Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
HansuH kirjoitti: Ma Elo 17, 2026 9:55 pm
Ymmärsin kuulustelupöytä kirjasta, että Laukaassa auto on pesty, mutta Moring on käynyt Jyväskylän Seppälässä motonetissä ja tokmannilla. Kuopion motonetissä ei ollut audiin jotain anturia ja kävi Jyväskylässä 1.9.
Samalla reissulla Seppälän tokmannilla oli Saaran kortilla ostettu mm. Partatrimmeri.
Moring oli tilannut myös jostain jotain osia Audiin, mutta ne jäänyt hakematta postista, kun oli tullut lähtö Helsinkiin.
Tutkijat kysyivät Moringilta sitä miksei hän jatkanut matkaa Jyväskylästä Helsinkiin rikkinäisellä autolla vaan palasi takaisin Vesanto on - matkaa kuitenkin on ja Moring korosti sitä, että auto oli rikki katalysaattorin osalta ja moottorin vikavalo paloi. Auto liikkui vain hitaasti ja pelkäsi auton hajoavan.
Tarvii partatrimmerin ja varmaan horon rahoilla kun on kaiken pilannutkin.
Kirjoitatko ikäänkuin Moringin ajatusten mukaan? Minusta ei ole asianmukaista puhua Saarasta nistinä, horona, pirihuorana tms. Hän on tämän kokonaisuuden uhri kuitenkin.
Näin nimenomaan. En ajattele itse Saarasta mitään alentavaa, vaikka olisi kärsinytkin päihdeongelmista tms.
En ihan ymmärtänyt mistä sellainen käsitys on muodostunut, että minä ajattelisin Saarasta halveksivasti?
Lukemissa tutkintapöytäkirjoissa Moring halveksuu Saaraa ja sitä tutkija häneltä kysyykin miksi, koska on ollut liikkeellä kuitenkin hänen kanssaan huhtikuu- syyskuu.
Vargas81 kirjoitti: Ti Elo 18, 2026 10:25 am
Nillitetään vähän lisää, ruumiskoira ei merkkaa verta, vaan putreskiinia ja kadaveriinia jota ei erity kuin ruumiista, koira numero 2 oli eritekoira joka merkkaa verta, spermaa, sylkeä ja vastaavia eritteitä(yleinen seksuaalirikosten selvittämisessä) ja koira nro.3 oli erikoisruumiskoira joka merkkaa eritteitä ja putreskiinia sekä kadaveriniia, eritteet ja ruumiin tuoksut se merkkaa eri tavalla.
Eiköhän nämä ruumiskoira-asiat ole tulleet jo moneen kertaan selväksi ja käyty läpi. Pointsi oli se, että tekoäly väittää kyseessä olleen ruumiskoira joka merkkaa, josta tulee mielikuva että se merkkaa pelkkiä ruumista lähteviä yhdisteitä.
Ymmärtääkseni ruumiskoira voi merkata myös verta. Merkkaus voi olla erilainen ja ainakin etpk mukaan ensimmäinen ja kolmas koira olivat koiria, jotka voivat myös merkata verta. Ja kuten ohjaaja sanoi, merkkauksessa voi olla kyse verestä tai ruumiista. Ei siellä aukottomasti sanottu että koira merkkasi juuri ruumista lähteviä yhdisteitä. En ala myöskään kiistelemään tästä enempää, nämä on käyty täällä jo moneen kertaan läpi.
17.12. käytössä ollut koira, ns ensimmäinen koira:
Ohjaaja tulkitsi koiran merkkauksen niin, että koira on haistanut auton peräkontissa joko vainajan tai ihmisveren tuoksua. Kyseessä oli erikoisruumiskoira.
19.12. Eritekoira eli ns toinen koira.
Koira on koulutettu tunnistamaan
ilmaisemaan ihmisperäisiä eritteitä. Koira kiinnostui oikean etuoven taskussa olleesta kankaasta, ei merkkausta.
20.12. käytössä ollut koira, ns kolmas koira:
Koiralle oli koulutettu suojelu, henkilöetsintä, jäljestys ja esine-etsintä. Lisäksi erikoisetsintälajina ruumis, eli vainajan haju, veri yms.
Etpk mukaan merkkaus johtui siitä että kohdissa ( kynnykset ja kontti) on haissut jonkun elävän tai kuolleen ihmisen veri tai muu neste.
Eli minä ymmärrän, että ohjaaja ei ole pystynyt jokaisessa tapauksessa koiran käytöksestä päättelemään onko koira merkannut ruumista tulevia yhdisteitä vai esim. elävältä ihmiseltä tullutta verta.
Tämä tästä aiheesta.
Viimeksi muokannut LeaSommer, Ti Elo 18, 2026 11:07 am. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Mikisu kirjoitti: Ti Elo 18, 2026 10:52 am
Koirien merkkaamiset on kirjoitettu niin väljästi ETPK:aan, että se varmaan tuottaa epätietoisuutta. Tuolla väljyydellä luovutaan sen vahvistamisesta, että autossa olisi ruumis ollut.
Tulkitsin merkkauksen niin, että koira on haistanut auton peräkontissa joka vainajan tai
ihmisveren tuoksua ja toiminut tämän jälkeen koulutuksensa mukaisesti. (Pirttinen Mika)
Koiran tekemät merkkaukset johtuvat siitä, että niissä kohdissa ( kynnykset ja kontti) on
haissut jonkun elävän tai kuolleen ihmisen veri tai muu neste. (Åberg Peter)
Mitään kolmatta koiranohjaajaa ei tuossa mainita. Ilmeisesti oikeudessa on sitten käsitelty? Minulta on mennyt ohi.
Muistaakseni nimimerkki manearia tai jotain siihen suuntaan kirjoitti näistä koira hommista aiemmin, hänellä oli vesistöistä etsivä koira ja VaPePa taustaa.
Mikisu kirjoitti: Ti Elo 18, 2026 10:29 am
Onkohan meidän systeemissä aukkoisuutta? Olen käsittänyt, että mielentilatutkimukseen voidaan määrätä vain, jos on syytä epäillä, että henkilö ei ole ollut täydessä ymmärryksessä tekoaan tehdessään. Psykopaatit yleensä ovat täydessä ymmärryksessä. Niinpä ei ole tarvetta määrätä heitä mielentilatutkimukseen, jossa selviäisi samalla heidän vaarallisuutensa muille yleisesti (virallisesti). Tai vaikka epäiltäisiinkin Moringin mielentilaa, pitäisi olla tulossa langettava, että voitaisiin määrätä. Olenko ymmärtänyt oikein?
Vaarallisuusarvio ja mielentilatutkimus on kyllä kaksi eri asiaa. En muista nyt tarkemmin miten noihin määrätään, tai millä specseillä. Kuitenkin vaarallisuusarvion taitaa pyytää RiSe ja tuomio istuin/epäillynpuolustus taas mielentilatutkimuksen.
