Maahanmuutto repii (kansaa kahtia)

[URSA]

Tuhansien eurojen opiskelu­paikka Suomesta on joillekin tulijoille jopa haitaksi, sanoo asiantuntija

Rahattomat ulkomaalaiset opiskelijat altistuvat Suomessa hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle, sanoo koordinaattori Venla Roth.
”Velkaantuneille, täysin toisen elintason maista tuleville ei välttämättä ole aina parhaaksi, että he saavat tulla Suomeen”, hän kommentoi.
Lupaehtoja aiotaan kiristää.


17:00

Suomeen on syntynyt huolestuttava halpa­työvoimalle ja riistolle altis väestöryhmä, sanoo Venla Roth. Hän on oikeustieteen tohtori ja valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori.

Roth tarkoittaa EU:n ulkopuolelta Suomeen maksullisille englannin­kielisille linjoille tulleita opiskelijoita ja heidän perheen­jäseniään. Eniten tulijoita on ollut Bangladeshista, Nepalista, Sri Lankasta ja Pakistanista.

Moni on velkaloukussa, koska lukuvuosi­maksut maksavat tuhansia, jopa kymmeniätuhansia. He etsivät Suomessa epätoivoisesti töitä. He eivät ole oikeutettuja opinto- tai asumistukeen.

HS kertoi aiemmin tänään sunnuntaina kolmesta Suomeen tulleesta opiskelijasta. Heitä ovat hyväksikäyttäneet esimerkiksi ravintola-, metsä- ja hyvinvointi­alan yrittäjät. Voit lukea jutun tästä.

Venla Roth kertoo saavansa koko ajan tätä ryhmää koskevia viestejä turvallisuus­viranomaisilta, hyvinvointi­alueilta, oppilaitoksilta, järjestöiltä ja kirkon diakoniatyöstä.

Työtä tai asuntoa hakeneet opiskelijanaiset ovat kohdanneet seksuaalista väkivaltaa. Aasiasta ja Afrikasta tulleita lapsiperheitä elää varattomina jaetuissa ja kalustamattomissa asunnoissa.

Rothista koulutukseen perustuvan maahanmuuton lisäämisessä on ollut hyvät aikeet. On haluttu lisätä Suomen elinvoimaisuutta, vastata tulevaisuuden työelämä­tarpeisiin. Riskienhallinnassa on kuitenkin epäonnistuttu.

”Yksi riskeistä on hyväksikäyttö ja ihmiskauppa. Näemme sitä työperäisessä maahanmuutossa. Tulemme yhä enemmän näkemään riskien toteutuvan myös koulutusperusteisessa maahanmuutossa, ellei toimiin hyväksikäytön ehkäisemiseksi ryhdytä.”

”On tärkeää ymmärtää, että velkaantuneille, täysin toisen elintason maista tuleville ei välttämättä ole aina parhaaksi, että he saavat tulla Suomeen”, Roth sanoo.

”He kantavat liian suuria yksilötason riskejä, eikä meillä yhteiskuntana ole heille tarjota riittäviä turvaverkkoja, kun asiat menevät pieleen.”

Yksin ammattikorkea­kouluissa on viime vuosina aloittanut yli 4 000 lukukausimaksuja maksavaa opiskelijaa vuodessa. Venla Roth sanoo, että koulujen vastuusta tulisi puhua.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden oleskeluluvan saamista helpotettiin vuonna 2022.

Sen jälkeen Suomeen on tullut vuosittain yli 8 000–9 000 lukukausi­maksuja maksavaa uutta opiskelijaa. Opiskelijan perheen­jäsenenä oleskeluluvan on saanut vielä useampi, viime vuonna yli 12 000 ihmistä.

Opiskelijoiden ongelmissa on korostunut niin sanottujen koulutusagenttien rooli. HS kirjoitti agenteista kesäkuussa.

Oppilaitokset Suomessa käyttävät opiskelijoiden rekrytointiin välityspalveluja. EU:n ulkopuolella toimii myös lukemattomia pieniä välitystoimistoja, joilla ei ole yhteyksiä tai toimeksiantoja kouluilta. Joukossa on jopa huijareita.

Rajavartiolaitos tutkii törkeänä kiskontana tapausta, jossa satoja myanmarilaisia on houkuteltu Suomeen ammattiopintoihin.

Myös työ- ja elinkeino­ministeriön mukaan Suomeen saapuneiden kansainvälisten opiskelijoiden ”haasteiden taustalla on usein ulkomaisten koulutusagenttien harhaanjohtava mainonta esimerkiksi työllistymis­mahdollisuuksista sekä velkaantuminen kalliista välitysmaksuista”.

