Vilho, 14 vuotta, siirtää työkseen kyykäärmeitä

[Eräs1]

Kun sipoolainen Vilho Zeller, 14, nappaa vanhan rakennuksen alta käsiinsä kyykäärmeen, hän tietää heti, että kyseessä on nuori naaras. Hän tietää käärmeistä hämmästyttävän paljon. Tieto on toki tarpeellista, pyöriihän oma yrityskin käärmeiden ympärillä. Vilho nimittäin siirtää kyitä ihmisten tieltä ja rakennustyömailta turvaan.

– Kyyn pahimmat viholliset ovat ihminen, ilmastonmuutos, rakentaminen ja liikenne, Vilho luettelee.

Turvapaikka, jonne hän käärmeitä vie, on kivikkoinen, metsikköinen ja lämmin, eikä sen lähellä ole ihmisiä. Paikassa on myös talvipesä, joka on kyiden talvehtimisen kannalta elintärkeä. Tarkkaa sijaintia hän ei halua kertoa.

– En halua, että ihmiset menevät häiritsemään niitä.

Turvapaikka jääköön salaiseksi. Vilho on vienyt sinne käärmeitä tänä kesänä jo noin kaksikymmentä, sekä koiraita että naaraita. Hän tuumii, että luikertelijoiden määrä alueella voi vielä moninkertaistua.

Yritysidea lähti Vilhon äidiltä, joka toimii ”assistenttina” pojalleen haastattelun aikana. Vilho on siirtänyt käärmeitä viime kesästä asti pientä korvausta vastaan. Suurin osa keikoista sijoittuu ihmisten pihoille ja puutarhoihin. Monella asiakkaalla on kyykammo, pieniä lapsia tai lemmikkejä, kuten koiria tai kissoja.

Kyynsiirtopalvelu Zellerin tavoittaa Facebookista.

Lisää aiheesta oheisesta IL:n linkistä: https://www.iltalehti.fi/piha/a/57a6856 ... 45a32a88c8

[aivoriihi]

^
Tämän kaltaiset uutiset ilahduttavat aina. Nuorta yrittelijäisyyttä, sen sijaan että vingutaan sängynpohjalta käsin siitä, että kesäduuneja ei löydy.

Kyynsuojeluaspektista puhumattakaan! Way to go, Vilho!

Kyynsiirtopalvelu Zeller:

https://www.facebook.com/p/Kyynsiirtopa ... 357359139/

[jotunheimen]

Juu, hieno homma! Milloin alkaa veroista, luvista ja lippulapuista vinkuminen, sekä vääjäämätön virkamiehen voimannäyte, rankaisu yritteliäisyydestä eli homman lopetus alkuunsa?

[Moonshiner]

Kerrassaan mukavaa kun jotkut tuosta maksavatkin. Yritteliästä.

[Ifigeneia]

Hieno homma. Peukku.

[AlsSie]

Olipa ilahduttavaa luettavaa. Tässä yhdistyy yritteliäisyys ja eläinsuojelu. Hienoa.

[URSA]

Näin 14-vuotias Vilho siirtää työkseen kyitä

Vilho Zeller siirtää rauhoitettuja kyykäärmeitä pihoista paikkaan, jonka hän pitää salassa.

12:53

– Hyss, kuuntele ihan hiljaa! Kyyt ovat ihan kuin ilmapalloja.

Vilho Zeller istuu perheensä kotitalon pihaan johtavan soratien varressa Sipoossa.

14-vuotiaalla on edessään vihreäkantinen muoviämpäri ja kädessään paksut, mustat nahkahanskat.

Kyiden on imettävä kokoonsa nähden valtava määrä ilmaa sisuksiinsa, että ne saavat kunnon pelottelusihinän aikaiseksi uhkaavassa tilanteessa, Vilho selittää pullistelua.

Zellerien kotitalo sijaitsee etelään viettävässä rinteessä. Se tarjoaa kyille ihanteellisia pesäpaikkoja. Perheen tontilla onkin ollut käärmeitä kuulemma vähintään yhtä kauan kuin ihmisasukkaita.

Zellerin perhe muutti Sipoonkorven kansallispuiston laitamille kuutisen vuotta sitten Skotlannista, jossa Vilho on syntynyt. Vilhon äiti Peikko Pitkänen kertoo, että poika on ollut kiinnostunut eläimistä, erityisesti matelijoista, aivan pienestä pitäen.

Vilhon isä Wolfgang Zeller on maantieteen tohtori ja Afrikan tutkija. Hänen työnsä vei perheen vuosiksi Skotlannin lisäksi Namibiaan, missä nuori Vilho tottui kohtaamaan eläimiä laajalla skaalalla kameleonteista erilaisiin liskoihin ja käärmeisiin

Viimeisimmällä Namibian reissulla Vilho pääsi auttamaan perhetuttua auton moottoritilaan asettuneen, puolitoistametrisen Anchietan kobran siirtämisessä. Anchietan kobrat ovat erittäin myrkyllisiä, mutta niiden puremaan kuoleminen on hyvin harvinaista, sillä käärme pysyttelee tyypillisesti kaukana ihmisestä.

Suomessa edellinen kyykäärmeen puremasta johtuva kuolema on tilastoitu vuonna 1998. Kuolemantapauksissa mitatattuna ihmiselle vaarallisimpia eläimiä Suomessa ovat hirvi, hevonen, ampiainen, koira ja nautaeläimet.