Periaatteessa ovat eri asiat, mutta usein arvio tehdään mielentilan yhteydessä. Voidaan tehdä erikseenkin mutta siinä ilmeisesti ohjeistus on ainakin ollut aika olematon. Duodecim vuodelta 2007 väittää, että "[v]aarallisuuden arvioinnista ei ole maassamme annettu ohjeita". 1.10.2006 oli juuri tullut jotain sääntelyä voimaan, en tarkistanut laista onko nyt jo uudempaa.
Yllättäen oikeuspsykiatrit ovat kritisoineet vaarallisuusarvioita, ainakin nykymuodossaan. Ilmeisesti ei määrää RiSe vaan Helsingin HO (Wikipedian mukaan). No, tämä tästä sivupolusta. Mielestäni voisi Moringille jo teettää mutta ei ilmeisesti ole tapahtumassa.
Mikisu kirjoitti: Ti Elo 18, 2026 10:29 am
Onkohan meidän systeemissä aukkoisuutta? Olen käsittänyt, että mielentilatutkimukseen voidaan määrätä vain, jos on syytä epäillä, että henkilö ei ole ollut täydessä ymmärryksessä tekoaan tehdessään. Psykopaatit yleensä ovat täydessä ymmärryksessä. Niinpä ei ole tarvetta määrätä heitä mielentilatutkimukseen, jossa selviäisi samalla heidän vaarallisuutensa muille yleisesti (virallisesti). Tai vaikka epäiltäisiinkin Moringin mielentilaa, pitäisi olla tulossa langettava, että voitaisiin määrätä. Olenko ymmärtänyt oikein?
Vaarallisuusarvio ja mielentilatutkimus on kyllä kaksi eri asiaa. En muista nyt tarkemmin miten noihin määrätään, tai millä specseillä. Kuitenkin vaarallisuusarvion taitaa pyytää RiSe ja tuomio istuin/epäillynpuolustus taas mielentilatutkimuksen.
Periaatteessa ovat eri asiat, mutta usein arvio tehdään mielentilan yhteydessä. Voidaan tehdä erikseenkin mutta siinä ilmeisesti ohjeistus on ainakin ollut aika olematon. Duodecim vuodelta 2007 väittää, että "[v]aarallisuuden arvioinnista ei ole maassamme annettu ohjeita". 1.10.2006 oli juuri tullut jotain sääntelyä voimaan, en tarkistanut laista onko nyt jo uudempaa.
Yllättäen oikeuspsykiatrit ovat kritisoineet vaarallisuusarvioita, ainakin nykymuodossaan. Ilmeisesti ei määrää RiSe vaan Helsingin HO (Wikipedian mukaan). No, tämä tästä sivupolusta. Mielestäni voisi Moringille jo teettää mutta ei ilmeisesti ole tapahtumassa.
Tarkoitus: Oikeusistuimen tai Vankeinhoitolaitoksen(RiSe) pyynnöstä tehtävä arvio siitä, kuinka todennäköisesti rikoksentekijä syyllistyy uudelleen vakavaan väkivaltarikokseen.
Tekijä: Arvion tekevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määräämät oikeuspsykiatrian asiantuntijat.
Seuraus: Jos vanki arvioidaan erittäin vaaralliseksi henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvalle rikokselle, hän voi joutua suorittamaan koko vankeusrangaistuksensa vankilassa ilman ehdonalaista vapautta.
Keskeiset näkökulmat vaarallisuusarviointiin:
Ennustamisen vaikeus: Riskiarvioinneilla ja oikeuspsykiatrisilla menetelmillä päästään parhaimmillaan tilastolliseen arvioon (esimerkiksi tunnistamaan valtaosa riskeistä), mutta täydellistä varmuutta tulevasta ei ole.
Rajoitukset: Lääketieteellinen tai psykiatrinen riskiarvio ei pysty yksinään täysin ennustamaan henkilökohtaista alttiutta uusille vakaville rikoksille.
Laajemmat tekijät: Väkivaltaisuus ja rikollisuus eivät johdu pelkästään yksittäisistä mielenterveyden häiriöistä, vaan taustalla on usein monien riskitekijöiden ja päihteiden kasautumista.
Tuosta aiheesta on ihan tuoreita podcastejä ja haastatteluja joissa Hannu Lauerma sekä Alo Jüriloo kertoo vaarallisuus arvointien nykytilasta ihan järkevästi.
HansuH kirjoitti: Ma Elo 17, 2026 9:55 pm
Ymmärsin kuulustelupöytä kirjasta, että Laukaassa auto on pesty, mutta Moring on käynyt Jyväskylän Seppälässä motonetissä ja tokmannilla. Kuopion motonetissä ei ollut audiin jotain anturia ja kävi Jyväskylässä 1.9.
Samalla reissulla Seppälän tokmannilla oli Saaran kortilla ostettu mm. Partatrimmeri.
Hansulla menee kyllä puurot ja vellit ihan sekaisin.
Puhdistustarvikkeet on ostettu Suonenjoella käynnin yhteydessä jo 30.8. Partatrimmeri ostettu Suonenjoella. Itse en löydä tietoja Jyväskylän ostoksista, enkä Motonetista siellä, kopiotko tiedot tähän jos näin on.
Joo voi olla, että mulla menee ajatukset sekaisin. Sori. Pitää lukea pöytäkirjaa uudelleen. Siellä puhutaan siitä Jyväskylän Seppälästä Laukaan reissun yhteydessä, mutta tarkistan asian
Eniten kiinnostaa vaarallisuusarvion hakemisen edellytykset kun tuomiota jo istutaan. Geminin mukaan pitää olla kyse joko elinkautisvangin vapauttamismenettelystä tai sitten siitä, että vanki on tuomittu istumaan rangaistuksensa päivästä päivään. Mikä taas edellyttäisi jo edeltävää vaarallisuusarviota, jos oikein ymmärsin. Ja vankeusaikana teetettäisiin sitten uusi. Haen lähinnä sitä, että vaikka Moringilla on kuinka raskas historia, tätä ei ilmeisesti olla teettämässä edelleenkään.
Mikisu kirjoitti: Ti Elo 18, 2026 11:40 am
Lainaustornin välttämiseksi en lainaa.
Eniten kiinnostaa vaarallisuusarvion hakemisen edellytykset kun tuomiota jo istutaan. Geminin mukaan pitää olla kyse joko elinkautisvangin vapauttamismenettelystä tai sitten siitä, että vanki on tuomittu istumaan rangaistuksensa päivästä päivään. Mikä taas edellyttäisi jo edeltävää vaarallisuusarviota, jos oikein ymmärsin. Ja vankeusaikana teetettäisiin sitten uusi. Haen lähinnä sitä, että vaikka Moringilla on kuinka raskas historia, tätä ei ilmeisesti olla teettämässä edelleenkään.
Eikö se Moringin kohdalla riipu nyt noista oikeudenkäynneistä, vaarallisuusarviota ei RiSe pyydä ennen kuin kaikki keskeneräiset on käsitelty, ainakin näin noista lakiteksteistä voisi ymmärtää. Helsingin hovi ei sitä voikkaan käsittääkseni pyytää, koska Moring ei istu elinkautista, nehän tekee ne EK vapauttamispäätökset ja niihin ne pyytää liitteeksi vaarallisuusarvion.
