Ross Sullivan kirjoitti: Su Elo 16, 2026 4:33 pm
Kalle-Ville kirjoitti: Su Elo 16, 2026 12:19 pm
Ross Sullivan kirjoitti: La Elo 15, 2026 6:01 pm
Sinulla on oikeus tunteisiisi. Wikipedia ei muuten ole lähtökohtaisesti niin epäluotettava kuin monet luulevat. Toisin voi myös todeta, että mikään tietosanakirja ei ole erehtymätön, ja useampia ei voi edes päivittää tai korjata, jos sille on tarve (toisin kuin Wikipediaa). Kuten jo totesin, niin ei Wikipedian kyseisessä artikkelissa ole virhettä.
"Logiikkasi" nimenomaan on ihan hullu. Ei lain ankaruus tai tuomion pituus tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi pitää tekoja tässä samassa törkeysjärjestyksessä. Ajatus siitä, että Suomen oikeusjärjestelmä (tai tuomioistuimet) olisivat jonkinlainen pyhä ja aina oikeassa oleva politbyroo on todella erikoinen.
X voidaan tuomita murhasta, mutta katsoa syyntakeettomaksi ja jättää kokonaan rangaistukseen tuomitsematta. Minulla on se käsitys aika vahvastikin, että harvemmin hulluja somessa lynkataan tai mediassa. En minä esim. alkaisi lynkata Ior Bockin tappanutta henkilöä, enkä osaa edes hänen tekoon pitää törkeänä (tehty psykoosissa). Sille henkilölle, joka ampui jengiläisen Puotilassa, olisin antanut mitalin ja stipendin rangaistuksen sijaan.
Sinä nimenomaan menet täysin tunteillasi näiden kahden rikoksen törkeysarvioinnissa.
Tuomioistuin nimenomaan tekee henkirikoksen törkeysarvion arvioidessaan onko se niin törkeä kokonaisuutena arvostellen, että sen katsotaan olevan murha.
Sinulla on yksinkertaisimmatkin perusasiat hukassa!
Sinun mielestäsi hullun psykoosissa tekemä murha on törkeämpi kuin syyntakeellisen tekemä tappo. Mielestäni asia ei ole näin yksinkertainen.
Siihenhän on syyt, että esim. syyntakeettomat jätetään rangaistukseen tuomitsematta.
Kysymys ei ole minun mielipiteestäni, vaan sinun käsityskyvyn puutteesta ymmärtää rikoksen törkeyttä, minkä tuomioistuin aina arvioi niin, että kaikkein törkeimmällä tavalla tehdyt tapot ovat murhia.
Tekijän syyntakeisuus on eri asia kuin teon törkeys, sillä syyntakeetonkin voi tehdä murhan, vaikka hän ei kykene ymmärtämään sairautensa vuoksi sitä, mitä on tehnyt poikkeuksellisen törkeällä tavalla.
Murha on Suomen rikoslain 21 luvun 2 §:n mukaan tapon törkeä tekomuoto, jonka rikostunnusmerkistö edellyttää vähintään yhden laissa määritellyn ankaroittamisperusteen eli kvalifiointiperusteen täyttymistä sekä teon kokonaisarvostelun törkeyttä. Lain mukaan rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi, jos tappo tehdään jollakin seuraavista tavoista:
1. Lakisääteiset kvalifiointiperusteet
Vakaasti harkiten: Teko on ennalta suunniteltu, harkittu tai kylmäverisesti toteutettu (esim. palkkamurha tai pitkään valmisteltu teko).
Erityisen raa’alla tai julmalla tavalla: Uhrille aiheutetaan pitkäkestoinen tai voimakas kärsimys, tekotapa osoittaa poikkeuksellista säälimättömyyttä tai uhri on puolustuskyvytön.
Vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen: Teko vaarantaa kohteen lisäksi useiden muidenkin ihmisten hengen tai terveyden (esim. räjäytys tai ammuskelu julkisella paikalla).
Virkamiesperuste: Uhri on virkamies, joka tapetaan hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta, tai teko tehdään virkatoimen vuoksi (esim. poliisiin kohdistuva kosto).
2. Kokonaisarvostelulauseke
Pelkkä kvalifiointiperusteen täyttyminen ei automaattisesti tee teosta murhaa. Lain mukaan rikoksen on oltava myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Jos jokin kriteeri täyttyy, mutta tekoon liittyy poikkeuksellisia lieventäviä asianhaaroja, se voidaan tuomita tappona.
Tunnusmerkistön muut vaatimukset
Tahallisuus: Murha on aina tahallinen rikos. Tahallisuuden on katettava sekä itse hengen riistäminen että kyseinen kvalifiointiperuste (esim. tekijän on täytynyt käsittää teon aiheuttavan vakavaa yleistä vaaraa).
Yritys on rangaistava: Jos hengenriisto epäonnistuu, teko tuomitaan murhan yrityksenä.
Ei tuon pitäisi olla lukutaitoiselle ja luetun ymmärtämiseen kykenevälle kovin vaikea ymmärtää, mutta se voi olla vaikeaa, jos omia tunteita pitää vatvoa rikostunnusmerkistöjen kanssa.