Lupaehtoja ollaan nyt kiristämässä. Hakijan on jatkossa todistettava tarkemmin toimeentulonsa ja kielitaitonsa.

Perheen tulo olisi sallittua vasta, kun opiskelija on ollut vuoden Suomessa.

Näitä muutoksia Roth pitää hyvänä.

”Jos perheen saisi mukaan vasta, kun on ollut täällä hetken, voisi opiskelija kenties ehtiä saada realistisemman käsityksen elinkustannuksista Suomessa.”

https://www.hs.fi/feature/art-2000012125084.html

[URSA]

Jo­kai­nen marja on euro" – Maa­han­muut­ta­ja­pa­ris­kun­ta työl­lis­ti itsensä mus­ti­koil­la ja etsii nyt lisää poi­mi­joi­ta ja per­kaa­jia

Turkista Ilmajoelle muuttanut pariskunta ryhtyi poimimaan mustikoita. Nyt he etsivät poimijoita ja perkaajia vastatakseen suureen kysyntään sekä kannustaakseen muita maahanmuuttajia töihin aikana, jolloin marja-ala kärsii työvoimapulasta.

22.7.2026 0:10

Turkkilainen Harun Çınar lähtee mustikkametsään tienatakseen rahaa.

Yksi kesän kuumimmista päivistä ei tunnu tukalalta metsän siimeksessä. Mustikka-apajilla päivää rytmittävät lintujen laulu ja seuraa pitävät hyttyset.

Juuri alkanut työpäivä näyttää lupaavalta: minne tahansa katse kääntyy, siellä näkyy ”metsän kultaa”.

Pitkähihaiseen paitaan ja housuihin pukeutunut Harun Çınar poimii mustikoita tottuneesti. Tänään on tarkoitus kerätä viisi sangollista.

Hyvät ansaintamahdollisuudet houkuttelivat myös Harun Çınarin mustikkametsään.

– Hiljaisuus on ihanaa, Çınar kertoo suomeksi.

Turkin Istanbulista kotoisin oleva Çınar ei ollut tottunut metsässä kävijä vielä vähän aikaa sitten. Nyt hän etenee suomalaisessa luonnossa varmoin askelin.

– Pelkäsin ennen hämähäkkejä. Nyt en pelkää metsässä mitään.

Suuri kysyntä

Ilmajoelle turvapaikanhakijoina saapuneet Harun ja hänen vaimonsa Sena myyvät mustikoita sosiaalisessa mediassa. Mustikat päätyvät kuluttajille SED Mustikka -nimen kautta.

– Meillä oli toimeentulohaasteita Suomessa, joten löysimme tämän keinon mennä eteenpäin.

He kertovat, että tilauksia on tullut todella hyvin. Suuren kysynnän vuoksi he ovatkin koittaneet palkata apujoukkoja mustikanpoimintaan sekä perkaamiseen.

– Innokkaita on todella vaikea löytää, Sena harmittelee.

Pariskunta haluaa kannustaa maahanmuuttajia työntekoon ja tarjota heille mahdollisuuden ansaita tuloja.

– Tavoitteemme ei ole pelkästään oma toimeentulomme, vaan myös auttaa ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea, kuten mekin olemme tarvinneet. Haluamme, että muillakin maahanmuuttajilla on mahdollisuus ansaita rahaa omalla työllään.

Halu tehdä töitä

Kaupankäynti ei ole pariskunnalle uutta. Tammikuussa 2024 Suomeen paenneella perheellä oli kotimaassaan oma yritys. Firmassa Harun valmisti naisten nahkakenkiä ja Sena toimi kirjanpitäjänä.

Perheeseen kuuluvat myös Emir, 4, ja Defne, 1. Sena kertoo perheen olleen taloudellisesti hyvässä asemassa. Sitten kaikki muuttui.

– Mieheni joutui ongelmiin, kun hän arvosteli presidentti Recep Tayyip Erdoğania viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter). Sen seurauksena jouduimme jättämään kotimme.

Ulkoministeriön matkustustiedotteessa kerrotaan, että Turkin valtioon ja maan johtoon suhtaudutaan erittäin vakavasti. Sosiaalisen median postauksissa tulee olla varovainen ja hillitty.