Vähän vaikea kaivaa kaikkea tietoa kauhean tarkasti, istun taas yhdessä turhassa työmaihin ja maanrakennukseen liittyvässä turvallisuus koulutuksessa ja toi opettaja tuijottelee tuimasti mun puhelimen näpyttelyä
Ylikoski: Joo, 31.8. te ootte teletietojen mukaan käynyt Laukaalla ja Jyväskylässä,
niin miksikä siellä kävitte?
Moring: Me käytiin Biltemassa, käytiin hakeen tukivarsi, eiku… eiku anturi me oltiin
menos hakeen, just me ajateltiin, että jos se on anturivika siinä autossa,
niin Bilteman asiakaspalvelusta sanottiin mulle, että sieltä löytyy
semmoinen anturi. Sit, kun me mentiin sinne, niin just siihen halliin ei
löytynytkään sitä anturii.
Ylikoski: Joo, eli ootteks te käynyt Jyväskylän vai Laukaan Biltemassa?
Moring: Hmm, siinä oli joku Seppälä siin vieressä, joku Seppälän kyltti oli niinku
suoraan, mä en tiiä kumpaa, onko se Laukaa vai Jyväskylä?
Ylikoski: Joo, kävitteks te muualla?
Moring: Käytiin, sit käytiin Tokmanni oli siin, niin käytiin siin.
Ylikoski: Joo, miks te palasitte sieltä Jyväskylästä vielä Vesannolle?
190 Rikosilmoitusnumero: 5740/R/63748/19 17 / 59
Moring: Sen takii, koska meille oli tuttu paikka, mis me oltiin, ja me oltais siellä
laitettu autoa. Ja sit käytiin me välil Kuopionkin Motonetissä ja tultiin
takaisin.
Ylikoski: Mmm.
Moring: Ei siinä ollut lähempänä Motonettii, eikä Biltemaa, siinä oli ne (epäselvä
sana).
Ylikoski: Mmm, niinku siis mietin vaan, et kun sanoit aiemmin, et se teidän reissu
venähti osittain tuon auton ongelmien vuoksi ja…
Moring: No siis… joo…
Ylikoski: Ja Jyväskylästä nyt Helsinkiin on, mitä alle 300 kilometriä, niin miks
palaatte vielä tosiaan tänne?
Moring: No ei sillä autolla uskaltanut pitkää matkaa kumminkaan ajaa silleen, et
mäkin otin hirveen riskin, kun mä lähin ajamaan sillä autolla, mut mä
ajattelin, et en mä sitä yksinkään jää sinne laittaan, enkä mitään, et jos se
menee hajalle, niin se menee sit hajalle.
Ylikoski: Mmm.
Moring: Kerran siel palaa hehkuvalo, siel palaa moottorin varoitusvalo, siellä palaa
kaikki, mä ajattelin, et mä en viiti kumminkaan ajaa sitä konetta niin
kuumaksi, mut kyl mä aika putkeen ajoin siit, et ei mulla ollut siinäkään
kuin kolme pysähdystä siinä matkan aikana.
Ylikoski: Mmm, mmm, kyllä.
Moring: Ja suoraan ajoin siitä Helsingistä yöllä mun äidin luo, et jos siellä ruumis
ois takaluukussa ollut, niin en mä kyl mihkään keskustaan yöllä ois ajanut
autolla, enkä ois pitänyt yöllä autoa parkkihallissa aamuun, enkä ois
mennyt hakemaan mun äitiä kyytiin, jos siellä ruumis takaluukussa ois
ollut.
Ylikoski: Mmm.
Moring: Enkä ois lähtenyt aamulla vielä viemään autoa, autolla mun äitiä töihin, jos
siellä ois ruumis takaluukussa.
KOTTAVA KONTROLLI JA SEN ILMENEMISMUODOT
YLEISLAUSUNTO ITÄ-SUOMEN POLIISILLE OIKEUDENISTUNTOA VARTEN
31.1.2025
Lausunnon laatija: Aissa Bah, lääketieteen tohtori, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri,
oikeuspsykologian erikoistumiskoulutus, päihdelääketieteen erityispätevyys,
yleislääketieteen erityiskoulutus
Lausunnon tilaaja: Itä-Suomen poliisi
Lausuntopyyntö: 28.12.2024 päivätyssä lääkärinlausuntopyynnössä Itä-Suomen
poliisi pyytää yleisluontoista lausuntoa pakottavasta (psykologisesta) kontrollista ja
sen ilmenemismuodoista. Lausuntoa pyydetään oikeudenistuntoa varten
hyödynnettäväksi rikosasioissa, joissa pakottavaa kontrollia ilmenee, kuten
esimerkiksi lähisuhteessa tapahtuvien seksuaali- ja väkivaltarikosten sekä
ihmiskaupan poliisitutkinnoissa. Lausunnossa pyydetään määrittelemään pakottava
kontrolli ja kuvaamaan sen erilaisia ilmenemismuotoja, sekä selvittämään
psykologisen valtaan ottamisen mekanismeja ja vaikutuksia valtaan otetun henkilön
toimintakykyyn tieteellisen tutkimuksen valossa. Lisäksi poliisi pyytää kannanottoa
siitä, mitkä mahdollisuudet psykologisella valtaan otolla manipuloidulla henkilöllä on
irrottautua manipuloijasta, sekä menettelyn haittavaikutuksista.
Lausunnon oikeuspsykologisissa erityiskysymyksissä on konsultoitu oikeuspsykologi
PsM Jenni Kaunomäkeä.
Pakottava psykologinen kontrolli - määritelmä
Pakottava psykologinen kontrolli (jäljempänä pakottava kontrolli) on väkivallan
erityinen ja vaikeasti tunnistettava muoto, joka sisältää äärimmäistä henkistä
väkivaltaa, asteittain pahenevaa ja laaja-alaista tekijän uhriin kohdistamaa
vallankäyttöä, sekä monimuotoisia väkivallan muotoja tai niillä uhkaamista. Pakottava
kontrolli on pitkäkestoinen ja useimmiten eskaloituva prosessi, jossa uhrin
toimintavapaus kapenee ja hänen autonomiansa ja vapautensa riistetään. Pakottavan
kontrollin tavoitteena on saattaa uhri alisteiseen asemaan ja tekijästä riippuvaiseksi
niin, että uhri on lopulta tekijän määräysvallan ja ehdottoman kontrollin alaisena.
Pakottava kontrolli on pitkällinen jatkumo, joka koostuu sarjasta yksittäisiä, uhrille
epäsuotuisia ja haitallisia tapahtumia. Kehityskulku on tilannesidonnaisesti muuttuva,
koska pyrkimyksenä on ennalta estää ja tarvittaessa nujertaa uhrin
vastustamisyritykset, sekä tukahduttaa tai tuhota uhrin identiteetti. Pakottava
kontrolli voi olla alkuvaiheessa huomaamattomampaa ja tarkoituksellisesti pienin
askelin pahenevaa. Tästä syystä uhrin voi olla vaikea tunnistaa olevansa erityisen
960 2
haitallisen toiminnan keskiössä etenkin, kun pakottavan kontrollin luonteeseen
sisältyy usein positiivisten ja negatiivisten tilanteiden tahallista vaihtelua.