Idea kyynsiirtopalvelun aloittamisesta tuli Vilhon äidiltä. Ensimmäiset keikat tehtiin kesällä 2025. Tänä kesänä toimeksiantoja on tullut parikymmentä.

Keikat ovat pääosin ihmisten kotipihoissa, joista käärmeet siirretään salassa pidettyyn, syvällä metsässä sijaitsevaan turvapaikkaan. Kyyt herättävät osassa ihmisiä niin suurta raivoa, että Vilho haluaa käärmeitä suojellakseen pitää paikan salassa.

Kesken jutustelun ja Zellerien oman pihan puista tehdyn omenamehun juomisen äiti Peikko nostaa kätensä pystyyn.

Tiedossa on kyynsiirtokeikka Jokelassa.

Tyypillisesti Vilho liikkuu asiakkaiden luo sähköpyörällään. Tällä kertaa matkaa keikalle on yli 40 kilometriä, joten isä Wolfgang lähtee heittämään.

Jokelassa odottaa Sauli Salmikannas. Tämän vaimo Jaana on ottanut yhteyttä Vilhoon ja kyynsiirtopalveluun Facebookin kautta.

Omakotitaloalueen vieressä kulkevan lenkkipolun varrella havaitaan usein kyitä. Salmikankaiden koiraa on purtu kuonoon kotipihassa. Naapurin koiraa taas lenkillä. Parikymmentä vuotta alueella asunut Sauli arvelee niiden ilmaantuneen alueelle sen jälkeen, kun kunta rakensi asuinaluetta rajaavan pellon reunaan ojan.

Ojan myötä alueelle asettuivat sammakot, liskot ja jyrsijät. Niiden perässä tulivat kyyt.

Sauli johdattaa seurueen ojan vierellä seisovan kuusen luo. Vilho jähmettyy paikalleen. Harjaantunut silmä etsii tiheästä risukosta kyyn selän sahalaitaista kuviota. Mitä tummempi käärme, sen vaikeampi sitä on huomata.

– Okei mä näen ne. Niitä on ainakin kaksi.

Vilho lähestyy risukasaa hiiren hiljaa, kädet varovasti levällään.

Kuiva ojanpiennar pöllähtää. Yksi kyy ja heti perään toinen.

– Tuolla on kolmas! Se voi olla vaikea saada.

Vilho juoksee kuusen toiselle puolelle. Kohta heinällä vuoratussa muovilaatikossa on kolmaskin käärme, hetkeä myöhemmin neljäs.

Sauli Salmikannas seuraa toimitusta suu auki.

– Meni ihan kylmät väreet. Näkeehän tuosta, että tiedetään mitä ollaan tekemässä. Salamannopeasti homma hoitoon ja that’s it.

Vilho komentaa porukan pois kuusen luota Salmikankaiden pihaan. Odotellaan hetki sivussa, jos käärmeitä ilmaantuisi vielä lisää.

Sauli Salmikannas kertoo, että naapurustossa suhtaudutaan kyiden läsnäoloon hyväksyvästi. Samalla ihmiset ovat huolissaan erityisesti koirien ja lasten turvallisuudesta.

Hän kertoo uskovansa lajien väliseen yhteiseloon, kunhan käärmeistä ei aiheudu liian suurta uhkaa.

– Vaarallisempiahan vaikka punkit ovat kuin kyyt. Älyttömän hienoa, että on tämmöinen palvelu, Sauli sanoo.

Kyykäärmeen rauhoittamista esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran jo vuonna 1981, mutta lakiin suojelustatus saatiin vasta vuonna 2023, viimeisenä maana Euroopassa.

Kyy on luvallista siirtää pihapiiristä, jos se aiheuttaa vaaraa ihmisille tai kotieläimille. Käärmeen saa tappaa vain hätätilanteessa.

Lakia on arvosteltu siitä, että se jättää yhä porsaanreikiä, jotka mahdollistavat esimerkiksi kyiden pesäpaikkojen tuhoamisen.

Takaisin kuusen luo. Isä Wolfgang bongaa muutaman metrin päästä puusta aurinkoon paistattelemaan tulleen suurikokoisen käärmeen. Vilho toistaa hallitun lähestymisen ja sekunneissa käärme on käsissä.

– Open it! You need to open it now!, kolmikielinen Vilho komentaa muovilaatikon kanssa auttavaa isäänsä.

Laatikossa on viisi käärmettä, uusi yhden keikan aikana tehty ennätys. Vilho heittää yläfemmat isänsä sekä Saulin kanssa.

Lopuksi Vilho antaa Saulille ohjeet käärmeiden ohjaamiseksi pois asutuksen läheltä.

Tarpeettomat risu- ja kivikasat pitää raivata pois. Nurmikko ja heinikko pitää ajaa lyhyeksi. Idea on pitää alue sellaisena, ettei se houkuttele kyiden yleisimpiä saaliseläimiä eli myyriä, hiiriä, sisiliskoja ja sammakoita.

Viiden käärmeen siirrolle tulee hinnaksi 55 euroa. Salmikankaat antavat Vilholle seitsemänkymppiä.

Kotimatkalla Vilho istuu isänsä vieressä etupenkillä laatikollinen kyitä sylissään ja miettii suhdettaan käärmeisiin:

– Kyyt vain haluavat elää aivan samalla tavalla kuin ihmisetkin haluavat. Ja elossa pysyäkseen ne tarpeen tullen puolustavat itseään, aivan samalla tavalla kuin ihmiset. Ihminen nyt on muutenkin suurin uhka ja todennäköisin tuho tälle maailmalle.”

https://yle.fi/a/74-20238178