Syksyllä Çınarit jatkavat suomen kielen opintoja Etelä-Pohjanmaan Opistolla. Sitä ennen poimitaan mustikkaa. Sitten on puolukoiden ja sienien vuoro.

– Haluamme tehdä töitä ja rakentaa hyvää tulevaisuutta ahkeruudella.

Hyvät ansaintamahdollisuudet houkuttelivat myös Harun Çınarin mustikkametsään.

– Harun on innoissaan. Hän näkee jokaisen marjan yhtenä eurona. Hänen tavoitteenaan on ostaa kauden lopussa auto, vaimo kertoo.

https://www.ilkkapohjalainen.fi/jokaine ... y/13585230

Kommenteissa:

Hyvä,hyvä
Suomalaiset laiskoja eikä osata poimia marjoja,hävettää. Metsissä tosiaan on nyt mustikkaa!

Siis tänne tulee tavallisia turkkilaisia hakemaan turvapaikkaa haukuttuaan ensin pressaa somessa? Ja tässäkään jutussa ei ole kyse itsensä elättämisestä vaan auton hankkimisesta. Eikä kerrota mistä ne marjat poimii, miten sinne kulkevat ja millä kuljettavat marjasangot pois metsästä kun ei ole autoa.

Olisivat rakentaneet hyvää tulevaisuutta Turkissa pysymällä poissa somesta. Sekö ei muka tiennyt ettei pressaa haukuta?

Sinänsä olisi hyvä jos mamut korvaisi aasialaiset poimijat.

Pääkaupunkiseudulla näkee ulkomaalaisia poimimassa joka koiran kusetuspuistossa ja teiden vierustoilla likaista marjaa.

[Ifigeneia]

No no. Rajakkeja (itse olen nuivisti, tykkään siitä sanasta eniten), eli natseja tai persuja (persu on nykyään yhtä paha kuin natsi) nimenomaan haukutaan eniten siitä, että kun mikään ei kelpaa kun ulkkiksista on kyse. Tyypit ovat tulleet tänne töihin, niin nythän pitää olla onnesta soikea. Ja tietenkään he eivät kerro mistä marjat nyppivät, kun eivät halua kilpailua.

Mutta perin merkillistä kyllä että tänne ei kukaan pysty muuttamaan heittäytymättä turvapaikanhakijaksi... Kohta näitä tulijoita varmaan sitten riittääkin, kun nämä ovat vinkanneet että kannattaa aukoa päätään pressaa vastaan, niin sitten saa kultaisen passin suoraan Suomeen tullakseen. Käytännöllistä & näppärää.

[Zessie]

Missään tapauksessa ei saa houkutella uusia ihmisiä Suomeen mustikanpoiminnan ansaintamahdollisuuksilla! Ensinnäkin mustikan poiminnalla voi toki saada (harva) superpoimija kivan kesäansion maksimi luokkaa 10000 € - miinus kulut esim. bensat ja asuminen. Siis vuodeksi jäisi nettona maks. noin 850 €/kk tai sitten käytännössä ei juuri mitään, jos kesän asumis- ja bensakulut huomioidaan, kuten onkin nähty tähän mennessä. Siis kiva taskuraha kesälomalta ehkä, jos muuten asut jo täällä ja olet täällä jo töissä.
Toisaalta erilaiset taudit liittyen mustikkaan ja myös ihmisiin esim. tappava myyräekinokokki ovat jo vaarassa levitä Suomeen, joten näkisin että mustikoiden poiminen pitäisi ehdottomasti jättää vain paikallisten asukkaiden iloksi. Mieluummin vähemmän mustikkaa mutta vaaratonta ja tervettä marjaa tulevaisuudessakin!

[Ifigeneia]

Elämäni pahin influenssa minulla oli loppuvuodesta 2016 sikäli, että sain myös nestettä keuhkoihin ja keuhkokuumeen, yskin kuukausia ja lopulta fasettilukon selkääni. Lisäksi verenpaine oli koholla ja sydänkäyrä viturallaan. Astma tietysti paheni.

Miltei joka päivä olin ollut tuolloin yhtä aikaa bussissa turvisukkojen kanssa. Ei tarvinne kummoinenkaan matemaagikko olla päätelläkseen että se tauti tuli näiden äijien mukana.

[Huutaja Jaana]

Elämäni pahin influenssa minulla oli loppuvuodesta 2016 sikäli, että sain myös nestettä keuhkoihin ja keuhkokuumeen, yskin kuukausia ja lopulta fasettilukon selkääni. Lisäksi verenpaine oli koholla ja sydänkäyrä viturallaan. Astma tietysti paheni.

