Tulilahti 1959 (ketju 2)

[Ross Sullivan]

Pistäkää vinkkiä menemään Ylen mainioon Viimeinen johtolanka -podcastiin, jotta tekisivät kauden Tulilahdessa. Toimittajalla on ihan erilainen mahdollisuus päästä juttelemaan eri henkilöiden kanssa ja aiemmilla kausilla on myös saatu kaivettua yllättäviäkin henkilöitä haastatteluihin. Murhasta epäiltyjä ei toki enää, mutta varmaan joitain aikalaisia, tapahtumien osallisten jälkeläisiä puhumassa suvussaan kulkeneista jutuista yms.

Lisäksi tuosta keväällä tulleesta kirjeestä, voisi asiaansa perehtynyt rikostoimittaja saada jotain irti, lisäksi nykyisen sekä edellisten tutkinnanjohtajien haastattelut sun muut. Ja ylipäätään hienon kauden tuosta saisi, tämä Tulilahti on jotenkin täysin omalaatuisensa tapaus ja varmaan se tietynlainen tunnelma välittyisi myös podcastin välityksellä paikan päältä raportoituna kuin mikä esimerkiksi kirjojen kautta.

Kannatan ehdotusta!

Tosin olen aika varma, että tapaus on liian kuuluisa ja kulutettu, jotta Niemi siihen tarttuisi.

Voi olla, mutta toisaalta tuntuu myös, että tapauksena Tulilahti on jäänyt vähän katveeseen, verrattuna vaikka Bodomiin, Kyllikki Saareen tai vaikka Ulvilaan. Tuntuu, että "kaikki" tietävät Bodomin ja Kyllikin, mutta eivät välttämättä Tulilahtea. Eivätkä nämä muutkaan podcastin aiheet mitään täysin tuntemattomia ole, päinvastoin on ollut Raisa Räisästä, Kirkkonummen kolmoissurmaa jne.

Kirkkonummen kolmoissurman kaudellahan Niemi sai kaivettua esiin joskus 90-luvulla Alibiin kirjoittaneen jannun. Ties vaikka tästä Tulilahdenkin tapauksen Alibi-kirjeestä saisi tuota kautta jotain irti.

No kyllä mielestäni Kirkkonummen Kolmoissurma on selvästi vähemmän tunnettu kuin Tulilahti Runareineen. Tosin Raisan tapaus on todella tunnettu.

Niemi ei mielestäni ole tehnyt yhtään sellaista kautta tapauksesta, jossa tekijä olisi saatu edes oikeuteen asti (tai no todennäköinen syyllinen). Se kai tarjoaa sitä saumaa sille "viimeiselle johtolangalle".

[HÖPELÖ]

Miksipä ei hyvä idea.
Minä olen laitellut ties kuinka monta pyyntöä jo siitäkin Erkki Koposen haastattelun sisältävästä dokumentista Lapuanliike 1985 Yle1.Jos ei jotain muuta erityistä syytä ole etteivät julkaise niin eipä ole tuottanut tulosta.

Rahastahan se kaiketi on kiinni nykypäivänä monikin asia.
Missä lie se heinäveden elokuvateatteri muuten sijainnut?

En ole tätä tapausta lueskellut kuin noin vuoden silti kokoajan tulee lisää jotain uutta Tulilahdesta näin aloittelijalle.
Kyllähän näitä penkoisi jos pääsisi kotisohvalta käsiksi arkistoihin.

Saako KRP:llä käydä lukemassa aineistoa vai täytyykö olla jokin erityinen syy keille sitten myöntävät lupia?

Ironista että yhdessä lehdessä mainittiin: Kun tämä Tulilahden tapaus saadaan (pian?) selvitettyä...67- vuotta jo kulunut.
Tuo Esso on oikealla tien muodostaman kolmion kärjen lähellä peltojen välissä.

Liperin Esso

received_1514860479714069.jpeg (212.86 KiB) Katsottu 568 kertaa

[HÖPELÖ]

Muutama kuva.

[Kyo_Saki2]

"Saako KRP:llä käydä lukemassa aineistoa vai täytyykö olla jokin erityinen syy keille sitten myöntävät lupia?"
Ellei aineistoa ole julistettu salaiseksi, lähtökohtaisesti saa. Julkinen materiaali on julkista, onpa sen säilyttäjä kuka tai mikä hyvänsä.