Tarkoituksena on luoda uhrille ristiriitainen käsitys vuorovaikutussuhteen laadusta ja
hämärtää tekijän uhriin kohdistamaa tuhoavuutta. Myös ulkopuolisen voi olla vaikea
havaita pakottavan kontrollin vaikutusta uhrissa, koska jatkumosta nähdään vain
pieni osa tiettynä hetkenä, ja pakottavan kontrollin tiettynä ajanjaksona valitut
toimintamallit muokkautuvat dynaamisesti suhteessa ihmisiin ja ympäristöön.
Kirjallisuudessa pakottavasta kontrollista käytetään yleensä termejä psykologinen
pakottaminen, psykologinen kontrolli ja pakottava kontrolli (engl. psychological
coercion, psychological control ja coercive control).
Pakottavan kontrollin ilmenemismuotoja
Pakottavassa kontrollissa käytetty väkivalta voi olla muun muassa fyysistä, psyykkistä
(henkistä), digitaalista, seksuaalista, taloudellista, kemiallista, kunniaan liittyvää tai
lähisuhdeväkivaltaa. Kaltoinkohtelu, vainoaminen ja kiusaaminen voidaan lukea
väkivallaksi ja väkivallalla uhkailu on myös väkivaltaa. Väkivallan tavoitteena on
väkivallan kohteen vahingoittaminen.
Eräitä väkivallan tyyppejä Eräitä väkivaltakäyttäytymisen piirteitä
Fyysinen lyöminen, potkiminen, tukistaminen,
kuristaminen, teräaseella vahingoittaminen
Psyykkinen (henkinen) alistaminen, kontrollointi, eristäminen,
kotieläinten vahingoittaminen, itsemurhalla tai
väkivallalla uhkaaminen
Digitaalinen teknologian välityksellä ja verkossa tapahtuva
häirintä, uhkailu, ei-toivottu soittelu, toisen
ihmisen teknologian käytön rajoittaminen tai
kontrollointi
Seksuaalinen raiskaus tai sen yritys, toisen ihmisen
seksuaalisen itsemääräämisoikeuden
rajoittaminen
Taloudellinen kiristäminen, taloudelliseen päätöksentekoon
osallistumisen estäminen, pakottaminen
omien rahojen antamiseen toiselle
Kunniaan, uskontoon tai kultturiin liittyvä uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen,
sukupuolielinten silpominen, uskonnolla tai
kulttuurilla perusteltu väkivalta
Vainoaminen toisen ihmisen toistuvaa lähestymistä ja/tai
tarkkailua tavalla, joka aiheuttaa uhrissa
pelkoa
961 3
Muu kontrolli viranomaisten ja oikeuslaitoksen
välityksellä, lasten
käyttäminen kontrollin välineenä, sosiaalinen
väkivalta
1
Pakottava kontrolli sisältää laaja-alaisesti eri väkivallan muotoja, joita käytetään
pitkäkestoisesti. Tarkoituksena on uuvuttaa uhri ja näin murtaa uhrin mahdollinen
vastarinta, jotta uhri antaa tekijälle periksi. Yleisesti ottaen voidaan ajatella, että
pakottavan kontrollin ydinelementtinä on henkisen väkivallan kautta tapahtuva toisen
ihmisen mahdollisimman täydellinen valtaan ottaminen. Tämän tavoitteen
saavuttamiseksi pakottavassa kontrollissa käytetään tarpeen mukaan ja
tilannesidonnaisesti useita eri väkivallan muotoja. Välillä pakottava kontrolli voi
sisältää eräänlaisia myönteisiä hetkiä, suvantojaksoja, joiden tarkoituksena on sekä
häivyttää uhrin käsitys siitä, mikä on oikeaa ja väärää, että sitoa uhri entistä
riippuvaisemmaksi tekijästä.
Pakottava kontrolli ilmenee usein lähisuhdeväkivallassa, etenkin
parisuhdeväkivallassa, mutta se voi kohdistua myös eri sukupolviin esimerkiksi
vanhemman ja alaikäisen lapsen välillä tai ikääntyneen vanhemman ja aikuistuneen
lapsen välillä, tai muissa hoivasuhteissa. Uskonnollisissa lahkoissa uskonyhteisön
johtajisto voi käyttää yhteisön jäseniin henkistä väkivaltaa, kuten kadotuksella
uhkaamista, uhrin pakottamista tai hänen toimintansa rajoittamista uskonnolla
perustellen. Myös suku tai perheenjäsenet voivat kohdistaa uhriin pakottavaa
kontrollia kulttuuriin vedoten joko yhdessä tai osan jäsenten tahoilta muiden hiljaisella
hyväksynnällä. Tämänkaltainen pakottava kontrolli voi alkaa jo uhrin lapsuudessa.
Pakkoavioliitot ja ihmiskauppa mahdollistuvat yleensä systemaattisen pakottavan
kontrollin myötä.
Myös fyysinen ja seksuaalinen väkivalta tai niillä uhkailu, sosiaalinen eristäminen,
kommunikointimahdollisuuksien rajoittaminen esimerkiksi digitaalisten laitteiden
käyttöä rajoittamalla, pukeutumisen ja käyttäytymisen jatkuva ohjailu ovat kontrollin
keinoja. Uhrin lapsia, läheisiä tai lemmikkejä voidaan niin ikään käyttää kontrollin
välineenä.
Pakottavassa kontrollissa tekijän väkivaltaisten keinojen valikoima koostuu useasta
osatekijästä, joita käytetään tehostamaan henkisen väkivallan tuhoavuutta uhrin
saattamiseksi äärimmäisen riippuvuuden ja alistumisen tilaan.
1 Taulukko: Väkivallan tyyppejä ja ilmenemismuotoja. Taulukko Aissa Bah
962 4
Psykologinen valtaan ottaminen – mekanismeja
Uhrin manipulointi ja psykologinen valtaan ottaminen tapahtuvat yleensä asteittain ja
vaikutukset uhrin toimintakykyyn ja mielenterveyteen ovat yleensä erittäin haitallisia
ja pitkäkestoisia. Pakottavan kontrollin vahingollisuus voi ulottua myös uhrin
lähipiiriin, esimerkiksi lapsiin, epäsuoran altistumisen kautta. Uhrin manipulointi
koostuu toistuvista, yksittäisistä, dynaamisesti tilannesidonnaisista jatkumon
muodostavista tapahtumista, joiden psykologinen kokonaisvaikutus uhrille on
kumulatiivinen ja eskaloituva.
