaro - Jorma Palo: Luottamus tai kuolema! s. 107, 110)
Tämä tieto on sikäli problemaattinen, että ainakaan minulla ei ole vielä tiedossa mihin tuota tietoa vertaisi. Lähteen lopussa on kyllä varsin pitkä lähdeluettelo, josta tieto voisi löytyä.

[merzi]

mitäs jos ihminen onkin ns. molempikätinen ? jompikumpi puoli olisi vahvempi mutta silti onnistuisi niin kirjoittaminen vasemmalla kädellä kuin oikeallakin, ja mitähän muutakin sitten osaisi? ja pystyisi.

[Scythe]

mitäs jos ihminen onkin ns. molempikätinen ? jompikumpi puoli olisi vahvempi mutta silti onnistuisi niin kirjoittaminen vasemmalla kädellä kuin oikeallakin, ja mitähän muutakin sitten osaisi? ja pystyisi.

Tiedän aivan lähipiiristä yhden vasenkätisen henkilön jolla onnistuu tekeminen molemmille käsillä aika hyvin, mutta sekin henkilö käyttää luonnostaan aina vasenta jos vaan voi. Oli opetettu koulussa 40-50 -luvulla kirjoittamaan oikealla, mutta kirjoittaa silti vasemmalla.

Päinvastaisia tapauksia en ainakaan minä tiedä, että oikeakätisen vasen olisi yhtä tai lähes yhtä vahva tekemiseen. Esim. Itse tartun oikeakätisenä aina vasemmalla kädellä kohteeseen ja teen vaikkapa katkaisun oikealla, jos vain on tilaa tekemiseen. Sen tekee niin ihan luonnostaan, niin katkaisen puun taimenkin.