[Der Fanhder]

^^Kannattanee kysyä suoraan KRP:ltä onnistuuko vierailu siellä. Haluamasi asiakirjan tilaaminen kyllä onnistuu, mutta ellet tiedä sen täsmällistä sijaintia tutkinta-aineistossa, on veloitus sitten muistaakseni 82€/h.

[Ross Sullivan]

Miksipä ei hyvä idea.
Minä olen laitellut ties kuinka monta pyyntöä jo siitäkin Erkki Koposen haastattelun sisältävästä dokumentista Lapuanliike 1985 Yle1.Jos ei jotain muuta erityistä syytä ole etteivät julkaise niin eipä ole tuottanut tulosta.

Rahastahan se kaiketi on kiinni nykypäivänä monikin asia.
Missä lie se heinäveden elokuvateatteri muuten sijainnut?

En ole tätä tapausta lueskellut kuin noin vuoden silti kokoajan tulee lisää jotain uutta Tulilahdesta näin aloittelijalle.
Kyllähän näitä penkoisi jos pääsisi kotisohvalta käsiksi arkistoihin.

Saako KRP:llä käydä lukemassa aineistoa vai täytyykö olla jokin erityinen syy keille sitten myöntävät lupia?

Ironista että yhdessä lehdessä mainittiin: Kun tämä Tulilahden tapaus saadaan (pian?) selvitettyä...67- vuotta jo kulunut.
Tuo Esso on oikealla tien muodostaman kolmion kärjen lähellä peltojen välissä.

received_1514860479714069.jpeg

Käsittääkseni aineisto (esitutkinta) on nykyisellään julkista, eikä sen salaamiselle ole perustetta (avattu esim. Teemu Keskisarjalle kirjaa varten). Tosin sinne KRP:lle ei ymmärtääkseni voi suoraan mennä lukemaan, vaan asiasta pitää sopia (pienimuotoista korvausta vastaan toimittavat sen sinulle).

Mihin Koposen haastatteluun viittaat ja miten liittyy tapaukseen?

[HÖPELÖ]

Miksipä ei hyvä idea.
Minä olen laitellut ties kuinka monta pyyntöä jo siitäkin Erkki Koposen haastattelun sisältävästä dokumentista Lapuanliike 1985 Yle1.Jos ei jotain muuta erityistä syytä ole etteivät julkaise niin eipä ole tuottanut tulosta.

Rahastahan se kaiketi on kiinni nykypäivänä monikin asia.
Missä lie se heinäveden elokuvateatteri muuten sijainnut?

En ole tätä tapausta lueskellut kuin noin vuoden silti kokoajan tulee lisää jotain uutta Tulilahdesta näin aloittelijalle.
Kyllähän näitä penkoisi jos pääsisi kotisohvalta käsiksi arkistoihin.

Saako KRP:llä käydä lukemassa aineistoa vai täytyykö olla jokin erityinen syy keille sitten myöntävät lupia?

Ironista että yhdessä lehdessä mainittiin: Kun tämä Tulilahden tapaus saadaan (pian?) selvitettyä...67- vuotta jo kulunut.
Tuo Esso on oikealla tien muodostaman kolmion kärjen lähellä peltojen välissä.

received_1514860479714069.jpeg

Käsittääkseni aineisto (esitutkinta) on nykyisellään julkista, eikä sen salaamiselle ole perustetta (avattu esim. Teemu Keskisarjalle kirjaa varten). Tosin sinne KRP:lle ei ymmärtääkseni voi suoraan mennä lukemaan, vaan asiasta pitää sopia (pienimuotoista korvausta vastaan toimittavat sen sinulle).

Mihin Koposen haastatteluun viittaat ja miten liittyy tapaukseen?

Ei liity Tulilahteen se vaan Lapuanliikkeeseen esimerkkinä kerroin että niihinkään pyyntöihin ei ole reagoitu Ylellä.
Ritva tietokannassa se näkyy etäpisteellä kyllä jos jotain kiinnostaa.Lapuanliike tehty 1985 toimittaja Aila Rantala.Pengoin sitä siksi kun mummini ukin mestaukseen 1918 liittyi tämä kyseinen henkilö.Osa haastatteluista on luullakseni tehty heinävedellä.

[LexVeritas]

Bodomin kolmoismurhasta epäiltyä Esko Lonkaa ei muistaakseni ole liitetty Tulilahden murhiin millään keskustelupalstalla kuin yhden kerran:

Pitkin maata rötöstellyt suurrikollinen Esko Lonka vapautui 12.5 vuoden tuomiotaan lusimasta ehdonalaiseen mahdollisesti jo lokakuussa 1957....