Ei ole tavatonta, että pakottavasta kontrollista irtaantuneet uhrit kertovat jälkikäteen,
etteivät huomanneet, mitä heille oli tapahtumassa, koska valtaan ottaminen tapahtui
alussa hienovaraisemmin. Psykologinen valtaan ottaminen voi tapahtua myös niin,
ettei uhrille anneta vaihtoehtoja ja hänet pakotetaan toimimaan heti tekijän ehdoilla.
Psykologinen valtaan ottaminen perustuu herkeämättömään uuvuttamiseen
kontrolloimalla uhrin itsenäisyyttä, autonomiaa, ja vapautta, ja jotka riistetään
mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Vähitellen uhrin identiteetti, käsitys omasta
minuudesta, ymmärrys siitä, mikä on lainvastaista tai moraalisesti väärin muuttuu
epäselväksi tai jopa väistyy. Uhri altistuu pitkäkestoiselle stressille ja äärimmäiselle
psyykkiselle uupumiselle (engl. exhaustion)
2
ja tilanteesta selviytymiseksi
pakottavaan kontrolliin alistumisesta tulee uhrille siedettävämpää ja näennäisesti
suojaava tekijä.
Konkreettisina mekanismeina uhrit raportoivat usein eristämistä, ihmiskontaktien
rajoittamista, uhkailua, pelottelua, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai molempia,
myönteisen ja kielteisen käyttäytymisen vaihtelua ja mahdottomuutta ennakoida
tekijän reaktioita. Tekijän arvaamattomuus ja epäjohdonmukainen toiminta
vahvistavat uhrin riippuvuutta tekijästä. Uhrilta viedään itsenäinen
päätöksentekokyky, eikä hän voi toteuttaa vakavimmissa pakottavan kontrollin
muodoissa, esimerkiksi ihmiskaupan tai uhrille hengenvaaralliseksi muuttuvan
lähisuhdeväkivallan tapauksissa edes perustarpeitaan, kuten omasta hygieniasta
huolehtiminen, syöminen tai nukkuminen, vapaasti.
Ihmissuhteessa, joka rakentuu pakottavalle kontrollille, tekijä tyypillisesti nöyryyttää,
alistaa, haukkuu ja vähättelee uhria. Tekijän ottaessa uhria enemmän valtaansa,
tekijä päättää esimerkiksi uhrin pukeutumisesta, rahankäytöstä tai käyttäytymisestä
viranomais- ynnä muissa sosiaalisissa kontakteissa. Uhri eristetään muista
rajoittamalla uhrin arkea. Pakottavassa kontrollissa uhrin syyllistäminen ja sitominen
2
Learned helplessness results once victims have concluded that noncompliance is futile and that
submission is a protective measure (Hopper & Hidalgo, 2006). This process is understood as a period of
exhaustion, in which the victim is worn down and reinforced to comply with the demands of the trafficker
(Hopper & Hidalgo, 2006; Raghavan & Doychak, 2015).
963 5
tekijään toteutuu usein myös heijastamalla tekijän häijyys uhriin (projisointi), mutta
myös vetoamalla uhriin muun muassa uhkaamalla tekijän toteuttamalla itsemurhalla.
Fyysistä väkivaltaa ei välttämättä tarvita, jotta uhri alistuisi tekijän tahtoon, vaan
psykologinen valtaan ottaminen tapahtuu yleensä tahallisesti syyllistämällä ja
luomalla uhrille jatkuva pelkotila tai arvoristiriita, jossa esimerkiksi yhteisön kunnian
tai normien suojeleminen menee uhrin tarpeiden edelle. Tavoitteena on saada uhri
tottelemaan ja entistä tiukemman määräysvallan alle.
Uhrin ja tekijän välisen vuorovaikutuksen jatkuva epävakaus on tehokas ja uhrissa
toivoa ylläpitävä toimintamalli, koska tekijän suhtautuminen uhriin on vuoroin
myönteistä, vuoroin negatiivista. Uhri jää tilanteen jatkuessa ja muiden pakottavan
kontrollin mekanismien toistuessa ristiriitaiseen välitilaan, jossa uhrin tunnetilat
vaihtelevat toivon ja epätoivon välillä. Näin muodostuu tiukempi side tekijään, joka
voi olla uhrin ainoa kontakti muihin ihmisiin, ja jonka valta uhriin syvenee. Vaikka
uhrin käyttäytyminen saattaisi ulkoisesti näyttäytyä yhteistyöhön pyrkimiseltä tekijän
kanssa, kyseessä ei voi ajatella olevan tasavertainen, vapaa ja turvallinen ihmissuhde,
vaan ensisijaisesti kyseessä on vakava-asteisesti ohjaillun uhrin äärimmäisessä
tilanteessa parhaaksi katsomansa ongelmanratkaisu- ja selviytymiskeino.
Vuorovaikutussuhde uhrin ja tekijän välillä voi olla vääristynyt myös niin, että tekijä
muodostaa oman edun tavoitteluun perustuvan epäaidon luottamussuhteen uhriin.
Tekijä voi uskotella olevansa ystävä, turvallinen aikuinen tai huoltaja, tai rakastava
puoliso. Uhrin mahdolliset aiemmat turvattomat ihmissuhteet lisäävät riskiä joutua
läheisissä ihmissuhteissa pakottavan kontrollin vaikutuksen alle haitallisen
vuorovaikutussuhteen tuttuuden vuoksi. Tämänkaltainen vääristynyt ihmissuhde
rakentuu traumasidokselle (engl. trauma bonding), joka muuttuu tilanteen
pitkittyessä monimutkaiseksi ja alati vääristyneemmäksi ja uhria haavoittavammaksi
vuorovaikutussuhteeksi. Pahimmillaan uhri sisäistää tekijän luoman negatiivisen
mielikuvan itsestään, eikä kykene tarkastelemaan itseään tai tilannettaan neutraalisti
eikä totuudenmukaisesti. Uhri muuttuu kiitolliseksi pienimmistäkin näennäisen
arvostuksen hetkistä ja moittii itseään sekä tekijään kohdistamistaan negatiivisista tai
epäilevistä arvioista että tekijän uhriin kohdistamista sanktioista tai muista
kurinpitotoimista.
Uhrin eristäminen on tyypillinen psykologisen valtaan ottamisen keino muun muassa
seksuaaliväkivallassa ja ihmiskaupassa. Sosiaalisen eristämisen lisäksi uhri voidaan
eristää fyysisesti. Fyysinen eristäminen voi olla tiettyyn tilaan tai asuntoon sulkemista,
mutta myös uhrin kuljettamista ja saattamista eri tilanteisiin, esimerkiksi
viranomaisten tapaamisiin, virastoihin, tai arkisiin paikkoihin, kuten ruokakauppaan.