Bussit 500 ja 510 ja idän metro on NO-GO.

[URSA]

Missään tapauksessa ei saa houkutella uusia ihmisiä Suomeen mustikanpoiminnan ansaintamahdollisuuksilla! Ensinnäkin mustikan poiminnalla voi toki saada (harva) superpoimija kivan kesäansion maksimi luokkaa 10000 € - miinus kulut esim. bensat ja asuminen. Siis vuodeksi jäisi nettona maks. noin 850 €/kk tai sitten käytännössä ei juuri mitään, jos kesän asumis- ja bensakulut huomioidaan, kuten onkin nähty tähän mennessä. Siis kiva taskuraha kesälomalta ehkä, jos muuten asut jo täällä ja olet täällä jo töissä.
Toisaalta erilaiset taudit liittyen mustikkaan ja myös ihmisiin esim. tappava myyräekinokokki ovat jo vaarassa levitä Suomeen, joten näkisin että mustikoiden poiminen pitäisi ehdottomasti jättää vain paikallisten asukkaiden iloksi. Mieluummin vähemmän mustikkaa mutta vaaratonta ja tervettä marjaa tulevaisuudessakin!

Juu ei missään tapauksessa. Marjastuksella ei todellakaan saa kasaan koko vuoden toimeentuloa. Kyse on kausityöstä jolla voi tienata hyvin vain jos säästää tienaamansa rahat, asuu yhteismajoituksessa ja palaa kotimaahansa missä normaali tulotaso on alempi.

Siksi ihmettelenkin tuota hehkutusjuttua kun yksi turviksena tullut turkkilainen on poiminut muutaman sangollisen ja nyt jutussa hehkutetaan miten turvapaikanhakija on niin ahkera.

Sitäkin ihmettelen mielessäni tuossa uutisjutussa kun siinä hehkutetaan miten marjatulot on verovapaita. Mutta ne silti vaikuttaa Kelan tukiin joita varmasti maksetaan perheelle.

[Ifigeneia]

Keski-ikäisissä tuttavissani on monta yksilöä, kumpaakin sukupuolta, jotka kaikki miltei asuvat metsässä parhaaseen sienestys- ja marjastusaikaan. Eipä näitä tunnollisia ihmisiä kukaan koskaan kehu (paitsi minä). Joka saatanan vuosi vaan ulinaa että marjat ja sienet mätänee metsään. Missä muka? Itse en edes lähde mustikkaan, koska siellä on niin monta mummoa perse pystyssä että ei kiinnosta niistä marjoista tappelu.

Muutenkin joskus ärsyttää että maahanmuuttajia kehutaan täsmälleen samoista asioista, joita moni iäkkäämpi suomalainen tekee ihan defaultina vuodesta toiseen. Ilmeisesti oletusarvona on että muukalaiset kumminkin tulevat tänne vain rönöttämään pahnoillaan tumput suorina, joten sellaisia jotka oikeasti tekevät jotain, pitää kehua kuin pikkulapsia. "Kato äiti mää otatin ihan ite!"

Jos osa suomalaisista vihaa niin paljon metsiä että haluaisi kaataa ne kaikki, ettei siellä sitten paljon marjastella eikä sienestellä, niin sillehän me metsämyönteiset emme sitten mitään mahda. Kunhan vaan inisemme keskenämme ja kirjoittelemme adresseja. Mutta tietty jos jonkin ulkkiksen kehuskelu metsähommista jotenkin muuttaa tuon asian, niin hyvä. (Ei muuta, en usko.)

[viivahattu]

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012166368.html

Helsinki myllää lasten kouluja uusiksi – HS: Taustalla oppilaiden heikko suomen taito

Helsinki otti uuden keinon käyttöön puuttuakseen alueiden eriytymiseen.


Helsinki laittaa joidenkin itäisten kaupunginosien lasten lähikoulut uusiksi jo vuoden päästä. Asia käy ilmi maaliskuisesta kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätöksestä.

Muutos koskee Myllypuron peruskoulua, Itäkeskuksen peruskoulua, Hertsikan ala-asteen koulua ja Herttoniemen yhteiskoulua. Kesäkuussa kaupunki päätti muutoksista myös Mellunkylässä ja Vartiokylässä.

Muutoksen myötä joidenkin lasten koulumatkat muuttuvat. Helsingin Sanomat nosti asian esille kolumnikirjoituksessa.