Sitä ei voi kukaan kieltää, etteikö tiettyjä yhtymäkohtia tapausten välillä olisi. Oliko Lonka "salarakkaiden" näkemä mies?

, joten teen sen tässä ja nyt uudelleen.

Eila Koistisen mukaan näkemällään tuntemattomalla miehellä oli nopea kävelytyyli. Muut tuntomerkit: Alle 30-v., vaaleahko, vartalo hoikka, vaatetuksesta ei osattu sanoa kuin, että ei ollut tummaa yllä. Miehellä ei ollut kantamuksia.

Olikohan aikoinaan pitkin Suomea rötöstellyt Lonka vapautunut vankilasta jo heinäkuun lopulla 1959, ja tunsiko hän mahdollisesti Runar Holmströmin.

[Cohle]

"Saako KRP:llä käydä lukemassa aineistoa vai täytyykö olla jokin erityinen syy keille sitten myöntävät lupia?"
Ellei aineistoa ole julistettu salaiseksi, lähtökohtaisesti saa. Julkinen materiaali on julkista, onpa sen säilyttäjä kuka tai mikä hyvänsä.

Joo, mutta julkisuustarkastelu pitää ennen aineiston luovuttamista tehdä.

Pääsääntö on, että esitutkinnan ollessa kesken esitutkintamateriaali on salassapidettävää. Tulilahdessa on kyse edelleen avoinna olevasta rikosasiasta (kaksi murhaa). Tutkintaa ei ole päätetty, eikä tältä osin ole olemassa julkista esitutkintapöytäkirjaa. Aktiivinen tutkinta ei kuitenkaan ole käynnissä, joten kaikkea materiaalia ei tarvitse enää käsitellä salaisena.

Eli esitutkinnan asiakirjat ovat julkisia, ellei niille ole laissa salassapitoperustetta. Tulilahden materiaalia ei voi noin vain mennä lukemaan, koska materiaalille pitää sitä ennen tehdä julkisuuslain (621/1999) mukainen julkisuustarkastelu, ja se maksaa, koska se vie poliisin työtunteja. Olisiko taksa juuri tuo DF:n mainitsema 82 €/h, sitä luokkaa ainakin. Salassapitoperusteet on lueteltu julkisuuslain 24 §.

Tutkintamateriaalissa on esim. henkilötietoja, jotka ovat salassa pidettäviä, lisäksi mahdolliset tutkinnan kannalta kriittiset tiedot salataan.

Keskisarjoilla sekä muilla tutkijoilla ja kirjailijoilla on suorempi reitti materiaaliin, perustuu tutkijamandaattiin tms.

[Ross Sullivan]

"Saako KRP:llä käydä lukemassa aineistoa vai täytyykö olla jokin erityinen syy keille sitten myöntävät lupia?"
Ellei aineistoa ole julistettu salaiseksi, lähtökohtaisesti saa. Julkinen materiaali on julkista, onpa sen säilyttäjä kuka tai mikä hyvänsä.

Joo, mutta julkisuustarkastelu pitää ennen aineiston luovuttamista tehdä.

Pääsääntö on, että esitutkinnan ollessa kesken esitutkintamateriaali on salassapidettävää. Tulilahdessa on kyse edelleen avoinna olevasta rikosasiasta (kaksi murhaa). Tutkintaa ei ole päätetty, eikä tältä osin ole olemassa julkista esitutkintapöytäkirjaa. Aktiivinen tutkinta ei kuitenkaan ole käynnissä, joten kaikkea materiaalia ei tarvitse enää käsitellä salaisena.

Eli esitutkinnan asiakirjat ovat julkisia, ellei niille ole laissa salassapitoperustetta. Tulilahden materiaalia ei voi noin vain mennä lukemaan, koska materiaalille pitää sitä ennen tehdä julkisuuslain (621/1999) mukainen julkisuustarkastelu, ja se maksaa, koska se vie poliisin työtunteja. Olisiko taksa juuri tuo DF:n mainitsema 82 €/h, sitä luokkaa ainakin. Salassapitoperusteet on lueteltu julkisuuslain 24 §.

Tutkintamateriaalissa on esim. henkilötietoja, jotka ovat salassa pidettäviä, lisäksi mahdolliset tutkinnan kannalta kriittiset tiedot salataan.

Keskisarjoilla sekä muilla tutkijoilla ja kirjailijoilla on suorempi reitti materiaaliin, perustuu tutkijamandaattiin tms.