Uhrin sosiaalista kanssakäymistä muiden kanssa rajoitetaan ja ohjaillaan voimakkaasti
esimerkiksi pakottamalla uhri puhumaan ainoastaan tietyistä tekijän hyväksymistä
aiheista ulkopuolisen henkilön kanssa. Uhrin kontaktit pakottavaa kontrollia
edeltävään elämäntilanteeseen yleensä katkaistaan tai tapaamiset toteutetaan
etäännyttämällä uhri muista siten, että aiemmat lähipiirin henkilöt ottavat uhriin
964 6
etäisyyttä tunnistamatta välttämättä pakottavan kontrollin tarkoituksellisesti
synnyttämää negatiivista kierrettä. Myös uhreilla voi olla vaikeaa tunnistaa
kontrollointia, jos he luottavat tekijään. Kun uhrin yhteydenpito ja – välineet otetaan
kontrolliin, ei uhrilla ole mahdollisuuksia olla yhteydessä kehenkään ulkopuoliseen
henkilöön ilman tekijän hyväksyntää. Näin muodostuu lopulta tilanne, jossa uhrin
kanssakäyminen rajoittuu ainoastaan tekijään tai mahdollisiin muihin
samankaltaisessa tilanteessa oleviin uhreihin.
Tieteellisen kirjallisuuden perusteella etenkin kaupallisessa seksissä olevilla
ihmiskaupan uhreilla psykologinen manipulointi sisältää usein suostuttelua ja petettyjä
lupauksia rakkaudesta, päihteistä, turvasta tai rahasta. Usein luodaan tilanne, jossa
uhrille ei anneta näennäisesti muita mahdollisuuksia, kuin suostua tekijän
vaatimuksiin. Lisäksi uhri uuvutetaan loputtomalla, kaikkiin uhrin elämän osa-alueisiin
ulottuvalla mikro- ja makrokontrolloinnilla ja tarkkailulla. Kontrollointi on
keskeytymätön jatkumo, jossa ajoittainen uhkailu tai väkivaltakäyttäytyminen rikkoo
hienovaraisemman ja ei-fyysisen väkivallan valtaan ottamisen jaksoja ja johtaa uhrin
psykologiseen uupumiseen. Vaikka uhrit toisinaan yrittäisivätkin vastustaa tekijäänsä,
ei vääristynyt valtasuhde muutu. Seurauksena on yleensä uhrin entistä rajatumpi arki
ja syvempi alistuneisuus, näköalattomuus ja kokemus siitä, ettei ulospääsyä ole,
jolloin uhrin ainoaksi selviytymismahdollisuudeksi jää tilanteen sietäminen
mahdollisimman vähin negatiivisin seurauksin.
Liitteessä 1 kuvataan esimerkinomaisesti ja lausunnon laatijan vapaasti
suomentamana tyypillistä tekijän uhriin kohdistamaa manipulointia (Lohmann et al.,
2024).
Psykologinen valtaan ottaminen – vaikutukset uhrin toimintakykyyn
Tieteellinen tutkimus pakottavan kontrollin vaikutuksesta uhrin toimintakyvyn
heikkenemiseen on niukahkoa. Kirjallisuudessa pakottavan kontrollin vaikutuksia
uhriin on yleensä kyetty tarkastelemaan tutkimuksellisesta asetelmasta käsin
retrospektiivisesti ja uhrien itse raportoimina. Yksilöllisellä tasolla vaikutukset eivät ole
selkeästi ennustettavissa, mutta ryhmätasolla vaikutusten tiedetään voivan olla laaja-
alaisia ja pitkäkestoisia. Tieteellistä tutkimusta on tehty laajemmin eräistä myös
pakottavaan kontrolliin sisältyvistä ilmiöistä. Pakottavan kontrollin vaikutuksia uhrin
toimintakykyyn voidaan tarkastella myös epäsuorasti näiden samankaltaisia piirteitä
sisältävien ilmiöiden kautta, joista on kertynyt vankkaa tieteellistä näyttöä.
Keskeisesti voidaan todeta, että psykologisen kontrollin vaikutukset uhrin
toimintakykyyn ovat hyvin vahingollisia ja seuraukset ovat pitkäkestoisia, vaikka uhri
irtautuisikin pakottavasta kontrollista. Pakottavassa kontrollissa uhrin asteittainen
psykologinen valtaan ottaminen johtaa pahimmillaan kaikenkattavaan riippuvuuteen
tekijästä. Uhrin tila muuttuu yhä avuttomammaksi, uhri menettää itsenäisen
toimintakykynsä, päätöksentekokykynsä ja autonomisen tahtotilansa. Uhri saattaa
965 7
vaikuttaa passiiviselta omaan tilanteeseensa nähden tai paradoksaalisesti
yhteistyöhaluiselta tekijän suhteen, mutta uhrin näkökulmasta kyseessä on
ensisijaisesti äärimmäisessä tilanteessa valittu näennäisesti paras selviytymiskeino.
Koska uhri on tekijän määräysvallan alla, ei uhrin toimintakyvyn voi tosiasiallisesti
ajatella vastaavan uhrin normaalissa ja tasapainoisessa tilanteessa ilmenevää kykyä
toimia ikätasoisesti ja aiempien elämänkokemustensa myötä kehittyneiden
toimintamallien tavoin.
Pakottavan kontrollin kehittyessä uhrin ja tekijän vuorovaikutussuhteessa, uhri
altistuu pitkäkestoiselle stressille, jonka fysiologiset vaikutukset ovat sekä akuutteja
että pitkäkestoisia. Vaikutukset voivat olla ylisukupolvisia. Äärimmäisessä
pakottavassa kontrollissa uhrilta on riistetty luonnollinen mahdollisuus perustarpeiden
toteuttamiseen, kuten riittävään ravintoon, uneen ja turvaan, joista seuraa välittömiä
ja viivästyneitä fysiologisia haittavaikutuksia. Vaikka uhrille mahdollistuisi
perustarpeistaan huolehtiminen, altistaa stressi pitkittyessään kumulatiivisille
vaikutuksille. Niistä seuraa, että uhrin fyysinen ja henkinen terveys sekä yleinen
elämänlaatu heikkenevät. On selkeää tutkimusnäyttöä siitä, että stressi johtaa
elimistössä hormonaalisiin ja hermostollisiin muutoksiin, jotka pitkittyessään lisäävät
allostaattista kuormitusta. Allostaattinen kuormitus on elimistön häiriötila, joka lisää
muun muassa fyysisiä ja psyykkisiä terveysongelmia sekä kuolemanriskiä. Mitä
varhaisemmin stressitila syntyy ja kroonistuu, sitä voimakkaammin se voi vaikuttaa
yksilön kehitykseen ja terveyteen.
Tutkimusnäytön perusteella tiedetään, että kokemukset muun muassa syrjinnästä
ovat yhteydessä mielenterveyden ongelmiin, luottamussuhteen muodostamisen
vaikeuksiin, yksinäisyyteen, turvattomuuden tunteisiin, heikompaan terveyteen ja
pitkäaikaissairauksien lisääntymiseen tai oireiden pahenemiseen.
Psykologisen valtaan ottamisen aiheuttama pelkotila vaikuttaa elimistön fysiologisiin
ja hermostollisiin toimintoihin kroonistuvan stressitilan kautta. Asteittain uhri
ehdollistuu pelolle. Ehdollistuminen aiheuttaa uhrissa jatkuvaa ylivalppautta, joka
muokkaa tulkintaa ympäristön ärsykkeistä ja saattaa vääristää tilanteiden tulkintaa.