Koulujen muutoksia on perusteltu oppilasmäärän tasaamisella. Esimerkiksi Myllypurossa oppilaiden määrä vain kasvaa ja koulu on nyt jo äärirajoilla. Etenkin ruokailun ja välituntien järjestäminen on haastavaa.

Helsingin Sanomat kirjoittaa, että muutoksen taustalla on myös huoli asuinalueiden eriytymisestä eli siitä, että työttömyys, matala koulutus ja vieraskielisyys keskittyvät tietyille alueille.

Eriytyminen tuo lisähaasteita kouluihin.

Itäkeskuksen oppilasmäärä pienenee, mutta koulussa on toisenlaisia haasteita, etenkin suomea äidinkielenään puhuvien vähäinen määrä, HS kirjoittaa.

Ratkaisuna uuden Puu-Myllypuron alueen lapset siirretään Itäkeskukseen kouluun. He aloittavat uudessa koulussaan jo vuoden kuluttua.

– Nyt virkakuntakin sanoo sen ääneen: mikäli Puu-Myllypuron lapsia ei siirretä Itäkeskukseen, vaarana on, että Itäkeskuksen oppilaat eivät opi suomea, HS kirjoittaa.

No mitenkäs tämä nyt sitten on mahdollista? Eihän meidän pitänyt olla Ruotsin tiellä, eikä mitään Ruotsin tietä pitänyt edes olla olemassa! Mutta mikäs tässä, in Finland we have this thing called reilu meininki ja se on nyt Puu-Myllypuron lapset teidän harteillanne, että Lähi-itäkeskuksen mamut oppivat suomea. Katsokaakin, että hoidatte hommanne hyvin, tai violettitukkainen vasurilesbo tulee rääkymään teille, että olette epäonnistuneet uussuomalaisten kotouttamisessa, senkin rasistit.

Tässä taisi samalla varmistua se, että kantislapsiperheet pakenevat Puu-Myllypurosta jos suinkin voivat ja siitäkin tulee matughetto, elleivät sitten sinkut ja lapsettomat tai jo lapsensa maailmalle laittaneet pariskunnat pelasta ja osta niitä lapsiperheiden asuntoja. Mitä en pidä kauhean todennäköisenä.

[Huutaja Jaana]

Tässä ei käy niin että apinat muuttuvat ihmisisksi vaan niin että ihmiset muuttuvat apinoiksi.

[URSA]

Koulukohtaiset luvut Helsingistä: Näin paljon S2-oppilaita todella on – Itäkeskuksen luku pysäyttää

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ada4 ... c0835baeee

Iltalehden uutisotsikko tänään. Juttu vain tilaajille.

Onko kivapuheen aika ohi?

[Carelin]

Koulukohtaiset luvut Helsingistä: Näin paljon S2-oppilaita todella on – Itäkeskuksen luku pysäyttää

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ada4 ... c0835baeee

Iltalehden uutisotsikko tänään. Juttu vain tilaajille.

Onko kivapuheen aika ohi?

Tuo s2 tarkoittaa sitä, että erityisopettajan pitäisi olla mukana opettamassa ja antamassa erityistukea. Eli pienryhmä, jossa muutama erityistukea tarvitseva yhden erityisopettajan opissa kerrallaan. Kun luokka on täynnä noita s2 oppilaita, niin pitäisi olla useampi erityisopettaja luokan mukana. Vaatii siis erityisosaamista opettaa näitä erityisiä. Siihen on laaja-alainen erityisopettaja olemassa, joista jo iso pula muutenkin. Yleensä nämä opettaa ja konsultoi koulussa esim. Niin että kaikilla seiskoilla on yhteinen erityisope. Nyt niitä siis pitäisi olla joka luokalla useampi opettamassa. Mahdotonta ja helvetin kallista.

[Bird]

Tuo ^ ei kyllä pidä paikkaansa, yleisellä tasolla ainakaan. Siinä vaikuttaa menevän kaksi asiaa sekaisin.

S2-opetus ei ole mikään tuen muoto eikä erityisopetusta. Se kuuluu yhtenä osana äidinkieli ja kirjallisuus -aineeseen. S2 -oppilaille on tätä opettavat opettajat ja sitä voidaan opettaa joko osittain erillisessä, erillisessä ryhmässä tai samaan aikaan S1-opetuksen kanssa. Ko. opettajat opettaa kuitenkin muutakin eli eivät ole vain S2-oppilaille.

Ts. S2-opettaja ei lähtökohtaisesti ole mikään erityisopettaja, jonka tehtävänä olis opettaa pienryhmissä erityistä tukea tarvitsevia S2-oppilaita.