Joo kyllä, noinhan se pääpiirteissään menee. Ainoa kohta, josta olen osittain eri mieltä on tuo viimeinen virkkeesi.

Tutkijoilla tosiaan voi olla jossain tilanteissa pääsy sellaiseen materiaaliin, jota katsotaan salassaapidettäväksi. Miksi kirjailijoilla (esim. Keskari, Pennanen) olisi suorempi reitti, koska heidän tuotoksensa on lopulta julkista (ja itse asiassa helposti myös julkisesti saatavilla)?

[Cohle]

Joo kyllä, noinhan se pääpiirteissään menee. Ainoa kohta, josta olen osittain eri mieltä on tuo viimeinen virkkeesi.

Tutkijoilla tosiaan voi olla jossain tilanteissa pääsy sellaiseen materiaaliin, jota katsotaan salassaapidettäväksi. Miksi kirjailijoilla (esim. Keskari, Pennanen) olisi suorempi reitti, koska heidän tuotoksensa on lopulta julkista (ja itse asiassa helposti myös julkisesti saatavilla)?

Kyllä se menee juuri noin kuin kirjoitin.

Tuota en osaa sanoa, että miksi suorempi reitti. Mutta esim. Keskarilla tiimeineen oli käytössään Tulilahden esitutkintamateriaali käsittääkseni kokonaan. Minkäänlaista julkista versiota materiaalista ei ole valmisteltu. Kai kirjailijoilla on sitten järki mukana siinä, mitä kirjoissaan julkaisevat.

Onhan esim. Runarista tuotu julki tarkkojakin terveystietoja, esim. lapsuuden sikotauti ja mitä kaikkea. Mutta salassapito kuolleiden osalta taitaa päättyä 50 v. kuluttua henkilön kuolemasta.

[Ross Sullivan]

Joo kyllä, noinhan se pääpiirteissään menee. Ainoa kohta, josta olen osittain eri mieltä on tuo viimeinen virkkeesi.

Tutkijoilla tosiaan voi olla jossain tilanteissa pääsy sellaiseen materiaaliin, jota katsotaan salassaapidettäväksi. Miksi kirjailijoilla (esim. Keskari, Pennanen) olisi suorempi reitti, koska heidän tuotoksensa on lopulta julkista (ja itse asiassa helposti myös julkisesti saatavilla)?

Kyllä se menee juuri noin kuin kirjoitin.

Tuota en osaa sanoa, että miksi suorempi reitti. Mutta esim. Keskarilla tiimeineen oli käytössään Tulilahden esitutkintamateriaali käsittääkseni kokonaan. Minkäänlaista julkista versiota materiaalista ei ole valmisteltu. Kai kirjailijoilla on sitten järki mukana siinä, mitä kirjoissaan julkaisevat.

Onhan esim. Runarista tuotu julki tarkkojakin terveystietoja, esim. lapsuuden sikotauti ja mitä kaikkea. Mutta salassapito kuolleiden osalta taitaa päättyä 50 v. kuluttua henkilön kuolemasta.

No tämä menee saivarteluksi, mutta pääpiirteissään se oli oikein. Nimittäin:

Esitutkinta-aineiston salassapito ei riipu siitä, onko poliisilla juuri tällä hetkellä aktiivisia tutkintatoimia, vaan julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 3 kohdan soveltamisesta ja siitä, missä vaiheessa asian käsittely oikeudellisesti on. Jos esitutkinta on edelleen lain tarkoittamalla tavalla kesken, aineisto on lähtökohtaisesti salassa pidettävää, vaikka tutkinta olisi käytännössä passiivinen. Jos taas esitutkinta on päätetty ja yleinen esitutkintasalaisuus on päättynyt, aineisto on lähtökohtaisesti julkista, ellei yksittäiseen tietoon sovellu jokin muu salassapitoperuste. Myös väite tutkijoiden tai kirjailijoiden erityisestä ”tutkijamandaatista” on yksinkertaistettu: tutkija voi tietyin edellytyksin saada salassa pidettäviä tietoja tutkimustarkoitukseen, mutta mitään yleistä oikeutta esitutkinta-aineistoon tutkijan tai kirjailijan aseman perusteella ei ole.

Mutta en puolestani tästä enempää jatka, ja asiaa olet ketjussa kommentoinut kyllä.