Ehdollistuminen lisää myös uhrin herkkyyttä sisäisille ärsykkeille, psyykkisille tai
kehollisille, ja saattaa muokata negatiivisesti esimerkiksi kivun kokemista. Uhri
saattaa kokea todellisuuden hämärtymistä ja voimakasta ahdistusta. Ulospäin ainoa
merkki pakottavasta kontrollista saattaa olla uhrin oireilu, mutta oireilun syyksi
tunnistetaan palvelujärjestelmissä harvoin väkivaltaa. Uhrin voimakas pelkotila voi
johtaa myös lamaantumiseen, alivalppaustilaan, joka tulee ymmärtää suojareaktiona,
eikä tilanteen hyväksymisenä tai tarkoituksellisena passivoitumisena.
966 8
3
Koska psykologinen valtaan ottaminen on kertautuvaa, uhrien muistitoiminnoissa
vahvistuu skemaattinen muisti, eli uhrit eivät muista tapahtumia irrallisina tilanteina
vaan yleisenä ilmiönä, eivätkä siten aina kykene erittelemään yksittäisiä
tapahtumakulkuja esimerkiksi kronologisessa järjestyksessä. Myös stressi ja
mielenterveysongelmat vaikuttavat muistitoimintoihin yleensä heikentävästi.
Psykologinen valtaan ottaminen voi lisätä uhrin itsemurhariskiä ja päihdekäyttöä, ja
sitä kautta edelleen heikentää uhrin tavanomaista älyllistä suoriutumista ja yleistä
toimintakykyä.
Mielenterveysongelmien riski kasvaa pakottavan kontrollin jatkuessa. Uhrit raportoivat
usein tunne- ja käyttäytymisensäätelyn ongelmia, syyllisyyden tunteita, negatiivista
kuvaa itsestä, ja luottamuksellisten suhteiden muodostamisen vaikeutta. Psykologinen
valtaan ottaminen voi olla hyvin traumatisoivaa ja etenkin hoitamattomana
traumaoireilu horjuttaa toimintakykyä. Tutkimustiedon valossa posttraumaattisen
oireyhtymän ja masennuksen puhkeamisen todennäköisyys lisääntyvät.
Yksilöllisellä tasolla uhrin toimintakyvyn muutokset ovat toisaalta yksilöstä, hänen
aiemmasta elämänkokemuksestaan ja ahdistuksenhallinta- ja selviytymiskeinoistaan
riippuvaisia. Samanaikaisesti uhrin toimintakykyyn vaikuttaa se, missä kohdassa
pakottavan kontrollin kehityskulkua uhri sillä hetkellä on. Perussääntönä voitaneen
3 Kaavio: Vireystilan muutokset ja vaikutus toimintakykyyn. Sovellettu Ogden 2006 ja Corrigan 2011.
Kaavio Aissa Bah
967 9
todeta, että tilanteen monimutkaistuessa, pitkittyessä ja pahentuessa, uhrin
toimintakyky alenee, eikä uhrilla ole tosiasiallisia mahdollisuuksia toimia
täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä ja päättää näin ollen omasta toiminnastaan
autonomisesti ja täysimääräisesti.
Liitteessä 2 kuvataan esimerkinomaisesti ja lausunnon laatijan vapaasti
suomentamana tyypillisiä uhrissa ilmeneviä fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn
muutoksia (Lohmann et al., 2023).
Manipuloidun henkilön mahdollisuudet irrottautua manipuloijasta ja
irrottautumisen haittavaikutukset
Tekijän määräysvallan alla elävällä uhrilla ei ole mahdollisuutta harjoittaa
itsemääräämisoikeuttaan. Uhrin yritykset vapautua pakottavan kontrollin alaisuudesta
voivat altistaa vakavallekin väkivallalle ja jopa hengenvaaralle etenkin
lähisuhdeväkivallassa. Pakottava kontrolli voi olla hankalasti tunnistettavissa paitsi
uhrille myös viranomaisille. Uhrin eriasteinen oireilu voidaan nähdä erilaisissa
palvelujärjestelmän tapaamisissa, mutta niiden tunnistaminen pakottavasta
kontrollista johtuviksi on alitunnistettua ja puutteellista. Uhri tarvitsee usein apua
päästäkseen eroon manipuloijan vaikutuspiiristä ja pysyäkseen turvassa.
Irrottautuessaan vakava-asteisesti alistettu, psyykkisesti ja identiteetiltään
kokonaisvaltaisesti haavoitettu henkilö joutuu kohtaamaan ulkoisen ympäristön
uudenlaisena ja erilaisesta lähtökohdasta. Samanaikaisesti uhri joutuu arvioimaan
sisäistä maailmaansa ja sen pohjalta tekemiään tulkintoja uudelleen. Henkilö joutuu
määrittelemään itsensä osittain tai kokonaan uudestaan. Uhrin käsitys
ulkomaailmasta saattaa olla eriasteisesti vääristynyt, ja käsitys siitä, mihin ja keneen
uskoa voi olla merkittävästi heikentynyt tai häilyvä. Uhrin luottamus instituutioihin ja
ulkoiseen apuun saattaa olla vähäistä. Uhrin stressitila ja ylivalppaus vaikuttavat
sosiaalisten tilanteiden tulkintaan yleensä negatiivisesti. Uhrin käsitys itsestä on usein
vääristynyt ja vaikuttaa mahdollisiin jäljelle jääneisiin läheisiin ihmissuhteisiin ja
yleisemmin sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin esimerkiksi viranomaisten kanssa
latautuneesti ja mahdollisesti haitallisesti.
Uhrille mahdollisesti pakottavan kontrollin alla elämisen seurauksena kehittyneet tai
sen aikana pahentuneet mielenterveyden ongelmat, päihdekäyttö ja/tai itsetuhoisuus
vaikuttavat pakottavasta kontrollista vapautumisen jälkeiseen arjesta suoriutumiseen
heikentävästi. Uhrin ei voi olettaa vapauduttuaan manipuloidun vallasta siirtyvän
suoraan toimintakykyisen, autonomisen ja täysivaltaisen kansalaisen tilaan, joskaan
uhria ei myöskään voi rinnastaa lapsenomaiseen tilaan. Parhaimmillaankin uhri astuu
elämässään siirtymäjaksoon, jossa työstää psyykkisesti epäsuotuisia tapahtumia ja
luopuu entisen elämänjakson ja sen aiheuttamien vahingollisten kokemusten
psyykkisestä kuormasta siinä määrin kuin on mahdollista. Siirtymätilassa uhri
opettelee selviämään yhteiskunnassa itsenäisesti ja rakentaa vähitellen toisenlaista
968 10
identiteettiä, joka ei ole täysin uusi, muttei vastaa täysin pakottavaa kontrollia
edeltävänä aikana rakentunutta identiteettiä myöskään.