[Marokon Kauhu]

easypeasyjappaneasy.jpeg (37.86 KiB) Katsottu 278 kertaa

Perulainen Nayele muutti Suomeen – Yksi asia järkytti heti: ”Tätä ei ikinä tapahtuisi kotimaassani”

https://www.iltalehti.fi/asumisartikkel ... 0fed8048ef

Krhm, tota....
Tervetuloa Suomeen Nayele

[URSA]

Ammatti­korkeakoulujen kansainväliset hakijamäärät romahtivat – rehtori: ”He tarvitsevat töitä elääkseen”

Maailman onnellisimman maan titteli houkuttelee, mutta tieto Suomen vaikeasta työttömyydestä saa hakijat epäröimään.

Kansainväliset opiskelijat ovat pyrkineet ammattikorkeakouluihin reippaasti aiempaa vähemmän, Videosoitin

17:15

Juttu tiivistettynä

Kansainvälisten hakijoiden määrä ammattikorkeakouluihin on romahtanut viidesosaan: 60 000:sta 12 000:een.

Suurin syy on Suomen huono työllisyys. Etelä-Aasiasta tulevat opiskelijat tarvitsevat töitä elääkseen.

Viime vuonna voimaan tullut 100 euron hakemusmaksu on myös vähentänyt hakijoita.

Pohjalaismaakunnissa tarvitaan kansainvälisiä osaajia teollisiin investointeihin.

Suomalaisiin ammattikorkeakouluihin haki tänä vuonna runsaat 12 000 opiskelijaa muun muassa Etelä-Aasian maista. Määrä on romahtanut parin vuoden takaisesta yli 60 000 hakijasta.

Esimerkiksi Haaga-Helia-ammattikorkeakouluun haki tänä vuonna enää 1 200 kansainvälistä opiskelijaa ja huippuvuonna 2023 noin 25 000

Yksi suurimmista syistä on Suomen huono työllisyystilanne.

Kokkolassa päätoimipaikkaansa pitävään Ammattikorkeakoulu Centriaan on tänä vuonna hakenut noin tuhat ulkomaalaista opiskelijaa. Kuumimman hakuryntäyksen aikana vuonna 2023 ulkomailta oli hakijoita jopa yli 13 000.

Centrian rehtori ja toimitusjohtaja Tapio Huttula painottaa, että työ- ja harjoittelupaikka ovat erittäin tärkeitä, kun Etelä-Aasian köyhistä oloista tullaan opiskelemaan.

– He tarvitsevat töitä elääkseen. Koko perhe on saattanut sijoittaa, investoida tähän opiskelijaan ja sen takia ajatus on, että täälläkin pitää pystyä tienaamaan ja elättämään itseään.

Muu maailma vaikuttaa

Myös Suomen hakujärjestelmän muutokset vaikuttavat hakijamääriin.

Vuonna 2025 voimaan tuli 100 euron hakemusmaksu korkeakouluopintoihin EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta. Maksulla yritettiin karsia niitä, joilla ei ole valmiuksia opiskella Suomessa. Se onkin vaikuttanut, arvioi Huttula.

Suomen oppilaitokset kilpailevat maailmanlaajuisesti opiskelijoista ja kilpailu on kovaa. Esimerkiksi USA:lle, Britannialle ja Australialle koulutusvienti on bisnestä.

Korkeakouluissa lukukausimaksu EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville otettiin käyttöön vajaa kymmenen vuotta sitten. Centriassa maksu on noin 10 000 euroa. Pian astuu voimaan niin sanottu täyskatteellisuus eli se, että lukukausimaksulla on katettava kaikki opetuksesta oppilaitokselle koituvat kulut.

Tähän mennessä suomalaisiin ammattikorkeakouluihin on haettu varsinkin Bangladeshista, Nepalista, Pakistanista, Intiasta ja Kiinasta. Nyt Etelä-Aasian maissa on Huttulan mukaan herätty keskustelemaan siitä, pitäisikö aivovuotoa muualle ehkäistä.

https://yle.fi/a/74-20240386

"Koko perhe on saattanut sijoittaa, investoida tähän opiskelijaan ja sen takia ajatus on, että täälläkin pitää pystyä tienaamaan ja elättämään itseään." Ajatella että pitää pystyä elättämään itsensä vieraassa maassa vaikka ei ole näköjään oikeasti edes satasta hakemusmaksua varten.