[HÖPELÖ]

1. Käsken tunkemaan itseni suureen matkalaukkuun ja käsken lähettämään laukun krp:n kirjaamoon tai rikosmuseoon....
2.Voitan lotossa ja työllistän muutaman ja tilaan paperit...
3.Minusta tulee joku "poliisipäällikkö/tutkija ja pääsen lukemaan ne" ...

No joo...terveystietoja käsitellään nykyisin niin että henkilön kuolemankin jälkeen ne ovat salaisia ja niistä saa tietoja vain jos on epäilys jostain vakavasta perinnöllisestä sairaudesta ja virkateitse.Tutkijat sitten saavat niitä tietyin ehdoin käyttöönsä.
Onhan se henkikirjoissakin sama juttu.

Asiasta kolmanteen vierailin eräässä paikassa ja yllättäen minulle lätkäistiin se semmoinen ghost box käteen kohtelias realisti kun olin ja kun itse piru istui jo valmiiksi olkapäällä niin tulihan sitä kokeiltua vaikka en minä niistä mitään ymmärrä enkä kunnolla edes kuulekkaan kaikkea.
En ikinä olisi kuvitellut että sellaista vekotinta kädessäni pidän.
Karttoja olen katsellut ja ilmakuvia.Kovin montaa pitkää ja vaaleaa miestä ei ole tainnut kylillä olla.Kauhanen näyttää pitkältä ja Lyytikäisistä Martti ja Lauri näyttää pitkiltä ja Heikki lieneekö ollut vaaleatukkainen vai ristiverinen.Olisihan heidät tosin tunnistettu todistajan mukaan jos olisivat tuttuja olleet.
Pitäisi käydä läpi noita lehtileikkeitä.Kunnasta tuli jotain tietoa ja 3 ilmakuvaa jota saa somessa käyttää.

Valokuvia ja sijainteja:

Liitteenä on kolme ilmavalokuvaa Heinäveden kirkonkylästä. Liitetiedosto sisältää kuvausajankohdan. 2a) Nimismiehen virkahuone on sijainnut hieman nykyisen kunnanviraston alapuolella olleella valtion virastotalolla (Purotie-Virastotie välinen alue Kermanrannatien tuntumassa)

2b) Puhelinvälityskeskus on sijainnut Kirkkotiellä ns. ”Pitäjätuvan” paikalla. Myös Posti on sijainnut samassa talossa.

2c) Elokuvateatteri on sijainnut Heinävedentien (kt nro 476) ja Vahvalahdentien kulmauksessa.

Löysimme yhden ainoan valokuvan luokkakuvista: 1952 otettu valokuva Heinäveden kirkonkylän kansakoulun V – VII luokka kuva sisältää henkilötietoja ja kuvan henkilöitä on hyvin suurella todennäköisyydellä vielä elossa. Ennen mahdollista luovutusta tiedustelemme siksi b)missä ominaisuudessa kuvia tiedustelet ja c) mihin käyttöön kuvat tulevat ?

(En pyytänyt kuvaa tämän jälkeen.)

Muut tiedustelunne kohteet/kuvat/sijaintitiedot:
Valitettavasti meillä ei ole näistä tietoa. Voitte halutessanne tiedustella pyyntönne kohdetietoja Eläkeliiton Heinäveden yhdistyksen yhteyshenkilö xxxxxx Jäseniä, joista osa mahdollisesti koulun opettajia, lienee runsaasti.Kirjastossa lienee lainattavissa kirja: ”Kylänraitin kahta puolta” – Heinäveden kirkonkylä perinnetietoa. Ehkä siitä olisi apua teille. Ehkä kirjastosta löytyy muutakin etsimäänne.

Kysyin tarkennusta tähän nimismiehen kansliaan koska tuota virastotaloa ei ole ollut vielä 1959.He eivät osanneet siihen vastata.

kk ilmakuva 1960-luku.jpg (1.45 MiB) Katsottu 238 kertaa

[HÖPELÖ]

Sain kahvilan kuvan tuosta kirjasta.
Sen Isarvon toimiston kohdalla Osuuspankin talossa ollut kahvila on ollut nimeltään Eväs Kulma.Päädyssä on ollut Osuuspankki.
Kirja ei ole minulla lainassa mutta siitä kirjasta se löytyy minkä tiedot sain kunnasta.


Se Longan osuushan tutkittiin DNA: n avulla.Hyvä dokumentti.

[LexVeritas]

---
Se Longan osuushan tutkittiin DNA: n avulla.Hyvä dokumentti.

Älä sekoile. Esko Longan DNA:ta ei ole tutkittu koskaan, ei minkään tapauksen yhteydessä.