Uhrin voimavarojen voi ajatella olevan loppu tai vähäiset, ja kaikki energia saattaa
mennä päivästä toiseen selviytymiseen, vaikka uhri olisikin turvassa. Uhri joutuu
yhtäkkiä päättämään asioista ja vastaamaan niistä itse, ja tämä voi lisätä psyykkistä
kuormitusta ja stressiä. Uhri tulee todennäköisesti tarvitsemaan intensiivistä,
pitkäkestoista ja yksilöllisesti suunniteltua tukea sekä viranomaisilta että muilta
tukitoimijoilta pärjätäkseen ja rakentaakseen uuden elämän itselleen mielekkäällä tavalla.
HansuH kirjoitti: Ma Elo 17, 2026 9:55 pm
Ymmärsin kuulustelupöytä kirjasta, että Laukaassa auto on pesty, mutta Moring on käynyt Jyväskylän Seppälässä motonetissä ja tokmannilla. Kuopion motonetissä ei ollut audiin jotain anturia ja kävi Jyväskylässä 1.9.
Samalla reissulla Seppälän tokmannilla oli Saaran kortilla ostettu mm. Partatrimmeri.
Hansulla menee kyllä puurot ja vellit ihan sekaisin.
Puhdistustarvikkeet on ostettu Suonenjoella käynnin yhteydessä jo 30.8. Partatrimmeri ostettu Suonenjoella. Itse en löydä tietoja Jyväskylän ostoksista, enkä Motonetista siellä, kopiotko tiedot tähän jos näin on.
Juu anteeksi, olin väärässä - ostot oli tehty Suonenjoella ei Jyväskylässä. Olen muutenkin köpsä käyttämään tätä saittia. Pahoittelut siitä!
Jyväskylässä on käyty, mutta en osaa liittää kuvakaappauksia tänne.
Mikisu kirjoitti: Ti Elo 18, 2026 11:40 am
Lainaustornin välttämiseksi en lainaa.
Eniten kiinnostaa vaarallisuusarvion hakemisen edellytykset kun tuomiota jo istutaan. Geminin mukaan pitää olla kyse joko elinkautisvangin vapauttamismenettelystä tai sitten siitä, että vanki on tuomittu istumaan rangaistuksensa päivästä päivään.
En tiedä mikä protokolla on, mutta olen lastensuojelulaitoksessa törmännyt vaaralliseksi luokiteltuun lapseen ja esim. lääkäri käynnillä vartijat istuneet oven vieressä turvaamassa. Me vaan emme tienneet laitoksessa, että tälläinen arvio on tehty.
Mikisu kirjoitti: Ti Elo 18, 2026 11:40 am
Lainaustornin välttämiseksi en lainaa.
Eniten kiinnostaa vaarallisuusarvion hakemisen edellytykset kun tuomiota jo istutaan. Geminin mukaan pitää olla kyse joko elinkautisvangin vapauttamismenettelystä tai sitten siitä, että vanki on tuomittu istumaan rangaistuksensa päivästä päivään. Mikä taas edellyttäisi jo edeltävää vaarallisuusarviota, jos oikein ymmärsin. Ja vankeusaikana teetettäisiin sitten uusi. Haen lähinnä sitä, että vaikka Moringilla on kuinka raskas historia, tätä ei ilmeisesti olla teettämässä edelleenkään.
Eikö se Moringin kohdalla riipu nyt noista oikeudenkäynneistä, vaarallisuusarviota ei RiSe pyydä ennen kuin kaikki keskeneräiset on käsitelty, ainakin näin noista lakiteksteistä voisi ymmärtää. Helsingin hovi ei sitä voikkaan käsittääkseni pyytää, koska Moring ei istu elinkautista, nehän tekee ne EK vapauttamispäätökset ja niihin ne pyytää liitteeksi vaarallisuusarvion.
Vähän vaikea kaivaa kaikkea tietoa kauhean tarkasti, istun taas yhdessä turhassa työmaihin ja maanrakennukseen liittyvässä turvallisuus koulutuksessa ja toi opettaja tuijottelee tuimasti mun puhelimen näpyttelyä
Niin kai, riippuu oikeudenkäynnistä. Mutta syyttäjä ei kai edes ole vaatinut päivästä päivään -tuomiota, jota se voisi vaatia ja joka (jos oikein olen ymmärtänyt) johtaisi käytännössä mielentilatutkimuksen määräämiseen, joka tässä vaiheessa olisi vaarallisuusarvionkin edellytys. Mielentilatutkimuksen voisi käräjäoikeus kai omastakin aloitteestaan määrätä. Ensin pitäisi antaa langettava välituomio. Sitten mielentila. Ainoa kynnys kai on, onko oikeudella perusteltu syy epäillä mielentilaa.
Mikisu kirjoitti: Ti Elo 18, 2026 11:40 am
Lainaustornin välttämiseksi en lainaa.
Eniten kiinnostaa vaarallisuusarvion hakemisen edellytykset kun tuomiota jo istutaan. Geminin mukaan pitää olla kyse joko elinkautisvangin vapauttamismenettelystä tai sitten siitä, että vanki on tuomittu istumaan rangaistuksensa päivästä päivään.
En tiedä mikä protokolla on, mutta olen lastensuojelulaitoksessa törmännyt vaaralliseksi luokiteltuun lapseen ja esim. lääkäri käynnillä vartijat istuneet oven vieressä turvaamassa. Me vaan emme tienneet laitoksessa, että tälläinen arvio on tehty.
Kuka tai mikä taho luokittelee lapsen vaaralliseksi? Ihan mielenkiinnosta, tuli -90 luvulla 15-17v ikäisenä oltua loikalan kartanossa ja siellä oli oletuksena että kaikki lapset on vaarallisia ja ne pitää hakata kerran viikossa. Tai antaa muuta runtua.
Mikisu kirjoitti: Ti Elo 18, 2026 11:40 am
Lainaustornin välttämiseksi en lainaa.
Eniten kiinnostaa vaarallisuusarvion hakemisen edellytykset kun tuomiota jo istutaan. Geminin mukaan pitää olla kyse joko elinkautisvangin vapauttamismenettelystä tai sitten siitä, että vanki on tuomittu istumaan rangaistuksensa päivästä päivään.
En tiedä mikä protokolla on, mutta olen lastensuojelulaitoksessa törmännyt vaaralliseksi luokiteltuun lapseen ja esim. lääkäri käynnillä vartijat istuneet oven vieressä turvaamassa. Me vaan emme tienneet laitoksessa, että tälläinen arvio on tehty.
Kuka tai mikä taho luokittelee lapsen vaaralliseksi? Ihan mielenkiinnosta, tuli -90 luvulla 15-17v ikäisenä oltua loikalan kartanossa ja siellä oli oletuksena että kaikki lapset on vaarallisia ja ne pitää hakata kerran viikossa. Tai antaa muuta runtua.
Toimet on toivottavasti muuttununeet 30 vuoden aikana, myös tietosuoja tms. Olin itse vain ihmeissäni, ettei laitoksessa huomioitu asiaa mitenkään. Tyyppi oli minustakin pelottava, vaikka olen työskennellyt myös psyk. sairaalassa, jossa potilaat ovat esim. syyntakeettomia.
